Oyj - miten taivutetaan?

Jos luetaan "ooyyjiihin", niin kirjoitetaan Oyj:hin.

Kielitoimiston mukaan lyhenne "oyj" voidaan taivuttaa joko kirjaimittaisen lukutavan mukaan tai sellaisen lukutavan mukaan, jossa lyhenne avataan. Siis "oyj:hin" tai "oyj:öön".

Näistä kirjaimittainen "oyj:hin" on vähemmän outo, koska eihän kukaan oikeasti tekstiä ääneen lukiessaan avaa tällaista lyhennettä.

Toisaalta miksi tekstissä pitäisi käyttää lyhennettä "oyj"? Jos yhtiömuoto on tarpeen mainita, riittää mainita se, kun nimi esiintyy tekstissä ensi kerran. Yleensä on helppo muotoilla virke niin, että nimi on tällöin perusmuodossa.

Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.5.html#oyj-taiv

P.S. Kielitoimiston lyhenneluettelo mainitsee kirjoitusasun "oyj" lisäksi asut "oyj." ja "OYJ" - mutta ei asua "Oyj".

Yucca kirjoitti:

Kielitoimiston mukaan lyhenne "oyj" voidaan taivuttaa joko kirjaimittaisen lukutavan mukaan tai sellaisen lukutavan mukaan, jossa lyhenne avataan. Siis "oyj:hin" tai "oyj:öön".

Näistä kirjaimittainen "oyj:hin" on vähemmän outo, koska eihän kukaan oikeasti tekstiä ääneen lukiessaan avaa tällaista lyhennettä.

Toisaalta miksi tekstissä pitäisi käyttää lyhennettä "oyj"? Jos yhtiömuoto on tarpeen mainita, riittää mainita se, kun nimi esiintyy tekstissä ensi kerran. Yleensä on helppo muotoilla virke niin, että nimi on tällöin perusmuodossa.

Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.5.html#oyj-taiv

P.S. Kielitoimiston lyhenneluettelo mainitsee kirjoitusasun "oyj" lisäksi asut "oyj." ja "OYJ" - mutta ei asua "Oyj".

Lue lisää

Liekö kielitoimiston luettelo ajastaan jäljessä? Kaikki pörssiyhtiöt käyttävät lyhennettä Oyj. Sitä joutuu kyllä käyttämään ja taivuttamaan virallisessa eli rahanarvoisessa tekstissä, koska se kuuluu yhtiön viralliseen nimeen.

Rilli kirjoitti:

Liekö kielitoimiston luettelo ajastaan jäljessä? Kaikki pörssiyhtiöt käyttävät lyhennettä Oyj. Sitä joutuu kyllä käyttämään ja taivuttamaan virallisessa eli rahanarvoisessa tekstissä, koska se kuuluu yhtiön viralliseen nimeen.

Lue lisää

Luettelo on virallinen kannanotto, joten yhtiöt ovat ajastaan jäljessä, kun niille ei ole kelvannut mikään kolmesta vaihtoehtoisesta kirjoitusasusta vaan ne pelleilevät kolmannella. Syynä lienee koreilemisen ja näyttämisen halu - kas kun ei ole keksitty kirjoittaa ilmaisua lyhentämättömänä ja versaalilla JULKINEN OSAKEYHTIÖ, jotta se oikein korostuisi.

On pelkästään itse keksitty sääntö, että tekstissä pitäisi käyttää "virallista nimeä" eli rekisteriin merkittyä nimeä niin, että siinä on vieläpä yritysmuotoa osoittava lyhenne mukana. Sellainen kielenkäyttö, jossa pitää joka käänteessä kirjoittaa Nokia Oyj:stä eikä Nokiasta, on ihan itse pöhötettyä. Esimerkiksi sopimustekstiin kirjoitetaan normaalisti osapuolten täydelliset viralliset nimet kertaalleen (perusmuodossa) ja muualla sitten käytetään sanoja "ostaja" ja "myyjä".

Täydellisten virallisten nimien käyttöpakko tuo mieleen ajan, jolloin leimakirveet saattoivat heilahtaa jo siitä, että joku erehtyi puhumaan Neuvostoliiton presidentistä eikä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajasta.

Yucca kirjoitti:

Luettelo on virallinen kannanotto, joten yhtiöt ovat ajastaan jäljessä, kun niille ei ole kelvannut mikään kolmesta vaihtoehtoisesta kirjoitusasusta vaan ne pelleilevät kolmannella. Syynä lienee koreilemisen ja näyttämisen halu - kas kun ei ole keksitty kirjoittaa ilmaisua lyhentämättömänä ja versaalilla JULKINEN OSAKEYHTIÖ, jotta se oikein korostuisi.

On pelkästään itse keksitty sääntö, että tekstissä pitäisi käyttää "virallista nimeä" eli rekisteriin merkittyä nimeä niin, että siinä on vieläpä yritysmuotoa osoittava lyhenne mukana. Sellainen kielenkäyttö, jossa pitää joka käänteessä kirjoittaa Nokia Oyj:stä eikä Nokiasta, on ihan itse pöhötettyä. Esimerkiksi sopimustekstiin kirjoitetaan normaalisti osapuolten täydelliset viralliset nimet kertaalleen (perusmuodossa) ja muualla sitten käytetään sanoja "ostaja" ja "myyjä".

Täydellisten virallisten nimien käyttöpakko tuo mieleen ajan, jolloin leimakirveet saattoivat heilahtaa jo siitä, että joku erehtyi puhumaan Neuvostoliiton presidentistä eikä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajasta.

Lue lisää

Suomen suurin julkinen osakeyhtiö käyttää itsestään lyhennettä Oyj - olipa se sitten "virallinen" tai ei.
http://www.nokia.fi/nokia/yhteiskunta/saatio/

Ei-julkisten osakeyhtiöiden nimissä ylivoimaisesti yleisin lyhenne viime vuosikymmeninä on ollut Oy. Versaali-o, gemena-y. Kun osakeyhtiöitä ryhdyttiin jakamaan julkisiin ja ei-julkisiin, niin mielestäni olisi ollut ihmeellistä, jos versaali-o olisi tässä yhteydessä korvattu gemenalla. Ehdottomasti luontevin kirjoitustapa on Oyj, olipa Kielitoimisto sitten mitä mieltä tahansa.

Muinaisjäänteenä saattaa eräiden yhtiöiden nimissä vielä törmätä vuosikymmenien takaisiin muotoihin OY ja jopa O/Y.

Itse omistan 25 % vuonna 1989 Kaupparekisteriin merkityn ei-julkisen osakeyhtiön osakkeista ja toimin tuon yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön nimen virallisessa kirjoitusasussa käytetty lyhenne on Oy.

Nokian kilpailijana esiintyy eräissä tuoteryhmissä saksalainen teollisuusjätti Siemens. Taitaa olla liikevaihdoltaan parin Nokian kokoinen ja henkilöstöä noin nelinkertaisesti. Siemensin suomalainen tytäryhtiö kirjoittaa nimensä lyhentämättömänä - ei siis käytä esim. muotoa Siemens Oy vaan on aina ja vain Siemens Osakeyhtiö.

Hpj kirjoitti:

Suomen suurin julkinen osakeyhtiö käyttää itsestään lyhennettä Oyj - olipa se sitten "virallinen" tai ei.
http://www.nokia.fi/nokia/yhteiskunta/saatio/

Ei-julkisten osakeyhtiöiden nimissä ylivoimaisesti yleisin lyhenne viime vuosikymmeninä on ollut Oy. Versaali-o, gemena-y. Kun osakeyhtiöitä ryhdyttiin jakamaan julkisiin ja ei-julkisiin, niin mielestäni olisi ollut ihmeellistä, jos versaali-o olisi tässä yhteydessä korvattu gemenalla. Ehdottomasti luontevin kirjoitustapa on Oyj, olipa Kielitoimisto sitten mitä mieltä tahansa.

Muinaisjäänteenä saattaa eräiden yhtiöiden nimissä vielä törmätä vuosikymmenien takaisiin muotoihin OY ja jopa O/Y.

Itse omistan 25 % vuonna 1989 Kaupparekisteriin merkityn ei-julkisen osakeyhtiön osakkeista ja toimin tuon yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön nimen virallisessa kirjoitusasussa käytetty lyhenne on Oy.

Nokian kilpailijana esiintyy eräissä tuoteryhmissä saksalainen teollisuusjätti Siemens. Taitaa olla liikevaihdoltaan parin Nokian kokoinen ja henkilöstöä noin nelinkertaisesti. Siemensin suomalainen tytäryhtiö kirjoittaa nimensä lyhentämättömänä - ei siis käytä esim. muotoa Siemens Oy vaan on aina ja vain Siemens Osakeyhtiö.

Lue lisää

Ihmeellistä on se, että "oy" ja "oyj" eivät kelpaa, eikä asussa "Oyj" ole mitään luontevaa. Koko termi lyhenteineen on luonnoton - eihän suomessa käytetä adjektiiviattribuuttia pääsanan jäljessä kuin runokielessä - mutta versaalialkuisuus vielä lisää sitä.

Kirjoitusasu "Oyj" on kielenvastainen, koska itse termi on gemenalla kirjoitettava yleisnimi, jolloin on kaksi normaalia vaihtoehtoa lyhenteessä: kokonaan gemenalla ja kokonaan versaalilla. Eihän kirjoiteta "Ry" vaan "ry" (= rekisteröity yhdistys), ei "Cd" vaan "CD" tai "cd", ei "Stt" vaan "STT" jne.

Yucca kirjoitti:

Ihmeellistä on se, että "oy" ja "oyj" eivät kelpaa, eikä asussa "Oyj" ole mitään luontevaa. Koko termi lyhenteineen on luonnoton - eihän suomessa käytetä adjektiiviattribuuttia pääsanan jäljessä kuin runokielessä - mutta versaalialkuisuus vielä lisää sitä.

Kirjoitusasu "Oyj" on kielenvastainen, koska itse termi on gemenalla kirjoitettava yleisnimi, jolloin on kaksi normaalia vaihtoehtoa lyhenteessä: kokonaan gemenalla ja kokonaan versaalilla. Eihän kirjoiteta "Ry" vaan "ry" (= rekisteröity yhdistys), ei "Cd" vaan "CD" tai "cd", ei "Stt" vaan "STT" jne.

Lue lisää

Kielitoimistosta putkahtaa välillä omaperäisiä juttuja, jotka eivät oikein istu kieleen. Vielä muistetaan, kuinka kielitoimisto yritti saada (euro)sentin lyhenteeksi snt, joka olisi käytännön lyhennekäytössä ollut hankala ja sekava.

"Oyj" on "Oy":stä muokattu lyhennemerkintä (akronyymi), joka on mielestäni paljon parempi kuin vastaava ruotsalainen Ab(publ), joka on enemmän varsinainen sanalyhenne. "Oy" on aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella siksi, että se on osa yhtiön nimeä, joka erisnimenä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

Esimerkkisi kertovat, että mitään sääntöjä ei erilaisille akronyymeille ole. Miksi "compact disk" lyhennetään CD? Koska se kirjoitetaan amerikkalaisesa mainoskielessä isoilla kirjaimilla ja amerikkalaiset käyttävät akronyymeissä lähes aina isoja kirjaimia. Suomen Tietotoimisto pitäisi erisnimisäännöllä lyhentää STt, mutta STT erottuu tekstistä selvemmin - tuskin siinä muuta sääntöä on käytetty.

Lopultakin, vanhemmat antavat lapselleen parhaana pitämänsä nimen... ;)

Rilli kirjoitti:

Kielitoimistosta putkahtaa välillä omaperäisiä juttuja, jotka eivät oikein istu kieleen. Vielä muistetaan, kuinka kielitoimisto yritti saada (euro)sentin lyhenteeksi snt, joka olisi käytännön lyhennekäytössä ollut hankala ja sekava.

"Oyj" on "Oy":stä muokattu lyhennemerkintä (akronyymi), joka on mielestäni paljon parempi kuin vastaava ruotsalainen Ab(publ), joka on enemmän varsinainen sanalyhenne. "Oy" on aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella siksi, että se on osa yhtiön nimeä, joka erisnimenä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

Esimerkkisi kertovat, että mitään sääntöjä ei erilaisille akronyymeille ole. Miksi "compact disk" lyhennetään CD? Koska se kirjoitetaan amerikkalaisesa mainoskielessä isoilla kirjaimilla ja amerikkalaiset käyttävät akronyymeissä lähes aina isoja kirjaimia. Suomen Tietotoimisto pitäisi erisnimisäännöllä lyhentää STt, mutta STT erottuu tekstistä selvemmin - tuskin siinä muuta sääntöä on käytetty.

Lopultakin, vanhemmat antavat lapselleen parhaana pitämänsä nimen... ;)

Lue lisää

Sentin lyhenne on oma sekoilunsa, ja siihen soppaan tunkivat lusikoitaan monet muutkin tahot kuin kielitoimisto. Mitään lyhennettä ei tarvittu eikä tarvita, mutta jotkut halusivat askarrella moisen asian kanssa. En viitsi edes ottaa kantaa siihen, mikä lyhenteiksi tyrkytetyistä ("snt", "c", "¢") on typerin.

Mitä lyhenteeseen "oyj" tulee, niin ensinnäkään se ei ole lyhennesana eli akronyymi - sitä ei lueta sanana kuten luetaan esimerkiksi "heteka" ja "abloy". Toiseksi suomen kielen sääntöjen mukaan erisnimen osia _ei_ kirjoiteta "isoilla kirjaimilla", paitsi ensimmäinen osa ja ne, jotka itsessään ovat erisnimiä, vaikka siedetäänkin sellaista pönäkkää mahtipontisuutta, että jotkin organisaatiot haluavat harrastaa itsetehostusta versaalin käytölle.

Esimerkkinikin kertovat, että sääntöjä on. Tarkemmin asiasta voi lukea erilaisista kielenoppaista, Kielikellosta ym. Säännöt sanovat muun muassa sen, että "oy", "oyj." ja "OY" ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Vastaavasti ovat mahdollisia "CD" ja "cd", mutta ei "Cd". Käytännössä gemenan käyttö on yleistymässä niin, että _tutut_ lyhenteet kirjoitetaan yleensä gemenalla (esim. tv, cd).