mitkä syyt ajavat ihmiset hakemaan pelkkää seksiä parisuhteen ulkopuolelta? Onko naiset/miehet niin kyllästyneitä kumppaneihinsa? Itse 45-v. naisena kuulen tosi paljon sitä ystäviltäni että miehiä ei kiinnosta seksi vaimon kanssa. Mistä johtuu? teen tutkimusta asiasta joten olisin kiinnostunut kuulemaan kummankin osapuolen kommentteja.
Miksi parisuhteessa elävät hakevat täältä seksiä?
tuila
70
6825
Vastaukset
- maajussikeskeltä
Ämmät lihoo ja tulee tylsiksi.
- tuila
miehet muuttuu iän myötä vaan hoikemmiks ja komeemmiks? Minkähän takia suurin osa naisista valittaa seksin puutetta parisuhteessa?
- japanitar
on se arki, joka astuu mukaan kuvioihin ja sen mukana jonkin asteen "tylsistyminen"...ei välitetä enää itsestä eikä toisesta....:)
- nimetön
eiks justa parisuhteen pitäis perustua rehellisyydelle ja sille että voi pyytää ja saada mitä haluaa?
- Nimetön
eiks justa parisuhteen pitäis perustua rehellisyydelle ja sille että voi pyytää ja saada mitä haluaa?
- japanitar
Nimetön kirjoitti:
eiks justa parisuhteen pitäis perustua rehellisyydelle ja sille että voi pyytää ja saada mitä haluaa?
tuntuu, ja näyttää joskus siltä, että on "helpompaa" hakea vierasta kuin kertoa aviopuolisolle omista tarpeista.. :)
- Aviomies 45+
Jaa, asian ydin on yhtä kuin avioparien lukumäärä...
Sillä tarkoitan sitä tosiasiaa avioliitosta että harva pystyy 20 vuoden aikana ylläpitää samaa viehätystä kuin nuorena ja villinä. Ja toimiakseen suhteessa on hyvä olla erotiikkaa, kiihkoa, viettelyä ym
Ellei ole niin jompikumpi tylsistyy ja molemmat kärsii lopussa.
Kun elää pitkässä suhteessa niin molemmat ylenkatsovat toisen tarpeet monella tavalla, jokainen on yksilö!- nimetön taas
missä vaiheessa ja mihin se kyky pyytää ja kjutella sittenkaatuu? Luulis että jos on vuosikymmenet yhdessä niin vois puhua ja pyytää?
- Ofelia 43
nimetön taas kirjoitti:
missä vaiheessa ja mihin se kyky pyytää ja kjutella sittenkaatuu? Luulis että jos on vuosikymmenet yhdessä niin vois puhua ja pyytää?
..ettei hän ole pyytänyt ja jutellut?
Kaikki ei ole noin mustavalkoista, kuin sinä näyt luulevan.. - 30 v. yhdessä
nimetön taas kirjoitti:
missä vaiheessa ja mihin se kyky pyytää ja kjutella sittenkaatuu? Luulis että jos on vuosikymmenet yhdessä niin vois puhua ja pyytää?
Olen jutellut ja sanonut mitä haluan, kysynyt mitä hän haluaa. Hänellä ei mitään ongelmaa ole. Vähän aikaa "muistaa" mitä toivon, sitten taas unohtuu. Paljon poissa kotoa työmatkoilla. Kaipaan ihmistä, hellyyttä.
Aina kaikki muu ollut tärkeämpää kuin minä ja lapset. Yirtin häntä varoittaa että kohta en enää jaksa. Ei tepsinyt. Viimein kuppi meni yli, ja nyt minulla on sivusuhde, josta saan kapaamaani. Hän tietää sen ja "hyväksyy". Meidän suhteen välivaihe johonkin ilmeisesti menossa. Rakastan miestäni koska hän hyväksyy tämän tilanteen. Hänen elämästään en tiedä tarkemmin. Välillä seksi meillä aivan upeaa mieheni kanssa. Nyt mennään näin.
- HÖH!
Ei pelkästään miehet uskottomia ole!
- Nimetön
kummankin ongelmahan tää tuntuu olevan, mutta naiset valittaa että miehet ei välitä ja samojen naisten miehet valittaa samaa niin mikä ihme siinä välissä on?
- SORRY VAAN
Nimetön kirjoitti:
kummankin ongelmahan tää tuntuu olevan, mutta naiset valittaa että miehet ei välitä ja samojen naisten miehet valittaa samaa niin mikä ihme siinä välissä on?
Vaihtakoon miestä/naista,olisi myös joskus aihelleista elää vähän aikaa sinkku/omaa elämää!
- Ofelia 43
kun kerron tarinan..
Miten voi olla kyllästymättä puolisoon, joka ei ole tikkua ristiin laittanut parisuhteen hoitamiseksi, tv ja urheilu kun vievät nukkumisen ja työn ohella tosiuuroon vapaa-ajan lähes kokonaan.Liittoa takana parikymmentä vuotta.
Kyse ei ole pikkuisesta kyllästymisestä, vaan jo vuosia jatkunut pattitilanne, johon puhe eikä mitkään konstit auta.
Itseasiassa haluan nähdä sen naisen, joka tyytyväisensä suostuu tosiuroon nopeatempoiseen "aika-ajoon" sängyssä formuloiden ja Hockeynightin välissä, mieluummin ennen urheiluruutua. Tosiuros osaa näyttää tempun ja miten se tehdään.
Helekutti, riemustako pitäsi revetä ja tyytyä osaani??? Taidanpa tykätä enempi itsestäni ja tempaista ennenkuin aika ajaa ohitseni ja vielä on jonkinlaisia senssejä lihamarkkinoilla sisäänostajana. Yrittänyttä ei laiteta.- Satu 40
Kaikki me kaipaamme hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta.. Halua antaa ja saada kaikintavoin kaikkea suhteessa.
Hyvin harvat puolisot keskustelevat toistenssa kanssa tarpeistaan, haluistaan. Vuosien saatossa ajatus, kerranhan me täällä ollaan, miksi ei.....
Vieraan kanssa voi olla vapaasti, puhua vapaasti kaikista asioista, myös intiimeistä haluistaan.
Miehet varsinkin ovat todella herkkiä,haavoittuvia... rakkauden ja hellyyden puutteesa olevia.
Naiset kyllä voi myös mennä peilin eteen ja katsoa
mitä sieltä näkyy ja kysyä, kysymyksen, että miksi
mieheni pettää...... - Nimetön
Satu 40 kirjoitti:
Kaikki me kaipaamme hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta.. Halua antaa ja saada kaikintavoin kaikkea suhteessa.
Hyvin harvat puolisot keskustelevat toistenssa kanssa tarpeistaan, haluistaan. Vuosien saatossa ajatus, kerranhan me täällä ollaan, miksi ei.....
Vieraan kanssa voi olla vapaasti, puhua vapaasti kaikista asioista, myös intiimeistä haluistaan.
Miehet varsinkin ovat todella herkkiä,haavoittuvia... rakkauden ja hellyyden puutteesa olevia.
Naiset kyllä voi myös mennä peilin eteen ja katsoa
mitä sieltä näkyy ja kysyä, kysymyksen, että miksi
mieheni pettää......eli olet ihan oikeessa mutta....miksi se sitten on niin vaikeeta sen oman vuosikausia olleen kumppanin kanssa? eiks silloin just pitäis olla rehellinen ja avoin ja tuttu?
- Nimetön
ja anna palaa! mutta ehotan kyllä että ota ero tommosesta mitäänsanomattomasta paskasta!
- Alexiina40wee
Puhut asiaa. Tuttua tuo "aika-ajo"....3 min. hyvään suhteeseen tarvitaan myös muuta. Hellyyttä...sen sanomista toiselle että "olet tärkeä", "rakastan sinua" ym ym ja yhteistä tekemistä.... En osaa sitä sanoiksi pukea, mutta kirjoitat kuin minun elämästäni. Miehelläni oli toinen nainen pitkään pitkään.... itse toimin kotona joka paikan höylänä. eikä mies koskaan edes ehdottanut että tehtäisiin jotain yhdessä tai olisi tarjonnut apuaan.
Se on kyllä mahdollista että "syke" liitossa säilyy...siitä on eläviä esimerkkejä. Pitää vain tehdä töitä sen eteen, molempien..eikä vain toisen.
Minä olen kääntänyt uuden sivun elämässäni. Se kannatti. Tsemppiä sinullekin ! Anna palaa. - Nimetön
Alexiina40wee kirjoitti:
Puhut asiaa. Tuttua tuo "aika-ajo"....3 min. hyvään suhteeseen tarvitaan myös muuta. Hellyyttä...sen sanomista toiselle että "olet tärkeä", "rakastan sinua" ym ym ja yhteistä tekemistä.... En osaa sitä sanoiksi pukea, mutta kirjoitat kuin minun elämästäni. Miehelläni oli toinen nainen pitkään pitkään.... itse toimin kotona joka paikan höylänä. eikä mies koskaan edes ehdottanut että tehtäisiin jotain yhdessä tai olisi tarjonnut apuaan.
Se on kyllä mahdollista että "syke" liitossa säilyy...siitä on eläviä esimerkkejä. Pitää vain tehdä töitä sen eteen, molempien..eikä vain toisen.
Minä olen kääntänyt uuden sivun elämässäni. Se kannatti. Tsemppiä sinullekin ! Anna palaa.naisena ihmettelen miesten puhdittomuutta, eli kun vallalla on se kuva että miehet elää puutteessa mutta tosiasia on se että NAISET ne on jotka valittaa että miestä ei kiinnosta, mikä miehiä riivaa?
- Alexiina40wee
Nimetön kirjoitti:
naisena ihmettelen miesten puhdittomuutta, eli kun vallalla on se kuva että miehet elää puutteessa mutta tosiasia on se että NAISET ne on jotka valittaa että miestä ei kiinnosta, mikä miehiä riivaa?
...miettiä. Arvaapa, olenko miettinyt. Käykö miehen luonnolle se, että nainen hoitaa monesti koko kodin. Sen lisäksi käy töissä ja silti kaipaa yhdessä tekemistä, hellyyttä yms yms.. Tavallinen arki sohvaperuna seuranaan ei riitä. Arki on rankkaa ja kaipaa lisukkeeksi vähän "herkkuja". Niistä saa voimia töihin ja arkeen. Ja mikä sen parempa kuin hyvä kumppani, jonka kanssa moni asia sujuu. Muutkin asiat kuin seksi.
- tarhuri
Nimetön kirjoitti:
naisena ihmettelen miesten puhdittomuutta, eli kun vallalla on se kuva että miehet elää puutteessa mutta tosiasia on se että NAISET ne on jotka valittaa että miestä ei kiinnosta, mikä miehiä riivaa?
"vaaliminen" erityisen tärkeää.Se kuitenkin meinaa jäädä arjen jalkoihin.Surullista.Hyvän suhteen eteen kuitenkin kannattaa panostaa;o)))
- Nimetön
tarhuri kirjoitti:
"vaaliminen" erityisen tärkeää.Se kuitenkin meinaa jäädä arjen jalkoihin.Surullista.Hyvän suhteen eteen kuitenkin kannattaa panostaa;o)))
eikö seksi ole kuitenkin ase ainoo asia miks miehet ja naiset on yhdessä? jos kysymys olis vaan hyvästä kaveruudesta niin naisehan asuis keskenään, ei siihen miehiä tarvita, seksiin ja läheisyyteen ne on tehty..
- Nimetön
Nimetön kirjoitti:
eikö seksi ole kuitenkin ase ainoo asia miks miehet ja naiset on yhdessä? jos kysymys olis vaan hyvästä kaveruudesta niin naisehan asuis keskenään, ei siihen miehiä tarvita, seksiin ja läheisyyteen ne on tehty..
nut loppuu nynnyily ja jääkiekkomatsit ja raviveikkaus! tilalle seksiä ja kynttilänvaloa! tehdään lakko, Ei saunamakkaraa, ei iltakahveja vaan likööriä ja kynttilänvaloa! Tehdään lakko!! Ei puhuta eikä passta vaikka 3 kuukauteen, tehdään mitä huvittaa, kavereille kylään, kahvilaan...mitä tahansa mutta pois silmistä ja meille kivaa, tehdään ne epävarmioksi, katotaan onko urheiluruutu tärkeempi!!" KAPINA!!
- Satu 40
Nimetön kirjoitti:
eli olet ihan oikeessa mutta....miksi se sitten on niin vaikeeta sen oman vuosikausia olleen kumppanin kanssa? eiks silloin just pitäis olla rehellinen ja avoin ja tuttu?
Kyllähän se arki vie intiimit kemiat mennessään...
Kyllä aviomiehet ovat todella hyviä rakastajia, kunhan vain annatte heille siihen mahdollisuuden.
Kyllä meistä jokainen kaipaa oikeasti, eroottisia
hetkiä toisen sukupuolen kanssa, ellei oman
kanssa onnistu, niin....... on vain toinen
vaihtehto.
Mitä sydän ei tiedä, sitä silmä ei itke :)
sikäli,että en hae netistä seksiseuraa.
Mutta ketjua lukiessani en ole kenenkään havainnut puhuvan sellaisesta arjen keventämisen keinosta,että annetaan molemmille osapuolille myös oma elämä.
Meillä se on toiminut Jo yli 20-vuotta.Kun pääsee harrastamaan omia privaatteja harrastuksia niin,ettei niihin lähdettäessä ja niistä palatessa tarvitse tuntea toisen osapuolen paheksuntaa tai muuta mielipahaa,niin on moninkerroin elämä helpompaa ja arki kevyempää.
Tämä toimii vain,jos osapuolten suhde on kunnossa ja luottamus 100%.Silloin ei tarvitse etsiä uutta suhdetta vaan voi nauttia muiden seurasta ja saada iloa ja sisältöä arjen kestämiseen.
Ja miksi ei sitten hyvässä suhteessa riitä vain yhteiset illanvietot tai vastaavat.Silloin helposti suhde "leipääntyy"ja liika toistensa seura tappaa kaiken uuden kokemisen ja suhde luisuu flekmaattiseksi.
Omia harrastuksiani en viitsi kertoa,mutta vaimoni rakastaa tanssimista,naisseurassa kortti-iltoja,liikuntaa kaikissa muodoissa,avantouintia,jumppaa,pilatesta,ulkoiluapienryhmä/massatapahtumia kaikenlaisia "kissanristiäisiä".
Seurauksena näistä,hän on säilyttänyt nuorekkuutensa ja terveenä sekä hyväkuntoisena on jaksanut olla tukena pitkän sairasteluni aikana ja ottanut suuremman vastuun perheemme toimeentulon hankkijana.
Näin vanhemmiten,kun lapset ovat isoja aikaa jää kyllä yhteisiin harrastuksiin ja toistemme hyvänäpitoon yllin kyllin.Mielestämme olemme aika tasapainoista ja hyvää toistemme hyvinvointiin panostavaa perhe-elämää viettäneet niin ilossa kuin murheen aalloissa.- Ofelia 43
niin olet jäävi sanomaan. Silti olen iloinen puolestasi, että tiellä on hyvä liitto.
Minä olen niin kauan unohtanut omat tarpeeni, painanut hellyyden kaipuuni syvälle itseeni, elänyt miestäni ja lapsiani varten. Sairastun vielä tätä menoa. Sylinkaipuuni on niin valtava, että joskus tekisi mieleni huutaa ääneen tuskaani.
Jos te luulette, että en ole näiden vuosien aikana yrittänyt tehdä kaikkeani, niin erehdytte.
Yksin se ei onnistu, siihen tarvitaan aina kaksi.
Ehkäpä meitä ei oltu tarkoitettu vain yhteen, ehkä minun olisi jo aikaisemmin pitänyt se vain ymmärtää... mutta minä vielä jaksoin rakastaa ja toivoa.
Nyt en enää tiedä. - emw34 53
Ofelia 43 kirjoitti:
niin olet jäävi sanomaan. Silti olen iloinen puolestasi, että tiellä on hyvä liitto.
Minä olen niin kauan unohtanut omat tarpeeni, painanut hellyyden kaipuuni syvälle itseeni, elänyt miestäni ja lapsiani varten. Sairastun vielä tätä menoa. Sylinkaipuuni on niin valtava, että joskus tekisi mieleni huutaa ääneen tuskaani.
Jos te luulette, että en ole näiden vuosien aikana yrittänyt tehdä kaikkeani, niin erehdytte.
Yksin se ei onnistu, siihen tarvitaan aina kaksi.
Ehkäpä meitä ei oltu tarkoitettu vain yhteen, ehkä minun olisi jo aikaisemmin pitänyt se vain ymmärtää... mutta minä vielä jaksoin rakastaa ja toivoa.
Nyt en enää tiedä.Vain kykene huomaamaan toisen osapuolen "pahoinvointia" ja ovat "tunteettomia" kokemaan,että asiat eivät ole balanssissa suhteessa.
Oikeaa tapaa,miten tällaisessa suhteessa pitäisi toimia,ei tietenkään sivullinen henkilö voi edes suosittaa.Mutta se,että olet jaksanut rakastaa ja toivoa perheenne tilanteen "oikeudenmukaisempaa"kehittymistä, ei saa ajaa niin ahtaalle edes vastuuntunon vuoksi,että terveytensä menettäisi.Se johtaa vain vielä huonompaan lopputulokseen ja varsinkin lapset saattaisivat tuntea(vaikkakin aiheetta)syyllisyyttä tilanteesta.
Olisiko miehelläsi edes senverran lojaalisuutta,että voisit panostaa omaan hyvinvointiisi ja ladata itseesi uutta "elämänvirtaa"ja edes saada jotain hyvitystä ponnisteluillesi.
Toivon elämäniloa,rakkautta ja tasapainoa tulevaisuuteesi,mutta panosta aluksi omaan hyvinvointiisi lähes "keinolla millä hyvänsä",niin ehkä taas jaksat etsiä sitä viisastenkiveä millä tilanne korjaantuisi.
Tällaista kliseistä ja ehkä tarpeetonta sanailua kirjoittelin,mutten voinut kirjoitustasi noin vain ohittaa ja olla välinpitämätön sen suhteen.
jk.niinkuin jo aiemmin kirjoitin,niin vielä korostan,etten näin sivullisena ja "amatöörinä" voi kovin syvällistä vastausta kirjoittaa vaikka siihen aihetta olisi.
ps.koska jo olet antanut miehellesi ja lapsillesi"elämäsi",niin voisitko ajatella lisääväsi siihen joukkoon myös vihdoin itsesi ja antaa myös(hänelle)oikeuden olla vähintään tasavertainen rakkautesi tunteittesi kohde. - eeva
emw34 53 kirjoitti:
Vain kykene huomaamaan toisen osapuolen "pahoinvointia" ja ovat "tunteettomia" kokemaan,että asiat eivät ole balanssissa suhteessa.
Oikeaa tapaa,miten tällaisessa suhteessa pitäisi toimia,ei tietenkään sivullinen henkilö voi edes suosittaa.Mutta se,että olet jaksanut rakastaa ja toivoa perheenne tilanteen "oikeudenmukaisempaa"kehittymistä, ei saa ajaa niin ahtaalle edes vastuuntunon vuoksi,että terveytensä menettäisi.Se johtaa vain vielä huonompaan lopputulokseen ja varsinkin lapset saattaisivat tuntea(vaikkakin aiheetta)syyllisyyttä tilanteesta.
Olisiko miehelläsi edes senverran lojaalisuutta,että voisit panostaa omaan hyvinvointiisi ja ladata itseesi uutta "elämänvirtaa"ja edes saada jotain hyvitystä ponnisteluillesi.
Toivon elämäniloa,rakkautta ja tasapainoa tulevaisuuteesi,mutta panosta aluksi omaan hyvinvointiisi lähes "keinolla millä hyvänsä",niin ehkä taas jaksat etsiä sitä viisastenkiveä millä tilanne korjaantuisi.
Tällaista kliseistä ja ehkä tarpeetonta sanailua kirjoittelin,mutten voinut kirjoitustasi noin vain ohittaa ja olla välinpitämätön sen suhteen.
jk.niinkuin jo aiemmin kirjoitin,niin vielä korostan,etten näin sivullisena ja "amatöörinä" voi kovin syvällistä vastausta kirjoittaa vaikka siihen aihetta olisi.
ps.koska jo olet antanut miehellesi ja lapsillesi"elämäsi",niin voisitko ajatella lisääväsi siihen joukkoon myös vihdoin itsesi ja antaa myös(hänelle)oikeuden olla vähintään tasavertainen rakkautesi tunteittesi kohde.Itselläni on yli 20v. kestänyt liitto meneillään.
Arjen rutiinit ovat latistaneet kaiken mahdollisen
alleen. Mieheni ei halua edes puhua siitä mitä
voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi. Hänen
mielestään kaikki on kohdallaan.Laadukkaan seksin
puute riepoo minua todella paljon. Minä olen
ratkaissut sen puutteen aloittamalla sivusuhteen.
Minulla on vain tämä yksi elämä enkä todellakaan
aio enää kitua seksin puutteessa. Olen yrittänyt puhua asiasta hyvällä ja ehkä pahallakin, mutta
ei mitään tulosta.Tämä sivusuhde täyttää valtavan
hellyyden tarpeeni ja ihmisen läheisyyden kaipuun.
Olen kuitenkin joskus aika katkera siitä että
mieheni on tavallaan ajanut minut tähän. - SORRY VAAN
Huomaisit joskus että "täydellinen elämäsi" voi olla aika rasittavaa ihmisille jotka hakevat täältä ymmärrystä ja tukea!
SORRY VAAN kirjoitti:
Huomaisit joskus että "täydellinen elämäsi" voi olla aika rasittavaa ihmisille jotka hakevat täältä ymmärrystä ja tukea!
Teidän(lue sinun)muitakin kirjoituksia;en kyllä kovin paljon niissä osanottoa ja empaattisuutta huomannut,SORRY VAAN.
ps.kyllä meidän elämässä arki on samanlaista maallista,kuin kellä tahansa,enkä todellakaan halua ketään masentaa elämälläni.Vaan tarkoitus on kertoa miten olemme erilaisia ongelmia ratkaisseet.En ole niitä "markkinoinut"yleispätevinä oppeina vaan omakohtaisena kokemuksena tuonut keskusteluun yhden erilaisen näköalan ja siihen kai on jonkinlainen oikeutus itse kullakin.
jk.Kyllä sitä pahaa oloa ja elämän epäoikeudenmukaisuutta riittäisi vaikka romaaniksi asti,mutta olen niistä tähän asti selvinnyt "hengissä".Tunnen kuitenkin olevani plussan puolella elämäni suhteen ja olen siitä kiitollinen niin perheelleni kuin myös ystäville ja kehtaan sen myös tuoda julki,Sori vaan.- Ofelia43
eeva kirjoitti:
Itselläni on yli 20v. kestänyt liitto meneillään.
Arjen rutiinit ovat latistaneet kaiken mahdollisen
alleen. Mieheni ei halua edes puhua siitä mitä
voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi. Hänen
mielestään kaikki on kohdallaan.Laadukkaan seksin
puute riepoo minua todella paljon. Minä olen
ratkaissut sen puutteen aloittamalla sivusuhteen.
Minulla on vain tämä yksi elämä enkä todellakaan
aio enää kitua seksin puutteessa. Olen yrittänyt puhua asiasta hyvällä ja ehkä pahallakin, mutta
ei mitään tulosta.Tämä sivusuhde täyttää valtavan
hellyyden tarpeeni ja ihmisen läheisyyden kaipuun.
Olen kuitenkin joskus aika katkera siitä että
mieheni on tavallaan ajanut minut tähän.Olenhan minä tuota salasuhteen aloittamistakin jo miettinyt, jo varmaan vuoden paikkat. En vain tiedä onnistuuko se minun luonteellani.
Houkutus on joskus niin suuri, että pelottaa tälläisessä tunnetyhjiössä eläneenä, että tilaisuus voisi saada varkaan, halusin sitä itse tai en, on nuo tunteet senverran sekaisin. Otollinen kohde olisin ainakin ja helposti vieteltävissä.
Vielä ainakin olen yrittänyt sitä ajatusta vastustaa, kun minä haluaisin loppuunsaataa edellisen ihmisuhteeni/liittoni, ennenkö hyppään uuteen. Mutta joskus hienommatkaan suunnitelmat eivät toteudu, elämällä on meille varattuna yllätyksiä. - Ofelia43
emw34 kirjoitti:
Teidän(lue sinun)muitakin kirjoituksia;en kyllä kovin paljon niissä osanottoa ja empaattisuutta huomannut,SORRY VAAN.
ps.kyllä meidän elämässä arki on samanlaista maallista,kuin kellä tahansa,enkä todellakaan halua ketään masentaa elämälläni.Vaan tarkoitus on kertoa miten olemme erilaisia ongelmia ratkaisseet.En ole niitä "markkinoinut"yleispätevinä oppeina vaan omakohtaisena kokemuksena tuonut keskusteluun yhden erilaisen näköalan ja siihen kai on jonkinlainen oikeutus itse kullakin.
jk.Kyllä sitä pahaa oloa ja elämän epäoikeudenmukaisuutta riittäisi vaikka romaaniksi asti,mutta olen niistä tähän asti selvinnyt "hengissä".Tunnen kuitenkin olevani plussan puolella elämäni suhteen ja olen siitä kiitollinen niin perheelleni kuin myös ystäville ja kehtaan sen myös tuoda julki,Sori vaan.paistaa läpi elämänkokemus ja harmonia. Ja mielestäni olet empaattinen.
Ainakin minun viesteihini sinä vastasit asiallisesti ja lämpöisesti.
Ja Hienoa, että sinun elämässäsi parisuhde on kunossa. Sinua on onnistanut , kun kaksi noin toisilleen harmonisesti sopivaa ihmistä on löytönyt toisensa.
Jatka vai kommentointejasi, luen niitä mielelläni;)) - Halihalipusipusi
Ofelia43 kirjoitti:
paistaa läpi elämänkokemus ja harmonia. Ja mielestäni olet empaattinen.
Ainakin minun viesteihini sinä vastasit asiallisesti ja lämpöisesti.
Ja Hienoa, että sinun elämässäsi parisuhde on kunossa. Sinua on onnistanut , kun kaksi noin toisilleen harmonisesti sopivaa ihmistä on löytönyt toisensa.
Jatka vai kommentointejasi, luen niitä mielelläni;))Kyllä sitä ollaan taas vakinikit niin hellanlettas sentään samaa mieltä että oikein ällöttää!
- J J Jr
emw34 kirjoitti:
Teidän(lue sinun)muitakin kirjoituksia;en kyllä kovin paljon niissä osanottoa ja empaattisuutta huomannut,SORRY VAAN.
ps.kyllä meidän elämässä arki on samanlaista maallista,kuin kellä tahansa,enkä todellakaan halua ketään masentaa elämälläni.Vaan tarkoitus on kertoa miten olemme erilaisia ongelmia ratkaisseet.En ole niitä "markkinoinut"yleispätevinä oppeina vaan omakohtaisena kokemuksena tuonut keskusteluun yhden erilaisen näköalan ja siihen kai on jonkinlainen oikeutus itse kullakin.
jk.Kyllä sitä pahaa oloa ja elämän epäoikeudenmukaisuutta riittäisi vaikka romaaniksi asti,mutta olen niistä tähän asti selvinnyt "hengissä".Tunnen kuitenkin olevani plussan puolella elämäni suhteen ja olen siitä kiitollinen niin perheelleni kuin myös ystäville ja kehtaan sen myös tuoda julki,Sori vaan.Mitäs keskustelua silloin syntyisi?
- Ofelia 43
Halihalipusipusi kirjoitti:
Kyllä sitä ollaan taas vakinikit niin hellanlettas sentään samaa mieltä että oikein ällöttää!
..vakinikki, että sorry vaan. Sattunaisesti kirjoitan, edellinen taisi olla kk sitten.
J J Jr kirjoitti:
Mitäs keskustelua silloin syntyisi?
kommentini perustui.Katseleppa "Sorry vaan" kommentointia tämän aamun useissa ketjuissa ja miten hänen kommentinsa kirjoitukseeni on ymmärrettävissä.
Hän peräänkuullutti toiselle aiheuttamaa pahaa oloa,perustaen näkemyksensä siihen,että kerroin hänen mukaansa "täydellisestä" elämästäni ja aiheutin niin mielipaa ketjun muille osallistujille.
Hän on tämä aamuna kyllä osallistunut aktiivisesti eri ketjujen kulkuun,muuta en vieläkään näe hänen omissa kirjoituksissa mitaan toisia kannustavaa tai osaa ottavaa empaattista kannanottoa havainnut vaan lähinnä ilmeistä pahaa oloaan purkavaa sanailua.
Tämä on käsitykseni.Kerro ja PERUSTELE miten olen ILMAISSUT kantanani,ettei kenenkään kanssa saa olla eri mieltä?OLE HYVÄ JA PERUSTELE,esitä esimerkki tai jätän kommentisi sinne Ö-mappiin.
Sana on vapaa,käytä ja näytä oletko keskustelija vai pelkkä tyhjän puhuja.- Halihalipusipusi
Ofelia 43 kirjoitti:
..vakinikki, että sorry vaan. Sattunaisesti kirjoitan, edellinen taisi olla kk sitten.
Mutta silti tiedät ketkä aina avat NIIIIN empaattisia pusipusihalihali ;D
- Halihalipusipusi
emw34 kirjoitti:
kommentini perustui.Katseleppa "Sorry vaan" kommentointia tämän aamun useissa ketjuissa ja miten hänen kommentinsa kirjoitukseeni on ymmärrettävissä.
Hän peräänkuullutti toiselle aiheuttamaa pahaa oloa,perustaen näkemyksensä siihen,että kerroin hänen mukaansa "täydellisestä" elämästäni ja aiheutin niin mielipaa ketjun muille osallistujille.
Hän on tämä aamuna kyllä osallistunut aktiivisesti eri ketjujen kulkuun,muuta en vieläkään näe hänen omissa kirjoituksissa mitaan toisia kannustavaa tai osaa ottavaa empaattista kannanottoa havainnut vaan lähinnä ilmeistä pahaa oloaan purkavaa sanailua.
Tämä on käsitykseni.Kerro ja PERUSTELE miten olen ILMAISSUT kantanani,ettei kenenkään kanssa saa olla eri mieltä?OLE HYVÄ JA PERUSTELE,esitä esimerkki tai jätän kommentisi sinne Ö-mappiin.
Sana on vapaa,käytä ja näytä oletko keskustelija vai pelkkä tyhjän puhuja.Kai jokaisella on oikesu sanoa sinustakin mielipiteensä vai oletko joku sheriffi,kai tajuat ettei kaikkien elämä ole samaa ihanneperhe-elämää kuin sinun joten voisit vaihteeksi HIEMAN rajoittaa siitä omasta onnestasi ja sen peruskuvioista jauhamisen?
- HEHHEHHEHHEH
emw34 kirjoitti:
kommentini perustui.Katseleppa "Sorry vaan" kommentointia tämän aamun useissa ketjuissa ja miten hänen kommentinsa kirjoitukseeni on ymmärrettävissä.
Hän peräänkuullutti toiselle aiheuttamaa pahaa oloa,perustaen näkemyksensä siihen,että kerroin hänen mukaansa "täydellisestä" elämästäni ja aiheutin niin mielipaa ketjun muille osallistujille.
Hän on tämä aamuna kyllä osallistunut aktiivisesti eri ketjujen kulkuun,muuta en vieläkään näe hänen omissa kirjoituksissa mitaan toisia kannustavaa tai osaa ottavaa empaattista kannanottoa havainnut vaan lähinnä ilmeistä pahaa oloaan purkavaa sanailua.
Tämä on käsitykseni.Kerro ja PERUSTELE miten olen ILMAISSUT kantanani,ettei kenenkään kanssa saa olla eri mieltä?OLE HYVÄ JA PERUSTELE,esitä esimerkki tai jätän kommentisi sinne Ö-mappiin.
Sana on vapaa,käytä ja näytä oletko keskustelija vai pelkkä tyhjän puhuja.Kuten aina VAKOILEE muita nikkejä,sääliksi käy eläkeläisraukkaa,senverran seniilikin jo että luulee oman perheensä olevan joku malliperhe,vaimo ja tytär vramaankin nauraisivat partaansa jos lukisivat äijän juttuja täällä ;D
Halihalipusipusi kirjoitti:
Kai jokaisella on oikesu sanoa sinustakin mielipiteensä vai oletko joku sheriffi,kai tajuat ettei kaikkien elämä ole samaa ihanneperhe-elämää kuin sinun joten voisit vaihteeksi HIEMAN rajoittaa siitä omasta onnestasi ja sen peruskuvioista jauhamisen?
vauvana äidinmaidon vastikkeella,kun noin "kylmäksi"sisimpäs on jäänyt.Sille asialle en toki mitään voi,mutta kyllä kaihias myötätuntoa tunnen.
Meillä kotona sanottiin sellaisesta joka asiosta kinasi,eikä perustellut puheitaan,jos on lusikalla annettu,ei voi kauhalla vaatia.Ja keskustelu lopetettiin,koska siitä ei asia olisi yhtään edennyt.
Eli annan tämän jutun kohdaltasi jäädä sinne kuuluisaan mappi ÖÖHÖN.
jk. heissan besta tittare got well,suora suemennos:
kyllä se pusipusihalihali elämä vielä sinnekin saapuu,moi!HEHHEHHEHHEH kirjoitti:
Kuten aina VAKOILEE muita nikkejä,sääliksi käy eläkeläisraukkaa,senverran seniilikin jo että luulee oman perheensä olevan joku malliperhe,vaimo ja tytär vramaankin nauraisivat partaansa jos lukisivat äijän juttuja täällä ;D
"Kuten aina VAKOILEE muita nikkejä".Mitä tämä selkokielellä tarkoittaa,HHHHHHEEEEEEEHHHHHHHH.
Meidän naiset eivät ole mieshormoonipurkilla vierailleet,eivät siis voi nauraa partaansa,että kuinkas sen seniiliyden kanssa.ETTÄ HEH,kyllä vaimo ja nuorin tyttö nauravat aivan tippa silmässä.Mutta älä välitä,ei se ollut muuta kuin sellaista osaaottaavaa ja empaattista naurua minkä ei pitäisi juuri satuttaa;voi yhen kerran taas.
ps.toi sun nikkis on kyllä miestä myöten,pidä se!- Halihalipusipusi
emw34 kirjoitti:
vauvana äidinmaidon vastikkeella,kun noin "kylmäksi"sisimpäs on jäänyt.Sille asialle en toki mitään voi,mutta kyllä kaihias myötätuntoa tunnen.
Meillä kotona sanottiin sellaisesta joka asiosta kinasi,eikä perustellut puheitaan,jos on lusikalla annettu,ei voi kauhalla vaatia.Ja keskustelu lopetettiin,koska siitä ei asia olisi yhtään edennyt.
Eli annan tämän jutun kohdaltasi jäädä sinne kuuluisaan mappi ÖÖHÖN.
jk. heissan besta tittare got well,suora suemennos:
kyllä se pusipusihalihali elämä vielä sinnekin saapuu,moi!Kunnioita muiden mielipiteitä,et ole aina oikeassa!
Halihalipusipusi kirjoitti:
Kunnioita muiden mielipiteitä,et ole aina oikeassa!
Esitä perustellut mielipiteet,niin kunnioitan mielipidettäsi ja vastaan varmasti asiallisesti,jos asia minua koskee.
Tähän loppuosan;pilkusta eteenpäin kerro se konkreettinen asia tai kommentti jossa olen väittänyt olevani oikeassa.Sen kun selvität ja näytät toteen niin pyydän niin julkisesti,kuin se tässä foorumissa on mahdollista anteeksi sinulta ja häneltä jolle olen sanonut olevani oikeassa.Muutoin jos sinussa on "munaa" teet saman asian minulle ja asiat ovat minun puolestani loppuun käsitelty.
Pallo on sinulla,odotan asiallista ja perusteltua vastausta.- Pirre*
Ofelia 43 kirjoitti:
niin olet jäävi sanomaan. Silti olen iloinen puolestasi, että tiellä on hyvä liitto.
Minä olen niin kauan unohtanut omat tarpeeni, painanut hellyyden kaipuuni syvälle itseeni, elänyt miestäni ja lapsiani varten. Sairastun vielä tätä menoa. Sylinkaipuuni on niin valtava, että joskus tekisi mieleni huutaa ääneen tuskaani.
Jos te luulette, että en ole näiden vuosien aikana yrittänyt tehdä kaikkeani, niin erehdytte.
Yksin se ei onnistu, siihen tarvitaan aina kaksi.
Ehkäpä meitä ei oltu tarkoitettu vain yhteen, ehkä minun olisi jo aikaisemmin pitänyt se vain ymmärtää... mutta minä vielä jaksoin rakastaa ja toivoa.
Nyt en enää tiedä.aika pistää kantapäät vastakkain ja lähteä noin epätyydyttävästä parisuhteesta...
Mikähän teitä sitten pitää yhdessä, kasvatuksessa saadut asenteet vai omaisuus..? - japanitar
Pirre* kirjoitti:
aika pistää kantapäät vastakkain ja lähteä noin epätyydyttävästä parisuhteesta...
Mikähän teitä sitten pitää yhdessä, kasvatuksessa saadut asenteet vai omaisuus..?lähteäkin pitkästä suhteesta, jos on elänyt kauankin muille kuin itselleen! Sitä kuin roikkuu ja roikkuu, mutta irtikään ei pääse..Jos asenteet opetetaan jo kotona, saattaa olla vieläkin vaikeampaa edes irrottautua toisesta..omaisuudenkin kanssa aina pärjää..Näin minä ajattelen..mutta vain minä..Olen sitä mieltä itse, että "kun se pitkittyy se mutkistuu"..
- Pojongg
Siis sittenkin naisen näkökulmasta:"...että miehiä ei kiinnosta seksi vaimon kanssa..."
Kyllä me miehet ollaan tosi paskiaisia, jos viittaa niiden lukemattomien viestien sisältöön, joissa meitä arvostellaan. Eräät matkani varrella kohtaamani tosiasiat kyllä vahvistavat sitä, eivät silti yleistä.
Johtuuko se itsekontrollin häiriöstä, perhesyistä, loppuneesta rakkaudesta tai silkasta himosta, lopputulos on sama: ihmissuhde ei toimi.
Suurimpiin syihin luettaneen kuitenkin houkutteleva tilaisuus, jota ruokkii hetken viha, tympääntyneisyys tai halu uuteen vaihteeseen elämässä.
Olen tavannut naisia, joilla on ollut tilaisuus vaihtaa renttu renttuun. Kun tämäkään suhde ei toimi, itkuvirsi kajahtaa.
Niin, miehet voivat olla paskiaisia, mutta myös naiset voivat olla vastaavanlaisia. Kerron esimerkkitapauksen:
Kaksi naista samasta firmasta päätti juhlia *****. Toisella oli miesystävä, toisella ei. Tilaisuus salli naisten houkutella muuan mies ravintolaillan päätteeksi toisen naisen asuntoon (johon miesystävä oli muuttamassa), jossa pienen kiehnäilyn jälkeen vapaa nainen joutui valtapelin uhriksi. "Tämä on minun asuntoni ja minä ensin!"
Tämä oli vain yksi monista esimerkeistä. Ihminen
on vain raadollinen - niin nainen kuin mieskin.
Mielestäni siis eri syillä ruokittu tilaisuus on ensisijaisesti syy ulkopuoliseen suhteeseen.- Vapaaehtoisesti sinkku nainen
Harvoin se yhteispeli suhteessa sujuu 50/50!
- Vanha rouva
Jos on ollut yli 20 vuotta naimisissa ja vielä yhdessä. Mikä pitää yhdessä? Meillä se on ystävyys. Ei ole enää sitä intohimoa.
Tietenkin on seksiä, suuseksiä ja jne. Mies nauttii ja saa sen, mitä tarvitsee kerran viikossa, joskus useammin.
Entä minä? Molemmat tiedämme, etten saa sitä, mitä haluan. Joten...
haen sen sitten muualta. Miksi pitäisi repiä hyvää suhdetta rikki? Pidän miehestäni. Nauran hänen jutuilleen ja viihdyn hänen seurassaan. Voin luottaa häneen sata %:sti. Emme jätä toisiamme, miksi pitäisi.
Jos voisin, niin yhdistäisin kaksi miestä toisiinsa, mieheni ja rakastajani ominaisuudet. Mutta en ole mikään jumala. Kaikkea ei voi saada, joten tyydyn tähän mitä nyt saan ja olen tyytyväinen elämääni. - maijuli
Muistelen kaiholla aikaa ennen lasten syntymää. Silloin elämämme oli kaikin puolin antoisaa ja sopuisaa. Toistemme huomioimista, hellyyttä ja seksiä saimme tarpeeksi, kahdenkeskistä aikaakin. Lasten syntymän jälkeen, oikeastaan hiukan ennen ensimmäisen syntymää miehelläni alkoi jonkinlainen isä-perheenpää-rooli, johon kuului 15 tunnin työpäivät ja väsymys. Työtahtia hän selitti perheen tarpeilla. Jäin yksin yksinäiseksi kotiäidiksi. Olin silloin vielä niin naivi (alle kolmekymmen v:na) ettei mieleenikään olisi tullut pettää miestäni ja hakea itselleni hellyyttä/seksiä jostain muualta. Nyt kadun ehdottomuuttani.
Jos olisin silloin ottanut riskin, tilanne ei voisi olla sen pahempi kuin nytkään. Olemme eronneet riitaisasti, olen edelleen yksin, koska en jaksa perustaa uutta ihmissuhdetta, arkeni pyörittäminen on raskasta, en luota kehenkään, haluan olla itsenäinen. Eli yli nelikymppisenä olen samassa tilanteessa kuin villinä ja vapaana kaksikymppisenä, seksi on haettava yhdenillan juttuina milloin mistäkin.
Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla, liittomme voisi tänä päivänäkin olla hyvä.
Oppi tuli liian myöhään.- tuffe
että et luota kenenkään... luottaisitko nyt enemmän jos itse olisit pettänyt? Kai se on lähinnä päinvastoin... Lopputulokseen se tuskin olisi vaikuttanut, vai mitä luulet?
Eikö siitä on hyvä rakentaa uutta, että tietää toimineensa moraalisesti oikein? - maijuli
tuffe kirjoitti:
että et luota kenenkään... luottaisitko nyt enemmän jos itse olisit pettänyt? Kai se on lähinnä päinvastoin... Lopputulokseen se tuskin olisi vaikuttanut, vai mitä luulet?
Eikö siitä on hyvä rakentaa uutta, että tietää toimineensa moraalisesti oikein?En usko, että avioliittoni olisi päättynyt, jos olisin "hakenut apua" tilapäisiin ongelmiin. Sitähän rakastaja olisi minulle merkinnyt. Turha lähteä polemisoimaan, olisiko omatuntoni kolkutellut loppuelämäni tai "mitä jos mies olisi saanut tietoonsa suhteeni" jne. Se on turhaa, koska valinnanmahdolisuutta ei sillä tietämykselläni ollut ja elämäni parhaimmat vuodet menivät hukkaan odotellessa miestä kotiin, kunnes tuli päivä kun en edes halunnut hänen enää tulevan.
Nyt, tällä viisaudella tekisin toisin, ottaisin itsekkäästi itselleni mitä tarvitsisin ja pitäisin liittoni kasassa keinolla millä hyvänsä.
Nuoruuden moraalikäsitykseni on muuttunut, kun ymmärrän että pettää voi niin monella tavalla. Hän petti minut jo vuosia ennen eroamme jättämällä minut yksin. Samalla tavalla pettävät tuhannet miehet vaimonsa maatessaan puhumattomina televisiota tuijottaen sohvallaan. - Ofelia 43
maijuli kirjoitti:
En usko, että avioliittoni olisi päättynyt, jos olisin "hakenut apua" tilapäisiin ongelmiin. Sitähän rakastaja olisi minulle merkinnyt. Turha lähteä polemisoimaan, olisiko omatuntoni kolkutellut loppuelämäni tai "mitä jos mies olisi saanut tietoonsa suhteeni" jne. Se on turhaa, koska valinnanmahdolisuutta ei sillä tietämykselläni ollut ja elämäni parhaimmat vuodet menivät hukkaan odotellessa miestä kotiin, kunnes tuli päivä kun en edes halunnut hänen enää tulevan.
Nyt, tällä viisaudella tekisin toisin, ottaisin itsekkäästi itselleni mitä tarvitsisin ja pitäisin liittoni kasassa keinolla millä hyvänsä.
Nuoruuden moraalikäsitykseni on muuttunut, kun ymmärrän että pettää voi niin monella tavalla. Hän petti minut jo vuosia ennen eroamme jättämällä minut yksin. Samalla tavalla pettävät tuhannet miehet vaimonsa maatessaan puhumattomina televisiota tuijottaen sohvallaan.-Samalla tavalla pettävät tuhannet miehet vaimonsa maatessaan puhumattomina televisiota tuijottaen sohvallaan. -
Tuossa taisit sanoa pätkän verran totuuttakin. Noin se juurin menee, puhumattomuuden kaava.
Jäin nyt kyllä itsekseni miettimään, mikähän se on se meidän naisten helmasynti? Miten Arvon Herrat sen kokevat.
Minä menin hiukka itseeni ja mietin tässä lisää.. Taidan syyllistyä siihen nalkuttamiseen. Täytyy miettiä miten sen releen saisin pois sisältäni.. - Pojongg
Olen törmännyt aiemminkin tällaisen kaltaisiin vastauksiin etenkin:"...Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla...". Ei tietenkään sanan tarkasti, mutta perusvire on kuitenkin siinä, että ajatus on käynyt mielessä useammin kuin kerran "näin jälkeenpäin". Ja, vau, mikä oikeutus:"... Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla..." Taas ollaan sallimuksen perusteissa - kun ei jää kiinni, ei ole pettänytkään.
Miehet ovat sitten kurjia! Jos ei petä, niin laiminlyö ja eiku seksiä hakemaan. Sehän on parasta balsamia. - japanitar
Pojongg kirjoitti:
Olen törmännyt aiemminkin tällaisen kaltaisiin vastauksiin etenkin:"...Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla...". Ei tietenkään sanan tarkasti, mutta perusvire on kuitenkin siinä, että ajatus on käynyt mielessä useammin kuin kerran "näin jälkeenpäin". Ja, vau, mikä oikeutus:"... Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla..." Taas ollaan sallimuksen perusteissa - kun ei jää kiinni, ei ole pettänytkään.
Miehet ovat sitten kurjia! Jos ei petä, niin laiminlyö ja eiku seksiä hakemaan. Sehän on parasta balsamia.tuo sitten avun..no ehkä hetkeksi..mitä siitäkin tulisi, jos sekä mies että nainen hakisivat samaa balsamia haavoihinsa muualta..Miksi edes olisivat silloin yhdessä!
- maijuli
Pojongg kirjoitti:
Olen törmännyt aiemminkin tällaisen kaltaisiin vastauksiin etenkin:"...Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla...". Ei tietenkään sanan tarkasti, mutta perusvire on kuitenkin siinä, että ajatus on käynyt mielessä useammin kuin kerran "näin jälkeenpäin". Ja, vau, mikä oikeutus:"... Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla..." Taas ollaan sallimuksen perusteissa - kun ei jää kiinni, ei ole pettänytkään.
Miehet ovat sitten kurjia! Jos ei petä, niin laiminlyö ja eiku seksiä hakemaan. Sehän on parasta balsamia.http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=558&posting=22000000007072962
Siteeraa myös toista kirjoitustani.
Tällä tiedolla olisin hoidattanut itseäni muualla, saanut tarvitsemani hellyyden ja ehkä arvostuksenkin. En sano, että olisimme yhdessä tänä päivänäkään. Ihan sama olisinko pettänyt tai en, lopputulos ei voisi olla huonompi kuin tämä nykyinenkään. Minä sen pettämistiedon kanssa olisin elänyt, ei kiinni jääminen tai kiinnijäämättömyys olisi asiasta vähempää tehnyt, mutta kuten sanoin: PETTÄÄ VOI NIIN MONELLA TAVALLA! - maijuli
japanitar kirjoitti:
tuo sitten avun..no ehkä hetkeksi..mitä siitäkin tulisi, jos sekä mies että nainen hakisivat samaa balsamia haavoihinsa muualta..Miksi edes olisivat silloin yhdessä!
Miksi naisen on oltava yksin ja odotettava kiltisti, että miehellä on aikaa huomata hänet?
Siksihän erosin, kyllästyin odottamaan. Ja avioeroa ei mies vieläkään tajua, itsepä oli siihen syypäää!
Olisin ehkä odottanut tyytyväisempänä tulevaa, jos minulla olisi ollut ihminen, joka olisi ollut kiinnostunut minusta. Voi olla että olisin jopa eronnut tuon ihmisen takia, kukapa tietää.
Kelloja ei voi kääntää taaksepäin, mutta ajatusleikkinä ja ikäiseni ymmärryksellä voin pohdiskella, että joskus kokeilu voisi säilyttää liiton. Ja mikä sen mukavampaa lapsille. - maijuli
Pojongg kirjoitti:
Olen törmännyt aiemminkin tällaisen kaltaisiin vastauksiin etenkin:"...Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla...". Ei tietenkään sanan tarkasti, mutta perusvire on kuitenkin siinä, että ajatus on käynyt mielessä useammin kuin kerran "näin jälkeenpäin". Ja, vau, mikä oikeutus:"... Jos olisin kiinni jäämättä hoidattanut itseäni rakastajalla..." Taas ollaan sallimuksen perusteissa - kun ei jää kiinni, ei ole pettänytkään.
Miehet ovat sitten kurjia! Jos ei petä, niin laiminlyö ja eiku seksiä hakemaan. Sehän on parasta balsamia.En koskaan pettänyt miestäni, en koskaan liiton aikana edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa.
Moraalini ei olisi koskaan antanut myöden liiton ulkopuolista suhdetta. MUTTA: Olinkin nuori ja typerä. Sinisilmäinen kotiäiti, joka odotti aikaa parempaa. Sitä aikaa, kun kaikki muuttuu taas hyväksi.
Nyt, yli nelikymppisenä, ajatukseni on aivan toinen. Mutta ajanjaksoja ei voi verrata suoraan toisiinsa. Kokemuksella voin sanoa, nyt pettäisin. - japanitar
maijuli kirjoitti:
Miksi naisen on oltava yksin ja odotettava kiltisti, että miehellä on aikaa huomata hänet?
Siksihän erosin, kyllästyin odottamaan. Ja avioeroa ei mies vieläkään tajua, itsepä oli siihen syypäää!
Olisin ehkä odottanut tyytyväisempänä tulevaa, jos minulla olisi ollut ihminen, joka olisi ollut kiinnostunut minusta. Voi olla että olisin jopa eronnut tuon ihmisen takia, kukapa tietää.
Kelloja ei voi kääntää taaksepäin, mutta ajatusleikkinä ja ikäiseni ymmärryksellä voin pohdiskella, että joskus kokeilu voisi säilyttää liiton. Ja mikä sen mukavampaa lapsille.joutuu odottamaan..ellei muuten niin lasten takia..Lasten vuoksi ei kannata kuitenkaan pitkittää huonoa suhdetta. Lapset vaistoavat enemmän, mitä ehkä tarvitsisikaan. Ja äidin olo heijastuu lapsiin..oli se sitten hyvä tai huono. Oikeassa olet, kyllä nainen jaksaa, kun saa virtaa mieheltään..Miehellä vähän erilainen koneisto ymmärtää asioita..Ja menneissä meidän ei kannata märehtiä, hyvää kevättalven jatkoa sinulle ja jaksamista ja aurinkoa elämääsi!
- Pojongg
maijuli kirjoitti:
En koskaan pettänyt miestäni, en koskaan liiton aikana edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa.
Moraalini ei olisi koskaan antanut myöden liiton ulkopuolista suhdetta. MUTTA: Olinkin nuori ja typerä. Sinisilmäinen kotiäiti, joka odotti aikaa parempaa. Sitä aikaa, kun kaikki muuttuu taas hyväksi.
Nyt, yli nelikymppisenä, ajatukseni on aivan toinen. Mutta ajanjaksoja ei voi verrata suoraan toisiinsa. Kokemuksella voin sanoa, nyt pettäisin.Kokemusta voi usein sävyttää katkeruus, menetetty aika saavutettu maallinen piste, jota ei voi enää uusiksi ottaa. Peruuttamattomia lukkoja, jotka itkevät nälkäänsä, hakevat hellyyttä ja turvaa. Kenties nämä aikuisuuteen kasvavat elämän suolat asettavat silmälaput, jolloin on vain puskettava siihen suuntaan, joka palkitsee ja silti puuduttaa kaipuun parempaan. Lapset todellakin tajuavat enemmän kuin psykologinen valmislauseteollisuus antaa ymmärtää.
Vahinko on molempien. Huono puolison ja unohdetun puolison. Jälkimmäinen menettää elettyä elämää edellisen tajuamatta tehdyn uhrauksen arvoa.
Ihmisen on kuitenkin aika ajoin tutkiskeltava itseään itsensä ulkopuolella, mikä voi olla pelottavaa, koska edessä on luopumisen pelko. Asia siirtyy eteenpäin kunnes yksi periodi on päättynyt.
Punainen vaate tässä keskustelussa on kuitenkin tuo:"...kun ei jää kiinni, ei ole pettänytkään". Tähän törmää yhä useammin - ei vain netissä - median yltäkylläisissä foorumeissa. Tällä viittasin juuri lisääntyvään kaksinaamaisuuteen ihmiselämässä, mutta valitettavasti enenevässä määrin naisten keskuudessa.
Itse koen kahden keskisen suhteen perustuvan luottamukseen, syvään luottamukseen. Jos tuntee kiinnostusta muualle, suhde ei toimi. Ei ole mitään syytä riistää toiselta onnen perusteita. Valheelle perustuva suhde on lopetettava pian, sillä meillä on vain yksi elämä. Kauna on kasvava seuralainen.
Kommenttini oli enemmän objektiivinen, kuin henkilökohtainen.
Ikävä, että menetit vuosia. Toivon hyvää ja tasapainoista elämää jatkossa. .
- savon seppä
varmaan siitä, että liitossa mies ei saa varmaankaan tarpeeksi ja on siten pakoitettu hakemaan tarpeitaan ulkopuolelta. Naisten olisi syytä miettiä tätä näkökulmaa....
- Jussi vm.61
Yksinkertaista ja ihmeellistä, että joku miettii sellaista kun kerran maitokin ostetaan sieltä mistä sitä saa. Mielestäni naiset pihtaavat ja yrittävät kiristään miestään sillä etteivät anna kuin aniharvoin milloin heille sopii ja miehen pitäisi aina sit olla valmiina kun heille sopii?
Nainen joka ymmärtää ettei seksi ole vaihtoväline niin saa nauttia ihanasta hellyydestä ja huomiosta! Naiset ajattelee yleensä, että jos olet mielikseni niin voit saada kerran pari kuussa jos sattuu... Milloin väsynyt ja toisinaan pää kipee tai sit muuten vaan huono olo ja joskus vaan ei huvita. Harvoin naiset ymmärtää, että miehelläkin voi olla tunteet ja hellyyden kaipuu??? Puhun kokemuksesta M43 Kolmas avioliitto ja seitsemän lasta takeena.- Satu
Puolin/toisin kun hakee hellyyttä ja rakkautta
ulkopuolisesta suhteesta... se on täydellistä
rakastelua. Osaa antaa ja ottaa, helliä ja hyväillä.
Ilman paineita voi antautua toiselle ja antaa toiselle.... Ilman kiirettä jne...... - kari57
Satu kirjoitti:
Puolin/toisin kun hakee hellyyttä ja rakkautta
ulkopuolisesta suhteesta... se on täydellistä
rakastelua. Osaa antaa ja ottaa, helliä ja hyväillä.
Ilman paineita voi antautua toiselle ja antaa toiselle.... Ilman kiirettä jne......Paljolti saamaa mieltä kuin Jussi ja Satu vaikka en niin ulkopuolisia suhteita kaikille suosittelekkaan se yksinkertaisesti ei sovi jokaisen aatemaailmaan.
Suhteesta kuitenkin saa todella paljon jos se ei ole vain pelkkä pikapano.Pääsee aivan toisenlaiseen maailmaan mihin on tottunut ja nauttimaan sen suomista iloista ja sitten palata iloisella mielellä arki rutiiniin.Ei tarvitse kiukutella kotona kun ei saa muuta kuin sanan helinää mikä ei yleensä tarkoita yhtään mitään muuta kun tänään ei tipu. - Satu
kari57 kirjoitti:
Paljolti saamaa mieltä kuin Jussi ja Satu vaikka en niin ulkopuolisia suhteita kaikille suosittelekkaan se yksinkertaisesti ei sovi jokaisen aatemaailmaan.
Suhteesta kuitenkin saa todella paljon jos se ei ole vain pelkkä pikapano.Pääsee aivan toisenlaiseen maailmaan mihin on tottunut ja nauttimaan sen suomista iloista ja sitten palata iloisella mielellä arki rutiiniin.Ei tarvitse kiukutella kotona kun ei saa muuta kuin sanan helinää mikä ei yleensä tarkoita yhtään mitään muuta kun tänään ei tipu.Meistä jokainen kaipaa hellyyttä, hyväilyjä, suukottelua (eroottisia)... aivan joka paikkaan.
Harmi kun oman puoison kanssa se on niin vaikeaa,
verukkeita aina löytyy miksi ei tänään.
Hyvään rakasteluun tarvitaan aikaa, tunnetta, hyväilyjä, halua jne....
Kun tutustuu samassa tilanteessa olevaan ihmiseen,
ei siinä tarvitse puhua, selitellä...
Vaan antaa ja saada, molemminpuolin, ilman
suorituspaineita.
Tästä asiasta voisi puhua vaikka kuika kauan,
sarjassa ikuisuuskysymys..... - tuila15
kari57 kirjoitti:
Paljolti saamaa mieltä kuin Jussi ja Satu vaikka en niin ulkopuolisia suhteita kaikille suosittelekkaan se yksinkertaisesti ei sovi jokaisen aatemaailmaan.
Suhteesta kuitenkin saa todella paljon jos se ei ole vain pelkkä pikapano.Pääsee aivan toisenlaiseen maailmaan mihin on tottunut ja nauttimaan sen suomista iloista ja sitten palata iloisella mielellä arki rutiiniin.Ei tarvitse kiukutella kotona kun ei saa muuta kuin sanan helinää mikä ei yleensä tarkoita yhtään mitään muuta kun tänään ei tipu.miksi palaat siihen näennäiseen suhteeseen? Kannattako elämänsä tuhlata?
- tuila
kari57 kirjoitti:
Paljolti saamaa mieltä kuin Jussi ja Satu vaikka en niin ulkopuolisia suhteita kaikille suosittelekkaan se yksinkertaisesti ei sovi jokaisen aatemaailmaan.
Suhteesta kuitenkin saa todella paljon jos se ei ole vain pelkkä pikapano.Pääsee aivan toisenlaiseen maailmaan mihin on tottunut ja nauttimaan sen suomista iloista ja sitten palata iloisella mielellä arki rutiiniin.Ei tarvitse kiukutella kotona kun ei saa muuta kuin sanan helinää mikä ei yleensä tarkoita yhtään mitään muuta kun tänään ei tipu.miksi palaat siihen näennäiseen suhteeseen? Kannattako elämänsä tuhlata?
- japanitar
tuila15 kirjoitti:
miksi palaat siihen näennäiseen suhteeseen? Kannattako elämänsä tuhlata?
onkin, että ei ole helppoa lähteäkään...tulee monta kertaa mieleen , millä ihmeen konstilla suhteet kestävät ja, miksi erotaan niin paljon...on esimerkkejä pitkistä ja onnellisista liitoista tälläkin palstalla..mikä ne saa kestämään?
- tietoinen
Jes!
Otan tässä ihan malliksi esimerkin.Olen ollut aviossa pitkään,siis vuosia.Lapsiakin on.Suhde on toiminut suht jees,mutta viime aikoina on alkanut nyppimään aika lailla luulotautisuus,jota vaimoni jostain ammentaa.Olen kuin pupu nurkassa,suojaton..En uskalla kohta tehdä mitään ilman kattavaa selitystä joka askeleesta.Olen töissä toisella paikkakunnalla.Viimeinen niitti taisi tulla,kun kuulin äsken tuttavalta tosi ikävän jutun.Hänen vaimolleen oli siippani kertonut ihan pokkana,kuinka mulla on ollut toinen nainen jo pitkään.Asiassa ei ole pätkän vertaa perää.Joskus olen jo ärähtänyt samasta aiheesta ihan ääneen.Olen ihan neuvoton.En osaa elää ilman yhteistä tunnetta luottamuksesta.Jos todella tekisin ratkaisun ja poistuisin epäilyksen polttopisteestä,auttaisiko se enemmän minua vai häntä,vai molempia...Typerää se ainakin on..- japanitar
toiseen on suhteessa yksi tärkeimpiä ja, kun/jos se menee tietää se vaikeuksia. Mutta, jos on ollut yhdessä jo kauan luottaa jo toiseen..Mustasukkainen ihminen epäilee herkästi toista, ja kyttää tekemisiä. Samoin, jos epäilee itseään toisen silmissä...oletko antanut tarpeeksi huomiota vaimollesi..nainen vaistoaa herkästi myös asioita...ehkä hän haluaa sinulta aikaa enemmän? Ei luulotautisuus itsestään kuitenkaan puhkea? Ei taitaisi olla oikea ratkaisu jättää vaimoasi nyt yksin, ja nostaa kytkintä..epäluulot vain lisääntyisivät? Ei ongelmia pääse karkuun, selvitettävä ne on. Niin typeriltä kuin ne asiat joskus tuntuvatkin..
Kortit pöytään vain. Lähetä lapset pois jaloista mummolaan tms. hoitoon. Tällöin syntyy neutraali vyöhyke keskustelulle, eikä vaimosi saa henkistä otetta heidän avullaan.
Kuulostaa siltä, ettet ole tarpeeksi rohkea avoimeen keskusteluun - ehkä suhteen viilenemisen pelossa - tai vaimosi ei halua päästää sinua tasavertaiseen ajatustenvaihtoon. Jälkimmäisessä tapauksessa vaimosi on jo pitkään hakenut hyväksyntää ajatuksilleen muilta asiaankuulumattomilta. Tällöinhän mustasukkaisuus on jo saavuttanut seuraavan asteen, jolloin epäilyistä tehdään painostuskeino.
Jos vaimosi "herää" keskustelunne (toivottavasti avoimen ja rehellisen) jälkeen, yritä pitää perhe kasassa.
Muunlainen loppukadenssi onkin jo sinun päätettävissä, duurissa tai mollissa.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643315Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433127- 432508
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1132435- 311933
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271830- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851435- 391300
- 821169