Pekka ajaa autolla nopeudella 100 km/h suoralla tiellä. Hän huomaa 120 metrin päässä edessään punaisena palavat liikennevalot. Hän aloittaa jarrutuksen joka kestää kokonaisuudessaan 3 sekuntia. Ehtiikö hän pysäyttää auton ennen valoja? Perustele vastaus. Laske lisäksi pekan liike-energia ennen jarrutusta ja jarrutuksen jälkeen.
Miten tätä kannattaisi lähteä laskemaan? Jarrutuksen jälkeen liike energia on nolla sen sain eilen kokeessa itse laskettua.
Diplomi-insinööri(AMK) kurssitehtävästä...
Insinööriamk
53
809
Vastaukset
Aika selkeä yläasteen fysiikan laskutehtävä, jossa pitää vähän jo aavistella luonnonlakeja, niiden olemassaoloa arjen tilanteissa ja vaikutuksia.
Laske jarrutuksen keskihidastuvuus ja vertaa saatua tulosta reaalimaailman arvoihin.- arvelenpa.vain
Mikä sviddu on keskihidastuvuus? Jotain uudempaa fysiikkaa?
Varmaan kannattaisi kollihölmön verrata itseään reaalimaailmaan. - Mitä-s-
arvelenpa.vain kirjoitti:
Mikä sviddu on keskihidastuvuus? Jotain uudempaa fysiikkaa?
Varmaan kannattaisi kollihölmön verrata itseään reaalimaailmaan.Kun liikken nopeus hidastuu tietyssä ajassa tietyn määrän, niin keskihidastuvuudeksi sanotaan hidastuvuuta(-kiihtyvyyttä), joka vakioarvolla pääryisi samaan tulokseen.
- pari.huomiota
Mitä-s- kirjoitti:
Kun liikken nopeus hidastuu tietyssä ajassa tietyn määrän, niin keskihidastuvuudeksi sanotaan hidastuvuuta(-kiihtyvyyttä), joka vakioarvolla pääryisi samaan tulokseen.
Samaan tulokseen ?!?
Keskihidastuvuudella vauhti muuttuisi kyllä samassa ajassa yhtä paljon, mutta kuljettu matka voisi samalla alkuvauhdilla poiketa paljonkin siitä mitä todellisuudessa vaihtuvalla hidastuvuudella on samassa ajassa kuljettu. Varsinkin silloin jos vauhti aluksi kasvaa ja lopuksi pienenee alle alkuperäisen arvonsa voi ero olla jo valtava.
Määritelmä keskihidastuvuudelle on kuitenkin toinen, eli keskimääräinen vauhdin muutos aikayksikköä kohden silloin kun vauhti hidastuu tarkasteltavan aikajakson alku- ja lopputilanteen välillä. Jos siis liikutaan ympyrärataa vakio vauhdilla, on keskihidastuvuus nolla tarkasteltavan aikajakson pituudesta riippumatta, vaikka keskikiihtyvyyttä voi olla paljonkin.
Keskihidastuvuutta ei siis missään tapauksessa voida yleisessä tapauskessa määritellä kiihtyvyyden itseisarvon keskiarvona!
Myöskään viestiketjun avauksen tapauksessa kuljettu matka ei vastaa samalla ja tasaisella keskihidastuvuudella kuljettavaa matkaa.
- TässähänTämä
Kiihtyvyyden kaavalla lasketaan hidastuvuus (negatiivista kiihdytystä) ja kun se tiedetään lasketaan jarrutukseen kuluva matka.
Liike-energian täsmällistä määrää ei voi tietää kun liikkuvaa massaa ei tiedetä, mutta sen paikalle voi yhtälöön laittaa jonkun vakion.
Siis mimmosia DippaInssejä AMKsta oikein tulee jos tämä tehtävä on liian vaikea? - NoinhanSeMenee
Tehtävästä puuttuu tietoja. Ensinnäkin, jos huomaa valot ollessaan niistä 120 m päässä, tulee ottaa huomioon reaktioaika jarruruksen aloittamiseen, tyypillisesti 0,3-05 s, jona aikana auto kulkee alkuperäistä vauhtia. Tehtävässä ei ole annettu keskimääräistä kitkakerrointa u auton renkaiden ja tien pinnan välillä. Nopeus jarrutuksen päätyttyä v' ja jarrutusmatka s ovat sen avulla laskettuna:
v'=v-ugt
s = vt-ugt^2/2.
Tuossa lisäksi havainnollistusta.
http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/ - viallinentehtävä
Tehtävä on selkeästi viallinen koska ei ole ilmoitettu kitkakertoimia ja ilmanvastustakaan lainkaan...
- Joakim1
Mihin niitä tarvitaan tehtävässä? Tuossahan on kerrottu nopeus ja jarrutukseen käytetty aika. Pekan liike-energian laskemiseen tarvitaan tietysti hänen painonsa.
Toinen puhuu reaktioajasta. Tehtävässä sanottiin kuitenkin alkutilanteessa jo Pekan huomanneen valot eli ainakin suurin osa reaktioajasta on jo mennyt. Keltanen on palunut jo pitkään 100 km/h rajoituksella, joten Pekka lienee hyvin valmistautunut jarrutukseen.
Liikenteessä tietysti tulisi kolari, jos noin jarruttaisi. - yksplusyksonkaks
Joakim1 kirjoitti:
Mihin niitä tarvitaan tehtävässä? Tuossahan on kerrottu nopeus ja jarrutukseen käytetty aika. Pekan liike-energian laskemiseen tarvitaan tietysti hänen painonsa.
Toinen puhuu reaktioajasta. Tehtävässä sanottiin kuitenkin alkutilanteessa jo Pekan huomanneen valot eli ainakin suurin osa reaktioajasta on jo mennyt. Keltanen on palunut jo pitkään 100 km/h rajoituksella, joten Pekka lienee hyvin valmistautunut jarrutukseen.
Liikenteessä tietysti tulisi kolari, jos noin jarruttaisi.Ilman kitkakerroint ja ilman ilmanvastuskerrointa hidastuvuuden voi vetää vaikka hihasta, koska sitäkään ei tehtävässä ole annettu. Esim a = -2 m/(s^2)
Koska tieetään v_alussa = 100 km/h = 27,7778 m/s niin silloin loppuvauhdin saa laskettua näin: v_lopussa = v_alussa - 2m/(s^2)*3s = 21.7778 m/(s^2) = 78,4 km/h
Ei siis ehdi pysähtyä kolmessa sekunnissa valitulla hidastuvuudella, mikä on vastaus erääseen tehtävässä esitettyyn kysymykseen.
Sitten voi laskea matkan, mikä tuohon jarrutukseen kuluu: s = v_alussa * 3s - 0,5*2 m/(s^2)*(3 s)^2 = 74,3333 m.
Jarrutuksen jälkeen jää siis vielä reilusti matkaa (45,667 metriä) ennen valoja , mutta koska Pekka päättää lopettaa jarruttamisen jo kolmen sekunnin jälkeen ei auto pysähdy ennen valojakaan. Ehkäpä syynä oli se että ne valot vaihtuivat vihreiksi tuolla hetkellä.
Tehtävässä ei ole sanottu Pekan havainneen valoja ennen tehtävän alkutilannetta, joten ne eivät välttämättä olleet keltaiset, vaan vielä liian kaukana (tai kaarteen tai jonkin ohitettavan auton takana piilossa) jotta Pekka olisi aikaisemmin huomannut punaiset valot.
Tällöin alkuun tulisi huomioida myös reaktioaika ja -matka, mikäli haluaisi hieman realistisempia tuloksia.
Tehtävässä ei kuitenkaan ollut järkeä, koska kiihtyvyys (tai hidastuvuus) jätettiin kertomatta aivan kuten Pekan massakin. Niinpä kaikki Pekan liike-energian arvot tulee myös laskea hihasta revityllä Pekan massalla. Järkevässä tehtävän annossa nuo kaikki olisi jo kerrottu, eikä oletettu tehtävän tekijän repivän niitä hihasta.
Diplomi-insinööri(AMK) kurssitehtäviä ei oikeasti ole tietysti olemassakaan. Nykyään valmistuu tekniikan kandidaatteja niihin johtavassa tutkinnossa, joita toki voi DI:ksikin kutsua, mutta AMK ei liity asiaan yhtään mitenkään. DI-koulutuksessa ei tuollaisia tehtäviä teetetä, peruskoulussa taso olisi oikea, mutta tehtävä täysin puutteelllisesti laadittu.
DI-koulutuksen tehtävissä hidastuvuus ei olisi vakio, vaan olisi annettu vierintäpitokerroin, ilmanvastuskerroin, otsapinta-ala, akseliväli, dynaaminen pyöränsäde, ilman tiheys, vierintävastuskerroin auton ja pekan massat suurimmat kuhunkin pyörään vaikuttavat jarrutusmomentit, sekä auton mkp:n korkeus maasta ja paikka pituus suunassa, joista tehtävän tekijä laskee hidastuvuuden arvot ihan itse kullakin hetkellä, huomioiden että sitä saattaa rajoittaa sekä jarrutusvomomentin maksimiarvo että vierintäpitokerroin.
On myös mahdollista ettei ilman tiheyttä olisi annettu, vaan se tulisi laskea itse ilman lämpötilan ja suhteellisen koskeuden sekä ilmanpaineen avulla, olettamalla ilman niistä riippuvan tiheyden olevan niistä laskettavissa. - Joakim1
Tehtävän teksti tuskin on pilkulleen oikein tänne kirjoitettu. Varmastikin jarrutuksen on tarkoitettu päättyvän pysähtymiseen, mikä tosin on hiukan ristiriitaista Pekan liike-energian kanssa.
Ilmanvastuksen merkitys hidastuvuuteen on niin olematon, että DI ymmärtää sen hukkuvan virhemarginaaliin ellei kyse ole varsin liukkaasta kelistä. Tyypillisellä henkilöautolla 100 km/h ilmanvastus suuruusluokkaa 200 N vs. jarrutusvoima 15 kN.
Ei kai AMK:sta DI:ksi tulla? Kai tuollainen kysymys voi olla pääsykokeissa tai alkupään mekaniikassa? Sehän pitää olla lukiotasoa, pahimmillaan lyhyen matikan tasoa. - lue.tehtävä
Joakim1 kirjoitti:
Tehtävän teksti tuskin on pilkulleen oikein tänne kirjoitettu. Varmastikin jarrutuksen on tarkoitettu päättyvän pysähtymiseen, mikä tosin on hiukan ristiriitaista Pekan liike-energian kanssa.
Ilmanvastuksen merkitys hidastuvuuteen on niin olematon, että DI ymmärtää sen hukkuvan virhemarginaaliin ellei kyse ole varsin liukkaasta kelistä. Tyypillisellä henkilöautolla 100 km/h ilmanvastus suuruusluokkaa 200 N vs. jarrutusvoima 15 kN.
Ei kai AMK:sta DI:ksi tulla? Kai tuollainen kysymys voi olla pääsykokeissa tai alkupään mekaniikassa? Sehän pitää olla lukiotasoa, pahimmillaan lyhyen matikan tasoa.Kun autolla pysähdytään 120 metrin päässä odottaviin punaisiin valoihin 100 km/h vauhdista, on ilmanvastuksella ja moottorijarrutuksella suurin vaikutus asiassa. Pyöräjarruja käytetään huomattavasti vähemmän kuin mihin ne pystyisivät, varsinkin jos keli EI ole liukas.
Niinpä hidastuvuus on kaikkea muuta kuin vakio. Lisäksi nyt ei jarrutettu pysähdyksiin, vaan ainoastaan 3 sekunnin ajan. Ei pisteitä kun vastaat itse keksimääsi tehtävään aloituksen sijasta. - Joakim1
lue.tehtävä kirjoitti:
Kun autolla pysähdytään 120 metrin päässä odottaviin punaisiin valoihin 100 km/h vauhdista, on ilmanvastuksella ja moottorijarrutuksella suurin vaikutus asiassa. Pyöräjarruja käytetään huomattavasti vähemmän kuin mihin ne pystyisivät, varsinkin jos keli EI ole liukas.
Niinpä hidastuvuus on kaikkea muuta kuin vakio. Lisäksi nyt ei jarrutettu pysähdyksiin, vaan ainoastaan 3 sekunnin ajan. Ei pisteitä kun vastaat itse keksimääsi tehtävään aloituksen sijasta.Jos kysytään "ehtiikö hän pysäyttää auton ennen valoja", tarkoitetaan tietysti pysähtymiseen päättyvää jarrutusta eikä jostain ihmeen muusta syystä 3 s päästä loppuvaa jarrutusta. Halutaan vain selvittää tapahtuiko pysähtyminen ennen vai jälkeen liikennevalojen.
Eihän 100 km/h vauhdilla edes etenisi kuin 83 m 3 sekunnissa, vaikka vauhti ei hidastuisi lainkaan. Ilmanvastus hiljentäisi vauhtia ehkä 2 km/h tuon 3 s aikana. Vierintävastus suunnilleen saman verran. Moottorijarrutus sitten riippuu paljon moottorista ja tietysti myös vaihteesta, automaattivaihteiston toiminnasta puhumattakaan sähköauton toiminnasta kaasupoljin nostettuna. Omalla autollani 100 km/h normaalisti käytettävällä vaihteella moottorijarrutus on varsin olematonta eli kytkinpolkimen painaminen ei paljoa vaikuta.
Kuten sanoin, oikean tehtävän tekstiä tuskin on kopioitu tänne sanatarkasti. Usein tietysti pitää tietää myös minkä kurssin tms. yhteydestä tehtävä on, jotta vastauksen voi sovittaa ajateltuun tasoon. Harvoin tehtävissä kerrotaan tarkasti mitä voi olettaa ja mitä pitää laskea.
- fys.maist
Hidastuvuus on keskimäärin 10 m/s². Alussa siis ilmanvastuksen ansiosta hieman yli yksi g. 100 km/h on n. 28 m/s, joten auto pysähtyy 2,8 sekunnin aikana. Keskinopeus puolet lähtönopeudesta, siis 14 m/s. Auto liikkuu siis 2,8s*14m/s = n. 40 metriä.
- fys.maist
thoyssa kirjoitti:
Ei ole mahdollista niin suuri hidastuvuus kuin 10 m/s^2. Eli Pekka ei ehdi pysähtyä.
On mahdollista.
fys.maist kirjoitti:
On mahdollista.
Niin kun se hidastuvuus on 9.2m/s^2. Mutta jos kitkakerroin on 1, hidastuvuus on enintään 1 g, eli 9,8 m/s^2.
- Joakim1
thoyssa kirjoitti:
Niin kun se hidastuvuus on 9.2m/s^2. Mutta jos kitkakerroin on 1, hidastuvuus on enintään 1 g, eli 9,8 m/s^2.
Tässä on yksi nopeasti löydetty rengastesti: http://www.autokorjaamovoksman.fi/userData/33857/tiedostot/1604-Hankook_Autobild-5_2016-Summer-tire-test.pdf
100 km/h jarrutus kuivalla asfaltilla vei 34,6-39,7 m renkaasta riippuen. Keskihidastuvuus siis 9,7-11,2 m/s^2. Siis vain muutama huonoin jäi alle 9,81:n. Ilmasvastus tietysti auttaa hiukan, mutta ei oleellisesti. Luultavasti alle 0,1 m/s^2 keskihidastuvuuteen 100 km/h:sta jarrutettaessa.
Selvästikin siis kitkakerroin voi olla yli yhden renkaan ja asfaltin välillä. - Käsitteet-selville
Joakim1 kirjoitti:
Tässä on yksi nopeasti löydetty rengastesti: http://www.autokorjaamovoksman.fi/userData/33857/tiedostot/1604-Hankook_Autobild-5_2016-Summer-tire-test.pdf
100 km/h jarrutus kuivalla asfaltilla vei 34,6-39,7 m renkaasta riippuen. Keskihidastuvuus siis 9,7-11,2 m/s^2. Siis vain muutama huonoin jäi alle 9,81:n. Ilmasvastus tietysti auttaa hiukan, mutta ei oleellisesti. Luultavasti alle 0,1 m/s^2 keskihidastuvuuteen 100 km/h:sta jarrutettaessa.
Selvästikin siis kitkakerroin voi olla yli yhden renkaan ja asfaltin välillä.Maksimijarrutuksessa renkaan ja asfaltin välillä ei hidastavana ilmiönä ole kitka, vaan muodinmuutostyö.
- on.jo.selvillä
Käsitteet-selville kirjoitti:
Maksimijarrutuksessa renkaan ja asfaltin välillä ei hidastavana ilmiönä ole kitka, vaan muodinmuutostyö.
Hidastavana ilmiönä on nimenomaan kitka, muodonmuutostyö taas on pääasiallinen vierintävastuksessa vaikuttava ilmiö. Älä sotke niitä keskenään.
Maksimijarrutuksessa (mikä ei liity tehtävään) taas pääasiallinen negatiivinen työ tehdään jarruissa, ei renkaan ja tien välillä. - Joakim1
on.jo.selvillä kirjoitti:
Hidastavana ilmiönä on nimenomaan kitka, muodonmuutostyö taas on pääasiallinen vierintävastuksessa vaikuttava ilmiö. Älä sotke niitä keskenään.
Maksimijarrutuksessa (mikä ei liity tehtävään) taas pääasiallinen negatiivinen työ tehdään jarruissa, ei renkaan ja tien välillä.Miten määrittelet termin "pääasiallinen negatiivinen työ"? Paikka, jossa liike-energia muuttuu eniten lämmöksi? Tuo varmastikin riippuu siitä miten jarrutetaan. Lukkojarrutuksessa ei jarrut kuumene. ABS sitten optimoi kuinka paljon renkaat pyörivät.
Kyllähän se itse hidastumisen aiheuttava voima ja siten työ syntyy tien ja renkaan välillä. Mutta työn voi määritellä momella tapaa riippuen siitä, mistä työstä on kiinnostunut, - Käsitteet-selville
on.jo.selvillä kirjoitti:
Hidastavana ilmiönä on nimenomaan kitka, muodonmuutostyö taas on pääasiallinen vierintävastuksessa vaikuttava ilmiö. Älä sotke niitä keskenään.
Maksimijarrutuksessa (mikä ei liity tehtävään) taas pääasiallinen negatiivinen työ tehdään jarruissa, ei renkaan ja tien välillä.Auton liikettä hidastava toiminto tapahtuu renkaan ja tien pinnan välillä, sillä seikalla, mihin tämä energia sidotaan edelleen, ei ole merkitystä, siis jarruihin, moottorin inertiaan tai mihin muuhun tahansa.
Kansanomaisesti kaikkia liikettä hidastavia ilmiöitä kutsutaan vain kitkaksi, fysiikassa on omat terminsä eri ilmiöille, joista kitka on yksi rajattu osa, viskositeetin , turbulentin, koheesion yn joukossa.
- Amkuski
Tehtävän tiedot annettu väärin. Kyseessä ei ole Pekka vaan Erkki. Pekka painaa 100 kg enemmän kuin Erkki.
- Öönotota
Jos nyt oletetaan että Pekka jarruttaa tasaisesti hidastaen pysähdyksiin, niin hänen keskinopeus jarrutuksen aikana on 14 m/s, jolla hän etenee 3 sekunnin aikana 42 metriä.
Mutta hölmöähän se olisi tehdä tuollainen hätäjarrutus ja pysähtyä kauas valoista, joten Pekka varmaan vaan hidastaa suunnilleen nopeusrajoituksen tuntumaan ja liruttelee sitten rauhassa valoihin. Hänellähän on alussa aika reippaasti ylinopeutta. Rajoitus on korkeintaan 60, nopeammilla alueilla ei ole liikennevaloja.
Mutta joo, ehtii se ennen valoja pysähtymään, matkaa on reilusti.- NoinOn
Noin on. Parempi olisi laatia realistisia tehtäviä. Esim. että Pekka jaa 120 km/h tieosuudella, jolla on 60 km/h rajoitus. Peltipoliisin nähtyään 100 m päässä Pekka aloittaa hätäjarrutuksen. Ehtiikö hän pudottaa vauhtinsa rajoituksen mukaiseksi.
- MasseyHarri
Kun kerran kysyit kuinka tehtävä lasketaan, niin voiman impulssia ja energiaperiaatetta tässä käytetään:
m*v(loppu)-m*v(alku)=-F*t
½m*v(alku)^2=F*s ½m*v(loppu)^2, ylemmästä ratkaistaan F/m , ja sijoitetaan alempaan, josta ratkaistaan v(loppu).
Kun kerran haetaan matkaa jolla v(loppu)=0, niin asetetaan se v(loppu) nollaksi , ja saadaan tarvittavaksi jarruusmatkaksi s= v(alku)*t/2, joka sitten laskemalla todetaan olevan pienempi kuin se matka valoihin, joten ehtii topata. - NoinhanSeOn
Jotta auto pysähtyisi 3 sekunnissa 100 km/h nopeudesta, pitäisi kumin ja tien välisen kitkakertoimen olla 0,95. Kuitenkin kumin ja tien välinen kitka on vain 0,7 (liikekitka) - 0,8 (lepokitka). Tehtävä ei siis ole realistinen noin esitettynä. Pysäytysaika on minimissään 4 s luokkaa.
- fys.maist
Auto ei liiku tyhjiössä. Sitä hidastaa muukin kuin kitka. Käytännössä nykyaikaisen henkilöauton hidastuvuus on 10 m/s².
- teidenrupinstain
Siinähän sanottiin vaan, että suora tie, joten voihan siinä olla ylämäkeekin...
- jarrutusmatka
Käytännössä auton jarrutusmatka satasesta pysähdyksiin tasaisella kuivalla asfaltilla on noin 40 metrin luokkaa, kuten näkyy esim. autolehtien testeissä. Yhtenä esimerkkinä löytyi pikaisesti googlaamalla TM:n uutinen Honda Civicin tuloksesta, joka oli ennätystulos heidän testeissä, 37 metriä, mutta kyllä se usein menee vähän päälle 40 metrin. Eli tuo edellä mainittu 42 metriä voisi olla realistinen, hyvillä jarruilla, renkailla ja kelillä, jos Pekka jarruttaa täysillä.
- Joakim1
jarrutusmatka kirjoitti:
Käytännössä auton jarrutusmatka satasesta pysähdyksiin tasaisella kuivalla asfaltilla on noin 40 metrin luokkaa, kuten näkyy esim. autolehtien testeissä. Yhtenä esimerkkinä löytyi pikaisesti googlaamalla TM:n uutinen Honda Civicin tuloksesta, joka oli ennätystulos heidän testeissä, 37 metriä, mutta kyllä se usein menee vähän päälle 40 metrin. Eli tuo edellä mainittu 42 metriä voisi olla realistinen, hyvillä jarruilla, renkailla ja kelillä, jos Pekka jarruttaa täysillä.
Tuo 0,8 kitkakerroin johtaisi 50 m pysähtymismatkaan 100 km/h vauhdeista. Tuo oli tyypillinen mittaustulos vielä 80-luvulla, jos autossa ei ollut ABS-jarruja tai lukollista nelivetoa. Moottoripyörät pääsivät 40 m ja allekin jo tuolloin. Samoin jotkut nelivetoiset ilman ABS:ää.
Ilmeisesti autojen ongelma oli liian vähäinen takajarrujen käyttö sekä vaikeus hallita jarrutusta. Tuolloin ohje oli lukkojarruttaa hätätilanteessa.
- Noinkohan
Täysjarrutus 120 m päästä liikennevaloista on vaarallista, aiheuttaa peräänajon.
- martta00
Minä vastaisin näin:
Jos kerran auto pysähtyy 3 s aikana, niin keskimääräinen hidastuvuus on (100/3,6)/3 = 9,259 m/s². Tällöin auto etenee matkan s = (100/3,6)*3 - ½*9,259*3² = 41,7 m. Tämä on alle 120 m, joten ehtii hyvin ennen valoja. Lopussa liike-energia on tietenkin nolla.- jäit.pisteittä
"Jos kerran auto pysähtyy 3 s aikana, ..."
Väärin. Tehtävässä ei oletettu tuollaista, vaan kysyttiin että pysähtyykö. Eihän sellaista kysymystä esitettäisi jos oletus olisi jo ennakkoon että pysähtyy.
Autoa siis jarrutetaan 3 sekunnin ajan, ja sitten rullataan vapaalla loppumatka valoihin. Ei ole mitään syytä olettaa että jarrutus olisi tehokkain mahdollinen. Tehtävässä ei niin sanottu, eikä ole liikenneturvallisuuden kannaltakaan hyvä asia jarruttaa autoa maksimaalisesti jos este on 120 metrin päässä 120 km/h vauhdissa. Niinpä lopussa liike-energia ei suinkaan ole nolla.
- SHIELD
Jos se Pekka on diplomi insinööri myös ,niin ei missään tapauksessa kerkeä pysäyttää autoa ennen punaista, koska insinöörinä Pekka tietenkin laskee todennäköisyyden että onko se mahdollista, ja kun saa sen laskettua niin on jo ajanut punaista päin jonkun toisen auton kylkeen 🥴
- Lottopallo
Ei insinööri mitään todennäköisyyksiä laskeskele. Ne on matemaatikon hommia.
- Suippumadonlakki
Jos Pekka on itsekin diplomi insinööri niin hän aloittaa jarrutuksen vasta kun on itse laskenut todennäköisyyden siihen että onko se mahdollista ja kun saa laskettua niin on jo ajanut punaista päin jonkun toisen auton kylkeen 🥴
- Kepeät_mullat_Pekalle
Pekka?
Kuullostaa joltain suurten ikäluokkien vaskulaarisen dementian riivaamalta maahanmuuttokriitikolta, jonka reaktioaika ja sen vähäinkin järki on sumentunut ja reaktioaika venähtänyt tuollaiselle depiilin tasolle. Ehkä perSu?
Kyllä se pitkäksi menee tuo reagointi ja jarrutus kaikissa tapauksissa ja toivottavasti pekka ajaa paperi- tai teräsrullia kuljettavan rekan perävaunun alle, jota omaishoitaja ja muut oheiskärsijät pääsevät lopultakin tuosta paSkakasasta lopullisesti.- martta00
arvelit sittä politikoida?
- NoinhanSeOn
Pekka ajaa autolla nopeudella 100 km/h suoralla tiellä. Hän huomaa edessään porolauman. Hän aloittaa jarrutuksen ollessaan 50 m päässä laumasta ja jarrutus kestää kokonaisuudessaan 3 sekuntia. Ehtiikö hän pysäyttää auton törmäämättä poroihin?
Noin esitettynä tehtävä olisi järkevämpi. - KullervoTakra
Näyttäis siltä, että luvut on vääriä. Nopeus on ilmeisti 100 mailia/h, ja etäisyys on 60 jalkaa. niillä mitoilla ei ehdi pysähtyä ennen valoja. Ein viitsi, jaksa eikä huvita ruveta sitä jäännösnopeutta tolpan kohdalla laskeen. Massahan tosta vielä sitten lisäksi puuttuu....
- KullervoTakra
Etäisyys siis tietysti120 jalkaa, eikä 60 jalkaa
- KullervoTakra
KullervoTakra kirjoitti:
Etäisyys siis tietysti120 jalkaa, eikä 60 jalkaa
Tämä menee nyt jo höperyyden puolelle: Siis 60 mailia /tunnissa, ja 120 jalkaa..
(Nopeus on pyöristetty sataseen, mutta etäisyys on jäänyt muuttamatta. Tyrinhän minäkin tässä ja pahasti, joten ei soimata kattilaa)
- emmietiiä
Minä vain jarrutan.
en ole insinööri. - Totean_vain
Kerropa yksikin todellinen paikka, jossa liikennevalot on sijoitettu 100 km/h-rajoitusalueelle.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista 1012/2001, 1 luku, 2 §: "Liikennevaloja saa käyttää vain tiellä, jolla ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa."
Tietysti amk-idiootit ajavat satasta taajama-alueellakin.- käytännössä.eikä.teor
Onhan niitä. Siis teitä joilla 100 km/h rajoitus vaihtuu ensin 80 km/h rajoitukseen 100 m ennen valoja ja sitten 50 km/h 40 m ennen valoja, ainakin tietöiden yhteydessä. Ja niissä todellakin voi muodostua yli 100 m jonoja punaisiin valoihin, eli joudut pysäyttämään suoraan satasen vauhdista punaisten valojen takia, vaikket liikennevalotolpan viereen pysähtyisikään.
Ps, se tie on muuten edelleen sama, vaikka sen nopeusrajoitus vaihtuukin, niitä valoja on siis satasen tiellä ko pykälästä huolimatta, vaikkei valo olekaan satasen alueella. - Totean_vain
käytännössä.eikä.teor kirjoitti:
Onhan niitä. Siis teitä joilla 100 km/h rajoitus vaihtuu ensin 80 km/h rajoitukseen 100 m ennen valoja ja sitten 50 km/h 40 m ennen valoja, ainakin tietöiden yhteydessä. Ja niissä todellakin voi muodostua yli 100 m jonoja punaisiin valoihin, eli joudut pysäyttämään suoraan satasen vauhdista punaisten valojen takia, vaikket liikennevalotolpan viereen pysähtyisikään.
Ps, se tie on muuten edelleen sama, vaikka sen nopeusrajoitus vaihtuukin, niitä valoja on siis satasen tiellä ko pykälästä huolimatta, vaikkei valo olekaan satasen alueella.Tehtävässä oli kylläkin kyse pysähtymisestä liikennevalojen, ei liikenne-esteen takia. Vai ajatko satasta liikennevaloihin pysähtyneen rekkajonon perään, kun tuossa kohdassa tietä satasta kerran saa ajaa?
- käytännössä.eikä.teor
Totean_vain kirjoitti:
Tehtävässä oli kylläkin kyse pysähtymisestä liikennevalojen, ei liikenne-esteen takia. Vai ajatko satasta liikennevaloihin pysähtyneen rekkajonon perään, kun tuossa kohdassa tietä satasta kerran saa ajaa?
Tehtävässä ei ollut kyse pysähtymisestä. Se selviää jokaiselle joka osaa tehtävän laskea.
Koita jatkossa myös parantaa luetunymmärtämistä, jos tosiaan kuvittelet minun ajavan pysähtyneen autojonon perään.
Tehtävä on viallinen. Ei kerrota millainen auto (perävaunullinen rekka, mopoauto vai mikä?), toimiiko jarrut (onko joku ehkä peukaloinut?), millaiset kumit (nastalliset?), millainen keli, onko hiekoitettu vai ei.
Ei kerrota sitäkään ajaako Pekka selvinpäin, päissään, vai huumeiden vaikutuksen alaisena, soittaako parhaillaan kännykällä taika soittaako stereooita täysillä.- Vieläkinkummempaa
Tai onko vieressä istuvalla Pekan tyttö/poikaystävällä Pekan mela suussaan. Ja mikä on silloin melan kypsyysaste.
- tietämätön_tollo
Vieläkinkummempaa kirjoitti:
Tai onko vieressä istuvalla Pekan tyttö/poikaystävällä Pekan mela suussaan. Ja mikä on silloin melan kypsyysaste.
Miksi ihmeessä Pekan tyttö/poikayställä olis Pekan mela suussaan? Jos autossa vaikka oliskin kanootti katolla, niin tuskinpa se mela olis auton sisällä ja varsinkaan jonkun suussa? Entäs tuo kypsyysaste, mitähän se tarkoittaa? Onko olemassa erikseen raakoja meloja ja/tai ylikypsiä meloja?
- Tieraivo_repes
Ei ketään kiinnosta Pekan tientukkona jarruttelu
Me ollaa kiinnostuneit ton Pekan Bemmin tehoist ja nyyttoneist. Nii ja positiivisest kiihtyvyydest.
Oikea vastaus:
Turha jarruttelu on asetuksella kielletty. Joku saattaa ajaa Pekan perään tai suistua ajoradalta, jos Pekka mielivaltaisesti ryhtyy tekemään hätäjarrutuksia tieraivon vallatessa Pekan mielen.
Turha jarruttelu on KIELLETTY!
Eli EI SAA JARRUTELLA!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 686783
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap284400Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2722813Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262100MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311663- 971447
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551151Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3051135Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781124Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391091