Juoksuhiekassa

Näin hänet tänään, ohimennen. Myös edelliset kerrat olivat hetkellisiä. Emme tunteneet, tienneet edes toistemme nimiä. No, tiesin hänen, työpaikastaan johtuen. Sanoitus niukkaa, tilanteisiin liittyen mutta meni aikaa myöten pikkuhiljaa siihen, että ennen tilanteeseen kuuluvaa tervehdystä katsoin häntä silmiin pari sekuntia liian pitkään, liian kiinteästi, tarkoituksella. Hänellä on suora, kiinteä katse, sellainen, jonka vastaanotan samalla mitalla (tähän hymy). Niin, miksei pitemmälle, mitä olen jälkeenpäin mielessäni kiroillut ja tänään jälkeenpäin mielessäni sadatellut. Syitä...hymh..niin, "syitä" on kertynyt vuosien aikana ohjaamaan reittiäni tälllaisen suhteen aloitekyvyttömäksi, passiiviseksi toteajaksi. Enkä toteakaan enää vaikka olet mielessäni sillointällöin, koko ajan. Miten...puolustautuisin, ei sillä, että siihen olisi varsinaista syytä. Joskus vilkuilin suuntaasi, miltä näytit, miltä vaikutit, miten esiinnyit ja samalla myös vaistosin sinua ja tunnistin saman varautuneisuuden, pidättyväisyyden, tarkkaivaisuuden ja...niin, en tiedä lämpenitkö minulle loppujen lopuksi ollenkaan, tosin mahtailematta voin todeta, että jotakin vaistosin. Eipä tällä avautumisella loppujen lopuksi merkitystä ole, kuin itselleni (niinkuin aina kirjoittajalle itselleen), koska minusta ei enää ole aloitteen tekijäksi ja vanhanaikaisesti miehenä näen sellaisen itseni tehtäväksi. Kaikesta tästä bittiäärettömyydestä huolimatta, mieheltä naiselle, sinulle E.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ellu todellakin laittoi otmille luun kurkkuun.

Äänestä
  • No meepä sit hoitaan puutarhaansa 😉

    Äänestä

Oliko aloitus ooteeämmän? 🤔 raikkaat kesäterveiset otmille. Oletko lomalla pitkäänkin?

Äänestä

Kaunis kirjoitus, välttäen liiallisen siirappisuuden. Tuossa kun silmiin osui lehdestä juttu tuon kansanedustajan Satu T. Ja ent. miesystävän Markon somepäivitykset ja n kolmen kuukauden satumaisen rakkaussuhteen päättymisen kaunopuheet, jotka eivät häviä yhtään ikäväpalstan toiverikkaille "romantikoille", niin virkistävää on näin puhdas kaipaus, haluamatta luoda vaikutelmaa.

Äänestä
  • Vaikutelma syntyy joka tapauksessa! En aio kylläkään analysoida. Täällä on muuten liian paljon ns. asiantuntijan/ joiden analyyseja ihan joka käänteestä. Leinevätkö ihan oikeitakaan kaikki puhkianalysoidut aihetodisteet, että näinhän se menee. Useinkaan ei mene.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vaikutelma syntyy joka tapauksessa! En aio kylläkään analysoida. Täällä on muuten liian paljon ns. asiantuntijan/ joiden analyyseja ihan joka käänteestä. Leinevätkö ihan oikeitakaan kaikki puhkianalysoidut aihetodisteet, että näinhän se menee. Useinkaan ei mene.

    Vaikutelma syntyy hänen omasta kokemuksesta käsin, hän puhuu itsensä kautta, jossa vain sivulauseessa viitataan toisen olevan siihen osallisena.

    Usein vaikutelmaa tehdään ulkoisesti luomalla pinnallisen oloisia lauseita, jne liitetään toisen kautta itselle suurempaa merkitystä, haluavat uppoutua tunteisiin ja niiden kaunopuheisiin vaikutelmiin.

    Lukemansa jokainen suodattaa ymmärryksensä, älyllisen kapatiseettinsa, käsityskykynsä, kokemuksensa maailmasta kautta. Sen takia näkemykset voivat erota, tulla erilaisia nyansseja, täysin kokonaan voi kukaan muu kumota ihmisen omaa kokemuksellisuutta. Mihin kukin kykyjen mukaisesti keskittyy (kohtaan asioissa).

    Äänestä

Ei voi mitään. Otmia on ikävä 😭

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vapaa-ajalla kirjoitti:

Näin hänet tänään, ohimennen. Myös edelliset kerrat olivat hetkellisiä. Emme tunteneet, tienneet edes toistemme nimiä. No, tiesin hänen, työpaikastaan johtuen. Sanoitus niukkaa, tilanteisiin liittyen mutta meni aikaa myöten pikkuhiljaa siihen, että ennen tilanteeseen kuuluvaa tervehdystä katsoin häntä silmiin pari sekuntia liian pitkään, liian kiinteästi, tarkoituksella. Hänellä on suora, kiinteä katse, sellainen, jonka vastaanotan samalla mitalla (tähän hymy). Niin, miksei pitemmälle, mitä olen jälkeenpäin mielessäni kiroillut ja tänään jälkeenpäin mielessäni sadatellut. Syitä...hymh..niin, "syitä" on kertynyt vuosien aikana ohjaamaan reittiäni tälllaisen suhteen aloitekyvyttömäksi, passiiviseksi toteajaksi. Enkä toteakaan enää vaikka olet mielessäni sillointällöin, koko ajan. Miten...puolustautuisin, ei sillä, että siihen olisi varsinaista syytä. Joskus vilkuilin suuntaasi, miltä näytit, miltä vaikutit, miten esiinnyit ja samalla myös vaistosin sinua ja tunnistin saman varautuneisuuden, pidättyväisyyden, tarkkaivaisuuden ja...niin, en tiedä lämpenitkö minulle loppujen lopuksi ollenkaan, tosin mahtailematta voin todeta, että jotakin vaistosin. Eipä tällä avautumisella loppujen lopuksi merkitystä ole, kuin itselleni (niinkuin aina kirjoittajalle itselleen), koska minusta ei enää ole aloitteen tekijäksi ja vanhanaikaisesti miehenä näen sellaisen itseni tehtäväksi. Kaikesta tästä bittiäärettömyydestä huolimatta, mieheltä naiselle, sinulle E.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu