Se oli hänelle jotain omituista hupia. Tajusin sen lopultakin. Minä en enää ylläpidä sitä enkä haaveile. On aika sammuttaa tunteet ja hyväksyä asia.
Työpaikan ihastus ei ollut totta
Miesjokaerehtyi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ajattelin samaa. Millä ne sammuu? Vaahtosammuttimella? ;D
Minäkin sammutan. Yölampun.
Ei ollu mitään hupia. Mutta jos noin haluat ajatella niin siitä vaan. Tarviin miehen joka tekee jotain eikä vain vihjaile.Pitää sitten itsekin luovuttaa ja napsauttaa tunteet pois päältä.
Ja kuitenkin itse tunnistat samantien tuntemattoman aloittajan ja teet sen perusteella päätöksiä?
Kyllä moni nainenkin vihjailee mutta tekee sen mahollisimman ristiriitasesti, osa vielä lopuksi vittuilee että luovutti vaikka ensin antaa pakit ja haluaa että toinen ei roiku tai mitään.
Kyllä se ois jokaisella miehellä ja naisella vastuu käyttää maalaisjärkeä aj jos on puhuttavaa niin puhua suoraan, ei voi toisen niskoille kokonaan laittaa alotteen tekoa tai olettaa että lukee ajatukset.
Ei pitäs ajatella liian stereotyyppisesti ja mustavalökosesti, eikä kannata antaa muiden manipuloida ja vaikuttaa asiaan varsinkaan jos tietää että ne muut ei toista tunne, ja jos paska puhe juoruja levitellään niin ne pitää selvittää asianomasen kanssa eikä mennä heti uskomaan ekana, aina myös hyvä muistaa ajatella myös toisen näkökulmasta, millanen tilanne toisella millanen ympäristö jne.
Ja nyt en tarkota että jokainen nainen noin tekee, mutta on tollasiakin tullut vastaan ja kumma kyllä ensin oltiin sillain että niin tai näin niin aina väärinpäin mutta jossakin vaiheessa yritetään lirkutella ja pyydellään uutta mahollisuutta mitä en ole antanut jos on luottamus rikottu tai muuten pelleilty tai testailtu lapsellisesti.
Kaikkea ei tarvi sietää, enkä ole täydellinen itsekkään mutta suoraan pyrin puhumaan ja asiat pystyy minun kanssa selvittään puhumalla asialliseste kuten aikuiset ja myös ne vaikeat ja vakavat asiat pystyy mun kans puhuun asiallisesti, en tuomitse ja leimaa kovin helposti.
Ja tämä on vaan mun mielipide että ei ole tarkotus loukata mutta pisti vaan silmaan tuo että tarviit miehen joka tekee eikä vihjaa mutta täällä sitten tunnistelet jja jos vielä teet päätöksiä jonkun anonyymi viestin perusteella niin eikö se ole aika raukkamaista sitä toistakin kohtaan?
On myös tullut ainakin yksi nainen vastaan joka just jauho että miehen pitää tehdä eikä vihajilla ja puheistani selvisi millanen olen ja miten hänestä tykkään ja sen osoitin myös teoilla mutta siitä huolimatta väänsi kaiken ihan erilailla mitä oli ja lopulta leimas mut joksikin sekopääksi vaikka en tehnyt hänelle mitään pahaa.
Huonoa tuuria itellä käyny kun ei oo viimeaikoina henkisesti aikuisia naisia tullu vastaan ja tässä iässä reilu 30 oletan kuitenkin että samanikäset ihmiset olisi hieman kypsempiä ja osaisivat käyttäytyä.
Onneksi kuitenkaan en suostu kynnysmatoksi ja tiedän että tuolla on 6 miljoonaa muuta naist ajoista varmasti löytyy se aikuinen nainen jonka kanssa voidaan alottaa aikuinen, kypsä ja kestävä parisuhde josta ei puutu rakkautta ja jossa tehdään yhdessä päätöksiä ja kompromissejä myös omassa elämässä jotta sillä toisella olisi hyvä olo ja jotta sudhe pysyy aikuisena myös sen kuuluisan arjen tullessa, siinä mielessä oon vähän eri mies että mulle juurikin kun se arki iskee on se ihaninta, arjen romantiikka on parasta, tyhmäähän se on ajatella että suhtessa ei ikinä tulis ongelmia ja kaikki ois aina yhtä juhlaa, se miten niistä asioista selvitään yhdessä niin se merkkaa.
Eikä tule puuttumaan suoraan puhumista asioista eikä hyvää seksiäkään tule puuttumaan ja onneksi itse olen sellanen mies johon se luonne iskee eikä ekana ulkonäkö, minä hyväksyn naisen omana ittenään vikoineen ja hyvine puolineen ja niin toivon toisen hyväksyvän minutkin, tutustumis vaiheessa en vedä ikinä roolia vaan oon aina oma itteni, kerron myös rehellisesti virheistäni mitä olen menneisyydessäni tehnyt koska jos haluan että joku tuntee mut kunnolla niin sillon olen avoin ja rohkeasti kerron itsestäni jotta toinen oppii täysin tuntemaan kunhan ensin tapaa ihmisen joka tuntuu hyvältä, ja mulla on se herkkä ja tunteellinen puoli myös ja aina lapsesta asti olen vaistonnut hyvin asiat varsinkin tunnepuolella, on hyvä intuitio ja tiedän millon kannattaa luottaa omiin vaistoihini, toki josku ne on väärässäkin mutta hyvin harvoin on näin ollut.
Pintaihastukset menee ja tulee. Jos taas se on jotain suurempaa, samat epävarmuuden tunteet toki iskee (luultavasti vielä suuremmin kun on enemmän kiinni), mutta silti.... On valmis odottamaan tilanteen kehittymistä tai valmis ottamaan itse tekemään aloitteen. Elämäntilanteet ja ympäristöt ei aina ole niin simppeleitä ja musta-valkoisia.
Se säilyykö tunne ja onko se pitkäjänteistä on hyvä testi pitkäaikaista suhdetta ajatellen.
Kiitos rakentavasta vastakommentista, enemmän tälläsiä järkeviä juttuja tänne niin ehkä osa saa oikeasti hyviä neuvoja ja myös miettii omaa itseään enemmän. Itse ainakin nautin rakentavasta keskustelusta oli se sitten täällä tai Irl.
Älä sure. Jäihän sinulle sentään aviopuolisosi.
Kyllä niitä työpaikan naisia taas tulee.
Toivottavasti et ole väärässä, voisi jäädä jotain ihanaa kokematta turhaan. Terveisin nainen jonka sydämen vei mies työpaikalta. Ei ole palauttanut, vaikka ei tarviikaan sitä.
Tuli mieleen sellainen juttu illan riehumisista ja juhlimisista, ei ainakaan viinaa kannata tilata keneltäkään aikuiselta, aivan aikuisten asiaa ne sitten.
Joillain voi olla jotain erikoisjuttuja, tilata vaikka maailmanlaajuisestikin jotain erikoisjuomia itselleen, mutta ei nyt ainakaan nuorille tytöille, joihin lasketaan myöskin nettipoliisi Marko Forss, tyttönä :D
Mitä sinä höpötät. Olet mun tuleva mies.
Laita mulle WhatsApp iin viesti. Olen siellä. Sulla on mun numero.
Voi kun olisikin noin helppoa. Mutta kun on tunne jokaisen näkemisen tai puhelimessa puhumisen jälkeen, että tuossa se nyt on. Taas alkoi huokailu ja hiusten pyörittely. Löytäisipä vielä saman yhteyden jonkun muun kanssa....mutta kun ei pääse tän ukon pihdeistä.... nyt kai enää koskaan.
Tuollaisessa on nyt nykyaikana sellainen ongelma, eli: KAIKKI GPS-koordinaatit ovat täysin epäluotettavia, samoin ovat myöskin kaikki puhelinnumerot.
Miten tulit tuohon päätelmään? Ei ollut hupia, vaan liikaa tunteita, joita on varottava näyttämästä tässä tilanteessa, jossa ei tiedä toisen tunteista mitään.
Moni asia kertoo siitä. Ristiriitainen ja outokin käytös, kuumaa ja kylmää jne. Päätin että en enää satuta itseäni haaveilemalla vaan annan tämmösten asioiden tapahtua jatkossa muualla jos on tapahtuakseen.
Oletko itse osoittanut mitenkään tunteitasi? Hän saattaa ajatella sinusta samoin, eikä uskalla tehdä enempää.
Säkin taidat olla se varattu akka, joka tänne kirjoittelee päiväunissaan, kun ei omassa parisuhteessa ole kaikki kohillaan. Koita keskittyä oman suhteesi eheyttämiseen tämän sijaan.
Käytökseni saattoi vaikuttaa ristiriitaiselta erään pettymyksen takia, mutta sen hän kyllä onnistui jo korjaamaan.
Työkaverit ja luokkakaverit kannattaa jättää rauhaan, niin kauan kun ovat samalla luokalla tai työpaikalla. Se ahdistaa aika kovadti, jos suhde päättyy ja pitää työskennellä yhdessä.