Muisti,tuo aivojemme kätköissä oleva tietolähde?

Sinä iki-ihana sini.sirkku!

Minä en vain voisi mitään porsaankieliä tosta noin heittää kattilaan porisemaan.
Niitä ihnia nasuja olen olen ottanut vastaan,kun se emakko on synnyttänyt.

Minusta kaiketi tullut viherpiipertäjä,kun olen omaksunut kasvislinjan melkein täysin?
Ihmisellä on kasvissyöjänsuolisto,ei raatelijan?
Suolistosyöpä on siitä osoituksena oletus aman

rituliini_38 kirjoitti:

Sinä iki-ihana sini.sirkku!

Minä en vain voisi mitään porsaankieliä tosta noin heittää kattilaan porisemaan.
Niitä ihnia nasuja olen olen ottanut vastaan,kun se emakko on synnyttänyt.

Minusta kaiketi tullut viherpiipertäjä,kun olen omaksunut kasvislinjan melkein täysin?
Ihmisellä on kasvissyöjänsuolisto,ei raatelijan?
Suolistosyöpä on siitä osoituksena oletus aman

Lue lisää

Eikös ihmisen ja sian ruuansulatusjärjestelmät ole hyvin samankaltaiset - niin muistan lukeneeni. Sika on kaikkiruokainen, muistan elävästi vielä lapsuudesta mummolani sialle tehtävän ruuan tuoksun, omassa kodissani ei ollut mitään tuotantoeläimiä. Vartavasten keitettiin karjakeittiössä iso määrä perunoita, jotka luudan varrella tilsittiin rikki. Sekaan lisättiin jauhoja ja kuumaa vettä, ja ilmassa leijaili muheva ruokaisa aromi. Myös kaikki ruuantähteet vietiin sioille ja oli niin kiva seurata niitten tyytyväistä ruokailua kaukaloistaan, se kärsän lopsuttava ääni soi kuulomuistissa.

Käsittääkseni myös ihmisen hampaat ovat sekasyöjän. Tulisin ihan hyvin toimeen ilman punaista lihaa , yhä vähemmän iän mukana se edes maistuu. Jos tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin, koetan olla ajattelematta pikkupossujen kohtaloa, onneksi nekään eivät siitä mitään tiedä. On ihan hyvä, että tuotantoeläimen ruhosta käytetään sitten kaikki, uskon että Sinisirkku loihtii siankielestä kulinaarisen herkun, lisäaineettoman ja ilmeisesti vähärasvaisenkin leikkeleen. Viherpiiperrystä voi tehdä monella tavalla, voihan tuon siankielenkin tarjota vaikka salaattipediltä ja herneenversojen koristamana.

Muistinvirkistystä on palautella mieleen vanhoja ruokia, valmistaa niitä ja syödä yhdessä. Minulle äänet, tuoksut ja tunnelmat pulpahtavat helposti ja hyvin elävinä pintaan muistellessa . Kun verkkopankissa kirjoitan ärsyttävän pitkiä viitenumeroita, ääneen luku auttaa muistamaan . Samoin kauppaan lähtiessä kerron ääneen itselleni, mitä pitää muistaa ostaa, muistilappuja en juuri kirjoittele muutenkaan .Jääkaapin ovessa on kalenteri , josta näen kulloisenkin päivän erityismenot ja on minulla kännykänkin kalenteri muistuttamassa. Lähimpieni merkkipäivät muistan muutenkin. Mielestäni kunnolla syvään hengittely ja ulkona liikkuminen ovat hyviä muistinvirkityskeinoja, happea aivot tarvitsevat,

Ramoona_ kirjoitti:

Eikös ihmisen ja sian ruuansulatusjärjestelmät ole hyvin samankaltaiset - niin muistan lukeneeni. Sika on kaikkiruokainen, muistan elävästi vielä lapsuudesta mummolani sialle tehtävän ruuan tuoksun, omassa kodissani ei ollut mitään tuotantoeläimiä. Vartavasten keitettiin karjakeittiössä iso määrä perunoita, jotka luudan varrella tilsittiin rikki. Sekaan lisättiin jauhoja ja kuumaa vettä, ja ilmassa leijaili muheva ruokaisa aromi. Myös kaikki ruuantähteet vietiin sioille ja oli niin kiva seurata niitten tyytyväistä ruokailua kaukaloistaan, se kärsän lopsuttava ääni soi kuulomuistissa.

Käsittääkseni myös ihmisen hampaat ovat sekasyöjän. Tulisin ihan hyvin toimeen ilman punaista lihaa , yhä vähemmän iän mukana se edes maistuu. Jos tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin, koetan olla ajattelematta pikkupossujen kohtaloa, onneksi nekään eivät siitä mitään tiedä. On ihan hyvä, että tuotantoeläimen ruhosta käytetään sitten kaikki, uskon että Sinisirkku loihtii siankielestä kulinaarisen herkun, lisäaineettoman ja ilmeisesti vähärasvaisenkin leikkeleen. Viherpiiperrystä voi tehdä monella tavalla, voihan tuon siankielenkin tarjota vaikka salaattipediltä ja herneenversojen koristamana.

Muistinvirkistystä on palautella mieleen vanhoja ruokia, valmistaa niitä ja syödä yhdessä. Minulle äänet, tuoksut ja tunnelmat pulpahtavat helposti ja hyvin elävinä pintaan muistellessa . Kun verkkopankissa kirjoitan ärsyttävän pitkiä viitenumeroita, ääneen luku auttaa muistamaan . Samoin kauppaan lähtiessä kerron ääneen itselleni, mitä pitää muistaa ostaa, muistilappuja en juuri kirjoittele muutenkaan .Jääkaapin ovessa on kalenteri , josta näen kulloisenkin päivän erityismenot ja on minulla kännykänkin kalenteri muistuttamassa. Lähimpieni merkkipäivät muistan muutenkin. Mielestäni kunnolla syvään hengittely ja ulkona liikkuminen ovat hyviä muistinvirkityskeinoja, happea aivot tarvitsevat,

Lue lisää

Kiitos Ramoona!
Koin kaikki noi sinun sioille hämmentämäsi perunankeitoksien hämmennykset.
Näin melkein sen karjakeittiön ison muuripadan silmissäni?
No tosin se karjakeittiö oli koiriemme asuntola ja nyt vain kalustettu,lämpövuorattu yksiö?
Filmivaneerit seinillä ja matot lattialla.

Kyllä joskus,kun haluan tuoda ja luoda elämääni sitä elämää,jota oli silloin,kun sitä elämää oli?
Menen,jopa sinne entiseen karjakeittiöön,viiniä tietty ja palaan muisteloihin?
Käytän aivojeni kapasiteetistä sen osan,jonka parhaiten muistan..lapsuuteni

Ramoona_ kirjoitti:

Eikös ihmisen ja sian ruuansulatusjärjestelmät ole hyvin samankaltaiset - niin muistan lukeneeni. Sika on kaikkiruokainen, muistan elävästi vielä lapsuudesta mummolani sialle tehtävän ruuan tuoksun, omassa kodissani ei ollut mitään tuotantoeläimiä. Vartavasten keitettiin karjakeittiössä iso määrä perunoita, jotka luudan varrella tilsittiin rikki. Sekaan lisättiin jauhoja ja kuumaa vettä, ja ilmassa leijaili muheva ruokaisa aromi. Myös kaikki ruuantähteet vietiin sioille ja oli niin kiva seurata niitten tyytyväistä ruokailua kaukaloistaan, se kärsän lopsuttava ääni soi kuulomuistissa.

Käsittääkseni myös ihmisen hampaat ovat sekasyöjän. Tulisin ihan hyvin toimeen ilman punaista lihaa , yhä vähemmän iän mukana se edes maistuu. Jos tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin, koetan olla ajattelematta pikkupossujen kohtaloa, onneksi nekään eivät siitä mitään tiedä. On ihan hyvä, että tuotantoeläimen ruhosta käytetään sitten kaikki, uskon että Sinisirkku loihtii siankielestä kulinaarisen herkun, lisäaineettoman ja ilmeisesti vähärasvaisenkin leikkeleen. Viherpiiperrystä voi tehdä monella tavalla, voihan tuon siankielenkin tarjota vaikka salaattipediltä ja herneenversojen koristamana.

Muistinvirkistystä on palautella mieleen vanhoja ruokia, valmistaa niitä ja syödä yhdessä. Minulle äänet, tuoksut ja tunnelmat pulpahtavat helposti ja hyvin elävinä pintaan muistellessa . Kun verkkopankissa kirjoitan ärsyttävän pitkiä viitenumeroita, ääneen luku auttaa muistamaan . Samoin kauppaan lähtiessä kerron ääneen itselleni, mitä pitää muistaa ostaa, muistilappuja en juuri kirjoittele muutenkaan .Jääkaapin ovessa on kalenteri , josta näen kulloisenkin päivän erityismenot ja on minulla kännykänkin kalenteri muistuttamassa. Lähimpieni merkkipäivät muistan muutenkin. Mielestäni kunnolla syvään hengittely ja ulkona liikkuminen ovat hyviä muistinvirkityskeinoja, happea aivot tarvitsevat,

Lue lisää

Semmoselle olen äkänen kun joulukinkusta läski leikataan pois ennen uuniinlaittoa. Vielä äkäsempi että jotkut kaupat leikkaavat lohen fileesiivuista rasvan pois.
Voi olla että ison lohen kalarasva kaiken herkun lisäksi ei olisi kovaa ja vältettävää pahisrasvaa.

Niin mut aivot. Luin tällä viikolla jostakin tiedejulkasusta että aivoista olisi läydetty kipukeskus, josta kipu säteilee koko kropan kipeisiin tai vahingoittuneisiin kohtiin

rituliini_38 kirjoitti:

Sinä iki-ihana sini.sirkku!

Minä en vain voisi mitään porsaankieliä tosta noin heittää kattilaan porisemaan.
Niitä ihnia nasuja olen olen ottanut vastaan,kun se emakko on synnyttänyt.

Minusta kaiketi tullut viherpiipertäjä,kun olen omaksunut kasvislinjan melkein täysin?
Ihmisellä on kasvissyöjänsuolisto,ei raatelijan?
Suolistosyöpä on siitä osoituksena oletus aman

Lue lisää

Minäkin olen leikkinyt possuilla kun keväisin otimme ja sitten syksyllä lahdattiin, olin hämmentämässä verta, ettei jähmety. Sen voin sanoa että ne possut aina saivat rakastavien lapsien huomion, rapsutimme niitä tallissa ja syötimme. On jotenkin kurjaa, että nykyään kaikki se aikaisempi elämän perusasia niin maalla kuin kaupungissakin kyseenalaistetaan. Silloin meidän aikanamme se oli elinehto, ei silloin puhuttu koskaan vegaanisesta ruuasta, silloin käytettiin todella lähiruokaa ja omaa tuotantoa ja eläimistä pidettiin hyvää huolta.

Aivan todenpeäinen mielipide muut.huomaavat!
Näinhän se todella menee!
Tulee toistettua lausetta ,kaiketi olen kertonut tämän aiemmin,mutta kerron sen taas!

Sinulle hyvämuistinen!
Muisti on todella luonnonvara ja sitä me tälläkin kanavalla hiomme,
Sanonta muistinvirkistäminen ei ole tuulestatemattu ajatus kaiketi?
Nyt pakko mennä hilaamaan puita sisälle,siis huoltohommeleihin.

Teen nämä työt aina illanhämärässä,kun en voi häiritä lintujen syömärauhaa

Olen muistin säilymisestä eri mieltä kuin memory. Kyllä muistia voi ylläpitää lukemalla ja esimerkiksi pelaamalla tai ratkomalla pulmia.

Nettivaari kirjoitti:

Olen muistin säilymisestä eri mieltä kuin memory. Kyllä muistia voi ylläpitää lukemalla ja esimerkiksi pelaamalla tai ratkomalla pulmia.

Muistin säilyminen hyvänä hyvin korkean ikään asti on pitkälti perinnöllistä. Saamme nähdä yli satavuotiaita pirteitä ihmisiä tai alle 50 vuotiaita demendikkoja.
Elämäntavoilla ja ravinnon laadullakin on paljon merkitystä. Olen nähnyt 40 vuotiaassa riskissä miehessä runsaasta alkoholin käytöstä johtuvana vahvoja alkoholidementian merkkejä.