Miten pidät

Olen vähän liiankin huolehtivainen. No ei voi olla liian huolehtivainen. Silloin on väärä vaimo jos valittaa huolehtimisesta. Ja minulla ei siis ole vaimoa, mutta jos olisi. En nyt viitsi haaveilla miten hänestä huolta pitäisi. Tekee vaan surulliseksi kun en ole pitämässä huolta hänestä. Hän saattaa olla vaikka kipeänä ja ihan allapäin. Voi, minä olen hölmö.

Monin eri tavoin..
Rakkautta , hellyyttä , ruokaa , hemmottelua , jne.
n>m

Onko suhde kahden aikuisen suhde jos se on jotain hirveää kaitsemista ja paapomista.

Minä ainakin kokisin parhaimmaksi sellaisen suhteen missä eletään normaalia arkea ja otetaan vaan valinnoissa ja käytöksessä huomioon toista. Eikös se ole sitä arjen huolenpitoa?

Minä jotenkin koen raskaana ajatuksena sen et toisen pitäis uhrautua johonkin holhoajan, hoitajan ja kylpylän hemmottelupaketin palvelun tarjoajaksi.

Eiks sitä elämää vaan voi elää niin että huomioi sitä toista päivittäisissä asioissa. Unohtamatta itseään.

Arki on raskasta kaikille ja itseäkin pitää ajatella ja säästää.

Minä itse myös ärsyynnyn liian ”äiti tai isämäisestä” kaitsemisesta.

” onks sulla nyt varmasti tarpeeksi päällä ettet palellu?”

”Muista syödä töissä! Tässä vähän evästä mukaan, ota reppuus”

Siinähän viedään aikuusuus!

Minusta sellasta arjen huomioimista on se et katsoo ettei kummallekaan tuu yksipuolisesti liikaa kotitöitä. Huomioi siis asiaa ja tekee itsekin

Jos tulee läheltä kauppaa soittaa et tarviiko kaupas käydä ja käy

Huomioi toisen heräämiset ja nukkumiset niin että välittää siitä että toinen saa tarvitsemansa määrän unta jotta jaksaa taas uuden päivän töissä . Eli antaa toiselle rauhan siihen.

Kipeänä tietysti voi huolehtia enempi jos tarvitsee.

Minä itse kipeänä useimmiten vain nukun. Kerään niin voimia ja keho parantaa itseään ihmisen fyysisesti levätessä. Mut jotkut muut tykkää et niiden ympärillä hyseerataan ja tehdään siitä sairastumisesta iso numero. Itseäni se ärsyttää. Mutta toisinaan se huolehtiminen on sitäkin et vaikka olen suunnilleen hampaat kiinni ranteessa tappelemassa et mua ei lääkäriin viedä niin minut silti vähän väkisin sinne viedään.
Sillä olen ollut muutamia kertoja tilanteessa että olen jääräpäisesti ollut sitä mieltä että kuntoni ei vaadi lääkäriä ja sitten kun sinne päässyt niin otettu sisälle sairaalaan vuodeosastolle muutamaksi päiväksi

Mut minusta se huolehtiminen ei saa olla sellasta et siitä tehdään joku numero. Se on arjen pieniä asioita enemmänkin. Asioita joilla huomioidaan et se toinenkin jaksaa siinä arjessa mut ei vedä sitä ihan yli koko ylipaapomista

Pyyhin pöydän muruista puhtaaksi joka päivä.

Laittaisin maukasta ruokaa, hellisin, ostaisin hänelle vaatteita, tukisin henkisesti, järjestäisin pientä kivaa ylläriä. Rakkautta osoittaisin monin eri tavoin, jos muru vain olisi täällä... :(

Jaa, onko tämä joku leivänmuru kysely?

Jumaloin ja palvon niin että hän joskus melkein hiiltyy. 💘

ehkä puotan vessanpytyn kannen.

Pidän sillä tavalla huolta, että ei edes vahingossa näkee 🤔 ...
Tai ehkä hän pitää siitä huolta? 🤣
Tai se on sattuma! 🙄
No joka tapauksessa ei nähdä pienessä kaupungissa!
SIMPLE