Miten monta pettymystä pitää kokea, että tapaa sen oikean? Mikä on oikea tapa käydä ensitreffeillä? Onko meille jokaiselle vain yksi ja ainoa – ja mitäs, jos en löydäkään häntä?
Suomi24 Keskustelun kolme suosituinta palstaa teidän käyttäjien keskuudessa ovat Suhteet ja sen alapalstat Ikävä ja Seksi. Ihmissuhteet, etenkin se kaikkein läheisin, tai sen etsiminen puhuttavat. Rakkauden, rakastetuksi tulemisen tarve ja ihmisen ikävä toisen luo ovat valtavia, mikä näkyy selvästi Suomi24:n keskustelunaiheissa.
Siksi järjestämme Kysy mitä vain -tapahtuman nettideittailusta. Käytä tilaisuus hyväksesi ja kysy jo nyt, vastauksia saat reaaliaikaisesti ensi tiistaina 19.2. klo 15-18: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15558649/kysy-mita-vain-nettideittailusta!-asiantuntijat-vastaavat-19-2--klo-15-18
Oman nettideittailu-urani aloitin reilu parikymppisenä Deitti.netistä, joka oli 2000-luvun alkupuolella niitä harvoja tarjolla olevia treffipalveluja. Opin jo silloin muutaman perussäännön:
1. Sovi ensitreffit aina julkiselle paikalle.
2. Pyydä tuore kuva.
3. Älä rakastu pelkän kirjoittelun perusteella.
4. Pyydä kaverisi soittamaan kesken treffien – ihan vain siltä varalta, että haluat tekosyyn paeta.
En enää muista, miten Deitti.net oikeastaan toimi. Nettideittailun mullisti kuitenkin vuoden 2013 tienoilla Tinder, joka teki siitä kevyttä viihdettä ja pelailua, ja samalla sallittua valtavirtaa. Yksi ensimmäisiä kosketuksiani sovellukseen oli vuoden 2014 Slush-startup-tapahtuma, jossa edessäni istunut mies ”pelaili” Tinderiä estottomasti. Se tuntui oudolta ja vähän nololtakin.
Muutamassa vuodessa on tultu pitkä matka: on Tinderin lisäksi Treffit24, Happy Pancake, Badoo, happn ja lukemattomia muita. Kokemuksista keskustellaan avoimesti, kaverin profiilia tuunaillaan ja sovelluksia selataan julkisilla paikoilla näkyvästikin.
Oma käyttöni menee jaksoittain: kun väsyn tai kyllästyn edelliseen, siirryn seuraavaan siinä toivossa, että ehkä se oikea lymyilee siellä. Käytännössä samat naamat kuitenkin kiertävät eri sovelluksissa, ja lopulta on pakko pitää pakollinen deittisovellustauko.
Kun lukee tarinoita nettideittailusta, tulee selväksi, että se voi olla uuvuttavaa: sinulle ei tule osumia, sinulle tulee liikaa osumia; jos sinulle tulee osumia, kukaan ei vastaa. Sinua pommitetaan viesteillä tai tykkäyksillä, mutta viimeistään treffeillä ghostataan – siis jäädään saapumatta. Ihmisarvo ja itsetunto ovat koetuksella, mutta et voi lopettaa – jossainhan sen rakkauden on oltava.
Sovellusten käyttäjillä on lukematon määrä hyvin erilaisia tarpeita. Joku testaa markkina-arvoa eron jälkeen, joku etsii salasuhdetta, yksi rakkautta ja loppuelämän parisuhdetta, toinen kevyttä sarjadeittailua ja kolmas seksiä. Näiden tarpeiden kommunikointi on kuitenkin vaikeaa – eikä sitä aina halua tehdä, vaikka osaisikin. Onko siis ihme, että nettideittailuun liittyy myös lukemattomia pettymyksiä, kun tarpeet eivät kohtaa.
Onnekkaitakin on: niitä, jotka ovat sinut oman elämänsä kanssa ja tietävät, mitä haluavat. Pystyvät avoimeen keskusteluun ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen. Ja löytävät toisen samanmoisen loppuelämäksi.
Miten sellaisen sitten löytää? Rehellisyydellä ja sopivalla itsekkyydellä löydät varmimmin itsellesi sopivan kumppanin. Olemalla itse avoin ja puhumalla omista elämänarvoistasi ja tavoitteistasi, ja luottamalla siihen, että se toinen tekee samoin. Joskus matkalla tulee turpaan, mutta sellaista elämä on. Jos joku pelaa tunteillasi, se on pelailijan häpeä ja ongelma – älä tee siitä omaasi, vaan siirry eteenpäin. Toivon voimia meille kaikille rakkauden etsijöille <3
Kysy mitä vain -tapahtumassa vastaava Mari Koistinen on kirjoittanut kirjan nettideittailusta erityisesti Tinderin kautta. Marin Digideiteillä-kirja ilmestyi viime vuoden elokuussa, ja voit tutustua siihen ja Mariin täällä:
https://marikoistinen.fi/digideiteilla/
Vastaamasssa on myös Treffit24.fi-palvelun kokeneita kehittäjiä, palvelusuunnittelijoita ja käyttäjärajapinnassa toimivia asiantuntijoita. Työssään he näkevät ja kuulevat oikeiden ihmisten tarinoita nettideittailusta päivittäin. Palveluun voit tutustua täällä:
https://treffit.suomi24.fi/site/login
Tule jakamaan iloiset ja surulliset kokemuksesi ja kysymään, mikä ikinä nettideittailussa mietityttääkin. Täällä voit tutustua vastaajaprofiiliin: https://www.suomi24.fi/profiili/treffit24.fi
Jatketaan keskustelua!
Suomi24 Keskustelun kolme suosituinta palstaa teidän käyttäjien keskuudessa ovat Suhteet ja sen alapalstat Ikävä ja Seksi. Ihmissuhteet, etenkin se kaikkein läheisin, tai sen etsiminen puhuttavat. Rakkauden, rakastetuksi tulemisen tarve ja ihmisen ikävä toisen luo ovat valtavia, mikä näkyy selvästi Suomi24:n keskustelunaiheissa.
Siksi järjestämme Kysy mitä vain -tapahtuman nettideittailusta. Käytä tilaisuus hyväksesi ja kysy jo nyt, vastauksia saat reaaliaikaisesti ensi tiistaina 19.2. klo 15-18: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15558649/kysy-mita-vain-nettideittailusta!-asiantuntijat-vastaavat-19-2--klo-15-18
Oman nettideittailu-urani aloitin reilu parikymppisenä Deitti.netistä, joka oli 2000-luvun alkupuolella niitä harvoja tarjolla olevia treffipalveluja. Opin jo silloin muutaman perussäännön:
1. Sovi ensitreffit aina julkiselle paikalle.
2. Pyydä tuore kuva.
3. Älä rakastu pelkän kirjoittelun perusteella.
4. Pyydä kaverisi soittamaan kesken treffien – ihan vain siltä varalta, että haluat tekosyyn paeta.
En enää muista, miten Deitti.net oikeastaan toimi. Nettideittailun mullisti kuitenkin vuoden 2013 tienoilla Tinder, joka teki siitä kevyttä viihdettä ja pelailua, ja samalla sallittua valtavirtaa. Yksi ensimmäisiä kosketuksiani sovellukseen oli vuoden 2014 Slush-startup-tapahtuma, jossa edessäni istunut mies ”pelaili” Tinderiä estottomasti. Se tuntui oudolta ja vähän nololtakin.
Muutamassa vuodessa on tultu pitkä matka: on Tinderin lisäksi Treffit24, Happy Pancake, Badoo, happn ja lukemattomia muita. Kokemuksista keskustellaan avoimesti, kaverin profiilia tuunaillaan ja sovelluksia selataan julkisilla paikoilla näkyvästikin.
Oma käyttöni menee jaksoittain: kun väsyn tai kyllästyn edelliseen, siirryn seuraavaan siinä toivossa, että ehkä se oikea lymyilee siellä. Käytännössä samat naamat kuitenkin kiertävät eri sovelluksissa, ja lopulta on pakko pitää pakollinen deittisovellustauko.
Kun lukee tarinoita nettideittailusta, tulee selväksi, että se voi olla uuvuttavaa: sinulle ei tule osumia, sinulle tulee liikaa osumia; jos sinulle tulee osumia, kukaan ei vastaa. Sinua pommitetaan viesteillä tai tykkäyksillä, mutta viimeistään treffeillä ghostataan – siis jäädään saapumatta. Ihmisarvo ja itsetunto ovat koetuksella, mutta et voi lopettaa – jossainhan sen rakkauden on oltava.
Sovellusten käyttäjillä on lukematon määrä hyvin erilaisia tarpeita. Joku testaa markkina-arvoa eron jälkeen, joku etsii salasuhdetta, yksi rakkautta ja loppuelämän parisuhdetta, toinen kevyttä sarjadeittailua ja kolmas seksiä. Näiden tarpeiden kommunikointi on kuitenkin vaikeaa – eikä sitä aina halua tehdä, vaikka osaisikin. Onko siis ihme, että nettideittailuun liittyy myös lukemattomia pettymyksiä, kun tarpeet eivät kohtaa.
Onnekkaitakin on: niitä, jotka ovat sinut oman elämänsä kanssa ja tietävät, mitä haluavat. Pystyvät avoimeen keskusteluun ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen. Ja löytävät toisen samanmoisen loppuelämäksi.
Miten sellaisen sitten löytää? Rehellisyydellä ja sopivalla itsekkyydellä löydät varmimmin itsellesi sopivan kumppanin. Olemalla itse avoin ja puhumalla omista elämänarvoistasi ja tavoitteistasi, ja luottamalla siihen, että se toinen tekee samoin. Joskus matkalla tulee turpaan, mutta sellaista elämä on. Jos joku pelaa tunteillasi, se on pelailijan häpeä ja ongelma – älä tee siitä omaasi, vaan siirry eteenpäin. Toivon voimia meille kaikille rakkauden etsijöille <3
Kysy mitä vain -tapahtumassa vastaava Mari Koistinen on kirjoittanut kirjan nettideittailusta erityisesti Tinderin kautta. Marin Digideiteillä-kirja ilmestyi viime vuoden elokuussa, ja voit tutustua siihen ja Mariin täällä:
https://marikoistinen.fi/digideiteilla/
Vastaamasssa on myös Treffit24.fi-palvelun kokeneita kehittäjiä, palvelusuunnittelijoita ja käyttäjärajapinnassa toimivia asiantuntijoita. Työssään he näkevät ja kuulevat oikeiden ihmisten tarinoita nettideittailusta päivittäin. Palveluun voit tutustua täällä:
https://treffit.suomi24.fi/site/login
Tule jakamaan iloiset ja surulliset kokemuksesi ja kysymään, mikä ikinä nettideittailussa mietityttääkin. Täällä voit tutustua vastaajaprofiiliin: https://www.suomi24.fi/profiili/treffit24.fi
Jatketaan keskustelua!
Vastaukset 12
Vanhimmat
On hienoa että pikku prinsessamme saavat ottaa rakkauden ensiaskeleita kokeneiden maahanmuuttajanuorukaisten kanssa.
Tutustumisethan aloitetaan jo päiväkodeissa ja esikouluissa kaksisuuntaisen kotoutumisen merkeissä mikä on loistava asia.
kaksisuuntainen mielenhäiriö kuuluu eri palstalle hähähähhähähähäähää
joskus jos saatte verkkokaupaksi muutettua tuon , tai onhan siellä jo lahjojen jako mahdollista mutta rajoitetusti, treffit palvelun, ei tapaisi kuin nämä ketä oikeasti kiinnostaa
tieytysti tämä pitää edellyttää kahdne henkilön riittää verificatiota, eli ei mitää olemattomia huijareita
treffit-palstalla samat ukot 50 vuosikymmen toisensa perään etsimässä sitä nuorta ja nättiä vaikka itse ulkoisesti todella kaikkea muuta kuin nuorekkaita. hähähähhähähähäähää
Ei kaikki viiskybäset miehet ole ajankulahtamia äijiä, vaan on osa oikeasti nuorekkaita, myös ulkoisesti! Eikä kaikki nelikymppiset naisetkaan niin nuorekkaita ja kauniita ole, ei edes kolmekymppiset.
Vanha on vanha, eikä se nuoremmaksi muutu vaikka nuori pimu olisi kainalossa!
Eikä yksikään nuori pimu ota vanhaa ukkoa muuta kuin taka-ajatusten kanssa!
Siis viiskybänen EI ole mikään vanha, paitsi jonkun parikybäsen mielestä!
Suomi24 Treffit -palstalla on niin ronkeleita naisia että ihmettelen jos he koskaan löytää ketään! Sama tietysti pätee muihinkin deittipalveluihin.
Samoin hyvää mutuluulopäivää. 💖
Virtuaalisesti suklaapekonia sinulle. Toki lempeästi chilillä maustettuna.
Ja persut, ennen kuin pilkkaatte, niin totta, olen Vasemmistoliitto lainen. Toisekseen härän chilisuklaakastike on yksi maailman arvostetuimmista ruo'ista Venäjän sammen mädin eli kaviaarin ohella.
Oikea kaviari syntyy luonnonvaraisissa kaloissa ainoastaan Venäjällä.
NATO pikkupojat nyt kiivaasti etsii netistä vasta kommenttia...
ei ole 'pienen' ihmisen kurjuuteen puuttunut ns vasemmistokaan, kunhan vaan kallista kaviaaria maiskuttelevat ja haaveilevat rajan poistosta.
Miten modernisti nettideittaillaan tänään
https://www.youtube.com/watch?v=xcEbV2op0lk
Nuori, nainen, rauhoitu. Kyllä se oikee sieltä tulee, viimeistään, parin avioeron jälkeen. Lopeta tollanen turhan aikanen haihattelu, elä tätä päivää, mutta järjen käyttö on myös sallittua. Kaikkea hyvää tulevaisuuteen. Toivottelee: Tosi muumio.