Haluaisin nyt kysyä teidän mielipidettänne; omistan koiran, joka on kiltti, rauhallinen, tottelevainen, mutta hieman epäluuloinen vieraita ihmisiä kohtaan (joka ei ole mielestäni mikään huono asia). Lapsista pitää ja kun on tutustunut vieraaseen ihmiseen, suhtautuu tähän erittäin ystävällisesti. Mutta jos ihminen tuoksahtaa viinalta, koirani alkaa murista, haukkua ja näytellä hampaitaan. Ei pure, mutta muuten käyttäytyy agressiivisesti. Eli koirani vihaa/pelkää viinalta haisevia ihmisiä. Itse en tiedä, mistä tämä johtuu (koira oli ollut minulla oli vuoden, ja koira on nyt 5 vuotias, en tiedä koirani menneisyyttä). En kuitenkaan yritäkään kitkeä tätä vihaisuutta viinan hajuisia kohtaan, ja tässä tulee kysymys, johon haluaisin saada vastauksia; monet koiranomistajat ja koiranomistomattomat ovat sanoneet minulle, että tuo "viinavihaisuus" pitää saada koirastani pois. Mitä mieltä olette? Muutenhan koirani on ihan "yhteiskuntakelvollinen".
Humalaisvihasta
Koiraihminen
102029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
melkein järjestään vihaavat viinan hajua ja humalaisia ihmisiä. Koiramme ovat suurin osa jopa syntyneet meillä ja meillä alkoholi on harvinainen vieras. Joten kyllä siinä tuoksussa jokin ärsyttää. Aivan tuttukin ihminen viinanhajuisena niin eivät mene koirani lähelle.
Meillä on yli 11 v. koiraherra joka ei myöskään pidä humalaisista. Luulen että syynä on humalaisen ihmisen outo käytös ja haju (ainakin koiran mielestä.)
voihan olla että koira on saanut jotain huonoja kokemuksia viinalle haisseilta ihmisiltä joskus, nyt sitten pelkää sellaisia. Ja ihminen varmaan käyttäytyy "kummallisesti" juoneena..
jos ei ole tarvetta olla juovien ihmisten seurassa, niin koirasihan pitää ne automaattisesti kaukana. (olikohan vähän tyhmästi tuo viimeinen)
Meillä ollut koira joka oli ehkä saanut huonoa kohtelua humalaisilta. Oli aika arvaamaton/vihainen humalaisia ja myös muitakin ihmisiä kohtaan.
Olen seurannut omien koirien käyttäytymistä. Tuttu ihminen voi olla humalassa ilman, että koirat reagoi. Vieraalle taas reagoi.
Olen myös vähän rasisti eli tietyt ihmisryhmät ei viehätä.
Mitä siis haluan sanoa.. Lähes kaikki, joihin itse suhtaudun negatiivisesti tai pelokkaasti, saavat koirani reagoimaan puolustavasti.
Tämä vain mun kokemus kai....
Kun se on tullut aikuisena sinulle ja menneisyydestä ei tietoa niin voisin lyödä pääni pantiksi että sille on entisessä elämässä tapahtunut jotain ikäviä kokemuksia. Ehkä kohdeltu huonosti jos omistaja humalassa tai joku muu juoppo kohdellut kaltoin kännissä ollessaan. Itse tiedän vastaavan tapauksen jossa eräs henkilö otti aikuisen koiran joka oli koko ajan varuillaan kun uusi omistaja otti viinaa. Sitä viinaa meni myös viikolla ja viikonloppuisin, ei paljoa mutta säännöllisesti kuitenkin. Koira kuitenkin tottui tähän kun sitä käytettiin säännöllisesti lenkillä, ruokittiin hyvin ja rakastettiin vaikka pienessä maistissa olikin omistaja. Tämän koiran uusi omistaja siis totutti koiran siihen ettei viinan hajuista tarvitse välttämättä pelätä. Sitä en osaa sanoa miten kyseinen koira muihin humalaisiin suhtautuu. Tästä voi päätellä että viinavihaisuuden saa pois vaan kun alat itse juomaan sitä viinaa ja kohtelet koiraa kuin aatelista. Ei varmaankaan hyvä ajatus edes vitsinä mutta itse en näe siinä mitään vikaa että koira osaa varoa humalaisia ihmisiä, enhän itsekään sellaisten juttuja jaksa kuunnella.
Jotkut koirat on herkempiä kuin toiset reagoimaan. Humalainen käyttäytyy eri tavalla ja haisee koiran nenään hirveältä, huomioikaa koiran parempi hajuaisti.
Tosin koira voi luonnostaan suhtautua negatiivisesti erilaisuuteen. Meillä saman kohtelun sai tummaihoiset, kaljut ihmiset, uniformua käyttävät sekä humalaiset. Ihan ilman mitään huonoja kokemuksia tai opettamista.
Välillä hieman noloa, mutta useimmiten hyvin käytännöllistä. Asian voi laukaista sekin, että olet joskus itse käyttäytynyt erilailla kun humalainen on tullut lähettyville, kenties ollut varuillaan? Uskottavampaa on kuitenkin se, että koirallasi on huonoja kokemuksia "edellisestä elämästään" joka jotenkin liittyy humalaisiin.
jännä yhtälö. Siis tämä erilaisuus. Kerran eräs tummaihoinen mies ihastui kertakaikkiaan yhteen koiristani, lankesi sen eteen polvilleen ja aivan puhtaalla suomenkielellä kertoi ettei ollut mielestään nähnyt mitään kauniimpaa. Koiriani ei todella voi sanoa kauniiksi ja suloisiksi kuin vain rodun tuntija, ja tämä mies näki elämänsä ensimmäisen lyhytkarvaisen Griffonin. Koirani oli nolo töpö alhaalla.
Sitten myöhemmin alkoi tulla enemmän näitä maahan muuttajia ja koiramme eivät ole koskaan sietäneet näitä ihmisiä ja jopa osoittaneet agressiiviutta.
Olimme aika hämillämme ja ihmettelimme koirieni käytöstä näitä siististi pukeutuneita ja puhtaita ihmisiä kohtaan. Muslimi naisiin ymmärsimme heidän erilaisen vaatetuksensa suhteen, mutta ne miehet pukeutuivat kuten miehet täällä suomessakin. Sitten kerroimme eläinlääkärillemme asian ja hän taas kertoi keskustelleensa samasta ilmiöstä muutaman kollegansa kanssa ja he tulivat siihen tulokseen että eri rodut ihmisissä tuoksuvat erilaisilta.
Tiedä sitten mikä on totta ja mikä tarua, mutta selitys on ainakin minut saanut vakuuttuneeksi.
Myönnän - olen alkoholisti, mutta onneksi hyvätuloinen ja joviaali sellainen. (Pullo viskiä päivässä ei tee edes lovea kukkarooni. Niin, se raha muuten tulee ihan työnteosta, joskin ns. luovalla alalla - enkä tarkoita talkkarin hommia.)
Koirani on elänyt koko elämänsä viinanhuuruissa eikä lainkaan piittaa.
Meidän Moppe ei ainakaan humalaisia vihaan. Aina kun olen kännissä, niin me jopa rakastellaan.