En jaksa enää yhtään! Olen aivan loputtoman uupunut 8-vuotiaaseeni, jonka pillitys ja rääkynä kuuluu aamulla ennen kuin saan edes silmiäni auki, ja illalla viimeisenä.
Kukaan muukaan ei enää perheessämme jaksa tuota kitinää ja rutinaa kun yhdellä ei ole koskaan mikään hyvin.
Kun käskee lapsen vaikka siivoamaan huoneensa, hän valahtaa lattialle sätkimään ja itkemään. Jos sanon lapselle, että älä kaiva korvaa ruokapöydässä, alkaa määkiminen. Jos ei löydä hiusharjaa nopean ympärillwwn vilkaisun jälkeen, poraa siitäkin. Tänään alkoi itkuhuuto kun puuroa oli lautasella liikaa, ei jaksa, eikä ehdi kuulemma syödä ennen kouluun lähtöä. Hyvin kuitenkin ehti, vaikka kiljui ja tappeli veljensä kanssa 20min ruokailuajasta ja sama annoskoko on ollut jokaisena muunakin aamuna.
Vauvatkaan eivät itke noin paljon. Miten tuon joka asiaan itkulla reagoimisen saisi loppumaan? Ei saa kotona asioita läpi itkemällä.
Eikä kuitenkaan itkeskele kylässä, koulussa, kavereiden kanssa.
Kukaan muukaan ei enää perheessämme jaksa tuota kitinää ja rutinaa kun yhdellä ei ole koskaan mikään hyvin.
Kun käskee lapsen vaikka siivoamaan huoneensa, hän valahtaa lattialle sätkimään ja itkemään. Jos sanon lapselle, että älä kaiva korvaa ruokapöydässä, alkaa määkiminen. Jos ei löydä hiusharjaa nopean ympärillwwn vilkaisun jälkeen, poraa siitäkin. Tänään alkoi itkuhuuto kun puuroa oli lautasella liikaa, ei jaksa, eikä ehdi kuulemma syödä ennen kouluun lähtöä. Hyvin kuitenkin ehti, vaikka kiljui ja tappeli veljensä kanssa 20min ruokailuajasta ja sama annoskoko on ollut jokaisena muunakin aamuna.
Vauvatkaan eivät itke noin paljon. Miten tuon joka asiaan itkulla reagoimisen saisi loppumaan? Ei saa kotona asioita läpi itkemällä.
Eikä kuitenkaan itkeskele kylässä, koulussa, kavereiden kanssa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ap kai se nyt itkee kun joutuu asumaan kanssasi
Olipa viisas kommentti