Oon ollu kolme päivää ihan hillittömässä, 40 asteen kuumeessa ja kaikenlaisten tulehdusten hyökkäyskohteena. Kaikki tietävät, että sairaana oleminen on tuskallista, etenkin jos kuume lähentelee 41 astetta ja kuolemanpelko väijyy mielessä.
Lähetin eilen tekstarin ystävälleni ja selitin, ettei voida lähiaikoina varmaankaan nähdä, ku oon niin kipee. Hän sitten soitti ja nauroi koko puhelun ajan ns. päin naamaa. Sanoin, et älä naura, ku oon näin kipee, niin nauraminen vaan jatkui.
Oonko jotenkin outo jos oon vihanen tollasesta käytöksestä? Miten työ suhtautuisitte tollaseen? Itelleni ei tulis ees mieleen käyttäytyä noin.
Tää on vaikeeta, sillä kyse on läheisestä ystävästä ja miusta tuntuu, et entisestä ystävästä on tullu "ystävä".
Lähetin eilen tekstarin ystävälleni ja selitin, ettei voida lähiaikoina varmaankaan nähdä, ku oon niin kipee. Hän sitten soitti ja nauroi koko puhelun ajan ns. päin naamaa. Sanoin, et älä naura, ku oon näin kipee, niin nauraminen vaan jatkui.
Oonko jotenkin outo jos oon vihanen tollasesta käytöksestä? Miten työ suhtautuisitte tollaseen? Itelleni ei tulis ees mieleen käyttäytyä noin.
Tää on vaikeeta, sillä kyse on läheisestä ystävästä ja miusta tuntuu, et entisestä ystävästä on tullu "ystävä".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mun mielestäni kenenkään ei pidä kestää tuollaista käytöstä. Mikään ei volla ärsyttävämpää, kun se, että joku nauraa esim. jos loukkaantuu tai on kuumeessa. Mietis, että mitä se kaveri sanois, jos sä nauraisit sille, kun se on kipee. Kestäisikö hän sen vai suuttuisiko hän? Epäilen, että suuttuisi.
Ei tämän takia silti kannata lopettaa hyvää ystävyyttä. Vihanen silti saa olla ihan hyvällä omalla tunnolla.
miten niin ouot no et oo