Huumeet entistä näkyvämpiä Nurmeksessa – "On tietynlainen nousukausi menossa"
Puhelinsoitto sairaalasta tuli täysin yllätyksenä nurmeslaiselle äidille. Hänen naapuripaikkakunnassa asuva tyttärensä oli joutunut sairaalaan huumeiden käytön vuoksi.
– Kuulin myöhemmin, että hänen tilanteensa oli kestänyt 2–3 vuotta yläkoulussa. Hän pystyi sen niin hyvin peittämään, että puhelu tuli kuin isku vasten kasvoja, äiti kertoo.
Julkaistu 17.1.2019 15:34 | Päivitetty 17.1.2019 15:54
Marianne Haverinen
Äiti haluaa jakaa tarinansa, jotta muutkin vanhemmat avaisivat silmänsä.
– Että minne lääkkeet häviävät kaapeista. Nyt käytetään epilepsialääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena on itsetuhoajatuksia, hän varoittelee.
Äidin kuulemien juttujen mukaan sekakäyttö- ja huumepiireissä pyörii 15–17-vuotiaita nuoria. Hänen oma tyttärensä oli juuri valmistunut peruskoulusta ja saanut opiskelupaikan ammattikoulusta, mutta hän joutuikin katkaisuhoitoon. Huumeet hän oli saanut Nurmeksesta.
Eri viranomaiset vahvistavat, että Nurmeksessa liikkuu huumeita, mutta käyttäjien määrää on vaikea arvioida. Päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja Leila Kärki arvioi käytön lisääntyneen viime vuosina, mutta toteaa sen näkyvän päihdetyössä vasta viiveellä.
– On nousuja ja laskuja, ja nyt on taas tietynlainen nousukausi menossa. Sen kuulee yhteistyötahojen ja asiakkaiden puheissa. Menee kuitenkin jokunen vuosi ennen kuin käyttäjä hakeutuu hoidon piiriin, jos edes hakeutuu, Kärki toteaa.
Kärjen mukaan Nurmeksessa käytetään enimmäkseen kannabista, joka on hänen kuulemansa mukaan nyt aiempaa vahvempaa. Esille nousevat myös amfetamiini, sekakäyttö ja jonkin verran myös muuntohuumeet.
Ongelmat näkyvät kuitenkin jo lukion ja ammattikoulun arjessa. Lukion ja Riverian erityisopettajan Marjut Sihvosen mukaan etenkin huumeiden viihdekäyttö on lisääntynyt.
– Aiemmin oli vähemmän käyttäjiä mutta isompia ongelmia, Sihvonen arvioi.
Nuorisopäällikkö Martti Piironen arvioi, että huumeiden käytöstä on tullut aiempaa näkyvämpää. Hän on saanut huolestuneita yhteydenottoja vanhemmilta, joiden mukaan ”kaduilla pyörii huumehörhöjä”.
– Se on jollain tavalla arkipäiväistynyt. Sellainen leimaavuus on vähentynyt, hän pohtii.
Puhelinsoitto sairaalasta tuli täysin yllätyksenä nurmeslaiselle äidille. Hänen naapuripaikkakunnassa asuva tyttärensä oli joutunut sairaalaan huumeiden käytön vuoksi.
– Kuulin myöhemmin, että hänen tilanteensa oli kestänyt 2–3 vuotta yläkoulussa. Hän pystyi sen niin hyvin peittämään, että puhelu tuli kuin isku vasten kasvoja, äiti kertoo.
Julkaistu 17.1.2019 15:34 | Päivitetty 17.1.2019 15:54
Marianne Haverinen
Äiti haluaa jakaa tarinansa, jotta muutkin vanhemmat avaisivat silmänsä.
– Että minne lääkkeet häviävät kaapeista. Nyt käytetään epilepsialääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena on itsetuhoajatuksia, hän varoittelee.
Äidin kuulemien juttujen mukaan sekakäyttö- ja huumepiireissä pyörii 15–17-vuotiaita nuoria. Hänen oma tyttärensä oli juuri valmistunut peruskoulusta ja saanut opiskelupaikan ammattikoulusta, mutta hän joutuikin katkaisuhoitoon. Huumeet hän oli saanut Nurmeksesta.
Eri viranomaiset vahvistavat, että Nurmeksessa liikkuu huumeita, mutta käyttäjien määrää on vaikea arvioida. Päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja Leila Kärki arvioi käytön lisääntyneen viime vuosina, mutta toteaa sen näkyvän päihdetyössä vasta viiveellä.
– On nousuja ja laskuja, ja nyt on taas tietynlainen nousukausi menossa. Sen kuulee yhteistyötahojen ja asiakkaiden puheissa. Menee kuitenkin jokunen vuosi ennen kuin käyttäjä hakeutuu hoidon piiriin, jos edes hakeutuu, Kärki toteaa.
Kärjen mukaan Nurmeksessa käytetään enimmäkseen kannabista, joka on hänen kuulemansa mukaan nyt aiempaa vahvempaa. Esille nousevat myös amfetamiini, sekakäyttö ja jonkin verran myös muuntohuumeet.
Ongelmat näkyvät kuitenkin jo lukion ja ammattikoulun arjessa. Lukion ja Riverian erityisopettajan Marjut Sihvosen mukaan etenkin huumeiden viihdekäyttö on lisääntynyt.
– Aiemmin oli vähemmän käyttäjiä mutta isompia ongelmia, Sihvonen arvioi.
Nuorisopäällikkö Martti Piironen arvioi, että huumeiden käytöstä on tullut aiempaa näkyvämpää. Hän on saanut huolestuneita yhteydenottoja vanhemmilta, joiden mukaan ”kaduilla pyörii huumehörhöjä”.
– Se on jollain tavalla arkipäiväistynyt. Sellainen leimaavuus on vähentynyt, hän pohtii.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ongelma on erityisen paha vanhuksilla, jotka polttaa kannadista ja napsii surutta benzolääkkeitä. Sitten hulluna heilutaan rollien kanssa!
Tili Osuuspankissa sitoi monet pikkutekijät mukaan Suomen suurimpaan valepoliiseja koskevaan rikoskokonaisuuteen.
Osuuspankki oli rikollisten suosiossa 10 000 euron nostorajansa vuoksi, sillä muissa pankeissa raja on alempi.
Ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa tuomitut päätekijät houkuttelivat lähipiirinsä avulla lukuisia henkilöitä mukaan rikossarjaan tuntuvia palkkioita lupaamalla. Välikäsiä käyttämällä päätekijät pyrkivät peittämään jälkensä.
Monet avuksi hankitut pikkurikolliset ja päihteidenkäyttäjät tarttuivat tarjoukseen. Osa heistä avasi tekoja varten tilin juuri Osuuspankkiin. Yksi avustajista kertoi, miten häntä kehotettiin korottamaan ”nostoraja tappiin”.
Valtaosa bulvaaneista tuomittiin rahanpesusta ehdolliseen vankeuteen.
Kyse oli iäkkäiden ihmisten huijaamisesta puhelimitse. Neljä päätekijää soitti vajaan 11 kuukauden aikana yhteensä 98 henkilölle, joiden tekijät otaksuivat etunimen perusteella olevan vanhuksia.
Soittaja tekeytyi poliisiksi, joka kertoi jonkun murtautuneen vanhuksen pankkitilille. Säästöjen pelastamiseksi soittaja pyysi vanhusta antamaan nettipankkitunnuksensa ja tunnuslukuja.
Tekijät siirsivät rahat usein saman tien avukseen hankkimiensa bulvaanien tileille.
Vuosina 2017–18 tehdyistä huijausyrityksistä onnistui 29 eli liki kolmannes. Rikolliset saivat siirrettyä uhriensa tileiltä noin 800 000 euroa. Tästä summasta he ehtivät nostaa noin 350 000 euroa ennen kuin pankit saivat jäädytettyä tilit.
Käräjille päätyi yhteensä 43 henkilöä. Osa syytteistä hylättiin, mutta syyksi luetut törkeät petokset, virkavallan anastukset ja muut teot toivat päätekijöille ehdottomat vankeusrangaistukset.
Ankarimman rangaistuksen, neljä vuotta vankeutta sai hyvinkääläinen 38-vuotias Mika Kalevi Antero Jauhiainen.
Outokumpulainen Tino Robertino Långström, 24, tuomittiin kolmen ja puolen vuoden rangaistukseen. Ilmajokelaisen Kyösti Heikki Henrik Koiviston, 27, tuomio oli kaksi ja puoli vuotta. Lisäksi tasan kahden vuoden vankeustuomion sai hyvinkääläinen Roni Terno Allan Långström, 26.
Lyhyempiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tuomittiin lisäksi kuusi muuta syytettyä. Ehdollisen rangaistuksen sai kontolleen 20 henkilöä. Seitsemälle määrättiin sakkoja, ja kuuden osalta syytteet hylättiin kokonaan.
Yhdellä puhelulla 74 000 euroa
Valepoliisien suurin yksittäinen potti oli vuonna 1929 syntyneeltä lahtelaiselta naiselta huijatut liki 74 000 euroa. Naisen lopulliseksi vahingoksi jäi 63 500 euroa.
Jättipotti napsahti elokuussa 2017. Syyttäjän mukaan törkeän petoksen takana olivat Mika Jauhiainen ja Tino Långström, mutta oikeus ei saanut lopulta riittävää näyttöä jälkimmäisen osallisuudesta.
Televalvontatiedot paljastivat, että soitto liki 90-vuotiaalle uhrille tuli prepaid-liittymästä Kotkasta kello 18.33. Tunnuslukunsa antaneen naisen tili oli hetken päästä tyhjä.
Rahat tililleen saanut apuri jakoi huijattuja varoja lähipäivinä eteenpäin neljälle eri henkilölle, kullekin 10 000:sta 20 000:een euroon. Kun välikädet olivat nostaneet rahat automaatista, soitosta oli mennyt neljä päivää.
Jauhiainen matkusti itse Kotkasta Kuopioon, jossa osa bulvaaneista asui. Jauhiaisen oman puhelimen televalvontatiedot paljastivat hänen käyneen erikseen Mikkelissä, jossa yksi bulvaaneista oli nostanut rahat automaatista.
Petokset noudattivat pitkälti samaa kaavaa. Bulvaaneille rahojen siirtämisen pikaista tarvetta selitettiin joskus autokaupoilla tai pokerivoitoilla.
Hyvä että joku edes täällä nurmeksessa yrittää jauhetta yms myydä 😁
Yrittäminen kannattaa aina ja jos ei yritä mitään niin ei voi kanssa saada mitään 😁
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Lisää hevosen perään sana voima niin sanonta sopii nykypäiväänkin 😁
Huumekauppa on yleensäkkin hyvä bisnes tienata pimeää käteistä,kuin normi työnteko
Miten yhdessä vankilassa voidaan myydä kuukaudessa 80 000 eurolla Subutexia? – "Suljetuillekin osastoille on helppo toimittaa"
Vankiloiden turvallisuustilanne on heikentynyt kuluvan vuoden aikana, sanovat sekä vankiloiden työntekijät että vankeinhoidosta vastaava Rikosseuraamuslaitos. Tilanteeseen vaikuttaa vankiloissa käytävä mittava huumekauppa.
Vankiloista löytyy jatkuvasti vangeilta kiellettyjä esineitä ja aineita, kuten puhelimia, teräaseita ja huumeita. Kyseessä on iso bisnes, jonka hallinnasta käydään kamppailua.
Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan esimerkiksi Riihimäen vankilassa myydään kuukaudessa pelkästään Subutexia noin 80 000 eurolla.
Se on hinnoittelukysymys. Hinta on ihan toisissa sfääreissä kuin vankilan ulkopuolella, eli hinnasta ei voi suoraan päätellä määrää, Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala sanoo Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelman haastattelussa.
Suljetullekin on helppo toimittaa tavaraa
Vankilatyöntekijöitä edustavan Vankilavirkailijan liiton mukaan työntekijöiden on vaikea sutisia kielletyn tavaran virtaa.
– Henkilökunta saa kerättyä pois noin 10-20 prosenttia siitä, mitä vankilaan toimitetaan, sanoo liiton puheenjohtaja Antti Santamäki.
– Suljetuimmillekin osastoille on helppo toimittaa. Ulkoilupihoille voi jättää, hengellisiin tilaisuuksiin, kuntosaleille, Santamäki luettelee.
Rikosseuraamuslaitos myöntää, että kaupankäyntiä on mahdotonta täysin estää.
– En sanoisi, että se on helppoa. Ei sitä helpoksi ole tehty, mutta se on mahdollista. Kun on tarpeeksi suuri intressi, niin se onnistuu, Kujala sanoo.
Mikä on työntekijöiden rooli?
Kielletty tavara kulkee vankilaan esimerkiksi ruokakuljetusten, toisten vankien, omaisten ja mahdollisesti myös työntekijöiden mukana.
Rikosseuraamuslaitoksen lausunnon mukaan on syytä epäillä, että henkilökunnan jäsenet osallistuvat ainakin puhelimien salakuljettamiseen vangeille.
Vankilavirkailijain liiton mukaan kyse on yksittäisistä tapauksista. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vahvistettuja tapauksia on "yhden käden sormilla laskettava määrä".
Sekä työntekijät että Rikosseuraamuslaitos sanovat, että henkilökuntaan kohdistuva painostus on kasvamaan päin. Henkilökuntaa saatetaan painostaa kielletyn tavaran kuljettamiseen esimerkiksi uhkailemalla työntekijää itseään tai tämän läheisiä.
Työntekijöitä on myös pahoinpidelty paitsi vankilan seinien sisäpuolella, räikeimmillään myös siviilissä.
Poliisi tutkii parhaillaan tapausta, jossa vankilatyöntekijä pahoinpideltiin vapaa-ajallaan.
– Poliisi tutkii tapausta, mutta tietojeni mukaan tapauksessa on viitteitä suunnitelmallisuudesta, Santamäki sanoo.
Turun varmuusosasto ehkä käyttöön
Jengien toimintaa vankiloissa haluttaisiin vaikeuttaa esimerkiksi muuttamalla vankien sijoittelua. Rikosseuraamuslaitos selvittää muun muassa toisen varmuusosaston perustamista.
Tällä hetkellä ainoa varmuusosasto on Riihimäen vankilassa. Turun vankilasta varmuusosasto suljettiin vuonna 2014, ja sen avaaminen uudelleen saattaa olla edessä.
– Jos toisen turvaosaston avaamiseen päädytään, niin sitä se käytännössä tarkoittaa. Toki muitakin vaihtoehtoja voi olla, mutta Turku olisi luontevin vaihtoehto, Arto Kujala sanoo.
Suomen tulevaisuus huumeiden levittämisessä ympäri suomea 💸💱💱💳💰👛
Kylläpäs pimeä raha tuoksuu sit hyvältä,mutta näinhän se on fiksut ja ammattilaiset pärjää aina 😁😀😂