Taidat todellisuudessa paeta alkoholia AA-palaveriin?

Jokainen ei pysty siihen raittiuden ylläpitämiseen ilman tukihenkilöitä. Hakevat vertaistukea ryhmästä.

Ja vaikka olisikin jo päässyt viinasta niin luohan tuo porukka tiiviin ystäväpiirin jos osallinen taitaa rehellisyyden.

Kävin aikoinani AA-kokouksissa. Lopetin koska kyllästyin jeesusteluihin, itsekehuihin ja jäsenten itsepetokseen. AA.n kautta raitistuu vain noin prosentti ihmisistä. Aikansa elänyt kerho joka ei osaa eikä halua päivittää liturgiaansa. Raittiiksi haluaville annan yhden ilmaisen neuvon.
Se joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki.

Tuollaista kutsutaan itsepetokseksi...

Kyllä vähän ihmettelen näitä AA kerholaisia,jos haluaa eroon alkoholista niin pitääkö joka viikko lopun elämäänsä juosta jossain kerhossa höpöttämässä viinan juonnista,eihän siitä viinasta pääsekkään eroon vaan se pyörii mielessä koko ajan.Alkoholi on kyllä tuttu kaveri jo 40 vuoden ajan.Jonkun aikaa on alkanut alko tympäseen ja varsinkin krapulat.Nyt viikko selvinpäin ja perjantai ilta eikä tullut mieleenkään käydä pitkäripasessa vaikka yleensä on tapana käydä pari kolme kertaa viikossa,saapas nähdä tuliko oma kiintiö vihdoinkin täyteen no aika näyttää.Ei se väkisin onnistu.

Joo, itsekin nuorena eka kerroilla AA-ryhmissä ihmettelin kun naiset ja miehet kertoivat olleensa 10-40 vuotta raittiina. Ajattelin että joo, niin täällä väittävät mutta varmaan huikkaavat välillä.
Nyt oon itse toista ja toivon mukaan viimeistä kertaa lähdössä rehappiin.
Viime rehabin jälkeen olin 2v raittiina kunnes rakastuin mieheen joka ei sietänyt raittiuttani. Hän oli ihana bodari joka halusi bilettää ja piknikata viinipullo-retkeillä kesän. Eron jälkeen oon juonut 5v päivittäin.
Ja on ollut muitakin suhteita, mutta kaikki kaatuneet mun juomiseen.
Rehapin jälkeen aion hakea uudet ystävät AA:sta. Täällä stadissa ryhmissä on paljon julkkiksia ja taiteilijoita. Mutta on myös tavallisia ihmisiä.
AA-ryhmissä on tarkoitus vuosi vuodelta muistaa, miksi minun ei sovi juoda.
Opetellaan myös mikä on kuivahuikka ja mihin tilanteisiin alkkis ei voi itseään saattaa. Varotaan vittumaisia asetelmia ja opetellaan tuntemaan itsensä. Ja se, että aina voi valittaa ja kysyä neuvoa jos alkaa kypsyttämään tai jäädään yksin.
AA ei ole vain palaveri vaan turvaverkosto.
Sielläkin on vain ihmisiä, kypsyin tuoreeseen kummiin ja palasin ihanan empaattiseen edelliseen.
Pääasia on että jäämme henkiin, perhana!

Tosiasiassa riittävän pitkään juonut alkoholisti ei edes tunne mitään viinanhimoa.
Hänellä on ainoastaan pakonomainen tarve juoda, ja se on ihan eri asia kuin viinanhimo.
Pakonomaiseen juomatarpeeseen käy mikä tahansa litku, kunhan se vain nousee päähän. Sellaisiin liemiin ei todellakaan synny (viinan)himoa.
Enkä nyt pyri saivartelemaan mistään eri nimityksistä vaan tarkoitan ettei alkoholisti himoitse viinaa jota juo.

Itse olin usein parikin viikkoa kuivin suin kunnes tarve juoda kasvoi riittävän suureksi. V***tti jo valmiiksi kun kaadoin raakaa kossua suuhuni, kun tiesi mihin se taas kerran johtaa, eli pari viikkoiseen putkeen.

AA on toimiva ja hieno juttu! monen elämän se on pelastanut. moni tuttu on saanut sieltä lisäpotkua raitistumiseen.

Monille on parempia ja tehokkaampiakin keinoja. AA liikkeessää on monta kohtaa joita sietää kritisoida. Lukekaa Lance Dodesin mietteitä riippuvuuksista tai katsokaa hänen luentoja youtubesta.

Keinot ovat yhdentekeviä, ainoa merkitsevä asia on pysyä erossa alkoholista. Siitä seuraa kaikki muu. Kuten siitäkin että ei pysy erossa alkoholista.

Keskity omaan juomattomuuteesi, älä nau´u muiden menetelmistä!

Mitä ihmettä sillä on väliä, vaikka pysyisi raittiina vaikka ryhmähomostelllen tai tunkemalla kynttilää ruumiinaukkoihinsa, eikö nyt tärkeintä ole, että pysyy raittiina, ei se, miten se tehdään?