Vanhemmat, nuo saatanan kätyrit, tuhoavat lastensa elämän täydellisesti. Nämä psykot kostavat omaa kokemaansa omille lapsilleen tuhatkertaisesti sen mitä itse ovat saaneet kokea. Jos heitä on lapsena kerran lyöty he lyövät omia lapsiaan joka päivä näyttääkseen kuinka heille tehtiin. Siten se yksi rangaistus kasvaa älyttömiin mittoihin ja kidutukseksi omille lapsille. Tätä he eivät kuitenkaan näe, eivätkä ymmärrä, eivätkä he koskaan parane, vaikka pieksäisivät, fyysisesti tai henkisesti lapsensa kuoliaaksi. He janoavat kostoa. Heitä on loukattu ja lapset saavat siitä kärsiä. Tälläiset vanhemmat ovat henkisesti sairastuneet yhdestä sinänsä mitättömästä asiasta ja siirtävät sen sitten omille lapsilleen lisäten siihen painoarvoa. Jos he ovat joutuneet kantamaan 10 kg kuorman lapsena he laittavat lapsensa kantamaan 100kg että lapsi näkisi mitä he saivat tehdä. He ovat vielä paljon pahempia kuin omat vanhempansa..
Narsistipaskat
Persistipuristiperseestä
2198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niinpä.
Aborttia kannattaa harkita aina.
Ei sitten myöhemmin ole huono vanhempi.
Ei tarvi tehdä aborttiakaan, nyky Suomessa terapiatta jääneet narsistit hakee aina vain uusia uhreja joita vainota. Ei kykene muut enää perheitä perustamaan. Ja nykyajan naimisissa olevat seksuaali rikolliset leikkivät psykiatrian ammattilaisia ja syyttävät porukalla netistäkin seuraamiaan ja vainoamiaan ihmisiä narsisteiksi joka oikeuttaa heidän itsensä korottelun. Ja uhrien ei tarvitse kun halata väärällä tavalla niin saa jo palstojen ammattilaisilta diagnooseja. Eikä uhreille tarvitse edes kustantaa adobtio lapsia, kun etukammarin kimppa raiskureilla on tylsää. Ne itsensä muiden edelle nostaneet. Ne jotka ovat narskanneet jo liian monien kanssa, että duunaavat juttuja uhriensa kanssa sillä lain kun ovat jonkun muun kanssa halailleet, uuden uhrin tunteet ovat pakkohalailijoille ymmärryksen ulkopuolen.
Onko narsistinen aina ns. pakkohalailija? Tunsin erään todennäköisesti narsistin tms pakkohalaaman miehen ja ihan tavallisesti halatessani minulle yllättäen sanottiin, älä nyt päälle tule. On jäänyt aina mieleeni tuo hetki, koska sanjalla oli todella ahdistunut ilme tuon lisäksi. Yrittäessäni antaa kevyttä suukkoa, hän irvisti ja taas ahdistuneena huudahti, että mene pesemään hampaasi. Oli varmaan ollut pakkohalaajan ja pakkosuutelijan kanssa suhteessa ennen minua.
Onkohan äitini narsisti. On lyönyt aina maanrakoon. Sitten nostanut lahjoilla tai jollain muulla keinolla ylös.
Jokin minussa vain sotii sitä vastaan. Onko kyse lapsen halusta uskoa että ei äiti tarkoituksella.
Toisaalta näin aikuisena on ymmärtänyt että yksinkertaisesti äidin keinot käsitellä tiettyjä asioita on ollut rajallinen. Toiminta on ollut heikkoina aikoina todella huonoa, mielivaltaista. Toisaalta äiti on aivan tarkoituksella pistänyt kestämään samaa kaltoinkohtelua kuin itse on saanut lapsena.
Ajoittain se ryöpsähtää pintaan. Suoraan sanottuna on tehnyt mieli tappaa oma äiti pahimpien mitätöintien aikana.
Ainakin kasvoi ihmiseksi joka täyttää melkein psykopaatin kuvauksen, koska itseään oli pakko opetella suojelemaan.
Tiedän vain että tietty äidin halveksiminen on kasvanut ajan saatossa. Mikä tuntuu minusta pahalta, toisaalta äiti itse on tehnyt valintoja.
Sanotaan näin: onneksi monesti elämässä on lähellä muita ihmisiä myös joilta voi itse opetella parempaa toimintamallia.
Tuolla on torit ja turut täynnä vaeltelevia ihmisraunioita, joilla on vammauttava lapsuus takana.
Vaikuttaa siltä, että tässä ketjussa ovat nämä henkisesti kehittymättömät pennut.
Minua on nyt emotionaalisesti pieksetty niin paljon, että kyseessä on vaaralliseksi käynyt ilmiö, Toivottavasti kaikki on vielä hyvin.
Peli on pantava täysin poikki heti, eikä sitä jatketa yhtään milliäkään missään eikä missään mutkassa !!!!!!
Ja vetelämatoiset nälvijät voisivat myös itse yrittää kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi ihmisiksi ja lopettaa kuluttamasta aikaansa vaarallisissa riskaapeleissa olosuhteissa elävien nälvintään.
Etkös sinä jo ole yli keski-ikäinen nainen, jonka ei uskoisi enää olevan riippuvainen vanhemmistaan. Rakenna jo vihdoin se oma elämä itsellesi, äläkä häiriköi vanhempiasi.
Kiitos että jaksat.
Voimia jatkoon.
Onnetontahan tässä on vielä se, että narsismi periytyy: jossain määrin geneettisesti, mutta ilmeisesti noiden paskavanhempien tunnekylmän käytöksen vuoksi.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407
Narsistit kun lisääntyy, seurauksena on vain uusi sukupolvi tunneköyhiä ja manipuloivia narsisteja.
Normaalit joutuu kärsimään :( ja elämä pilalla, jos tämmösen narsistin kohtaa.
ei se niin kovin paljon välttämättä periydy, on myös yleinen ilmiö että lapsista tulee päinvastaisia. Näin Youtubessa mielenkiintoisen videon psykopaattiäideistäkin että heodän tyttäristä juurikin voi tulla erityisen tunteisiin suuntautuneita.
siis kiinnostuu juuri siitä mikä on puuttunut...kuten minä olen erityisen kiinnostunut emootioista ja niihin perehtymisestä
Mun äitini on sitä aina oikein tuhissut että kun on itsestään täysin eri luontoisen tyttären saanut.
Ja sinä olet joku pikkutyttö?
Se+miksi+minäkin+tajusin+mitä+äitini+tekee+väärin+johtuu+siitä+etten+ollut+täysin+100%+hänestä+hallusinaatioissani,+vaan+näin+kahta+eri+elämää+kuin+kaksi+rinnakkaistodellisuutta.+Ensimmäinen+elämä+oli+koti+ja+toinen+elämä+oli+kun+kävin+koulua+hieman+edempänä+joka+päivä+taipaleelle,+siis+linjaautoon,+oli+lähdettävä+joka+päivä+klo+6:45+ja+takaisin+kotona+olin+noin+16:20--17:20+välisenä+aikana.
Ja jos joku äiti ihmettelee miksi sanon etten arvosta äitiäni, seurasin myös mitä kotona tapahtuu koska se oli todella sressaavaa seurata ja aiheutti minulle ainakin kovaa pelkoa ja epämukavuutta. Huomasin että kaikki huono perustui siihen millainen äiti oli, hän oli negatiivinen joka valitti koko ajan meistä mutta koskaan ei valittanut siitä että hänen oma virtsa haisee ämpärissä.
Kaikki mikä olisi ollut hänen vastuullaan hoitaa oli tyyliin: 'no niille asioille ei mahda mitään' ja meidän lasten olisi pitänyt järjestää kaikki hänen puolestaan. Osin niin kyllä kävikin myöhemmin, lapsi joutui nostamaan kaiken ja kannattelemaan kaikkea. Roolit olivat täysin nurinpäin. Isäni oli erilainen mutta ei kyennyt saamaan äitiäni mukaan mihinkään asiaan, äitini vaan jurritti vastaan asiassa kuin asiassa. Äitini halusi että asioiden täytyy pysyä aina ennallaan, vaikka ne olisi kuinka kurjasti tahansa. Kärsimys jalostaa teitä lapset, periaatteella.
Isääni arvostan kovasti, mutta ikävä vain että hän on kuollut, ennen olisi saanut äitini kuolla, mutta mikäpä sen pahan tappaisi.
Kyse on yli sukupolvisesta ongelmasta. Johtuu paskasta elämästä ennen vanhaan, jolloin lapsen hakkaaminen millä tahansa oli normaali, uskovaisten kasvatus keino. "Niinhän minäkin sain remmistä pikku poikana 60-70 luvulla." Ja niin sitten tuleva isä päättää vielä 2000-luvulla hakata omia lapsiaan vielä pahemmin, koska takana on vuosien henkiset traumat ja mt-ongelmat, joihin ei varmaan 70-80 luvun Suomessa kunnolla saanut apua. Surullista on, että sitten sairaat, narsistiksi kasvaneet vanhemmat vielä hankkivat lapsia ja jatkavat perinnettä "oikeana vanhan ajan kasvatus keinona." Selvittämättömät traumat ja mielenterveys/käytös/persoonallisuus häiriöt ovat syy narsismin kehitykselle ja siten lasten hakkaamiselle. Mutta tämä, uusi sukupolvi voi tehtä asialla lopun.
Kiva toivorikas kommentti mitä tulee uusiin sukupolviin. Toivosta ei kannata luopua. Tuossa olisi kaikille arvokas tehtävä johon osallistua.
Heh , hyvä aloitus :'D
Kirjoittaisin mielelläni yhteen ketjuun, mutta se on jotenkin tehty minulle mahdottomaksi. Kukaan ei ole minulle mitenkään järkevästi selittänyt mistä tässä kaikessa on kyse.
Mulla oli myös oudosti ilmestynyt äitini nimi oman sähköpistini sisälle, mutta se ei varmaan liity tähän.