Onkohan isovanhempieni tapa lämmittää leivinuunia ihan oikein.. Heti kun sytyttävät puut ja uuni alkaa vetää niin peltiä pienennetään ja samoin kesken lämmityksen aina kun puita hämmennetään niin vähän pienennetään.. eikö tuosta voi tulla häkää??? Hiilet vedetään alas kun hiillos on melkein hiipunut ja häkäpelti kiinni kun kaikki on mustaa. Mutta tuo lämmityksen aikana peltien pienentäminen pelottaaa.. kuulemma lämmöt menee harakoille jos tuli leimuaa liian kovaa.
Uuninpellin pienentäminen kesken lämmityksen..
Avutonn
43
5122
Vastaukset
- luonnollisesti
Pienennys tehdään tarvittaessa tuloilmasta.
- pönttö
Vanhemmissa leivin-, pönttö- ja kaakeliuuneissa ei usein ole mahdollisuutta säätää polttoilmaa, kun ei ole arinaa ja tuhkalaatikkoa. Silloin säätö tehdään kuvatulla tavalla. Tuossa jäljempänä on hyvin kuvattu, miten säätö tehdään.
- 2000a
Eivät ainakaan vielä ole häkään kuolleet.
Jos vanha talo niin korvaus ilmaa yleensä riittää. Jos homman hallittee niin mielestäni voi palamisen edetessä pienentää peltiä, jos ei mitään käsitä voi paras olla vain vetoluukkuja pienentää,minä käytän molempia ja otan huomioon myös sisälle tulevan ilma määrän.- Osa-aikaeläkeläinen
Minäkin laitan peltiä pienemmälle palamisen loppuvaiheessa. Kyllä savu pöllähtää luukusta jos pelti menee liian pienelle.
- 2000a
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Minäkin laitan peltiä pienemmälle palamisen loppuvaiheessa. Kyllä savu pöllähtää luukusta jos pelti menee liian pienelle.
Juu muistan lapsuudessani kun naapurin papakin laitti nenänsä luukun yläpuolelle pellimuurissa ja sääteli peltiä. Sen tosiaan huomaa kun pesän suunnasta alkaa ilma tulla tupaan. Varsinaisessa palovaiheessa en yritä tietenkään laittaa liian kiinni peltiä. Hiilloksella ensin kiinni ja sitten pari senttiä auki. Riippuu myös onko pelti tiilen levyinen vai puolikas. Myös se miten pelti sulkee. Omassani täytyy avata 1-2cm ennen kuin tulee edes rakoa. Saunan pellissä jotenkin epäonnistuin pellin laitossa eikä se mene ohitse aukon vaan päin jotakin,sulkeutuu kyllä muttei ole täydellinen
- montako.kuutiota
Mistähän kohtaa ja millä laitteilla "2000a" ottaa huomioon sisälle tulevan ilman määrän.
- 2000a
montako.kuutiota kirjoitti:
Mistähän kohtaa ja millä laitteilla "2000a" ottaa huomioon sisälle tulevan ilman määrän.
Kuutioita en mittaa vaan tarkoitin onko tuloilmaa helposti tulossa. Esim tuuletusikkuna auki tms. Pakkas kelillä kun vallox on kakkosella ja minuutin välein pysäyttää tuloilman niin on senvert alipainetta että tarvii ikkunan auki. Jos nollan keli niin takka saa riittävästi huipparin kautta korvausilmaa kun ei ole sulkuperhosta kanavassa ja avaa läpän auki. Silloin kun tuloilma sisälle ahdistaa, voi vetoluukut takassa olla vähän suuremmalla. Näihinhän vaikuttaa tuulen kovuus ja suunnat melkoisesti. Jos kova tuuli pohjoisesta niin on helposti talossa jo ylipaine kun puhaltaa suoraan tuloilmaputkeen. Nämä kaikki huomaa tulisijan vedossa.
- Iso.Äiti.150kg
Meillä pienennetään uuninpellit rälläkällä kun peltisaksilla ei pysty.
- raksaaja-sh
Ei hetkellinen luukun aukaisu juurikaan energiaa hukkaa, joten turhaan ronklaavat peltiä.
Vasta sitten kun on hiillosvaihe menossa, voi peltiä olla syytä pienentää 70%.- Totuuskomissio1
No tuo aloittajan kuvaama lämmitys on ns. "kitupolttoa" ja se jos mikä saastuttaa, kun vähällä hapella kituutellaan.
On täysin väärä tapa niin ympäristön kuin uunin savusolien ja piipun karstoittumisen kannaltakin.
Yksinkertaistettuna: Kuivat puut, ei mitään jäteroinaa uuniin koskaan ja sytytys puiden päältä esim. tuohilla ( puut palaa kaasuuntumalla) ja poltto hyvässä hapessa ja kun hiilloksella, niin voi alkaa pienennellä savupeltiä loppua kohti.
Savut piipusta pienemmät ja naapuritkin kiittää, jos taajamassa uunia lämmittelet. - puutaaaaaa
Hormipellillä vedon rajoittaminen ei ole "kitupolttoa", sehän ei rajoita paloilman saantia.
Käytän tuota menetelmää jatkuvasti takan ja saunan lämmityksessä.
Se on hyvätapa vähentää hormiin menevää hukkalämpöä. - 2000a
puutaaaaaa kirjoitti:
Hormipellillä vedon rajoittaminen ei ole "kitupolttoa", sehän ei rajoita paloilman saantia.
Käytän tuota menetelmää jatkuvasti takan ja saunan lämmityksessä.
Se on hyvätapa vähentää hormiin menevää hukkalämpöä.Oikeestaan molemmat,pelti ja vetoluukku rajoittaa ilmamäärää. Jos on tiilen kokoinen hormi niin puolet sulkemalla ei edes paljon huomaa vedossa. Myös kerralla poltettavalla puu määrällä omn merkitystä onko pesässä 5 tai 10kg puita. Pellin sulkemisella haen sitä että palokaasut viipyisivät ja osuisivat paremmin hormin pintaan ja näin myös hormi lämpeisi enempi
- raksaaja-sh
Puunpoltossa lämmöstä yli 80% on säteilyä johon ei ilman virtaus vaikuta mitään. Fysikaalinen fakta.
- raksaaja-sh
Todellinen % lienee yli 90 mutta kuitenkin.
Lämpösäteily absorboituu tulisijan seinämiin, savukaasun energiasisällöstä ei jää tulisijaan varmaan kuin noin 1% johtumalla, mutta onneksi siis sen kaasun energiasisältö on niin älytömän pieni - 2000a
raksaaja-sh kirjoitti:
Todellinen % lienee yli 90 mutta kuitenkin.
Lämpösäteily absorboituu tulisijan seinämiin, savukaasun energiasisällöstä ei jää tulisijaan varmaan kuin noin 1% johtumalla, mutta onneksi siis sen kaasun energiasisältö on niin älytömän pieniMulla oli joskus jämä yp141. Muistaakseni pesästä lähti kaksi savukaasu aukkoa kattilan yläosaa pitkinnoin 10×15cm kanavaa. Näihin kanaviin tuli mukana metalli kuristin joka ohjasi savua ylös ja alas 2-3 kertaa pannun pituus matkalla.
Eiköhän siinäkin tuota ole etsitty että ottais paremmin talteen lämmön. - mestarilämmittäjä
puutaaaaaa kirjoitti:
Hormipellillä vedon rajoittaminen ei ole "kitupolttoa", sehän ei rajoita paloilman saantia.
Käytän tuota menetelmää jatkuvasti takan ja saunan lämmityksessä.
Se on hyvätapa vähentää hormiin menevää hukkalämpöä.Meinaat että kun pellillä rajoittaa se ei vaikuttaisi palamiseen? On sama vaikutus, kuristaako suuluukuilla, katolla piipun päästä, tai siinä välissä pellillä. Ainoa oikea tapa on rajoittaa palamista suu- ja tuhkaluukulla, ei tule vahinkoa.
- raksaaja-sh
2000a kirjoitti:
Mulla oli joskus jämä yp141. Muistaakseni pesästä lähti kaksi savukaasu aukkoa kattilan yläosaa pitkinnoin 10×15cm kanavaa. Näihin kanaviin tuli mukana metalli kuristin joka ohjasi savua ylös ja alas 2-3 kertaa pannun pituus matkalla.
Eiköhän siinäkin tuota ole etsitty että ottais paremmin talteen lämmön.Niillä ohjaimilla optimoidaan ja haetaan hyötysuhteen parantumista niistä muutamista jäännösprosenteista.
Ohjaimet myös estää pituussuuntaisen. lämpösäteilyn.
Esim vm2008 aritermissa ei ole mitään ohjaimia ja hyötysuhde 90% . - puutaaaaaa
mestarilämmittäjä kirjoitti:
Meinaat että kun pellillä rajoittaa se ei vaikuttaisi palamiseen? On sama vaikutus, kuristaako suuluukuilla, katolla piipun päästä, tai siinä välissä pellillä. Ainoa oikea tapa on rajoittaa palamista suu- ja tuhkaluukulla, ei tule vahinkoa.
Piipun vedon suuruus rajoitetaan pellillä, paloilman saanti säädetään ilmaluukuilla, ei tuhkaluukulla.
Kerrostalon öljypoltinkattilan veto säädettiin pellillä niin että tulipesässä oli alipaine, ei millään suuluukkun venttiilillä.
Kitupltto on sitä kun osa palokaasuista menee palamatta hormiin. Puu ei pala vain , irronnut kaasu palaa. - tyhmempikin_tajuaa
puutaaaaaa kirjoitti:
Piipun vedon suuruus rajoitetaan pellillä, paloilman saanti säädetään ilmaluukuilla, ei tuhkaluukulla.
Kerrostalon öljypoltinkattilan veto säädettiin pellillä niin että tulipesässä oli alipaine, ei millään suuluukkun venttiilillä.
Kitupltto on sitä kun osa palokaasuista menee palamatta hormiin. Puu ei pala vain , irronnut kaasu palaa.Piipun veto on sama asia kuin paloilma, ei siellä erillisiä virtauksia ole. Sama määrä menee uuniin sisään kuin tulee piipun päästä ulos. Kuristus kohdalla ei ole virtaukseen vaikutusta.
- raksaaja-sh
tyhmempikin_tajuaa kirjoitti:
Piipun veto on sama asia kuin paloilma, ei siellä erillisiä virtauksia ole. Sama määrä menee uuniin sisään kuin tulee piipun päästä ulos. Kuristus kohdalla ei ole virtaukseen vaikutusta.
Jeps.
Ja ilmansäätöön on esim meidän Tiilerin kulma-laurissa tuhkaluukku/tuhkalaatikko. Kovan vedon tapauksessa se tarvii olla 2cm auki leudossa säässä 4cm auki .
Lyydia leivinuunissa on ilma-aukot suuluukussa ja tuhkaluukussa. Palon alkupuoliskolla molemmat avataan täysin ja pienennetään kun palo alkaa olemaan puolessa välissä. - tyhmempi.tajuaa.väärin
tyhmempikin_tajuaa kirjoitti:
Piipun veto on sama asia kuin paloilma, ei siellä erillisiä virtauksia ole. Sama määrä menee uuniin sisään kuin tulee piipun päästä ulos. Kuristus kohdalla ei ole virtaukseen vaikutusta.
Jos vetoa kuristaa savupellillä liikaa niin savu tulee sisään. Tuloilman kuristamisessa ei ole tätä ongelmaa.
- markku.lievonen
Niin, ajatellen päivän puheenaihetta puun poltosta, niin en ihmettele yhtään miksi puhutaan savuttamisesta / pienhiukkasten määrästä. Toki puiden hävittäminen polttamallakaan ei ole vielä kiellettyä. Kituuttamalla ja alhaisessa lämpötilassa.
Tärkein asia puun polttamisessa on liekin hapettaminen ja siten mahdollisimman korkea lämpötila. Pellin asento / veto ei yksin riitä asian havainnoimiseen ja säätämiseen.- en.tiennyt.ennen
Hienoa kun kerrotaan mikä riittää.
- markku.lievonen
en.tiennyt.ennen kirjoitti:
Hienoa kun kerrotaan mikä riittää.
Niin, ajatellen tulisijoja. Leivinuuni - hella - takka, niin tulisijan luukku tulisi kokonaan suunitella uudella tavalla, jos mielii liekkiä säädellä. Siis ohjata osa ilmasta tulisijan liekkiin,- ei hiillokseen.
Hiillokseen ohjatulla ilmalla vaikutetaan palavien / syntyvien kaasujen määrään ja taas hiilloksen ulkopuolelle ohjatulla ilmalla ohjataan kaasujen palamista / hapettamista. Siis veto tuliosijassa ei ole se oleellinen asia, vaan mihin veto/ ilmavirtaus kohdennetaan.
Kaikkein pahinta mitä lämmityksessä voi tehdä on sulkea koko tulisijan luukku ja ilma siten ohjaantuu luukun rei´istä suoraan hiillokseen. Lopputuloksena ylisuuri puun kaasuuntuminen ja palamine alhaisessa lämpötilassa. Raolleen heitetty luukkku on jo huomattavasti paremi tilanne ja vasta hiillosta poltettaessa luukku kiinni ja ilmavirtaus suoraan luukun raoista hiillokseen.
Toki sekin on huomioitava, miten tulisijojen / puukattioiden suunnittelu maassamme on aivan lapsen kengissä. Tuliosijoissa voitaisin käyttää käänteispalo menetelmää, jolloin palaminen olisi täysin hallittua ja savuttonta. Kaikki palava palaisi korkeassa lämpötilassa.
Niinn ja lähtökohta kaikessa on kuivan puun polttaminen. Puu lajilla ei ole merkitystä,- vaan kosteudella. - raksaaja-sh
Eiks se just ole käänteispalotapahtuma kun tulisijan puut sytyttää päältä?
Paloilma virtaa puumassan lomitse ja sivuitse eikä piipusta juuri muuta tule kuin vaaleaa höyryä. - markku.lievonen
raksaaja-sh kirjoitti:
Eiks se just ole käänteispalotapahtuma kun tulisijan puut sytyttää päältä?
Paloilma virtaa puumassan lomitse ja sivuitse eikä piipusta juuri muuta tule kuin vaaleaa höyryä.Ei perinteiset tulisijat ilmennä missään muodossa käänteispaloa. Perinteisissä tullisijoissa puun kaasuuntumisen hallittavuus on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
Käänteispalossa puuta kaasuunnutetaan vain haluttu määrä ja tämä palava kaasu ohjataan korkeassa lämpötilassa olevan hiilikerroksen lävitse ja myöhemmin palavaan kaasuun iusätään happea / toisioilma. Palaa tosi korkeassa lämpoötilassa ja siten hyvällä hyötysuhteella. Tuhkan muodostuminekin on lähes olematonta.
Ajatellen puiden sytyttäminen päältä, niin tämä on vain erittäin pieni tekijä kokonaisuudesta ja todellisesti vain pieni vaikutukseltaan. Itse palaminen on edelleen hallitsematonta. Toki määrätyssä vaiheessa lämmityksen loppupuolella savutus onn perinteisillä tulisijoilla jo olematonta, mutta sitä ennnen on jo harakoille mennyt runsaasti palamattomia kaasuja,- jotka juuri likaavat hormia. Käänteispalo tulisijaa ei välttämätttä tarvitse nuohota 10-vuoteen, koska hormissa ei ole palavia ainesosia.
Siis käänteispalon pesä täytetään täyteen puulla ja pesälllistä kaasuunnutetaan hallitusti,- vain pieneltä osaltaan pesän alaosassa. Edes sytytysvaiheessa ei muodostu savutusta,- vaan näin pakkasilla näkyvä on vesihöyryä kuin öljylämmityksessä. Palamisaika yli 3/h. ja parhaalla mahdollisella tasolla.
Niin, itse olen muuttanut jokaisessa tulisijassa leivinuuni, hella,.- kiuas luukun rakennetta, jotta kaastuuntuminen olisi paremmin hallittavissa. Muistaakseni Tulikivi / Nunnauuni on o oivaltanut tämän luukun rakenteen merkityksen? No, senkin säätäminen jää käyttäjän ymmärryksen kontolle. - huono.luukku
markku.lievonen kirjoitti:
Niin, ajatellen tulisijoja. Leivinuuni - hella - takka, niin tulisijan luukku tulisi kokonaan suunitella uudella tavalla, jos mielii liekkiä säädellä. Siis ohjata osa ilmasta tulisijan liekkiin,- ei hiillokseen.
Hiillokseen ohjatulla ilmalla vaikutetaan palavien / syntyvien kaasujen määrään ja taas hiilloksen ulkopuolelle ohjatulla ilmalla ohjataan kaasujen palamista / hapettamista. Siis veto tuliosijassa ei ole se oleellinen asia, vaan mihin veto/ ilmavirtaus kohdennetaan.
Kaikkein pahinta mitä lämmityksessä voi tehdä on sulkea koko tulisijan luukku ja ilma siten ohjaantuu luukun rei´istä suoraan hiillokseen. Lopputuloksena ylisuuri puun kaasuuntuminen ja palamine alhaisessa lämpötilassa. Raolleen heitetty luukkku on jo huomattavasti paremi tilanne ja vasta hiillosta poltettaessa luukku kiinni ja ilmavirtaus suoraan luukun raoista hiillokseen.
Toki sekin on huomioitava, miten tulisijojen / puukattioiden suunnittelu maassamme on aivan lapsen kengissä. Tuliosijoissa voitaisin käyttää käänteispalo menetelmää, jolloin palaminen olisi täysin hallittua ja savuttonta. Kaikki palava palaisi korkeassa lämpötilassa.
Niinn ja lähtökohta kaikessa on kuivan puun polttaminen. Puu lajilla ei ole merkitystä,- vaan kosteudella."... vasta hiillosta poltettaessa luukku kiinni ja ilmavirtaus suoraan luukun raoista hiillokseen."
Siis luukku kiinni ja ilmavirta luukusta hiillokseen? Ei ymmärrä! - markku.lievonen
huono.luukku kirjoitti:
"... vasta hiillosta poltettaessa luukku kiinni ja ilmavirtaus suoraan luukun raoista hiillokseen."
Siis luukku kiinni ja ilmavirta luukusta hiillokseen? Ei ymmärrä!Ajatellen sivun aloitusta - Leivinuunia, niin perehdyppä sen luukun rakenteeseen. Siinä on perinteisesti suljettavat ilmareiät, joiden tarkoitus on kaasuunnuttaa ilmavirtauksen avulla pesässä olevat puut.
Siis nuo reiät tulee olla suljettuna melkein kokonaan palamisen aikana ja loppuilma määrä ottaa luukun asentaminen raolleen.
Taas lämmitämisen lopussa - hiilien polttovaihe, niin silloin luukku täysin kiinni ja nämä säädettävät ilmareiät täysin auki, jolloin ilmavirta polttaa tehokkaasti hiilikerrosta.
- luukut_kiinni_ja_nappia
Milloinkahan saadaan asuntoihin lämmitysuuneja jotka olisivat täysin mikroprosessori-ohjattuja. Sisältäen pari puhallinta hoitamassa paloilman, savukanavassa happianturi, sekä muutama lämpöanturi eri paikoissa. Eli ihan kuin nykyisin on jo isommissa lämpökeskuksissa.
- markku.lievonen
Lambda ohjauksia on jo käytetty puukattiloissa, mutta hyvän palamisen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse paljoa elektroniikkaa.
Kerran kun etsit oikeat säädöt ja käytät niitä, niin lopputulos on hyvä. Samat säädöt pellittää vaikka maailman tappiin saakka.
Niin, käänteispalo vaatii toimiakseen imurin ajatellen asuinhuoeistossa tulisijan käyttämistä. Ajatteleppa leivinuunin lämmitystä kääteispaloisena. Pesään ladottaisiin max määrä puuta tulisijan massa huomioiden. Sytytys ja säätö palamistasolle. Tulisija palaisi täydellä teholla ja hyvällä hyötysuhteella esim. 3...4/h ja lopussa hiilenpoltto asento. Tumpelokin osaisi lämmitämiseen tarvittavan taidon. Tulisijan valmistaja olisi tehnyt valmiit tutkimukset, miten tulisijaa käytetään parhaalla mahdollisella tasolla.
Siinäpä olisi "vihreille" ihmettelemistä puun saastuttamisen tasosta. - EVPasentaja
Ei kukaan "normaali" ihminen hallitse mikro prosessori ohjauksen hallintaa eli huollon tarvetta.
- Nuivasähkölle
Juupa juu!
Tätä odotellaan agregaatti käyttövalmiina. - onnellinenSipokki
Markku on erittäin oikeassa puun polttamisen suhteen. Itse asiaa olen ihmetellyt paljonkin.
Mitä ilmeisemmin puuta on täällä ollut aina tarjolla ns. riittävästi. Se, että talossa on paleltu on ollut isännän laiskuutta, eikä tulisijojen huonoutta.
Koska puu on ollut ns. ilmaista, ei tulisija itsessään ole saanut maksaa juurikaan mitään. Ja koska tulisijat ovat aina olleet mahdollisimman halpoja, niin eipä niitä ole kehitetty.
Ja aina sitten löytyy nämä jotka haikailevat wanhojen tulisijojen nimiin. Pönttöuunit ilman arinaa ovat maailman parhaita, yläpalokattila ollut käytössä jo 50 vuotta ja hyvin kestää jne.
Kun meillä täällä Suomessa metsää on, niin nopeasti ajateltuna luulisi, että täällä osataan puuta polttaa, mutta asia onkin juuri päinvastoin. Keski-Euroopassa, missä puuta on vähän, ovat tulisijat paljon kehittyneempiä. Siitä vähästä puusta on pitänyt ottaa kaikki irti.
Jotkut manaavat EU:ta joka asiassa, mutta itsestäni on vain hyvä, että sieltä tulee tulisijoille vaatimuksia. Kun eivät ostajat ja valmistajat halua hyvään tulisijaan panostaa, niin tapahtukoon sitten ns. pakolla.
Niin ja mitä aloitukseen tulee. Vanhukset ovat koko elämänsä polttaneet puuta väärin. Olisi tietenkin hyvä, että joku asiasta hieman lukisi ja oppisi, eikä mennä niin kuin essonvaarit opettavat.
PS. Ne jotka eivät ole ikinä nähneet nykyaikaista käänteispalokattilaa, peräti lambdaohjattua , niin tutustukaa ihmeessä kun on tilaisuus. Ovat hienoja pelejä!- Yksurpo
Kuules onneton sivari,eikös Suomesta viedä tulisija-tietoutta ihan Saksan asti.
Ai niin , olenhan ollut sitä Heikki H -vainaan mukana sinne viemässä. - markku.lievonen
Yksurpo kirjoitti:
Kuules onneton sivari,eikös Suomesta viedä tulisija-tietoutta ihan Saksan asti.
Ai niin , olenhan ollut sitä Heikki H -vainaan mukana sinne viemässä.Siis mitä tietoutta ja kuka? Saksassa ja koko maailman markkinoilla ei miedän maan tekeleillä ole mitään asiaa. Jos maassamme laitettaisiin käytäntöön päästövaatmukset, niin maan tekeleiden myynti pysähtyisi kuin seinään.
Keski_Euroopan maat ovat olleet edelläkävijöitä palamistekniikan suunnittelussa. Toki sieltä on kopioitu asioita meillekkin - jälkijunassa.
Esim. itse ihmettelen edelleen, miten maassamme vielä myydään / kauppa käy Yläpalo kattiloilla, vaikka pienemällä rahalla saa Keski-Euroopassa valmistetun kääntespalon. Atmos, Attack. Vigas jne.....
Niin, leivinuunin rakenne maassamme on ollut alusta alkaen sama eli sementoitunut kehitykseltään. Olipa kyseessä omatekemä tai tehdas valmiste. Ajatteleppa, miten hienon
käänteispalo valmisteen saisi rakennettua tulikivestä, jossa toisiopalo näkyisi - antaisi tunnelmallista valoa huoneeseen ja samalla hyödynnettäisiin massaan puhtaasti tuotettu lämpöenergia. Ilman savutusta ja hajuhaittoja vaikka keskellä asutuskeskustaa.
Ei, meillä nuhjätään perinteisten tulisijojen valmistuksessa, jonka markkinat ulkomaolle tyrehtyvät täysin tai lie jo tyrhetyneet.
Ainakaan tulisijojen vamistajat eivät kehu ulkomaan myynnillään ja kotimaassa markkinat valtaa maalämmitys. - Samaurpo
Ole hyvä ja tutustu TULISIJATIETO-lehteen.
Lue oikein antaumuksella.
Saatat yllättyä kaikesta suomalaisesta tulisijatiedosta ja taidosta ,myös tutkimuksesta.
Kuusi numeroa on ilmestynyt!
Netistä me löytyvät. - markku.lievonen
Samaurpo kirjoitti:
Ole hyvä ja tutustu TULISIJATIETO-lehteen.
Lue oikein antaumuksella.
Saatat yllättyä kaikesta suomalaisesta tulisijatiedosta ja taidosta ,myös tutkimuksesta.
Kuusi numeroa on ilmestynyt!
Netistä me löytyvät.Ajatellen tätä aluetta. Puun polttaminen puhtaasti, niin erikoisen tärkeää on eroittaa kaksi täysin eri käsitettä. Teoria ja käytäntö.
Lehdessä ja mainoksissa =teoriassa voidaan rakentaa mielikuva puhtaasti palavasta tulisijasta, mutta käytännön ja arjen tasolla tilanne on aivan muuta. Tutkikaapa ja havainnoikaa puun polttamisen todellisia haittoja 2019 vuotena näillä perinteisillä polttotavoilla. Puun polttamisesta ja havainnoimisesta on 40-vuoden kokemus, josta käänteispalon tutimusta n 4 vuoden ajalta.
Todellisuus / luonnonlait huomoiden, niin käänteispalo on tällä hetkellä ainut menetelmä puuta poltettaessa puhtasti. Tekijä, jossa hallitusti synnytetty palava kaasu ohjataan korkeassa lämpötilassa olevan hiilikerroksen läpi on se punainen lanka. Tämän jälkeen tulee palavan kaasun hallittu hapetus. Hallittu kaasuuntuminen ja kaasujen polttamisessa. Tekijä, joka toteutuu myös käytännön tasolla kuin myös teoriassa.
Yläpalo tekniikka, jota edustaa maamme kaikki tulisijat, niin on täysin hallitsematon puun polttomuoto. Siis käyttäjän vastuulle / ymmärrystasolle jää kaikki alueet mikä palamiseen liittyy ja ymmärtäen millä tasolla on tavallisen ihmisen ymmärrys tulisijan lämmittämisessä. Toki tulisijojen teorian saa jollain tasolla siirrettyä käytännön tasollekkin, jos käyttäjä omaa alan tietämyksen.
Moni tulisijojen muurari / valmistaja ei edes tiedosta mitä on puun puhtaasti palaminen ja miten se toteutuessaan edellyttää. - markku.lievonen
Yläpalo tulisijan, jota maamme tulisijat edustaa, niin haitallisin ongelma on juuri kaiken aikaa palamisen aikana - sen edistyessä säätö tarpeen muuttuminen. Siis puun kaasuuntuminen muuttuu kaiken aikaa puiden lisäyksestä ja sen palamisesta loppuun ja säätöjen tulisi muuttua siten palamisen edellyttämällä tasolla. Täysin sula ahdottomuus toteuttaa käytännön tasolla.
Taas käänteispalossa kaasujen määrä on vakio koko palamisen aikana ja siten säädötkin palamiseen nähden on tarkat. Tästä kokonaisuudesta syntyy hyvä palamis hyötysuhde. Palamista ei häiritä puita lisäämällä kuten Yläpalossa tapahtuu.
Aivan sama mielikuva polttomoottorin toiminnasta. Jos tankin polttoaineen määrä vaikuttaisi moottorin seossuhteeseen, niin moottorin seoksen säätäminen olisi sula mahdottomuus ja hyötysuhde ja toiminta olisi erittäin ongelmallinen.
- Urpotaas
AAMEN!!
Tällä välinkö ne kaikki artikkelit luit??
Siis täysin tyhjänpäiväisiä ”tarinoita”
Kuulostat ihan omahyväiseltä insinööriltä- markku.lievonen
Yleensä koskaan en halua keskusteluja siirrellä toisaalle, vaan jatkaa siinä missä se on aloitettu. Edes aiheen kopiointia. Ihmiselle ajatteleminen on tärkeä tekijä,- ei aineistojen kopiointi.
Kun ymmärtää Yläpalon ongelmat ja käänteispalotekniikan, niin asia lienee jo selviö. Vai tarkoititko, miten maassamme on suunniteltu ja toteutettu jo käänteispalo tukisija? Näitä Yläpalon "etuisuuksia" olen lukenut jo riittävästi ja siksi ne eivät kiinnosta.
Osallistuppa kesusteluun ja kuvaa miten ratkaiset Yläpaloon liittyät ongelmat? Itse aikoinaan pyrin ratkaisemaan puiden lisäyskertojen tihentämisellä, joka on ainut mahdollisuus pienentää ongelmallista palamista. - markku.lievonen
>>Tällä välinkö ne kaikki artikkelit luit??<<
Tarkennan asiaa, ettei tulisi väärää mielikuvaa. Moni taho maassamme tuo hyvää ja hyödyllistä tietoa puun polttamisesta ja varmaan myös mainitsemasi lehtikin. Mutta kun pohtimisen alla on tämä aihe; puun polttaminen mahdollisimman puhtaasti, niin todellisuus on karu. Vain käänteispalo menetelmä mahdolistaa kaikkein parhaimman palamishyötysuhteen - puhtaimman palamisen ja erikoisesti myös helpoimman tavan polttaa puuta säästeliäästi ja vaivatta.
Ajatellen maamme tulisijojen valmistajia kuin myös uunimuurareita, niin tässä tilanteessa olisi välttämätöntä suunnitella käänteispalo - varaava - takka, jonka käyttö olisi helppoa ihmisellekkin, joka ei ymmärrä puun palamisesta mitään.
Pitääkö tämäkin oivallus ja tuote tuoda maahamme Keski-Euroopasta? Yhdistää puukattila / varaaja lämmitysmuoto sisälle rakennettuun käänteispalo takkaan / tulisijaan. - onnellinenSipokki
Tulipa nopeasti lukaistua läpi kyseiset lehdykät. Et nyt kai aikuisten oikeasti väitä noita tiedoksi, taidoksi ja tutkimukseksi?!?!
Ja sanojasi lainaten. Olivat kyllä totaalisen tyhjänpäiväisiä tarinoita.
- markku.lievonen
Puun polttamisesta ja yleensä puulämmityksestä maassamme keskustellaan yllättävän vähän. Luulisi aiheesta olevan enemmän keskusteluja kun huomioi polttamisen laajuuden ja erikoisesti tänä aikana ja siihen liittyvät päästöt. Toisin puun poltettu määärä lie vähentymässä, mutta suuria ja pieniä tulisijoja käytetään vielä paljon. Kesämökit mukaan lukien. Toisaalta aihe ei liene ihmisiä kiinnostava, vaikka päästöt alkaa olla jo uhkatekijä.
Niin, onko maassamme tilanne se, miten puun polttaminen loppuu / vähenee reilusti tässä saastuttavasssa muodossa. Ei edes koettu aikaa, jossa puuta olisi poltettu puhtaasti / vähäpäästöisesti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli3383438Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!2272108Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt591672Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t51527- 831376
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni2881271- 831111
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.521111- 861107
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk151946