Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla kaikki hyönteiset katoavat sadassa vuodessa-" Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi "
Jos näin käy häviävät linnut, kukat, hedelmät ym.
Hyönteisten häviäminen on jatkunut 25-30 vuotta, 2,5 % vuosivauuhdilla.
Ihmisen vaikutus ilmastoon ja luontoon on karmeaa, sadan vuoden kuluttua on hiljainen kevät.
Vanhustenhoito tai maahanmuutto on silloin yhden tekevää.
Jos näin käy häviävät linnut, kukat, hedelmät ym.
Hyönteisten häviäminen on jatkunut 25-30 vuotta, 2,5 % vuosivauuhdilla.
Ihmisen vaikutus ilmastoon ja luontoon on karmeaa, sadan vuoden kuluttua on hiljainen kevät.
Vanhustenhoito tai maahanmuutto on silloin yhden tekevää.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuo vuonna 1962 julkaistu yhdysvalatalaisen bielogin Rachel Carlson'in teos Hiljainen Kevät. oli alkuna luonnonsuojeluun, jossa DDT näytteli suurta osaa. Todettiinhan silloin jopa maailmanlaajuisesti äidinmaidonkin sisältävän DDT:tä.
Noista ajoista on kauan, ja monet luontoa vahingoittavat kasvitmyrkyt ovat kiellettyjen listalla. EU direktiivit kielsivät mm. Valtti puunsuojan käytön, senkin sisältämän myrkyn vuoksi, eikä viljelyksiinkään suositella Roudnopin käyttöä.
Tuo kirjan pessimistinen näkemys saattaa johtua biologin syöpäsairaudestakin, hän menehtyi pari vuotta julkaisemisen jälkeen
Silti kannatan lämpimäsi kaikkea luontoa suojaavia toimenpiteitä, olematta pessimistinen. Luonto on pitkälti myös itsekorjaava, ehkä se heittääkin aikanaan meidät ihmiset turhanpäiväisinä jorpakkoon!
P O. Yhdysvaltalaisen biologin
Auttaisiko jos niitä ötökkä-hotelleja alettaisiin oikein kampanjoin rakennella? Linnunpönttökampanjahan oli jokin auka sitten.
Hyvä idea Sinulla, varmasti asiaa auttaisi askarrella hyönteishotelleja ja perosbaareja joka pihapiiriin ja parvekkeillekin, lahjoiksi ystäville. Luonnosta löytyy monenlaista tarviketta, keppejä, käpyjä, kuivaa heinää, kaarnaa ja lehtiä, lisäksi vähän lautaa ja kanaverkkoa. Parvekkeella roikkuvan pienen lepopaikan saa sitomalla samanpituisia kepakoita, tikkuja ja paksumpia oksia joihin on porattu reikiä, yhteen narulla .
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/hyonteishotelli
Puutarhaan kannattaa istuttaa pölyttäjien suosikkikukkia, minulla parhaiten toimii mäkimeirami ja muutkin yrtit, syyssyrikka, ruusujuuri ja punahattu - oikeastaan kaikki kukkivat kasvit. Värit ja tuoksut viettelevät mehiläisiä ja perhosia. Voi perustaa myös perhosbaarin vaikkapa näin : muovipurkki ripustetaan puun oksalle (sininen väri on kuulemma erityisen houkuttava). Astiaan laitetaan pesusienen palasia ja täytetään oluella, johon on lisätty vähän hiivaa.
Tärkeä syy pölyttäjien vähenemiselle myös liika ympäristön siistiminen , nurmikot leikataan lyhyiksi varsinkin kaupunkialueilla ja teiden varsillakin, kukkakasvit eivät pääse siementämään. Pientareet ja ojanpenkat ovat vähissä tehomaataloudessa ja joka vuosi peitetään valtavat maa-alueet asfalttiin teiden ja muun rakentamisen alle. Se edistää tulvariskiäkin.
Meillä on paljon myös hedelmäpuita, joiden pölytyksen onnistuminen ratkaisee sadon. En ole pölyttäjien vähenemisestä selviä merkkejä havainnut, ajankohdan sää on ratkaiseva. Jos on koleaa ja hyvin tuulista, eivät pölyttäjät ole liikkeellä. Viime toukokuun lopun suurenmoinen lämpö mahdollisti ennätyssuuren sadon .
Ihmiskunta katoaa sitten 101 vuodessa, sillä tarvitsemme koko eläinmaailman, hyönteiset mukaan lukien.
Hyönteisten mukana katoavat puiden hedelmät ja linnut, noin ensi ajatuksella. Muita tuhoja en lähde edes rekisteröimään.
Luonto korjaa jos sille annetaan mahdollisuus, ylen artikkeli kuvaa pahinta mahdollista, mehiläisten häviäminen on tosiasia, hyönteisten häviäminen vaikuttaa kaikkeen ekosysteemissä.
Ilmastonmuutoksesta tiedetään, mutta kerkiääkö ihminen estämään sen, muutama sukupolvi eteen silloin elävät voivat sen todeta.
Voisikohan evoluutio tuoda kiireellä uuden hyönteispölyttäjän tekemään mehiläisten työt, jos ne poloiset katoavat maailmasta.
Toivotaan.
Rypsipelloilla käytetään kasvinsuojeluaineena neonikoitinoideja sisältävää myrkkyä. Se on hyvin tuhoisaa pölyttäjille. Muistakaa ostaa aina rypsiöljynne luomuna, se on pieni käytännön keino hyönteistuhon hidastamisessa.
Mehiläistarhaus on lisääntynyt kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Itäsuomessa meillä on tarhaajia jotka elättävät itsensä tarhauksella. Pesiä on 850 lähellä metsäniittyjä ja mustikka ja puolukkasato on lisääntynyt huomattavasti
Pölyttäjähotelleja suositellaan rakennettavaksi, metsissämme kun ei pehmeää lahopuuta paljoakaan ole.
Hotellipölli valmistetaan poraamalla 10-12 sentin syvyyteen ja 4-8 leveitä reikiä täyteen, n. 20 sentin mittainen pölli. Se ripustetaan aukot aurinkoon päin, n. 150 sentin korkeuteen.
Siinäpä linnunpönttöjen sijasta olisi talkoita mehiläisten hyväksi.
Ihmisten on heti lopetettava hyönteisillä "herkuttelu".
Radiosta kuunnellu Minna Pyykön ohjelmia, keski-euroopan lintukanta on romahtanut ja suomestakin hävinnyt miljoona yksilöä, tehomaatalous ja hyönteimyrkyt.
Vaikka suomessa luonto on puhdas se ei auta lintuja muuttomatkoilla.
Jos näin käy että hyöteiset häviää, romahtaa teollinen yhteiskunta, sen seurauksena ihmiskunta kuolee hyvin vähiin, suuria sukupuutto aaltoja on ollu ja tulee olemaan.
Tsernobylin tuho hävitti Etelä-Suomen sääsket 10 vuodeksi, sitten kanta vähän toipui mutta lienee nyt taas hävinnyt. Samoin kävi kimalaisille, ampiaisille, kukkakärpäsille, sudenkorennoille, perhosille. Nyt on Fukushima jo kauan sitten tuhonnut Tyynen valtameren elämän lähes kokonaan. Siksi meilläkin kirjolohen ja lohen hinnat ovat tuplaantuneet, kun USA ei saa enää kalaa perinteisiltä kalastusvesiltään vaan ostaa mm Norjasta ja paljon ja hyvällä hinnalla.
Toinen syy hyönteisten tuhoon radioaktiivisen säteilyn ja myrkkyjen lisäksi on yhä lisääntyvä mikroaaltoaltistus. Kännykkä-, TV- ym mastoja rakennetaan aina vain lisää ja uusille taajuusalueille. Mikroaaltosäteilyn haittoja on tutkittu, mutta Suuri Raha ja poliittinen mafia estää niitten julkistamisen.
Näistäpä syistä hyönteiset(kin) kuolevat ja samoin hyönteissyöjät eli siinä syy, miksi ei enää kesäisin kuulu linnunlaulua. Linnuistakin yleisimmät ovat nykyään varikset, lokit, naalat ja pulut. Variksetkin ovat oppineet hiljaisiksi kun rääkyjät on hätistelty kauemmas asutuksen teinoilta. Muuten kyllä ansiokkaasti siivoavat ympäristöstä raatoja ja muuta ruuakseen kelpaavaa, joten en hätistele niitä pois muualta kuin roskakatoksesta.
Olen kaivannut Sisä-Suomen lapsuuteni kottaraisia, jotka toivat kesän, niille oli kotirannan koivuissa pönttöjä. Kun ne järjestäytyivät muuttomatkoilleen sähkölangoille, oli syksyinen haikea hyvästien aika. Sama koskee pääskysiä, joita näkee täällä asuinseudullani etelärannikolla vain venesataman laiturien alla pesimässä ja veden yllä kiitämässä hyönteisiä napaten, hyviä levähdys- ja -tähyilypaikkoja on purjeveneiden mastopuissa ja mantookeilla. Laiduntamisen ja vanhanaikaisten navetoiden katoaminen on paljon vähentänyt hyönteisiä ja sitä myötä kottaraisia ja pääskyjä.
Tulokaslajeista kanadanhanhet ovat vallanneet alaa, jopa Niilinhanhia näkee, samoin merimetsot ulommilla luodoilla. Kyhmyjoutsenkannat ovat runsaita, saattavat talvehtiakin, siirtyvät jään reunan mukana ulommas merelle. Komeita lintujahan ne, mutta vievät elinmahdollisuuksia pienemmiltä, esimerkiksi sorsat ovat vähentyneet. Merikotkakanta on elpynyt, harmaahaikaroita näkee silloin tällöin myös. Tuulivoimarakentaminen pitäisi sijoittaa kauemmas arvokkaista linnustoalueista, muuttoreittien levähdyspaikoista ja lintujen pesimäpaikoista. Kaartelevat saalistavat petolinnut saattavat jäädä tuulimyllyn lapoihin, muuttolinnut matkoillaan kai osaavat aika hyvin kiertää suuret tuulivoimapuistot.
Varispopula asustaa meidän lähimetsikössä pienellä vuorella kuin kukkulan kuninkaina. Poikasten lentoharjoitusten aikaan emot ovat äänekkäitä ja suojelevia, tuovat kyllä poikasiaan kuistin katolle , mutta ihmisille ja koirille rääkyvät käskyjä pysyä kaukana lapsukaisistaan. Viime kesä oli kuuma ja kuiva, vietiin juoma-ja kylpypaikka myös metsän puolelle, lasten muovipulkka oli sopiva siihen tarkoitukseen, pihassa oli pienempiä kylpylöitä. Naakkoja on paljon, perinteisesti kirkkopuistossa puisen kirkontornin kieppeillä ja varsinkin sadonkorjuun jälkeen pelloilla. Lintulaudalla käy paljon tiaisia ja pikkuvarpusia, joskus närhiä, punatulkkuja ei ole nähty vuosiin. Kesällä pönttöihin ilmestyy enimmäkseen kirjosieppoja.
Hiljaisesta keväästä tulee mieleen Aarne Jokelan säveltämä, Juha Vainion sanoittama surumielinen laulu Viimeinen kevät. Sillä on käsittääkseni myös luonnonsuojelullinen sanoma, vaikka yleensä sitä pidetään haikeana rakkaus- ja erojaislauluna ja kuullaan jopa hautajaisissa.
https://www.youtube.com/watch?v=RvmOE6f8cWA
Äsken vielä tuolla metsässä talitintit konsertoi :)
Pelastumme ainakin siltä kaamealta kohtalolta, että ravinnoksemme alettaisiin valmistaa hyönteisperäistä proteiinia.
Itikat loppuisivat siihen paikkaan.
Johan ne harjoittelivat joillakin sirkoilla ja torakoilla joitakin aikoja sitten.
Enpä kadehtinut maistajia.
Aikojen alusta eläinlajeja on kadonnut maapalloltamme.
Ei mitään vaikutusta.
Vai kaipaatko hirmuliskoja ?
Luonto kyllä etsii tasapainonsa.
Eikö todellisempaa pohdittavaa ole ?
Nii on, on ollut aika jolloin maapallolla ei ollut elämää ollenkaan.
Nykyinen elollisten massa sukupuutot johtuu ihmisestä, siinä on vissi ero.
Maapallo tulisi toimeen erittäin hyvin ilman ihmistä.
Luonto etsii tasapainoa, kyllä, kun ihmisrotu kuolee sukupuuttoon on maapallolla aikaa korjata ihmisen aiheuttamat tuhot.