Olen kärsinyt pitkään työviikon jälkeisestä masennuksesta. En tiedä mistä joihtuu tai mikä auttaisi? Eikä masennus johdu töistä tai siitä, että en haluausi tehdä työtä . Perjantaisin olen ihan loppu. En jaksa mitään. Lauantaina iskee masennut, joka menee ohi vasta sunnuntain puolella. MItä tällainen on? Mitä pitäisi tehdä?
Työviikon jälkeinen masennus.
Masen
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla meni tota rataa kunnes huomaamatta uuvuin täysin. Minulla on nyt masennusdiagnoosi ja olen palannut töihin sairaslomalta.
Nyt edelleen viikonloput pahentaa masentunutta mielialaa ja ahdistusta. Välillä olen miettinyt, että arkirutiinit pakottaa minut toimimaan ja kun niitä ei ole en saa mitään aikaan ja masennus näkyy selvemmin. Mikään työelämän ulkopuolella ei kiinnosta eikä innosta.
Ei masennus ilmene tuolla tavalla noin loogisesti viikonpäivien mukaan varsinkin kun et koe työssä mitään psyykkistä ongelmaa vaan halun tehdä töitä. Työpaikkasi on sisäilmaongelmainen. Jos olisit masentunut et toipuisi aina sunnuntaina, vaan keuhkosi saa levähdystauon ja olo paranee. Tuhannet ja taas tuhannet sisäilmasta sairastuneet leimataan masentuneeksi aivan turhaan, koska hengityksen vaikeutuminen oireilee myös fyysisesti ja lamaannuttaa.
Jossai luki et sunnuntaisin monet kokee masennusta ja ahdistusta vaikkei kärsisi varsinaisesta masennuksesta. Kai se on ihmisbiologiaa.
Minullakin oli lapsuudessani juuri tuo ongelma kun isäni lähti aina sunnuntaina monen sadan kilometrin päähän työhön. Me lapset jäimme äidin kanssa aina viikoksi keskenämme kotiin ja välillä isän työreissu saattoi kestää kaksikin viikkoa. Nyt olen itse reissutöissä ja sunnuntai on todellakin viikon masentavin päivä. Avioero takana ja yhteishuoltajuus yhdestä lapsesta. Haluaisin jo löysätä mutten voi kun lähempää ei löydy töitä ja sipilä kiittää aktiivimallilla jos jään kotia. Kymmenen vuotta eläkeikään vielä jäljellä. En tiedä jaksanko ja riittääkö terveys niin kauan...
Työelämä on nykyään raskasta, et vastapainoa sille olis hyvä olla. Mukava harrastus vastapainona saattaisi auttaa jaksamaan paremmin.