Oyj - miten taivutetaan?

tuli pulma

Miten sijapääte pitäisi merkitä lyhenteeseen oyj?

Kirjoitetaanko oyj:hin vai oyj:öön?

9

2517

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kielien kääntelijä

      Lyhenteiden taivutuksessa pitäisi kai säännönmukaisesti noudattaa lyhentämättömän muodon taivutuskaavaa.

      Koska Oyj = julkinen osakeyhtiö, niin mielestäni "julkiseen osakeyhtiöön = Oyj:öön".

      En silti ihmettele laajaa säännöstä poikkeavaa käytäntöä.

      Googleen syötettynä:

      Oyj:hin => 1.460 osumaa ("väärä" muoto)
      Oyj:öön => 420 osumaa ("oikea" muoto)

      • pena

        Jos luetaan "ooyyjiihin", niin kirjoitetaan Oyj:hin.


      • Kielitoimiston mukaan lyhenne "oyj" voidaan taivuttaa joko kirjaimittaisen lukutavan mukaan tai sellaisen lukutavan mukaan, jossa lyhenne avataan. Siis "oyj:hin" tai "oyj:öön".

        Näistä kirjaimittainen "oyj:hin" on vähemmän outo, koska eihän kukaan oikeasti tekstiä ääneen lukiessaan avaa tällaista lyhennettä.

        Toisaalta miksi tekstissä pitäisi käyttää lyhennettä "oyj"? Jos yhtiömuoto on tarpeen mainita, riittää mainita se, kun nimi esiintyy tekstissä ensi kerran. Yleensä on helppo muotoilla virke niin, että nimi on tällöin perusmuodossa.

        Lisätietoja:
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.5.html#oyj-taiv

        P.S. Kielitoimiston lyhenneluettelo mainitsee kirjoitusasun "oyj" lisäksi asut "oyj." ja "OYJ" - mutta ei asua "Oyj".


      • Rilli
        Yucca kirjoitti:

        Kielitoimiston mukaan lyhenne "oyj" voidaan taivuttaa joko kirjaimittaisen lukutavan mukaan tai sellaisen lukutavan mukaan, jossa lyhenne avataan. Siis "oyj:hin" tai "oyj:öön".

        Näistä kirjaimittainen "oyj:hin" on vähemmän outo, koska eihän kukaan oikeasti tekstiä ääneen lukiessaan avaa tällaista lyhennettä.

        Toisaalta miksi tekstissä pitäisi käyttää lyhennettä "oyj"? Jos yhtiömuoto on tarpeen mainita, riittää mainita se, kun nimi esiintyy tekstissä ensi kerran. Yleensä on helppo muotoilla virke niin, että nimi on tällöin perusmuodossa.

        Lisätietoja:
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.5.html#oyj-taiv

        P.S. Kielitoimiston lyhenneluettelo mainitsee kirjoitusasun "oyj" lisäksi asut "oyj." ja "OYJ" - mutta ei asua "Oyj".

        Liekö kielitoimiston luettelo ajastaan jäljessä? Kaikki pörssiyhtiöt käyttävät lyhennettä Oyj. Sitä joutuu kyllä käyttämään ja taivuttamaan virallisessa eli rahanarvoisessa tekstissä, koska se kuuluu yhtiön viralliseen nimeen.


      • Rilli kirjoitti:

        Liekö kielitoimiston luettelo ajastaan jäljessä? Kaikki pörssiyhtiöt käyttävät lyhennettä Oyj. Sitä joutuu kyllä käyttämään ja taivuttamaan virallisessa eli rahanarvoisessa tekstissä, koska se kuuluu yhtiön viralliseen nimeen.

        Luettelo on virallinen kannanotto, joten yhtiöt ovat ajastaan jäljessä, kun niille ei ole kelvannut mikään kolmesta vaihtoehtoisesta kirjoitusasusta vaan ne pelleilevät kolmannella. Syynä lienee koreilemisen ja näyttämisen halu - kas kun ei ole keksitty kirjoittaa ilmaisua lyhentämättömänä ja versaalilla JULKINEN OSAKEYHTIÖ, jotta se oikein korostuisi.

        On pelkästään itse keksitty sääntö, että tekstissä pitäisi käyttää "virallista nimeä" eli rekisteriin merkittyä nimeä niin, että siinä on vieläpä yritysmuotoa osoittava lyhenne mukana. Sellainen kielenkäyttö, jossa pitää joka käänteessä kirjoittaa Nokia Oyj:stä eikä Nokiasta, on ihan itse pöhötettyä. Esimerkiksi sopimustekstiin kirjoitetaan normaalisti osapuolten täydelliset viralliset nimet kertaalleen (perusmuodossa) ja muualla sitten käytetään sanoja "ostaja" ja "myyjä".

        Täydellisten virallisten nimien käyttöpakko tuo mieleen ajan, jolloin leimakirveet saattoivat heilahtaa jo siitä, että joku erehtyi puhumaan Neuvostoliiton presidentistä eikä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajasta.


      • Hpj
        Yucca kirjoitti:

        Luettelo on virallinen kannanotto, joten yhtiöt ovat ajastaan jäljessä, kun niille ei ole kelvannut mikään kolmesta vaihtoehtoisesta kirjoitusasusta vaan ne pelleilevät kolmannella. Syynä lienee koreilemisen ja näyttämisen halu - kas kun ei ole keksitty kirjoittaa ilmaisua lyhentämättömänä ja versaalilla JULKINEN OSAKEYHTIÖ, jotta se oikein korostuisi.

        On pelkästään itse keksitty sääntö, että tekstissä pitäisi käyttää "virallista nimeä" eli rekisteriin merkittyä nimeä niin, että siinä on vieläpä yritysmuotoa osoittava lyhenne mukana. Sellainen kielenkäyttö, jossa pitää joka käänteessä kirjoittaa Nokia Oyj:stä eikä Nokiasta, on ihan itse pöhötettyä. Esimerkiksi sopimustekstiin kirjoitetaan normaalisti osapuolten täydelliset viralliset nimet kertaalleen (perusmuodossa) ja muualla sitten käytetään sanoja "ostaja" ja "myyjä".

        Täydellisten virallisten nimien käyttöpakko tuo mieleen ajan, jolloin leimakirveet saattoivat heilahtaa jo siitä, että joku erehtyi puhumaan Neuvostoliiton presidentistä eikä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajasta.

        Suomen suurin julkinen osakeyhtiö käyttää itsestään lyhennettä Oyj - olipa se sitten "virallinen" tai ei.
        http://www.nokia.fi/nokia/yhteiskunta/saatio/

        Ei-julkisten osakeyhtiöiden nimissä ylivoimaisesti yleisin lyhenne viime vuosikymmeninä on ollut Oy. Versaali-o, gemena-y. Kun osakeyhtiöitä ryhdyttiin jakamaan julkisiin ja ei-julkisiin, niin mielestäni olisi ollut ihmeellistä, jos versaali-o olisi tässä yhteydessä korvattu gemenalla. Ehdottomasti luontevin kirjoitustapa on Oyj, olipa Kielitoimisto sitten mitä mieltä tahansa.

        Muinaisjäänteenä saattaa eräiden yhtiöiden nimissä vielä törmätä vuosikymmenien takaisiin muotoihin OY ja jopa O/Y.

        Itse omistan 25 % vuonna 1989 Kaupparekisteriin merkityn ei-julkisen osakeyhtiön osakkeista ja toimin tuon yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön nimen virallisessa kirjoitusasussa käytetty lyhenne on Oy.

        Nokian kilpailijana esiintyy eräissä tuoteryhmissä saksalainen teollisuusjätti Siemens. Taitaa olla liikevaihdoltaan parin Nokian kokoinen ja henkilöstöä noin nelinkertaisesti. Siemensin suomalainen tytäryhtiö kirjoittaa nimensä lyhentämättömänä - ei siis käytä esim. muotoa Siemens Oy vaan on aina ja vain Siemens Osakeyhtiö.


      • Hpj kirjoitti:

        Suomen suurin julkinen osakeyhtiö käyttää itsestään lyhennettä Oyj - olipa se sitten "virallinen" tai ei.
        http://www.nokia.fi/nokia/yhteiskunta/saatio/

        Ei-julkisten osakeyhtiöiden nimissä ylivoimaisesti yleisin lyhenne viime vuosikymmeninä on ollut Oy. Versaali-o, gemena-y. Kun osakeyhtiöitä ryhdyttiin jakamaan julkisiin ja ei-julkisiin, niin mielestäni olisi ollut ihmeellistä, jos versaali-o olisi tässä yhteydessä korvattu gemenalla. Ehdottomasti luontevin kirjoitustapa on Oyj, olipa Kielitoimisto sitten mitä mieltä tahansa.

        Muinaisjäänteenä saattaa eräiden yhtiöiden nimissä vielä törmätä vuosikymmenien takaisiin muotoihin OY ja jopa O/Y.

        Itse omistan 25 % vuonna 1989 Kaupparekisteriin merkityn ei-julkisen osakeyhtiön osakkeista ja toimin tuon yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön nimen virallisessa kirjoitusasussa käytetty lyhenne on Oy.

        Nokian kilpailijana esiintyy eräissä tuoteryhmissä saksalainen teollisuusjätti Siemens. Taitaa olla liikevaihdoltaan parin Nokian kokoinen ja henkilöstöä noin nelinkertaisesti. Siemensin suomalainen tytäryhtiö kirjoittaa nimensä lyhentämättömänä - ei siis käytä esim. muotoa Siemens Oy vaan on aina ja vain Siemens Osakeyhtiö.

        Ihmeellistä on se, että "oy" ja "oyj" eivät kelpaa, eikä asussa "Oyj" ole mitään luontevaa. Koko termi lyhenteineen on luonnoton - eihän suomessa käytetä adjektiiviattribuuttia pääsanan jäljessä kuin runokielessä - mutta versaalialkuisuus vielä lisää sitä.

        Kirjoitusasu "Oyj" on kielenvastainen, koska itse termi on gemenalla kirjoitettava yleisnimi, jolloin on kaksi normaalia vaihtoehtoa lyhenteessä: kokonaan gemenalla ja kokonaan versaalilla. Eihän kirjoiteta "Ry" vaan "ry" (= rekisteröity yhdistys), ei "Cd" vaan "CD" tai "cd", ei "Stt" vaan "STT" jne.


      • Rilli
        Yucca kirjoitti:

        Ihmeellistä on se, että "oy" ja "oyj" eivät kelpaa, eikä asussa "Oyj" ole mitään luontevaa. Koko termi lyhenteineen on luonnoton - eihän suomessa käytetä adjektiiviattribuuttia pääsanan jäljessä kuin runokielessä - mutta versaalialkuisuus vielä lisää sitä.

        Kirjoitusasu "Oyj" on kielenvastainen, koska itse termi on gemenalla kirjoitettava yleisnimi, jolloin on kaksi normaalia vaihtoehtoa lyhenteessä: kokonaan gemenalla ja kokonaan versaalilla. Eihän kirjoiteta "Ry" vaan "ry" (= rekisteröity yhdistys), ei "Cd" vaan "CD" tai "cd", ei "Stt" vaan "STT" jne.

        Kielitoimistosta putkahtaa välillä omaperäisiä juttuja, jotka eivät oikein istu kieleen. Vielä muistetaan, kuinka kielitoimisto yritti saada (euro)sentin lyhenteeksi snt, joka olisi käytännön lyhennekäytössä ollut hankala ja sekava.

        "Oyj" on "Oy":stä muokattu lyhennemerkintä (akronyymi), joka on mielestäni paljon parempi kuin vastaava ruotsalainen Ab(publ), joka on enemmän varsinainen sanalyhenne. "Oy" on aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella siksi, että se on osa yhtiön nimeä, joka erisnimenä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

        Esimerkkisi kertovat, että mitään sääntöjä ei erilaisille akronyymeille ole. Miksi "compact disk" lyhennetään CD? Koska se kirjoitetaan amerikkalaisesa mainoskielessä isoilla kirjaimilla ja amerikkalaiset käyttävät akronyymeissä lähes aina isoja kirjaimia. Suomen Tietotoimisto pitäisi erisnimisäännöllä lyhentää STt, mutta STT erottuu tekstistä selvemmin - tuskin siinä muuta sääntöä on käytetty.

        Lopultakin, vanhemmat antavat lapselleen parhaana pitämänsä nimen... ;)


      • Yucca
        Rilli kirjoitti:

        Kielitoimistosta putkahtaa välillä omaperäisiä juttuja, jotka eivät oikein istu kieleen. Vielä muistetaan, kuinka kielitoimisto yritti saada (euro)sentin lyhenteeksi snt, joka olisi käytännön lyhennekäytössä ollut hankala ja sekava.

        "Oyj" on "Oy":stä muokattu lyhennemerkintä (akronyymi), joka on mielestäni paljon parempi kuin vastaava ruotsalainen Ab(publ), joka on enemmän varsinainen sanalyhenne. "Oy" on aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella siksi, että se on osa yhtiön nimeä, joka erisnimenä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

        Esimerkkisi kertovat, että mitään sääntöjä ei erilaisille akronyymeille ole. Miksi "compact disk" lyhennetään CD? Koska se kirjoitetaan amerikkalaisesa mainoskielessä isoilla kirjaimilla ja amerikkalaiset käyttävät akronyymeissä lähes aina isoja kirjaimia. Suomen Tietotoimisto pitäisi erisnimisäännöllä lyhentää STt, mutta STT erottuu tekstistä selvemmin - tuskin siinä muuta sääntöä on käytetty.

        Lopultakin, vanhemmat antavat lapselleen parhaana pitämänsä nimen... ;)

        Sentin lyhenne on oma sekoilunsa, ja siihen soppaan tunkivat lusikoitaan monet muutkin tahot kuin kielitoimisto. Mitään lyhennettä ei tarvittu eikä tarvita, mutta jotkut halusivat askarrella moisen asian kanssa. En viitsi edes ottaa kantaa siihen, mikä lyhenteiksi tyrkytetyistä ("snt", "c", "¢") on typerin.

        Mitä lyhenteeseen "oyj" tulee, niin ensinnäkään se ei ole lyhennesana eli akronyymi - sitä ei lueta sanana kuten luetaan esimerkiksi "heteka" ja "abloy". Toiseksi suomen kielen sääntöjen mukaan erisnimen osia _ei_ kirjoiteta "isoilla kirjaimilla", paitsi ensimmäinen osa ja ne, jotka itsessään ovat erisnimiä, vaikka siedetäänkin sellaista pönäkkää mahtipontisuutta, että jotkin organisaatiot haluavat harrastaa itsetehostusta versaalin käytölle.

        Esimerkkinikin kertovat, että sääntöjä on. Tarkemmin asiasta voi lukea erilaisista kielenoppaista, Kielikellosta ym. Säännöt sanovat muun muassa sen, että "oy", "oyj." ja "OY" ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Vastaavasti ovat mahdollisia "CD" ja "cd", mutta ei "Cd". Käytännössä gemenan käyttö on yleistymässä niin, että _tutut_ lyhenteet kirjoitetaan yleensä gemenalla (esim. tv, cd).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      212
      7460
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      57
      2912
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      190
      2327
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1733
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      159
      1694
    6. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      20
      1386
    7. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      74
      1240
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      38
      1173
    9. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      27
      1155
    10. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      50
      1029
    Aihe