Helmikuista herkuttelua

Ostin Fazerin runebergintorttuja kahden pakkauksessa aiemmin, koska ne olivat kieleni mukaisia ei liian kuivia eikä hirmu isojakaan. Luin viime vuonna että ne on tehty Latviassa, vaikka niin on olevinaan kotimainen brändi tämä Fazer. Nyt saa jäädä kaupan hyllylle , en muutenkaan ole erityisen perso niille. Kahvilassa voin ostaa, jos näyttää hyvältä eikä ole hernesoppapurkilla tehdyn kokoinen.

minä kävin Tapiolassa Ainoa-kauppakeskuksen Stockmannin ovensuussa olevassa Fazerin lounaspaikassa ja pyysin salaatin.
Valtavankokoinen syvä lautanen, siihen isoja paksuja tummanvihreitä lehtiä paljon, en tunnistanut niitä, tomaatteja kokonaisina, viipale kanaa ja jotain, jota en muista, jugurttia kastikkeeksi hiukan. Sitten oikein isot haarukka ja veitsi, haarukka ei mennyt tomaattiin eikä niihin vihreisiin lehtiin, että palan painikkeeksi, hinta 10,40 €.

Heti joulun jälkeen aletaan myydä Runebergejä ja mämmiä, ei niitä sitten oikeana päivänä viitsi enää edes katsella. Härkäviikoilla tuli syötyä hernesoppaa monesti kun oli kinkun jämiä ja vieläkin on pakkasessa muutama annos. Eipähän tarvitse laskiaiseksi keitellä. On joulutorttujakin vielä pakkasessa ja pipareita purkissa, aina tulee varatuksi liikaa. Jos niitä "ruunereita" väsäisi , pipareista pääsee muruina eroon . Olen tehnyt paperisiin pullavuokiin, ei tule kovin isoja kun jättää vajaaksi.

Meillä on sesonki aloitettu blineillä kaikkine tillbehööreineen, ovat perheen herkkua. Noita makeita juttuja en juuri enää leivo, ostelen. Pullia leivon edeltä sovittuihin tapaamisiin, aina varhain aamulla, jolloin ovat tuoreita.

Tänä iltana nautiskelemme, emme niinkään kotimaisilla vaan japanilaisilla herkuilla.
Sushit ovat ihania näperrettäviä, kun ne valmistaa itse, makuun voi vaikuttaa mieltymyksiensä mukaan. Maistuvat hyviltä, ovat kevyttä syötävää.

Jälkkäriksi vaniliajäätelöä, munaliköörillä.

Meillä on taas tänään ns. arkuntyhjennys elikkä otetaan pari rasiaa tähteitä ja sitten onkin ihan valinnanvaraa ruokailijoilla. Saa valita joko kaalipataa tai kolumbialaista sianliharisottoa.
Mun on tehnyt kokeilla jo pitempään routapaistia, josta luin eka kertaa täällä. Tehdään kait mieluiten hirvenlihasta, mutta nautapaistikin kuulemma menettelee. Nyt illalla meinaan laittaa sulattamattoman lihan 50-asteiseen uuniin yön yli….
Toinen juttu mitä aion kokeilla on se mustikkakukko tai rättänä (kaamee nimi) mutta mulla on itsepoimittuja mustikoita pakkasessa ja ruisjauhojakin löytyy kaapista. Mutta voi olla että teen sen vasta ensi kuussa, kun trumppilainen veljeni tulee taas kylään viikoksi. Sitten teen sellaisen tempauksen että leivon sille pullaa ja bostonkakkua tai korvapuusteja :)

En tee Runebergin torttuja enää minäkään, leipomisissa olen ihan tavanomainen lauantaileipoja. Tosin hapanleipää tein anopin toivomuksesta, mutta muuten on ruuanlaitto mielipuuhiani.

Ramoona niin mainitsi minut ruuanlaittajan, saattaa olla nuo vuodet lihankasvattajana, kun 5 hengen perheelle piti hyödyntää kaikki teuraasta lähtevä. Teurastimme siipikarjaa kanoista, ankkoihin ja hanhiin, sorkkaeläimistä lampaista possuihin ja nautaan. Olihan siinä opeteltava monet eri ruokalajit makkaranteosta lihahyytelöihin.Kesäisin saaressa kalastus ja savustus teki ruuanlaitosta helppoa, vain uusien perunoiden ja salaatin teko. Viili usein jälkiruokana, ja välipalanakin.

Ruokapuuhat on jo ohi viikonlopun osalta, tein tänään vain ohuet öljytyt perunaviipaleet uunissa, rapeiksi paitettuina ja maustettuina. Ainoa mistä olen luopunut on isommille porukoille valmistaminen, itselleni kokkaan mielelläni päivittäin.

Kiva nimitys tuo ruuneri, onhan viinerit ja korvaritkin. En minäkään hirveästi makean perään ole, mutta päiväkahvihetken kruunaa useimmiten omatekoinen maltillisen kokoinen korvapuusti tai marjapiirakan pala, tolkullisesti rasvaa ja sokeria sisältävät.

Blinit tykötarpeineen ovat tosi herkkua, sienisalaattikin maistuu lisäkkeenä, blinien ympärille tekee mieli järjestää kekkerit. Sauna on lämpiämässä, sen jälkeen syödään vasta , tänään uunissa grillivastuksen alla gratinoitava tomaatti-juustoleipä tai pari. Joskus otan fondue-padan esille, sulatettuun juustomassaan dipataan esim. leipä- ja vihannespaloja. On hyvää, viihtyisää ja sopii talvi-ilraan.

Kivahan se että on näitä erikoispäiviä tässä kuussa, tammikuu oli enemmänkin joulun jämien syöntiä ja ainakin minun piti pudottaa pari kiloa joulun ajan liikasyönnistä. Niitä jouluherkkujakin myytiin koko joulukuu , alkoi jo joulutortut korvista pursua. Sain kyläpaikassa kahvilla eilen matalan kakun muotoon tehtyä Runebergin leivonnaista, siitä sai leikata mieleisensä palasen. Oli kostutettu omenamehulla ja lisänä tarjottiin vielä kaupan valmista vaniljakastiketta . Ei ollut kuivakkaa kuten monesti ne isot korkeat leivokset. Blinit olisivat hyviä, mutta ei oikein jaksa niin suuritöisiä. Teen usein suolaisia pannareita, taikinaan lisään ihan pientä pekonisilppua ja sieniä tai kinkkusuikaletta paprikaa ja juuston loput raastan. Mitä sattuu löytymään jääkaapista, saa tähteet käyttöön. Helppoa ja ruokaisaa on.

Sushien tekoon on ollut minulla jonkinlainen kynnys, olen tottunut pitämään niitä ravintolaruokina , joihin tarvitaan erikoisvälineensä ja aineksensa, mutta eivät nuo kovin ihmeellisiä investointeja vaadi, kun lukee ohjeita ja vihjeitä tarkemmin. Pidän kaikista merenelävistä , merileväkäärekin ensi maistelujen jälkeen sopii hyvin kokonaisuuteen, on ekologista sitä paitsi. :) Itse en pidä soijakastikkeista, olen pyytänyt sitruunalohkoja . Taidanpa urheasti kokeilla, ensin testaan tälle kotokaverille. Tutuille voisi järjestää kutsut, joissa itse voisi vääntää mieleisiään koostumuksia. Makupalasyömiset ovat ovat mukavia, itse olen paljon tehnyt hammastikkuihin erilaisia yhdistelmiä alkupaloiksi.

Routapaisti onnistuu aina eikä vaadi pitkää jääkaappisulattelua . Ensin 80-100 uuninlämmössä liha sulaksi, sitten lihamittari ja kypsyttelyä kunnes haluttu paistin kypsyys saavutetaan. Itse paistan täysin kypsäksi, on mehevää silti ja kaikille sopivaa. Paistamisen jälkeen paisti laitetaan hyvään mausteliemeen ainakin vuorokaudeksi kylmään, tarjolle leikataan ohuita viipaleita. Naudanpaististakin onnistuu, mutta hirveä on pakastettuna , nautaa ostan tuoreena.

Täällä on valkoisen kurittajan (iltapäivälehdistön sana) jäljiltä runsaasti raskasta nuoskalunta raivattu ajotieltä ja pihasta, onneksi on mönkijän aura apuna, lumiketjutkin piti laittaa. Kattomitoituksen mukaan lumikuorma ei vielä ole liiallinen, mutta tarkkailussa on. Taitaa olla tänä talvena etelärannikkolaisilla eniten lunta, reilusti puoli metriä ainakin. Tämän päivän lounas on minulle tyypillinen paperiateria, uuniin paistopaperiin (kestävämpää kuin leivinpaperi) alle peruna-kasvissuikalepeti, päälle kaksi lohipalaa, runsaasti tilliä silppuna ja kostukkeena sitruunamehua. Kohta on valmista. Tein eilen vispipuuroa punaherukoista, kun niitä on niin paljon pakkasessa, siitä riittää vielä tänään...kauramannaryyniä, hiukan sokeriakin !
Minusta tuo tarkanmarkan pannari on ihan varteenotettava ruoka, ei valkea jauho, suola ja sokeri sentään myrkkyä ole, jos ruokavaliossa on paljon muutakin.

Innostuin noista Strömsö'n rapeiksipaistetuista perunankuorista eilen. Perunaherkuttelua olikin koko rahan edestä, mutta nuo hieman paksusti kuoritut kuoret jätin tänään kulhoon, kun tein peruna ja lehtikaalimuhennoksen .

Eipä niitä paljon tullut, iltanaposteluna menee hauskasti. Laskiaispullia tarjoan kyllä, jos kahvivieraita käväisee, mantelimassalla meillä suositaan.

Joskus kaipaan Ruotsissa niin tavallista fläskpannkaka'a silavapannukakkua, jota laitoin lasten ollessa vielä kotona. Jossakin vaiheessa oli tyttärillä laihdutusbuumi, joten pekoni oli ruokapöydässä kauhistus.