sen ihastuksesi? Ihan yksityiskohtainen kuvailu kiitos!
Miten käyttäydyt, kun tapaat
MInä vaan
112640
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
huonosti.
hymyilen, nauran, olen ikionnellinen hänen seurastaan, ymmärrän väärin, häpeän mokiani (mitä muuten ei tapahdu), ilmaisen itseäni huonosti, kuljen perässä, istun/seison häntä kohti, ja kaiken tuon päälle en voi pitää näppejäni hänestä erossa - siis hipaisen ohimennen.
=) tässä tulee yksityiskohtaistakuvausta:
Ens viikolla olis tarkoitus tavata hänet taas. Toden näköisesti taas hermoilen niin, että hyvä että muistan hengittää. Mitään järkevää suustani ei pääse. Koetan muistaa olla puhumatta mitään, etten möläyttäisi mitään typerää, mutta liian vaisukaan ei ole hyvä olla joten jotain olisi hyvä puhua. Mutta mitä? Kontrolli siinä katoaa täysin. Puhun ihan mitä sattuu, ja hymyilen välissä kuin idiootti. Hiljaisina hetkinäni mietin, mitä tyhmää taas sanoinkaan ja kuinka sen seuraavassa lauseessani korjaisin. Kaikkien muiden ihmisten seurassa olen ihan ok sosiaalinen ja normaalin mukava ihminen. Mutta en ihastukseni seurassa, ehei.
...Lisäksi hermoilen ulkonäöstäni, onkohan tukka hyvin, kaulus hyvin ja vetskari kiinni? Meikit levinny kenties? Hampaan kolossa jotain? Haisenkohan pahalle? Kokoajanhan ei kehtaa itseään näyteikkunoista peilailla tätä asiaa varmistaakseen ettei vaikuttaisi liiian turhamaiselta. Liian homssuinenkaan ei sovi olla. Toisaalta liian iso käsilaukku hiustensähköisyydenpoistoaineineen ja nenänpunaisuudenvähennysrasvoineen voi vaikuttaa omituiselta, eikä vessassa voi liian kauan aikaa viettää pakkeloiden. Liikaa hajuvettäkään ei olis hyvä olla, mutta hieltäkään ei saa haista.
Nenäliinoja pitää tietysti olla kun tulee pakkasesta sisälle. Sitten pitäisi vain jostain varmistaa, ettei räkää ole missään missä ei pitäisi, sen jälkeen kun nenän on niistänyt. Jos mennään syömään, niin täytyy muistaa syödä vähän kerrallaan ja nielaista välillä.
Tämä on ihan uskomatonta! Olen kaikkkkkien muiden seurassa ihan normaali! =)
Samoin täällä,ja vain hänen seurassa,muiden seurassa ei mitään huolta eikä tressiä.Olen rento ja itsetietoinen.
Mutta hän,ei voi kuin ihmetellä mitä tämä on,mietin vaatteitani ulkonäköäni,miten seison miten istun ja kaikkea ennakkoon,uskomaton tunne.Mutta jos tätä tunnetta ei olisi ,en mitään tuntisikaan.
Katson hänen kauniita kasvojaan pitkään ja hartaasti, joskus kuin unessa ( ekstaasia se vaan on ).
Mä olen saanut joskus tommosen katseen, uuuh, se sulattaa.
Ja sit unohtuu mitä piti sanoa kun jää siihen katseeseen.
tunteen. Toisaalta, väliäkö sillä, ei puhetta aina tarvita, sitähän voi myös vaan nauttia siiiitä katseesta.
Olen sosiaalinen ja hassutteleva todella puhelias mutta kun ihastun (nyt kylläkin todella ekaa kertaa) vaikka ikääkin on. Punastelen, menen lukkoon, olen hiljanen, en tiedä mihin katsoa jos tulee vastaan. Jännitän todella paljon jos sanoo sanankin niin pasmat menee sekasin ja jaloissa tuntuu. Sydän hakkaa ja annan outoja katseita kohdatessa ja hävettää. Annan friikin ja oudon kuvan itsestäni. en mitenkään pysty olemaan oma itseni. Juoksisin pakoon jos pääsisin.
Aivan samat "oireet", kuin minulla. Nolottaa.
kyselet? kerrotaan 16vuotiaana olen viimeksi näin käyttäytynyt ja hävisin sen pojan silloinkin rohkeemmalle tytölle..
Ihana tunne,uskomatonta mutta totta.Sitä haluankin kun hänet taas tapaan,sitä toivon sydämestäni