Pidän laitoselämästä, kaikki tapahtuu rutiineilla samaan aikaan, mistään ei tarvitse itse pitää huolta. Ei huolta siitä mitä tapahtuu seuraavaksi, tai mitä pitää tehdä. Se sanotaan. Jos laitos kaatuu, mikä on melko epätodennäköistä, kaadun silloin minäkin. Mutta en pelkää, koska on turvallista olla laitoksessa, minusta pahinta on, jos itse joutuu päättämään mitä tekee ja elämäni olisi olisi päätöksistäni kiinni. En jaksa enkä kykene ajattelemaan tulevaisuuteen. En piittaa sellaisesta. Kaikki ohjattu toiminta on parasta minulle. Silloin on paras kun joku toinen neuvoo minua ja minulle näytetään mitä pitää tehdä kädestä pitäen. Tai minun puolestani tehdään asiat. En tarvitse kantaa vastuuta, sen kantavat ne, jotka ovat vastuussa laitoksesta. Pidän päivittäisistä rutiineista jotka toistuvat samanlaisina vuodesta toiseen, enkä halua muutosta mihinkään.
Mikä olen mielestänne?
Mikä olen mielestänne?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Laitostunut...
Olet sairas henkilö, jolla ei ole elämä hallussaan.
Entä sitten. SoWhat. Onko sulta pois.
Itsehän sitä kysyit, minä vastasin.
Sulla niin kova krapula että oot vielä jurrissa.
Oletkos sinäkin laitoshoidossa?
Uskonnollistunut nykäskä. Lähtemällä voisit uuskunnollistua.
Selvennyksenä:
Olen siis töissä laitoksessa, en hoidossa. Minusta on turvallista olla töissä tälläisessa paikassa koska ei tarvitse todellakaan kantaa huolta mitä teen nyt ja mitä teen ensi vuonna tai mitä 10 vuoden päästä. Tätä samaa turvallista menoa näyttää jatkuvan taivaanrannan taa, ja siitäkin vielä edemmäs. Loppua ei siis näy :) Minulle sanotaan mitä pitää tehdä ja se on minusta mukavaa, teen mitä pitää tehdä ja sillä hyvä. En ole missään vastuullisessa hommassa, annan vastuut mielelläni muille. En halua vastuuta. Minä teen niinkuin sanotaan ja jos väärin menee, syy ei ole silloin minussa, vaan siinä, joka neuvoi minua. En osaisikaan kyllä päättää asioita, vaan minusta on hyvä, kun joku päättää minun puolestani, ei tarvitse itse vaivata päätä eikä tarvitse harmitella jos väärin tekee. Minä teen aina oikein. Jos työssäni tulee virhe, se on sen syytä, joka ohjeet minulle antoi, minä voin olla huolettomana. Valitsen sellaiset ihmiset ympärilleni jotka ovat luotettavia joihin minä uskon ja teen niinkuin he sanovat. Tehkää tekin vaan niin, niin teidänkin elämä muuttuu hyväksi. Muut nimittäin näkevät teidän asiat kuinka ne ovat, itsehän niitä ei näe. :):)
Voi pirkula. Olisit heti sanonut niin emme olisi haukkuneet sinua lyttyyn niinkuin muuten teimme. Olemme sentään sivistyneitä ihmisiä.
Eipä ole ihme, että vanhusten hoito, mielenterveyshoito ja kaikki muutkin hoitosektoreihin kuuluvat asiat lastensuojelua myöten ovat kuralla.. No, tsemppiä nyt vain, sinä kuuluisit psykiatrisin määritelmin itse laitoshoitoon. Toivottavasti saat aikanasi omalle kohdallesi kaltaisesi "hoitajan", voi tsiisus sentään mitä hyypiöitä ne palkkaavatkin..
Eiköhän aloitus ole provo. Joku villisikanakin tunnettu vapaa kansalainen noita rustailee.
Ja eiköhän hoitajat ole joutuneet muutoksen tuuliin että heikommat on alalta lentäneen sairaseläkkeille. Jäljelle jääneiden loppuvuorokausi kuluu kuntosalilla että jaksaa taas tehdä itsestään seuraavan päivänä sen kymmenen sortin moniottelijan ja samassa ne avustavat työt kunnolla.
Mutta liian kilttejä ovat kun suostuvat kireillä mitoituksilla tekemään. Kun se ei ole inhimillistä ketään kohtaan. Kuntapäättäjät sen määräävät miten hoidetaan. Hoidetaanko asiallisesti vai ei.
Helppooha se on kun muut ottavat vastuun sun tekemästä työstä. Minä joudun kirjaimellisesti itse vastaamaan omasta työstäni ja jos vahinko sattuu niin se olen nimenomaan minä siellä käräjäoikeudessa eikä minun pomoni. Tästä oli kädenvääntöä viisi vuotta sitten edellisessä työpaikassa kun pomot alkoi saneleen sääntöjä millä mennään ja riskeillä ei ollut niin väliä. Mulla on sellainen periaate että toisten ihmisten hengellä ja terveydellä ei riskeerata. Olen eri alalla töissä kuin aloittaja. Minullakin on työyhteisössäni paljon sellaisia kavereita joiden ei tarvitse ottaa omasta työstä vastuuta ja he ruinaavat vain lisää palkkaa kun minä kuulemma tienaan liian hyvin. Tuo edellisen työnantajan kanssa käyty kädenvääntö johti irtisanomiseen mutta en kadu sitä ollenkaan. Mieluummin otan potkut kuin toisen hengen vastuulleni. Vastuu ottaa myös veronsa, sen olen itse henkilökohtaisesti kokenut. On ollut unettomuutta ja stressiä sekä masennusta mutta siitä suosta on noustu...
No helppoa ja helppoa, jos sellainen henkilö laitetaan ei vastuulliseen työhön, sellaiseen johon ei tarvita koulutusta eikä osata juuri mitään eikä ole mitään vastuuta niin miten se aika kuluu? Se voisi olla täysi helvetti. Se joka tekee tikustakin asiaa ja toistaa jo tehtyä työtä aina uudelleen ja uudelleen menestyy sellaisessa työssä, hän ei siten pitkästy. Hän touhuaa aina jotain pientä, oli se touhu tarpeellista tai ei.