Tuolla alempana oli juttua ratin kulumisista ja samassa yhteydessä arveluja Vehon Vaihtotähti-ohjelmaan liittyneistä kunnostuksista. Jotain tämän suuntaista homma aikanaan sisälsi, kun sattui testi moisesta eteen:
Nämä valikoidusti fiksattaviksi tulleet autot olivat yleensä 2-3 vuotiaita entisiä takseja, mutta kuitenkin alle n. 200 tkm ja korkeintaan 300 tkm ajettuja.
Maalaus tarkistettiin ja tarvittaessa korjattiin.
Tuulilasi vaihdettiin liki kaikissa tapauksissa, ja myös ajovalojen lasit ja polttimot menivät vaihtoon.
Kojelaudan päällinen yleensä vaihdettiin, samoin hanskalokero.
Mahdollinen rattivaihde muutettiin lattiakepiksi ja vaihteensiirron vivustot uusittiin. Lattiakepin nuppi uusittin. Joissain yksilöissä etupenkin verhoiluja ja jousituksia uusittiin, tarpeen mukaan myös takapenkillä.
Jarrut kunnostettiin ja yleensä kaikki levyt vaihdettiin tuoreisiin.
Kaikki suodattimet ja öljyt vaihdettiin, samoin vesiletkut tarvittaessa.
Pyörien laakerivälykset tsekattiin, vetopyörästön kannatinhelat, kardaanin kannatinlaakeri ja renkaat uusittiin.
Ruiskun ja suuttimien kunto tarkistettiin ja koneen käynti viritettiin tehtaan arvoihin. Moottorin kannatintyynyt ja vesipumppu vaihtoon. Kunnostuksen yhteydessä saatettin asentaa erilaisia koristesarjoja, kapseleita ja kevytmetallivanteita.
Teknisen lopputarkastuksen jälkeen koko kiesi pestiin, putsattiin ja kiilottiin kauttaaltaan CH21-sarjalla - auto puunattiin sulakerasian pohjia myöten.
Tästä yksilöstä sanottiin, että jos poljinkumit olisi vaihdettu, kukaan ei olisi huomannut mitään käytön jälkiä paitsi matkamittaria vilkaisemalla. Kunnostusohjelman tarkka sisältö riippui tietenkin lähtökohdan kunnosta ja kilometreistä. Vuonna -89 siis "läpikäynnin" hinta oli 15.000 silloista markkaa.
Tällainen 187 tkm ajettu 200D sai kylkeensä hintalapun 169.000,- kun uusi maksoi 236.000,-. Siinä saattoi dieseliä hakevilla olla hiukan miettimistä valintatilanteessa... tuollaisen vaihtokunnostuksen kun saisi nykyäänkin, vaan taitoi homma tulla Veholle turhan hankalaksi/tyyriiksi, sillä systeemihän ei lopulta ollut kauaakaan tarjolla.
Nämä valikoidusti fiksattaviksi tulleet autot olivat yleensä 2-3 vuotiaita entisiä takseja, mutta kuitenkin alle n. 200 tkm ja korkeintaan 300 tkm ajettuja.
Maalaus tarkistettiin ja tarvittaessa korjattiin.
Tuulilasi vaihdettiin liki kaikissa tapauksissa, ja myös ajovalojen lasit ja polttimot menivät vaihtoon.
Kojelaudan päällinen yleensä vaihdettiin, samoin hanskalokero.
Mahdollinen rattivaihde muutettiin lattiakepiksi ja vaihteensiirron vivustot uusittiin. Lattiakepin nuppi uusittin. Joissain yksilöissä etupenkin verhoiluja ja jousituksia uusittiin, tarpeen mukaan myös takapenkillä.
Jarrut kunnostettiin ja yleensä kaikki levyt vaihdettiin tuoreisiin.
Kaikki suodattimet ja öljyt vaihdettiin, samoin vesiletkut tarvittaessa.
Pyörien laakerivälykset tsekattiin, vetopyörästön kannatinhelat, kardaanin kannatinlaakeri ja renkaat uusittiin.
Ruiskun ja suuttimien kunto tarkistettiin ja koneen käynti viritettiin tehtaan arvoihin. Moottorin kannatintyynyt ja vesipumppu vaihtoon. Kunnostuksen yhteydessä saatettin asentaa erilaisia koristesarjoja, kapseleita ja kevytmetallivanteita.
Teknisen lopputarkastuksen jälkeen koko kiesi pestiin, putsattiin ja kiilottiin kauttaaltaan CH21-sarjalla - auto puunattiin sulakerasian pohjia myöten.
Tästä yksilöstä sanottiin, että jos poljinkumit olisi vaihdettu, kukaan ei olisi huomannut mitään käytön jälkiä paitsi matkamittaria vilkaisemalla. Kunnostusohjelman tarkka sisältö riippui tietenkin lähtökohdan kunnosta ja kilometreistä. Vuonna -89 siis "läpikäynnin" hinta oli 15.000 silloista markkaa.
Tällainen 187 tkm ajettu 200D sai kylkeensä hintalapun 169.000,- kun uusi maksoi 236.000,-. Siinä saattoi dieseliä hakevilla olla hiukan miettimistä valintatilanteessa... tuollaisen vaihtokunnostuksen kun saisi nykyäänkin, vaan taitoi homma tulla Veholle turhan hankalaksi/tyyriiksi, sillä systeemihän ei lopulta ollut kauaakaan tarjolla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Edelleenkään puhetta mersun ylivertaisesta kestävyydestä. Kyllähän autolla, kuin autolla olisi kilometrejä edessä vaikka kuinka jos läpikäytäisiin tuolla tavoin.
Tuli muuten mieleen, että Veho ilmeisesti myy kaikkein eniten ajetut taksit jobbareille. Ainakin Tampereella eräällä käytettyihin autoihin erikoistuneella liikkellä on jatkuvasti myynnissä vm 97-99 mersuja joilla on ajettu 350-500tkm - ja hinnat sen mukaiset, ainakin vaihtotähtiin verraten.
MB on nopea korjata. Varaosia on myös helposti saatavilla kohtuu hinnoilla. Siis autoa ei tarvitse seisottaa odottelemassa.
Minulla oli esim. 200 B (w123) käyttöautona
neljä vuotta. Teen itse kaikki korjaukset, ja
tälle autolle ei tullut tuona aikana yhtään
seisontapäiviä korjausten takia. Tämä oli tärkeää
koska meilläpäin bussit kulkevat harvoin.
>>Kyllähän autolla, kuin autolla olisi kilometrejä edessä vaikka kuinka jos läpikäytäisiin tuolla tavoin.>>
Vaiko olisiko sittenkään? Autokauppojen kulmilla kiertävät villit huhut siitä, että esimerkiksi BMW:n kuutoskoneet alkavat 300 tkm paikkeilla olla remonttikunnossa. Muistanet, että Vaihtotähtien kohdalla ei puututtu peruskoneeseen tai voimansiirtoon mitenkään radikaalisti. Taisi Veho luottaa siihen, että perustekniikka kestää. Mielestäni Vaihtotähti-kunnostuksessa oli kuitenkin pitkälti kyse "kosmetiikasta" -- vesipumppu ja laturi nyt tulevat 300 tkm kohdilla vaihdettavaksi joka tapauksessa.
Eli sanoisin kampanjan olleen jopa keino tarjota käytetyn MB:n ostajalle "enemmän vastinetta rahalle" --auto muuttui ikätovereihinsa verrattuna hyvin siistiksi eikä hinnankorotus suhteessa fiksaamattomaan ollut varmastikaan niin iso, että olisi kattanut työ- ja osakustannuksia. Liekö kate Vaihtotähdistä ollut pienempi.
Valintatilanne on voinut aikanaan muodostua kinkkiseksi myös muihin, uusiin nähden. Testin loppukaneettina mainittiin, että Mersu häviäisi lähes jokaiselle uudelle kilpailijalle suorituskyvyssä ja varustelussa, mutta yhdessä asiassa sitä on vaikea lyödä: se on yhden varsin pitkän kierroksen edellä, valmiina jo toiseen lähtöön. Sen saavuttaminen ei ainakaan huonommilta onnistu.
Tiedä sitten millaiset takuut muille merkeille tuolloin annettiin, varmaankin vuosi, joka myönnettiin myös vaihtotähdelle.
Sitten olkaa olla jo kyse arvostusasioista. Vaihtotähden hinta oli sen 169.000,-. Saman kokoluokan uudet kustansivat: Pösö 505 GRD 167.000, Volvo 240 Diesel 175.000 ja Opel Omega 2.0 bensa 164.000.
Tuo 15.000,- kunnostushinta muodostui muuten Vehon sisäisillä taksoilla laskien, "omakustannushintaan". Jos myyntihinnan korotus on ollut vain tuon verran, niin arvelusi mukaan kate taisi vaihtotähtien osalta todella jopa laskea.
Totta on, että mersuun erikoistuneita varaosaliikkeitä on huomattavan paljon. Kysyntä teettää tarjontaa, ilman sarvia ja hampaita :-)
Itse olen suhaillut japseilla varsinkin, ja pienikoneisilla pitkiä pätkiä 400-500tkm. ilman moottoria tai askia avaamatta. Tehnyt pienet remontit itse ja omasta mielestäni saanut niihinkin osat halvalla ja nopeasti. Seisontapäiväkään ei juuri ole ollut, toimivat kuin ihmisen mieli :-)
Ei millään pahalla siis minnekään suuntaan, mutta itse olen ainakin ymmärtänyt, että vanhat ranskalaiset, italialaiset ja halpa-saksalaiset ovat niitä kalliita ja vaikeita ( vaikka työn tekisi itse!) korjata. Mutta paha sanoa, kun ei ole kokemusta.
Niin kuten yllä jo kerroin. Olen ajanut 1,5 litraisella japsilla 450tkm. Ja esim. savuarvot huippuluokkaa. Moottoriin ei ole tarvinnut koskea, ei vaihdelaatikkoon eikä mihinkään. Vesipumppua yms., ei ole tarvinnut vaihtaa.Tukivarsien lisäksi on vaihdettu vain kuluvaa osaa. Lisäksi itselläni on ollut toinen kaksilitrainen japsi jolla ajoin ilman mainittuja operaatioita 480tkm. ennenkuin möin auton pois, on edelleenkin ajossa mittarissa tiettävästi lähemmäs 600tkm - en kyllä tiedä yhtään onko isompia remppoja tarvinnut tehdä. Ei nämä esimerkkini ole yksilöitä. Suurin ongelma vanhoissa japseissa, siis puhutaan 80-luvun autoista on huonot pellit - kyllä tekniikka kestää vaikka mitä.
Mersu on kestävä, mutta osa siitä on myyttiä. Kyllä väitän, että hyväpellisellä japsilla ajaa samat kilometrit samoilla kuluilla.
Tulkintakysymyksiin törmätään: minkä kukakin laskee olevan "kuluvaa osaa" tukivarsien lisäksi?
Varmaan autolla kuin autolla on mahdollista ajaa se 400 tkm, eihän se taida ihan aina pointti olla.
Toisaalta voidaan (taas kerran) tunnustella, miltä mikäkin tuntuu tuon kymmenen päiväntasaajallisen jälkeen.
Omat kokemukset esim. japanilaisista maastureista ovat vähemmän rohkaisevia: pintapuolista kulumaa ja virttymistä ja "kulumisen tuntua" on selvästi enemmän kuin MB:ssä. Tässä mielessä MB:n lisäksi ovat hyviä ainakin vanhat Volvot ja Saab --kilometrejä voi ruuvata, sillä päällepäin ja ajosta asiaa ei huomaa.
Tässä nyt yleistetään "Japsit" ja niiden kestävyys. Kokemukseni mukaan niissä on suuriakin
eroja. Siksi oletan, että nuo hyvät kokemukset
ovat Mazdasta ? Kokemukseni mukaan se on japseista paras. Mutta en pidä sen jousituksesta,
istuimista ja verhoilumateriaaleista. Teknisesti
kuitenkin hyvä peli. Toisaalta kun istahdan MB:n
ratin taakse, niin nuo asiat tuntuvat olevan
kohdallaan - minun mielestäni.
Paljonhan tässä on makuasioistakin kysymys.
Ehkä me myös jäätelökioskilla teemme erilaiset
valinnat, mutta molemmat saamme mitä haluamme.
Miksiköhän muuten japseja on takseina niin vähän?
Tarkoitin kuluvalla osalla jarrupaloja, polttimoita, pyyhkimien sulkia..niin oikeastaan muuta ei sitten ole mennytkään. Ja mielestäni tässä 450tkm ajetulla japsissa ei ole edes kulumisen tuntua, kun kaikki toimii loistavasti - sähköikkunoita ja kattoluukkua myöten. Jotkut muuten ivailee, että japsien sähköheebelit ei kestä. Itselläni on pelannut näihin päiviin asti kaikki joka autossa ilman laittoa.
En tiedä mistä japsimaastureista sinulla on kokemusta, mutta ainakin kerran ajamani 300tkm. ajettu Pajero vaikutti aika lintalta. Omistajan mielestä ohjauksen vaeltelu on ominaisuus, että ei siellä mitään fibaa ole - tiedä sitten, kun en maasturiasiantuntija ole.
P.S. Ai niin, virtalukon vaihdon viime keväänä, 300 vanhaa rahaa meni, onko se kuluva osa? :-)
jne., kuten laulussa sanotaan. Positiiviset japsikokemukseni ovat Mitsusta ja Nissanista, joista Mitsua pidetään yleisesti heikkona japsina(?)
Jousitus, verhoilu ja ohjaus kysymykset ovat makuasioita.Ei silti en minäkään niitä parhaina mahdollisina pidä.Mun mielestä W123 ja W124 mersun jakkarat taas ovat aika kauheat :-)
Eikös Avensis ole kärkipäässä - toki heti mersujen jälkeen uusien taksien rekisteröinneissä?!
Joo, jos sinä tunnet olevasi kotona mersun ratin takana, niin mikäs sen kivempaa. Joten hyviä ja turvallisia kilometrejä vaan!
Se on kyllä ihan totta, että joka autolla voi (ja pitäisikin voida) ajaa se 400-500tkm ilman suurempia remontteja. Yksi asia on, että harvat viitsivät tai jaksavat ajaa jollain muulla kuin mersulla noita määriä. Toinen seikka oli, että tämä hieman vajaat 300tkm ajettu vaihtotähti joutui kilpailemaan nimen omaan uusien autojen kanssa, eli niiden joiden mittarilukema oli liki nolla.
Omien kokemuksieni mukaan nimen omaan saksalaisissa on huolto- ja korjaustoimet onnistuttu suunnittelemaan paljon pidemmälle kuin muissa. Toisaalta tähän tietysti vaikuttaa, suunnitellaanko auto korjausmielessä kertakäyttöiseksi (alkuperäisillä osilla romuttamoon saakka) vai pitkäikäiseksi (vaihto-osilla lisäkilometrejä). Sen vuoksi myös varaosaliiketarjonta vaihtelee eri merkeillä.
Oolrait, ihan hyvät luokittelut kuluville osille. Menköön se virtalukkokin vielä -- taitaa joutua muuten arvaamattomankin koville 450 tkm matkalla.
Japsimaastureista olen ajanut Land Cruiseria, Patrolia ja Pajeroa.
Ainakin Patrol karvan verran alle 300 tkm ajettuna tuntui sekin olevan niin lähellä "viimeistä voitelua" että omistajan vakuuttelut hyvästä tekniikasta saivat vaan vinon hymyn aikaiseksi.
Samaten 260 tkm ajettu Pajero oli sen tuntuinen,että ihmetyttää --vaeltelua, nitinöitä, natinoita, kuluneet katkaisimet ja istuimet, ulvova startti ja vaihteisto...
Vaan eipä tässä tarkoituksena ole tappelua järjestää. Onnea valitsemallasi tiellä --olkoon se jatkossakin vähävikainen.
(Saapiko muuten tiedustella, mikä tämä autosi on? Tähän mennessä on puhuttu vain "japsista".)
Ja minulla taas on kuva Toyotasta vankkana autona.
Tosin naapuritalon Avensiksessa on ollut laittoa, mutta aiemmat Camryt, Hiacet ja Carina E:t ovat kulkeneet hämmästyttävän luotettavasti. Se on pakko mersumiehenkin myöntää.
Taas vertaillaan Mersua japanilaiseen pikkuautoon, on niitä isompiakin japseja, jotka ovat olleet jollain tavalla Mersulle vaihtoehtoja tai ainakin samassa kokoluokassa vaikkei hintaluokassa. Ja vertailu 200D:n ja maastoautonkin välillä ontuu.
Kyllä Tojo ainakin maasturipuolella kestää kummasti. 4Runner ei aiheuttanut ainuttakaan takaiskua koko omistuksessa olleen taipaleensa aikana - toisaalta ajomäärä oli vaivaiset 215 tkm ja huollettukin hiukan ylipaapovasti.
Erään kaverin Corolla 1.3 on kieputettu yli 300 tkm ilman tekniikan murheita, mutta pellit tuppaavat katoamaan alta.
Ja saa jopa vastauksenkin :-) Eli Mitsubishi Lancer 1,5 GLX vm 89. Vielä DeLuxe malli, löytyy alkuperäinen sähköinen kattoluukku, joka kesällä kiva tapa ottaa vetoa ;-) Hyviä kilometrejä sinnekin suuntaan!
tuulilasissakin vanha fx dx corolla jolla oli ajettu 800tkm. Kone kylläkin oli vaihdettu jossain 550tkm paikkeilla mut muuten se oli aika alkuperäisessä kunnossa. Kori kylläkin oli jo aika valmis. Itse tykkään että ei mersua saa verrata japskeihin jossain sen rajan on mentävä. Mun kotipaikkakunnalla oli yksi taksimies joka oli ajanut 87:lla 250 diesel mersullaan samalla koneella YLI miljoonan.. Kyseisen taxikuskin piti kokeilla kauanko se mese oikein kestää,mut valitettavasti hän joutui onnettomuuteen. Yöllä keikalla oli väistänyt hirveä ja ajanut ryskyen metsään ja lentäny autosta montakymmentä metriä. Onneksi jäi henkiin,mutta rullatuoli kutsui.
Auto oli kuulemma pysynyt suhtkoht kasassa ja ilmeisesti kuski olisi säilynyt pienimmin vammoin jos olis ollut turvavyö... Et on ne aikas turvallisiakin pirssejä, tässä tapauksessakin oli tietysti se JOS olisi käyttänyt..
Mun isäukolla on jo yhdeksäs mese ja se on just 200 bensa w123 ja se jää meikäpojalle. Se on meidän kahdeksas 123 ja yx on ollu 124:n.. Yhdellä 123:lla jonka isäukko osti vuonna 89 ajettiin kolmes vuodes suunnilleen 450tkm. Se oli 84 vuoden 200 Diesseli ja mittaris oli ostohetkellä vasta (siihen aikaan) 108tkm eli melkein uus ja kolmen vuoden päästä oli mittaris myyntihetkellä jotain 550tkm. Ja niiden kolmen vuoden aikana siihen ei tehty yhtään isompaa remonttia muuta ku kerran jarrupalat vaihdettiin.. Isäntä kävi joka päivä ma-pe sillä 100 km:n päässä töissä ja melkein joka vkloppu kävimme lapissa sukulaisilla kyläs. Siinä tuli sit helposti 5000tkm viikos ku lisättiin lapin puolen huviajot.. :) Meillä on melkein kaikilla mersuilla huristeltu aika reippaat kilometrit mittareihin. Ja tosiaan yx 124 oli kolme vuotta vanhana vähän aikaa. Silläkin oli jo ostettaes ajettu 550tkm. (TAXI)Mut 123:sta on meidän perhees tykätty enemmän joten 124 ei kauaa ollu käytös.. ELI MERSU KESTÄÄ!! :)
Emännällä on vm.88 Galant 2,0GL käyttöautona ajettu 270tkm. Öljyä menee mukavasti ja savuttaa sopivasti eikä katsastusmies hylännyt pohjasta. Pientä laittoo on ollu koko ajan mutta hyvä ja halpa auto eihän sillä ole enää mitään arvoakaan joten ei kannata hylätä.
Ostin eka mersuni silloisesta Turun Vehosta vuonna -69. Malli oli -67 200 D. Mittarissa 283 tkm. Siinä oli jo tuolloin tehty suurinpiirtein nuo kuvailemasi "fixit". Vaihtotähti nimike oli markkinamiesten keksimä myyntikeino, ja koska asiat olivat jo "julkisia" salaisuuksia, käänsi Veho ne hyödyksi itselleen markkinoimalla avoimesti näitä "vaihtotähtejä", joihin edellä kuvailemasi huollot oli tehty.
Kun kuluttajansuoja ym kiristyi, luopuivat suurinpiirtein kaikki merkkiliikkeet paljon ajetuista ja kolaroiduista vaihtureista, ts niiden katon alla ei moisia pommeja säilytetty, vaan ne tosiaan myytiin käytettyjen kauppaan erikoistuneille liikkeille, joita edelleenkin on lukuisia ja saavat tavaransa juuri merkkiliikkeiltä suurimmaksi osaksi.
Jos tänä päivänä merkkiliikkeellä on yli kymmenenvuotta vanha auto hallissa myynnissä, sen täytyy olla hyvä.
Unohdit muuten lampunpesimien ja tuulilasin pyyhkijän sulat.