Kuinka suurena riskinä pidätte yksinpurjehtijalle tuollaisen veneen valintaa?
Kaksseiskaförstillä yli Atlantin
Purhyks
2360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mikä venetyyppi on selkokielellä kyseessä?
Kirjoittaja tarkoittanee First 27:aa. Pienihän se on, mutta kyllä siihen yksin mahtuu. Tavaraa joutuu kyllä pakkaan kannelle. Esim. vesi ja polttoainekanistereita jollei ole vesikonetta. Toisaalta luonnonvoimat ovat vielä inhimmilliset. Yksi ongelma voi olla vakiomoottorientehot kovissa virtauksissa / vastaisissa.
Miksi moottoriteho olisi ongelma? Tuohonhan saa 10 hv sisämoottorin eli valtavasti tehoa 1400 kg painoon nähden. Eiköhän alkuperäisellä Swan 36 S&S:llä ole Atlanti ylitetty, vaikka 15 hv kone 7 tonnin veneessä kuulostaa nykypäivänä aika vaatimattomalta. Eikä polttoainetankkikaan ollut kuin 50 litraa. Hiljattain TV:stä tulleessa dokumentissa ahvenanmaalainen ajoi 10 hv koneella Ahvenanmaalta New Yorkiin 30-luvulla. Polttoainetta tankattiin muistaakseeni 450 gallonaa (1700 l) muutamaan otteeseen matkan aikana
Tuolla Firstillä Atlannin ylitys kai on reilun kahden viikon homma vaikkapa ARC-kisan reitillä. Ei siis ihan valtavasti kamaa tarvita mukaan (vrt. nopeimmat GGR-veneet 7 kk ja Tapio lähes vuosi).
Mini Transat 6.50 on ehkä lähin vertailukohta. Niillähän kisataan melko suurella joukolla yksin Atlannin yli. Se on toki oikeasti valtamerelle suunniteltu (toisin kuin CE B-luokan Seascape/First 27), mutta toisaalta myös paljon äärimmäisempi ja vaikeampi vene. Olikohan noissa edes perämoottoria?
Moottorilla ei tee mitään keskellä atlanttia. Jos tuolla oikeasti lähtisi Atlantin yli, niin viisaampaa heittää sisämoottori mäkeen ja käyttää sen tilaa tarpeellisen tavaran säilömiseen.
Moottorille on käyttöä vain satamasta tullessa/lähtiessä, ja se onnistuu kyllä ilman moottoriakin kun vähän katsoo sopivia olosuhteita ja satamaa.
Et ehkä ole itse ylittänyt Atlanttia, kun noin väität? Useimmat Atlantin ylittäjät, esim. ARC:ssa, eivät hanki tuuliperäsintä. Autopilotti ja jääkaappi ovat suurimmat sähkön kuluttajat. Sähköntuotto on yksinkertaisinta käyttämällä moottoria vaikkapa tunnin verran aamuin ja illoin. Se on halvempi ratkaisu kuin vesigeneraattorin ostaminen.
No enpä minä ottaisi jääkaappiakaan tuon kokoiseen veneeseen, en ehkä isompaakaan.
Pärjään niillä ruuilla jotka eivät kylmää tarvitse ja oluet voin juoda lämpimänäkin.
Kysymys on siis tämänkaltaisesta purjeveneestä, uusimmasta mallista.
Kirjoitan vähän vielä jatkoksi automaattisensuurin torjumiseksi, että täällä Hangossa sää on mitä on. Ei tuule, mutta ei ole tuulemattakaan. Ei paista, mutta pilvisyyskään ei vaivaa. Kaikenkaikkiaan täällä Hangossa ollaan keksi leveällä.
https://www.yachtworld.com/boats/2019/beneteau-first-27-3480618/
Kysehän on uudelleen brändätystä Seascape 27:stä, joka on esitelty vuonna 2012. Ei siis alkuunkaan uusimmasta mallista, muuta kuin First-mallistonimen osalta.
Alkuperäisellä Swan 37:lla on intialainen 6-10 hengen miehistö purjehtinut maapallon ympäri Trishna veneellä. Löytyy youtubesta.
Miksei 36:lla Atlantin yli.
Atlantin ylitys on ihan eri juttu keveissä pasaatituulissa Kanarialta Karibialle kuin takasin päin Azorien kautta Eurooppaan todennäköisesti paljon kovemmissa ja enemmän vastaisissa tuulissa.
Pasaattireissuun tuolla voisi lähteäkin, takaisin Eurooppaa ei.
Yksinpurjehtijalle on olennaista, että miten vene purjehtii tuuliperäsimellä ilman kipparia. Mitenhän tuo mahtaa siitä selvitä?
Ei tuollaista venettä tuuliperäsimellä ohjata, vaan autopilotilla. Sähköä tehdään vesigenulla.
Miksi ei toimisi tuuliperäsimellä?
Outo käsitys. Valinnassa vesigenu autopilotti vai tuuliperäsin on hyvä pohtia myös kustannuksia.
Watt&Sea vesigeneraattorin hinta näyttää olevan 4158 euroa ilman alvia. Valtamerikäyttöön sopiva autopilotti pikkuveneeseen voi olla esim. Raymarine EV-100 pinnapilotti: n. 1500 eur.
Windpilot Pacific tuuliperäsin maksaa n. 3000 euroa, Aries muistaakseni hieman kalliimpi. Varalle voi hankkia pienen pinnapilotin (n. 500 eur) pläkää ja kevyttä tuulta varten.
Koskas+viimeksi+olet+nähnyt+tuon+tapaisessa+veneessä+tuuliperäsimen?+Autopilotteja+noissa+on+yksinpurjehduksissa+käytetty+ainakin+90-luvulta+saakka,+vaikka+silloin+ei+vielä+ollut+kunnollisia+vesigenuja+ja+aurinkopaneelit+olivat+kalliita+ja+nykyisiä+isompia.+Esimerkiksi+Reima+Alander+lähti+Mini-Transatiin+-97+mukanaan+kolme+autopilottia.
En muista olenko nähnyt nimenomaan Beneteau First 27:n tuuliperäsimiä purjehdusreissuillani. Kuvia erikokoisten veneiden tuuliperäsimistä kyllä löytyy netistä ja varmaankin käyttökokemuksia. Itämeren alueella tuuliperäsimiä näkee muutenkin aika vähän, koska etapit ovat lyhyitä.
Tässä kuva First 257:n Windpilotista:
https://www.windpilot.com/n/wind/en/foto/lite/BeneteauFirst257
En kyllä noin kevyessä koskaan ole nähnyt, kevein mitä tiedän on Bavaria 35 Match. Se nyt tuohon verrattuna "uppotukki". Sillä paatilla kyllä paljon ajettu tuuliperäsimellä - ja pitkiä reissuja.
Meidän perheen Westerly 27ft Pembroke kulki tuuliperäsimellä ihan hyvin Välimetellä, Saimaalla ja Bergenin- Tangerin välillä. Autopilotteja ei vielä ollut käytössä vaan Hasler oli silloin paras tekniikka. Ei 27 ft ole mikään tuuliperäsimen alaraja. Tämän keskustelun veneen tuplaperäsimessä tai avoperässä en näe tuuliperäsimen asennusongelmaa. Peräpeilin mataluus voi olla ongelma saada asennus vertikaalisesti tukevaksi
First 25.7 on täysin erilainen vene kuin uusi First 27, joka on siis alunperin Seascape 27. First 27.7 painaa 2150 kg, isopurje 20 m2, fokka 17 m2 ja spinnu 51 m2. First 27 painaa 1400 kg, isopurje 28 m2, fokka 21 m2 ja spinnu 80 m2. Vaikkapa Ruostissa tuon tasoitusluku SRS:ssä on n. 1 eli sama kuin 33-35 jalkaisilla C/R-veneillä.
"tuuliperäsintä käyttänyt, mutta käsittääkseni ne eivät oikein toimi tuollaisissa veneissä"
Siinä yksi hyvä syy olla lähtemättä tuolla(isella) veneellä Atlantin yli. Ainakin minulle tuo olisi vihoviimeisiä valintoja.
Joakimin epäilee, ettei tuuliperäsin toimisi plaanaavassa veneessä?. Samanlaisen ajatuksen olen lukenut nopeista katamaraaneista, eikä niissä näy tuuliperäsimiä. Tosin nykyiset korkeat katit sotkisivat peräsimen tuuletkin. Eikä aloituksen yksinpurjehtija Atlantilla yhtenään plaanaile, jos ollenkaan. Eli voitaisiin ehkä unohtaa mahdollinen ongelma. Mutta mikä voisi olla selitys, jos tuuliperäsin ei toimisi plaanaavassa veneessä?.
Lukemani selitys kateista oli, että kryssissä kurssin putoaminen alemmaksi kiihdyttää veneen vauhtia niin paljon, ettei suhteellinen tuulensuunta juurikaan muutu. Tuuliperäsimen tarkkuus huononisi koska vauhdin muutos olisi suuri pienissäkin suunnan muutoksissa. Olisiko muita selityksiä?. Avotuulissa em ongelma , jos sellainen on olemassa, ei pätisi.
Tässä on asia selitetty: https://www.bluemoment.com/downloads/selfsteering.pdf
Joskus vuosia sitten tuli luettua tuo kokonaan.
Kappale "Ocean Racing" sivulla 86. Suuret kiihtyvyydet aiheuttavat suuret AWA-vaihtelut, jolloin tuuliperäsin kiemurtelee joka aallolla tai puuskassa. Avotuulilla tuollaisia veneitä ohjataan autopiloteilla TWA:lla, polaareilla tai kompassisuunnalla, siis ei AWAlla, joka taas on tuuliperäsimen ainoa vaihtoehto.
Elikä onko näin että tämän tyyppisellä veneellä toimisi kryssillä, mutta ei avotuulella kun plaanaa? Eli ongelmatiikka erilainen kuin monirunkoveneellä, jossa ongelmat tulevat (?) jo vastaisilla kulmilla?
Joitakin vuosia sitten meni Norjalaisperhe 31,7 näpsästi "arkissa" yli.. Eli jos yksin haluaa mennä, niin miksi tuolla ei voisi mennä. Toisaalta tuon uuden Firstin hinnalla voisi saada isomman ja toimivamman konstruktion ylitykseen...