Voi rakas meitä. Voi minua, sinua, elämää.
Elämää, joka menee ohi. Kaikki on ulottuvilla mutta mihinkään ei yllä. Kaikki kuulostaa naurettavalta ja lapselliselta haihattelulta.
Miksi rakkaus kuulostaa tuolta.
En minä tiedä. Miksi ikinä tapasin sinut. Monta vuotta sitten.
Miksi et soita enää. Mikset kysy, mitä kuuluu.
Miksi kysyn yhä tällaista. Miksi ikävä ei lopu.
Armahda.
Elämää, joka menee ohi. Kaikki on ulottuvilla mutta mihinkään ei yllä. Kaikki kuulostaa naurettavalta ja lapselliselta haihattelulta.
Miksi rakkaus kuulostaa tuolta.
En minä tiedä. Miksi ikinä tapasin sinut. Monta vuotta sitten.
Miksi et soita enää. Mikset kysy, mitä kuuluu.
Miksi kysyn yhä tällaista. Miksi ikävä ei lopu.
Armahda.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kielsit yhteydenpidonkin...muistaisin näin.
Muistat väärin.
Viimeisistä runoista rupeaa olemaan jo kohta kymmenen vuotta.
Harmittaa se tapaaminen. Sirua vain seurasi.
Keskittyisit siihen nykyiseesi.
Menneillä kirjotuksilla ei ole enää väliä.
Nykyinen oli nykyinen silloinkin.
Ei mahda olla aloitus sulle.
Olipa tuo kelle vaan niin tämäpäs oli hieno tunnustus 😂
Vai oli sulla jo nyksä silloin kun runoilit ja kirjoittelit tuon "rakkaasi" kanssa.
Mahtoi olla merkityksellinen jompi kumpi jos kumpikaan 😂
Semmonen se valehtelijan mieli 👍 ja voi voi kun taisi tämä toinen osapuoli sen tajuta. Pointsit hyvästä päätöksestä hänelle.
Onneksi ei tartte ite kuluttaa aikaa ja ettiä kohtia, joissa pääsee ivaamaan ja toteuttamaan pirullisuuttaan.
Kannattaisiko tarkastaa, onko peilikuvalla sarvet?
Mahtava johtopäätös.
Ei nyt aivan samoja kuitenkaan, mutta riittävän lähelle. Häntä vaan ei sitten tainnut kiinnostaa kuitenkaan. Leikittelyäkö? Eihän tuo kertonut.
Kaikki ne kirjoitetut ja luetut.
Muistissa ja muistoissa myöskin kaikki ilkeys ja iva.
Silloinen ja nykyinen.
Ilkeys ja iva?😀😳 silloinen ja nykyinen?
Jos nyt ihan kuvittelisin, et tää mulle, niin aika erikoiselta kuulostaa, että ne noin oisivat sattuneet.
Oon ollut ajoittain turhautunut ja suuttunut ja purkanut pahaa oloa, mutta en minä kyllä tieten tahtoen ole ilkeillyt saati ivannut.
Viimeisimpäänkin viestiin oisin vain halunnut kaiken kauniin avata mutta suon hänelle rauhansa.
Ei ollut sulle eikä koskenut sua.
Kirjoitin häntä ajatellen.
Anteeksi etten huomannut tarkentaa.
Huomasin kyllä😀
Mulle naiset kirjoitelleet aina kirjeitä Kuoressa sydämenkuvia.
Nää ketjut on tosi outoja.
Muistan mitä kirjoitin sinulle. Säilytin niistä kopiot muistona. Niin hullulta kuin se kuulostaakin. Tunsin niin voimakkaasti alusta asti...
Muistan vieläkin hyvät ja voimakkaat rakkauden tunteet sinua kohtaan. Samoin ne
sairaat ahdistuksen ja hylätyksi tulemisen tunteet jotka koin silloin kun sinä hävisit.
Sinun kanssasi ja sinun kauttasi jotain sellaista mitä en vieläkään ymmärrä.
Se kaikki koskee ja koskettaa vieläkin.
Jotenkin.
Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana suruna sielussain, valona yössä vain..
Keskeneräinen, päättymätön
Love story.