Miksi tupakoitsijoita syyllistetään?

//mutta olen jo nikotiiniriippuvainen eikä lopettaminen ole helppoa.//
16-vuotias kirjoittaa noin, ja että muka haluaisi lopettaa! Noin heikkoa tahtoa ei ole. Jos olet tosissasi, ryhdistäydy ja pane nk. hösseliksi!

Tee mitä teet, mutta lopeta ruikuttaminen. Tuo teema, että ku-ne-muutki-sitä-eikä-niitä-siitä-moitita, on kauan sitten loppuun kaluttu ja kyllästymiseen asti kuultu.

Jos aiot opetella oikeaksi tupakoitsijaksi, senku jatkat ja kuuntele vinoilut. Jos teet jonkun muun päätöksen, sekin on vain oma asiasi.

"Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena."

Nyt kyllä kovasti kiinnostaa, minkä ihmeen säännön vastainen tuo viesti oli!

Aloittaja on oikeassa esittäessään, ettei yleinen ja kielteinen suhtautuminen tupakan käyttämiseen ole oikeassa suhteessa, kun sitä verrataan yleiseen asennoitumiseen alkoholin käyttämiseen. Tupakointiin suhtaudutaan lainsäädännössä tiukemmin kuin ennen ja päinvastaisesti alkoholin käyttämistä tai ainakin sen ostamista on helpotettu.

Jos kerrataan historiaa hieman, oli alkoholin myyminen, valmistus, maahantuonti ja varastointi kiellettyä vuosina 1922-1932. Myös juopumuksesta tehtiin tuolloin rikos.

Mitä tupakointiin yllä mainittuna ajankohtana tulee, oli se sallittua kaikkialla missä sitä ei tilojen haltija erikseen kieltänyt. Periaatteessa Ruotsinvallan aikainen laki kielsi tupakoinnin alle 21-vuotiailta, mutta itsenäisessä Suomessa sitä ei viranomaistoimin valvottu.

Tupakka miellettiin nautintoaineeksi eikä päihteeksi. Toisaalta tupakka ei ole päihde nykyäänkään.

Alkoholia koskeva kieltolaki säädettiin sen käyttämisestä johtuvista haitoista niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Yhteiskunnallisen suhtautumisen kielteistä linjaa jouduttiin kuitenkin demokraattisista syistä lieventämään ja kieltolaista luovuttiin. Alkoholin myynti sallittiin, mutta sille säädettiin monia rajoituksia.

Tupakan haittavaikutuksille havahduttiin vähitellen ja 1970-luvulla säädettiin laki, millä kiellettiin tupakointi mm. julkisissa kulkuneuvoissa, ellei liikennöitsijä ollut varannut tupakoitsijoille erillisiä tiloja. Tällöin tuli muun muassa paikallisjuniinkin omat osastot vaunujen päihin tupakoitsijoita varten.

Yhteiskunnallinen suhtautuminen alkoholin myyntiin on lieventynyt, mutta se on tapahtunut osittain siitä pakosta, että suhtautuminen alkoholiin muualla Euroopassa on kautta aikojen ollut sallivampaa.

Länsimaalainen kehitys on johtanut myös jokseenkin yhtenevään suhtautumiseen tupakointia kohtaan, mistä johtunevat Suomessakin voimaan tulleet enenevät rajoitukset tupakan myyntiä ja näkyvillä olemista kohtaan.

Tällä hetkellä yhteiskunnan asenne tupakointiin on jokseenkin samalla tasolla kuin mitä se oli alkoholinkäyttöön 1960-luvulla. Kehitys vaikuttaa menevän kohti tupakoinnin täyskieltoa jossain vaiheessa lähitulevaisuutta. Sen sijaan alkoholinkäytön rajoittamiselle ei ole Suomen ulkopuolelta tulevaa painetta, pikemminkin painetta on purkaa säännöstelyä entisestään.

Mitä tupakointiin ja alkoholinkäyttöön tulee, ovat ne molemmat haitallisia aineita. Alkoholinkäyttöä voidaan puolustaa sillä, että se liittyy moniin sosiaalisiin tapahtumiin. Se on eräänlainen yhteisöllinen rituaali. Esimerkiksi kuohuviini liittyy juhliin ja olut ajanviettoon baareissa kavereiden kesken. Tupakointiin ei sen sijaan liity mitään erityistä sosiaalista toimintoa, paitsi nykyään tupakkapaikalla käyminen yhdessä muiden tupakoitsijoiden kanssa. Ilman tupakointirajoituksia, ei tällaistakaan yhteisöä olisi muodostunut.

Voidaan tietysti sanoa, ettei alkoholi ole suurkulutettuna taikka riippuvuusasteella käytettynä mikään sosiaalista elämää ylläpitävä katalyytti. Suurin osa alkoholin kuluttajista ei kuitenkaan ikinä tule suurkuluttajiksi taikka alkoholisoidu, vaikka pitkässä juoksussa terveyshaittoja alkoholinkäytöstä tietysti on.

Mitä puolestaan tupakointiin tulee, ei sillä ole oikeastaan mitään sosiaalista merkitystä. Se on mielikuvamainonnan johdosta tullut eräänlaiseksi aikuistumisrituaaliksi, mutta sen lisäksi sillä ei ole mitään muuta merkitystä yksilöä laajemmassa merkityksessä. Tietyn aikaa tupakoinnin aloittanutta pidetään rohkeana yksilönä, mutta ainoastaan, mikäli hän aloittaa tupakoimaan alle lain salliman iän.

Tupakoitsija yksinkertaisesti lankeaa ansaan ja tulee riippuvaiseksi nikotiinista. Tupakoitsija ei pääse rituaalilla mihinkään, ainoastaan hänen terveytensä kärsii.

Yhdessä maassa joku haastoi vanhempansa käräjöimään vastenmielisestä syntymästä. Mutta elä siittä huoletta, kun Rönkä on väärässä voimasta ja vallasta.