Tallinnan eläintarha

Eläimet siellä ovat aika surkean näköisiä.

Ilvekset olivat todella laihoja ja turkki pörrössä ja likaisia, kun vertaa Ähtärin eläinpuiston ilveksiin.

Yksi karhuista seisoi takajaloillaan ja pyörähteli ympäri, kun se näin yritti kerjätä ihmisiltä ruokaa.

Tuli vähän surullinen olo siellä käynnistä, mutta ehkä heillä ei sitten ole kunnollisia resursseja eläinten hoitamiseen ja ruokkimiseen.

Heti kun laivasta astuu ulos, on vastassa vaikka minkä näkösiä apinoita, ronkumassa ja varastamassa.
Sitten suurimmat mölyapinat on tuotettu lähinna Ruotsista ja Suomesta.
Mehulounaan jälkeen he jo aloittelevat ääneekkään pelehtimisen kaupunkiviidakossa.

Illalla sitten parittelevat ilman vakituista partneria. Siitä on usein seurauksena kauhea pöpö mikä sitten viedään ainoana tuliaisena omalle reviirille.

Sitten on nämä idästä tulevat varastelevat ammattiapinat, jotka eivät kaihda enää edes lajitoveriensa tuhoamista saalista etsiessään. Siinä jää sitten jalkoihin useat syyttömät pikkuapinat. Että sillee. Paras varustus olisi vapaa senkantolupa siellä, että voisi puolustatua.

Kävin siellä joulukuun 6. päivä. Se on auki ympäri vuoden, mutta kesällä se on auki pitempään kuin talvella. Hieno paikka muuten. Siellä on norsuja, jääkarhuja, krokotiilejä ja simpansseja. Kannattaa kokeilla. Tosin esimerkiksi jääkarhut elävät vanhoissa ahtaissa neuvostoaikaisissa häkeissä, mutta ovat siitä huolimatta lisääntyneet mainiosti. Myös japaninmakakien ja isojen kissapetojen häkit olivat vanhoja kalterihäkkejä, mutta useita häkkejä on yhdistetty ja asukkaat ovat saaneet lisää tilaa. Hiljaisina aikoina hirvieläinten ja vuorivuohien annetaan juosta vapaana tarhassa aitausten ulkopuolella. Pinta-alaltaan tarha on tosi iso, ainakin 80 hehtaarin laajuinen paikka. Käynti eläintarhassa käy siis hyvin kävelylenkistä.