Ystävänpäivät

Ystävänpäivät ovat minulle yhtä tyhjän kanssa. En muista, että minua olisi muistettu koskaan ystävänpäivänä, vaan olen ollut ne yleensä aina yksin, kuten kaikki juhlapyhätkin joulua myöten. Tosin sellainen erityinen muisto on ylä-aste ajoilta vuodelta 1993, kun tyttöystävä laittoi ystävänpäivänä välit poikki, ja laittoi vielä kaverinsa ilmoittamaan tästä.

Omaisia ei käytännössä ole, eikä minulla ole omaa perhettä. Ruma en ole, harrastan myös liikuntaa, mutta en ilmeisesti muuten tarpeeksi rikas ja "tasokas", että kelpaisi kenenkään pidempiaikaiseksi kumppaniksi. Meitä yksin eläviä ei hirveästi piristä nämä ystävänpäivät. Ja eikös ystäviä pitäisi muistaa joka päivä, eikä kerran vuodessa?