Karhisen nollatutkimus maksoi 18000 euroa

Aloittaja taitaa sotkea kuitenkin myyntitulon ja myyntivoiton. Myyntituloina 20000€ on noin 60000 ltr maitoa, eli alle 10 lehmää. Myyntivoittona vaatisi toki vähän enemmän.

Sipilän kavereita liikkeellä tutulla kaavalla. Heikompien kimppuun nämä vuoristoneuvokset käyvät kiinni. Alle 30 ha tilat ulosmitataan joko isoille tiloille tai metsitetään. Muistakaa nyt äänestää.

OVATKO KAIKKI NE JOTKA ÄÄNESTIVÄT VAALEISSA TYYTYVÄISIÄ SINNE VALITSEMIINSA EHDOKKAISIIN

Karhisen metodeja voisi soveltaa muuallakin yritysmaailmassa, tukea vain suuremmille. Esimerkiksi Mäkkärille, Hesburgerille ja ABC:lle tukea, niin saadaan pienet kahvilat ja grilliyritykset pois markkinoita häiritsemästä. Destialle ja Lemminkäiselle tukea, niin pienet koneyrittäjät saadaan pois pilaamasta isompien markkinoita. Attendolle, Esperi Carelle tukea...

Taisi Karhinen tehdä konekaupalle saman mitä Berner autokaupalle useampaan kertaankin.

Ja nämä ovat olevinaan jotakin talousihmisiä

Maalaisten messias Sipilä on tämän takana

Varmaan äärioikeistolaisin hallitus ikinä. Menee lipposenkin ohi mennen tullen.

hmm mietitäänpäs tätä Karhisen ehdotusta. Mistä tämä kuulostaa niin tutulta?
Isoja kolhooseja valtion rahoituksella, itsenäisten viljelijöiden eliminointi (kulak), pellonvuokrien hinnan sääntely valtion toimesta, ruokakauppojen välisen kaupan hintojen sääntely. hmm. Eikös tätä yritetty eräässä maassa nimeltä Neuvostoliitto?
Olen kyllä yllättynyt miten pankinjohtaja voi ajaa sosialismia. Lopullisena taka-ajatuksena täytyy sen sijaan olla "caruna". Tehdään maan laajuinen maatalousyritys, ajetaan valtionohjaukseen ja myydään ulkomaiselle sijoitusyhtiölle.

Tukioikeudet pois yli puolelta tiloista ja pellonvuokraushintaan rajoitus valtion toimesta. Tämä mies on viemässä tuhkatkin pesästä. Ensin viedään tukioikeudet ja sitten vielä näille pelloille rajoitukset vuokriin. Tämähän vakuttaa totaaliselta ryöstöltä.

Mikähän tuli sivun hinnaksi ?

Eu ssa on tekeillä uudet tukiohjelmat. Tätäkö paperia Suomi on tarjoamassa sinne. Mitkähän ministeri lepän tavoitteet on neuvotteluissa ?

MISSÄ KARHINEN EPÄONNISTUI


MTK ei kannata maataloustukien kansallistamista

Julkaistu: 12.11.2001 14:35

Jaa
Twiittaa

MTK:n Mäkinen pitää ajatusta epärealistisena

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ei kannata maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) esitystä maataloustukien kansallistamisesta ainakin osaksi. Hemilän esitys myötäilee Saksan kantaa.

Saksan maatalousministeriön muistion mukaan maatalouspolitiikassa täytyy jatkossa tukea luomutuotantoa ja maisemanhoitoa ja vähemmän muuta maataloutta.

MTK:n toiminnanjohtajan Paavo Mäkisen mukaan muutos olisi suuri ja se sisältäisi suuria riskejä lopputuloksen suhteen. Hän pitää Hemilän ehdotusta uhkarohkeana, joka voi päättyä Suomen kannalta huonosti.

– Toteutuessaan se saattaisi johtaa siihen, että perheviljelmät loppuvat Euroopasta ja jäljelle jäisivät vain erittäin suuret tilat ja ne tilat, joiden päätarkoitus ei olisi ruuan tuottaminen vaan ympäristön hoito. Suomalaisilla perheviljelmillä nämä kaksi asiaa pystytään yhdistämään, Mäkinen sanoo.

Hänen mielestään ei voida sanoa, että nykyinen järjestelmä olisi Suomen kannalta paras mahdollinen. Hän myöntää myös, että Ranska, Tanska ja Britannia hyötyvät eniten nykyisestä tukijärjestelmästä.

– Olen Hemilän kanssa samaa mieltä siinä, että EU:n maksamien tukien eroja pitää tasata. Se on kuitenkin turvallisinta tehdä nykyistä järjestelmää kehittämällä. Jos EU:n maatalouspolitiikassa tehdään suuria muutoksia, niin pienen maan on vaikea päästä siihen vaikuttamaan. Loppupelissä se saattaa johtaa siihen, ettei Suomen olosuhteita otettaisiin riittävästi huomioon, Mäkinen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei kansallinen maataloustuki onnistu ilman rajasuojaa.

– Se on epärealistinen ajatus, koska sisämarkkinoilla pitää olla samanlaiset säännöt. Muutos merkitsisi sitä, että EU:ssa luovuttaisiin yhteisestä maatalouden rahoitusperiaatteesta, Mäkinen muistuttaa.

Maataloustukien kansallistamisesta ei hänen mielestään ole apua EU:n laajentumista ajatellen.

– Laajentuminen on erittäin haastavaa myös yhteisen maatalouspolitiikan kannalta. En kuitenkaan pidä realistisena sitä vaihtoehtoa, että vain rikkaat maat voivat tukea maatalouttaan.

PIENET TILAT POIS JO VUOSIKYMMENIEN JULISTUKSELLA JA ISOT TILAT VAIN VOIVAT JATKAA




Vuonna 2010 jäljellä on enää suurtiloja

Maatilojen määrä kutistuu kymmenessä vuodessa puoleen nykyisestä eli 40 000-45 000 tilaan. Kestoministeriksi kanonisoitu Kalevi Hemilä ei säälittele tilakatoa, mutta pelkää metsän muuttuvan kaupunkilaisille pelkäksi maisemaksi.

https://www.talouselama.fi/uutiset/maatalous/a551f433-a4c9-3c4c-9223-bc4f0626de11

"Tilanne näyttää maataloudessa erittäin hyvältä. Kun annamme rakennekehityksen jatkua ja tuemme sitä, kymmenen vuoden kuluttua tuotantoa jatkavien tilojen viljelijöillä voi olla muihin väestöryhmiin verrattuna täysin kilpailukykyinen toimeentulo. Kannattavuus saattaa olla olennaisestikin nykyistä parempi", summaa maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä.

Miltä teistä tuntuu, kun liikutte maakunnissa autioituvilla kylillä?

"Onhan se vähän sääli, mutta se on luonnollista yhteiskunnan ja kansantalouden kehitystä. Pohjanmaalla ja 50-luvulla syntyneenä olen kokenut, kuinka ikäluokkani ihmisiä lähti joukolla Ruotsiin. Pois muuttaneet nuoret ovat useimmiten päässeet toimeentulossa ja elämisen laadussa parempaan kuin jos olisivat jääneet tilalle."

MIKÄ TÄSSÄ KEHITYKSESSÄ ON SITTEN NIIN OMITUISTA

MINISTERI HEMILÄN JALANJÄLKIÄ SEURATAAN SULOISEEN LOPPUUN ASTI

" PIENIIN TILOIHIN TURHA INVESTOIDA "

KARHISEN TUTKIMUS PÖNKITTÄÄ MINISTERIÖN PITKÄAIKAISTA TAVOITETTA

http://ariojapelto.blogspot.com/2010/08/mihin-tungetaan-maataloudesta-vapautuva.html

Tehomaatalous Euroopassa ei enää työllistä. Englannissakin toimii automatisoitu sikatila, jossa yksi ainut ihminen hoitaa 5000 sikaa. Ruokinta ja lannan luonti on täysin robotoitu ja automatisoitu.

TÄSSÄKIN ON TOSIN YLILYÖNTEJÄ
Teollisuusmaissakin tämä tehdastuotannoksi paisunut agrobisnes pitäisi palauttaa perheviljelmien tasolle. Tilan maksimikoko voisi olla noin 50-100 hehtaaria, tai tilan koko saisi olla vain sen kokoinen, että se ei voisi eikä saisi tukeutua ulkopuoliseen työvoimaan. Suomessa tämä ei juuri vaikuttaisi nykyiseen käytäntöön. Teollisuusmaissakin ruoan tuottamisessa pitäisi verotuksella suosia paikallista pientuotantoa ja -jalostusta. Vähän kalliimmalla ruoan hinnalla säästetään pitemmällä aikavälillä nykyiset tehotalouden eläinten polttoroviot, jotka viime kädessä tulevat kuitenkin veronmaksajien ja kuluttajien maksettaviksi.

Tukiaisia maksettaisiin käänteisen progression mukaan 20-50 hehtaarin tiloille. Sitä suuremmilta tiloilta otettaisiin tuet pois.
TÄHÄN EI MENNÄ

TÄMÄ SEN SIJAAN ON SUOMENKIN TULEVAISUUS

Tehokkuuden puutteesta sen sijaan on kyse, kun pienet tuottajat joutuvat kilpailun puristuksessa jättämään leikin sikseen ja myymään tilansa suuremmille. Tilakokojen kasvaessa toiminta tehostuu ja karjankasvatuksesta tulee teollista liukuhihnapuuhaa. Tehokkuuden pyhän lehmän nimissä karjalle on myös syötetty “tehorehua” , jotta lihantuotantoyksiköt tuottaisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuren hyödyn. Tehokkuuden nimissä harrastettiin “eläinkannibalismia”. Samalla tuli tosin synnytetyksi “hullun lehmän” tauti.


Maatilojen lukumäärä on vähentynyt Suomessa 90-luvulla rajusti. Vuosikymmenen lopussa tiloja oli enää vajaat 80 000 ja entisen maatalousministeri Kalevi Hemilän näkemysten mukaan vajaan kymmenen vuoden kuluttua puolet tästä. Nykyisin tiloilla on keskimäärin noin 17 lehmää ja peltoa reilut parikymmentä hehtaaria. Se ei Hemilän mukaan riitä. Hän laskee, että investointi uuteen navettaan kannattaa tehdä siten, että lehmiä on vähintään 50-60. Viljatilan pitäisi olla vähintään sadan hehtaarin suuruinen. Koska tilat ovat Suomessa liian pieniä, neljäsosalla tiloista on nykyään muutakin yritystoimintaa.

Suomalaisella 20-30 hehtaarin tilalla ei olisi mitään mahdollisuuksia kilpailla amerikkalaista 1000-2000 hehtaarin tilaa vastaan. Vain pari miljoonaa farmaria 275 miljoonasta amerikkalaisesta ruokkii pääosin amerikkalaiset ja sen lisäksi tuottaa lähes puolet maailmalla kaupattavista vientielintarvikkeista.

On tää touhu niin perseestä kuin vain voi olla.

Tuet ohjattava aktiiviseen ruuantuotantoon? Jos viljelijä viljelee heinään ja myy ne eteenpäin niin sekö ei ole aktiivista ruuantuotantoa ? Ilmastonmuutoksen vuoksi kesien säätkin voivat vaihdella ja aiheuttaa muutoksia sadoissa. Viime kesänä esimerkiksi heinästä oli pulaa. Kyseessä on vain ja ainoastaan keksiä hyvä tekosyy piententilojen lopettamiseksi. Pääministeri tuskin on koskaan viljelyä harrastanut vaan kirjoittelee lähipiirin tiedoilla.

Lähitulevaisuudessa viljelijät ohjataan kovalla rahalla pajukon kasvatukseen. Yhteiskunnan kannattaa maksaa suopeltojen muutoksesta pajukoksi. Maailma säästyy!

Se tulee maksamaan paljon mutta mitäpä pieni ihminen muutakaan voi tehdä!