ennen kova kuri... nyt kiitollinen!!

Olen nyt lähes kolmekymppinen usea lapsen äiti ja väistämättä olen alkanut miettimään tulevaisuutta... siis minkälaisia lapseni tulevat olemaan jne...

Itselläni oli nuorena kotona kova kuri. Enhän sitä tietenkään silloin arvostanut pätkääkään... päinvastoin... haukuin mielessäni vanhemmat sen miljoona kertaa. Oli tiukat kotiintuloajat ja jos niistä myöhästyttiin niin arestia napsahti välittömästi ja ne myöskin pitivät. Karkailin murrosiässä muutamia kertoja ja niinhän siinä kävi, että faijalta tuli turpaan joka kerta kun menin kotiin.
Kaverini aina kehuskelivat uusilla vaatteillaan ja tavaroillaan, mutta minä en todellakaan saanut juuri mitään... vain pakolliset ja tarpeelliset tavarat ostettiin, mutta muuten ei juuri ylimääräistä ostettu.

Nyt vanhempana osaan arvostaa kovasti tiukkoja sääntöjä nuoruudessani (PAITSI VÄKIVALTAA EN HYVÄKSY ENKÄ ANTEEKSI ANNA!)ja sitä etten ole saanut mitä olisin halunnut. Olen jopa kiitollinen!! Aion myös omat lapseni kasvattaa samoin (paitsi en lyö)... toivon, että onnistun :)
131854
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

no, selitä miksi ne olivat hyvät, ne säännöt ja kuri? Oletko nyt "parempi" ihminen?
meillä oli kans kova kuri, eikä saatu mitään, ja musta se oli kamalaa. En osaa käyttää rahaa, en luota ihmisiin, en halua tuntea ketään, en osta lahjoja, mulla ei oo tuttuja, listaa voisin jatkaa loputtomiin.
Ei se kuri ole paras kasvattaja, ehei.

Äänestä
  • Niin kuin tuolaisia kirjotteleepi. Meillä myös tiukat säännöt nuorena ja nyt sitä osaa arvostaa kun on omiakin lapsia. Mielestäni kurilla/kurin pitoon täytyy olla jokin huomattava tarkoitus. Nimittäin löytyy niitäkin vanhempia jotka vain huutavat ja karjuvat lapsilleen ja kurittavat ilman mitään syytä. Heille lapset ovat vain rasite. Tattis on teillä ollut näin????
    Minulla oli pienenä kova kuri, mutta myös rakkautta sain paljon ja olen täysin tyytyväinen siihen ja nykyiseen aikaan.

    Äänestä

  • meillä taas ei ollut kuria. mennä sai mihin halusi ja tehdä mitä lystäsi. itse sain valita kouluni ja opiskelutasoni. itse sain hoidella asiat viranomaisiin, verottajaan ja kaikkialle. hoidin kaupassakäynnit, ruuanlaitot. ja holhosin pikkuveljeä.

    en minäkään luota keneenkään, enhän voi uskoa,että joku haluaisi tehdä jotain puolestani nyt kun ei ennenkään ole tehty.

    rahaa osaan käyttää, sitä olen joutunut hallitsemaan 11-vuotiaasta asti.

    tuttuja kyllä on, mutta luottamaan en kykene.eli ystäviä heistä ei tule.

    säännöt sekä rakastava ja huoltava kuri antavat turvallisuuden. on selvästi tiedossa, että joku välittää. että on jollekin tärkeä. että joku tosiaan kuulee minua. ja minun tarpeitani.

    ja kun on rajat voi niistä irrottautua itsenäisyyteen.

    arvaa olenko voinut kapinoida? arvaa miten vaikeaa on irrottautua, kun ei ole mitään mistä irrottautua? arvaa onko minulla ollut vieläkään murrosikää?

    Äänestä

  • Sen vain sanon, että olen varmasti osittain tuon kurin takia ns. parempi ihminen. Kyllä sain myös rakkauttakin kotona. Nuorempana teki pahaa toisaalta katsoa ystäviäni joittenka vanhemmat eivät välittäneet pätkääkään siitä missä heidän lapsensa juoksivat. ja meillä piti tarkkaan selostaa minne oltiin menossa ja kenenkä kanssa. Kyllä se silloin otti päähän, mutta nyt sen ymmärrän kun on omia lapsia siunaantunut.

    En todellakaan sitä kirjoituksissani tarkoita, että jokaisesta lapsesta, joka kasvaa kovan kurin alla tulisi hyviä ja kunnon kansalaisia... tottakai se on omasta pääkopastakin kiinni. Tahdoin vain kertoa lyhyesti oman tarinani eikä siitä kenenkään tarvitse nokkiin ottaa.

    Äänestä

Minusta joustavuus olisi paljon parempi kasvatustapa. Viiden minuutin tai vartin myöhästyminen ei minusta ole riittävä peruste arestin saamiseen.

Ja kyllä lastesi kannattaa saada välillä hienoja vaatteita, meikkejä, leluja ja sellaisia, sehän piristää lapsia kummasti ja tekee iloiseksi. Ja viikkorahaa tietenkin pientä avustamista vastaan. Olisi kurjaa minustakin katsella, kun kaverit saavat vaikka mitä ja itse en mitään... Vaikka moinen järjestely tuntuisi nyt fiksulta, ei lapsesi välttämättä ole vanhempana asiasta samaa mieltä. Tiedän saituuden olevan inhottavaa. Kaikkea ei tietenkään pidä antaa, mutta silloin tällöin jotain pientä. Vaikka uusia vaatteita kesäksi ja talveksi sitten jotain lämpimämpää. Ainakin murkuille on tärkeää, että eivät näytä rupusakilta ja köyhiltä kavereihinsa verrattuna. Pitää heillekin antaa mahdollisuus näyttää persoonallisilta, sekin tuo itseluottamusta.

Ei lapsia pidäkään olla kasvattamatta. Joustavat säännöt, läheisyyttä ja kavereiden kyläilyjä.

Äänestä
  • Käykää katsomassa aapeli.com biljardi ja nuortenhuone. Siellä on lapsilla seksimessut koko ajan menossa.
    Sisään ei tarvitse kirjautua, sen kun vain kirjoittaa jonkin nimimerkin. Seuratkaapa jonkin aikaa ja miettikää onko oma lapsenne kenties joukossa.

    Äänestä

  • voisentään kirjoitti:

    Käykää katsomassa aapeli.com biljardi ja nuortenhuone. Siellä on lapsilla seksimessut koko ajan menossa.
    Sisään ei tarvitse kirjautua, sen kun vain kirjoittaa jonkin nimimerkin. Seuratkaapa jonkin aikaa ja miettikää onko oma lapsenne kenties joukossa.

    http://www.aapeli.com/play/biljardi/kasipallo?1=1
    Huorisohuone, etten sanois. Laittakaa jotain iskä tai äiskäliitteistä nikkiä jos ne rauhoittuisi.
    Voi elämä!

    Äänestä

Olet huono kasvattaja, jos toistat vanhempasi paskamaiset keinot. Nykyään lapset osaavat myös vaatia sitä mitä haluavat. He kostavat sinulle aikuisena esim. Ei kylässäkäyntejä, ei puheluihin vastaamista ym. Sinuna haukkuisin vanhempani. Kehotan sinua vihaamaan heitä elämäsi loppuun asti!

Äänestä
  • Miksi sinulla on tuollainen asenne? Miksi kenenkään pitäisi vihata vanhempiaan? Kerro ne vanhemmat, jotka eivät olisi teheet virheitä. Minusta on PALJON pahempi jos vanhemmat antavat pentujensa tehdä mitä lystäävät, välittämättä heistä ollenkaan. Ja onhan näitä pellossa kasvaneita. Mitä niistäkin nyt sanoisi????

    Äänestä

  • Sinä oletkin MURKKU-ikäinen. Älä vihaa vanhempias. Ne tarkottavat sinun parastasi. Kyllä sinä sen tulevaisuudessa ymmärrät.

    Äänestä

  • niin...kyllä nuoret tarvitsevat kuria... itsekin olisin tarvinut sitä vielä enemmän kuin sain...muutin 15vuotiaana kotoa pois toiselle paikkakunnalle, tapasin nykyisen mieheni...ja tässä sitä ollaan...koulut kesken, pienen vauvan kanssa...pitää yrittää olla niin aikuinen...

    joskus toivon ettei vanhemmat olisi päästänyt minua lähtemään...tuli monta asiaa aivan liian äkkiä...

    itse en toivo lapselleni samaa, toivottavasti ei peri minun tempperamenttiani, tulee muuten olemaan vaikeaa...

    Äänestä

  • äiti -86 kirjoitti:

    niin...kyllä nuoret tarvitsevat kuria... itsekin olisin tarvinut sitä vielä enemmän kuin sain...muutin 15vuotiaana kotoa pois toiselle paikkakunnalle, tapasin nykyisen mieheni...ja tässä sitä ollaan...koulut kesken, pienen vauvan kanssa...pitää yrittää olla niin aikuinen...

    joskus toivon ettei vanhemmat olisi päästänyt minua lähtemään...tuli monta asiaa aivan liian äkkiä...

    itse en toivo lapselleni samaa, toivottavasti ei peri minun tempperamenttiani, tulee muuten olemaan vaikeaa...

    tottakai sitä tulee kinaa enempi jos ollaan samasta puusta veistetyt. mutta toisaalta jos jaksaa pitää itsensä avoimena ja muistaa miltä itsestä tuntui, niin voi keskustelemalla päästä pitkällekin. ilman riitaa.
    onnea kasvatustaipaleellesi.

    Äänestä

nyt huonompi ihminen vaikka kerran olisitkin saanut uudet farkut?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lallukka kirjoitti:

Olen nyt lähes kolmekymppinen usea lapsen äiti ja väistämättä olen alkanut miettimään tulevaisuutta... siis minkälaisia lapseni tulevat olemaan jne...

Itselläni oli nuorena kotona kova kuri. Enhän sitä tietenkään silloin arvostanut pätkääkään... päinvastoin... haukuin mielessäni vanhemmat sen miljoona kertaa. Oli tiukat kotiintuloajat ja jos niistä myöhästyttiin niin arestia napsahti välittömästi ja ne myöskin pitivät. Karkailin murrosiässä muutamia kertoja ja niinhän siinä kävi, että faijalta tuli turpaan joka kerta kun menin kotiin.
Kaverini aina kehuskelivat uusilla vaatteillaan ja tavaroillaan, mutta minä en todellakaan saanut juuri mitään... vain pakolliset ja tarpeelliset tavarat ostettiin, mutta muuten ei juuri ylimääräistä ostettu.

Nyt vanhempana osaan arvostaa kovasti tiukkoja sääntöjä nuoruudessani (PAITSI VÄKIVALTAA EN HYVÄKSY ENKÄ ANTEEKSI ANNA!)ja sitä etten ole saanut mitä olisin halunnut. Olen jopa kiitollinen!! Aion myös omat lapseni kasvattaa samoin (paitsi en lyö)... toivon, että onnistun :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu