Litteän maan aurinko ei toimi

Olen laatinut laskurin, joka näyttää litteän maan auringon liikkeet, koon ja sijainnin taivaalla mielivaltaisesta litteän maan kohdasta katsottuna. Laskuri ei ole mielipiteen ilmaus eikä provokaatio, vaan ainostaan matematiikkaan ja geometriaan perustuva tunnetun litteän maan auringon ajomalli. Vertailun vuoksi laskuri näyttää samanaikaisesti myös pallomaan auringon - siis sen, jonka jokainen voi itse nähdä - samalla tavalla.

Käytettyäni laskuria nyt jonkin aikaa, on noussut esiin vakavia ristiriitoja litteän maan auringon ja todellisten aurinkohavaintojen välille. Korostan tässä erityisesti, että aurinkohavainnoilla en tarkoita youtubesta löytyviä erilaisia videoita. Ne eivät kelpaa "havainnoiksi", jollaisia ovat esimerkiksi sääpalvelujen tai tieteellisten sivustojen aurinkolaskurien tulokset, tai omakohtaiset muistiin merkityt tahi hetkelliset havainnot.
Listaan tässä muutamia pääongelmia:

1) Auringon korkeuskulmaa ei saada vastaamaan aurinkohavaintoja. Litteän maan auringon rata ei tee taivaalla sellaista kaarta, jonka me näemme. Valtaosassa tapauksia aurinko ei nouse muutamaa astetta korkeammalle horisontin yläpuolelle.

2) Auringon suuntakulmat eivät myöskään vastaa todellisia havaintoja.

3) Aurinko ei laske, vaan ainoastaan pienenee loitotessaan. Tämä ei selitä auringonlaskua eikä - nousua, kuten litteän maan teoria sanoo. Esimerkiksi tänään Helsingissä aurnko on jo laskenut klo 17, mutta litteän maan aurinko näkyy klo 17 vielä täsmälleen saman kokoisena kuin normaaliaurinkokin (ennen laskemistaan). Kuinka tämä on mahdollista? Aurinko paistaa, vaikka on laskenut. - Ja todellisuudessahan aurinko ihan varmasti kyllä laskee saman kokoisena pysyen horistontin taakse ja nousee sieltä samalla tavoin, tullen vähitellen näkyviin itsensä kokoisena. Varsinkin avomerellä tämän ilmiselvän tosiasian kieltäminen on mykistävää jääräpäisyyttä, semminkin kun litteän maan uskovien todistelujen valtaosa perustuu juurikin omakohtaisiin tai youtuben videoilta siepattuihin näköhavaintoihin, joita he siis yleisesti pitävät erityisen luotettavina todisteina. Mutta auringonlaskuako ei siis ole kukaan lättäri tullut itse katselleeksi?

4) Auringon koko muuttuu voimakkaasti sen etäisyyden katsojaan muuttuessa. Mitä lähempää katsojaa aurinko kulkee, sitä suurempana aurinko näkyy. Kun katsoja on suoraan auringon alapuolella ja auringon kiertoradan korkeus on 100km ja auringon halkaisija 100 km, niin aurinko peittää 2/3 taivaasta, sen leveys on 60 astetta. Tällaisia havaintoja ei tiettävästi ole missään auringon alla tehty. Auringon näennäinen koko ei todellisuudessa vaihtele kuten litteän maan malli edellyttäisi.

5) Auringon etäisyys katsojasta vaikuttaa säteilyenergian määrään lämpöopin mukaan etäisyyden toiseen potenssiin. Kun etäisyys puolittuu, säteilyenergia nelinkertaistuu ja päinvastoin. Tämän voi todeta takan hiilloksen edessä itsekin. Kuitenkin auringosta saatava energia ei päivän mittaan todellisuudessa vaihtele tällä tavoin, mikä näkyy mm aurinkolämpölaitoksissa ja aurinkopaneelien sähköntuottoluvuissa. Myös päivän ja yön lämpötilavaihtelut olisivat erittäin jyrkät ja voimakkaat, jos auringon etäisyys tällä tavoin vaihtelisi.

6) Auringon liikesuunta taivaalla on auringon kiertoradan eteläpuolella aamulla ja illalla päinvastainen kuin todellisen auringon. Siellä litteän maan aurinko muuttaa kulkusuuntaansa kahdesti päivässä. Tällaisia havaintoja ei ole milloinkaan tehty. Raamattukaan ei tällaista anomaliaa mainitse.

7) On tunnettu tosiasia, että auringon nousuun ja laskuun perustuvat aikavyöhykkeet vaihtuvat suunnilleen pituuspiirien (ja maan akselin kaltevuuden) mukaan navalta navalle. Litteän maan aurinko ei ainakaan pistemäisenä valolähteenä voi valaista maata tällä tavoin säteittäisiin vyöhykkeisiin rajatuilta osilta. Auringon valaisema alue on pyöreä ja sen reuna leikkaa yhtä aikaa useita aikavyöhykkeitä. Jotta päivä paistaisi tänne pohjolaankin, täytyy auringon valaiseman pyörylän säteen olla noin 90 astetta eli 10.000km.

Laskuri: http://www.automatch.de/cgi-bin/flatearth.php