Ohjaako päätöksentekoa Sievissä fomo- vai jomo-ajattelu?

Fomo = fear of missing out
Jomo = joy of missing out

Leikinpä fomolla ja jomolla kuntapäätöksenteossa.

Mielestäni Sievissä päätöksentekoa ohjaa fomo-ajattelu eli pelätään, että jäädään jostain paitsi, jos ei mennä mukaan.

Perustelut: Ei ole kovin kauan aikaa sitten, kun Sieviin rakennettiin valtava määrä vuokra-asuntoja. En tiedä asiasta kovin paljon, mutta ilmeisesti noita asuntoja rakennettiin siksi, että niihin saatiin valtion tukea. Ei mietitty, tarvitaanko niin paljon asuntoja Sievin kirkonkylälle. Ja nythän sitten aika on näyttänyt, että ei niitä asuntoja niin paljon tarvittu. Tartuttiin siis saatavilla olevaan rahaan miettimättä asiaa pitkällä aikavälillä.

Uutena esimerkkinä fomo-ajattelusta on tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Sehän on aivan päätöntä. Tuulivoimaloita suunnitellaan alueille, joille tuulivoimaloita ei pienenkään järjen mukaan pitäisi rakentaa. Eli aivan liian lähelle asutusta, arvokkaisiin maisemiin jne. Lisäksi useat muut kunnat ovat ottaneet periaatteeksi sen, että tuulivoimaloita ei rakenneta alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta, mutta tätäkään STM:n minimisuositusta Sievi ei taivu noudattamaan. Ei, vaikka esim. naapurikunta Kalajoki on ottanut tuon kahden kilometrin vähimmäisetäisyyden ohjenuorakseen. Samoin tuo kaksi kilometriä on sääntönä ulkomailla. Mutta kun Sievillä on ne ihan omat säännöt.

Sievi siis fomoilee ja samalla ajaa lujaa seinään.

Kannattaisi ottaa mallia naapurikunta Nivalasta, joka näyttää olevan selkeästi jomo-ajattelun ohjaama eli iloitaan siitä, että ei mennä kaikkiin kotkotuksiin mukaan. Ja pitkällä aikavälillä voitetaan monella tavalla. Ja etenkin voitetaan asukkaiden luottamuksena kuntaan ja hyvinvointina.