Olen koko ikäni ollut jossain määrin sairaus-
kammoinen mutta se tuntuu koko ajan pahentuvan.
Olen välillä hirvittävän ahdistunut ja löydän
aina itsestäni uusia oireita jotka huolestuttavat. Esim närästys on minulle oire
syövästä eikä mistään viattommasta. Välillä
ajattelen että mitähän kaikkea tuolla sisuksissani muhii. Vessassa käydessä
pelkään aina, että ulosteissa yhtäkkiä
näkyykin verta. Lähisukulaiseni odottelee
parhaillaan tukimustuloksia kasvaimesta
tai patista. Sen vuoksi on tullut tutkailtua
netin syöpäsivuja ja olen ahdistunut siitä,
että tuntuu että koska tahansa kenellä tahansa
voidaan todeta vakava sairaus. Välillä on
aikoja jolloin pystyn ajattelemaan että
täytyy elää tässä hetkessä eikä pelätä
tulevia. Tällä hetkellä minua ahdistaa sekin
että olen niin ahdistunut että tavallaan
hukkaan elämäni pelkäämällä asioita, joita
ei kenties koko tapahdu tai tapahtuu joskus
tulevaisuudessa.
kammoinen mutta se tuntuu koko ajan pahentuvan.
Olen välillä hirvittävän ahdistunut ja löydän
aina itsestäni uusia oireita jotka huolestuttavat. Esim närästys on minulle oire
syövästä eikä mistään viattommasta. Välillä
ajattelen että mitähän kaikkea tuolla sisuksissani muhii. Vessassa käydessä
pelkään aina, että ulosteissa yhtäkkiä
näkyykin verta. Lähisukulaiseni odottelee
parhaillaan tukimustuloksia kasvaimesta
tai patista. Sen vuoksi on tullut tutkailtua
netin syöpäsivuja ja olen ahdistunut siitä,
että tuntuu että koska tahansa kenellä tahansa
voidaan todeta vakava sairaus. Välillä on
aikoja jolloin pystyn ajattelemaan että
täytyy elää tässä hetkessä eikä pelätä
tulevia. Tällä hetkellä minua ahdistaa sekin
että olen niin ahdistunut että tavallaan
hukkaan elämäni pelkäämällä asioita, joita
ei kenties koko tapahdu tai tapahtuu joskus
tulevaisuudessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Luulisin, että sairauskammo liittyy vahvasti ahdistuneisuussuuteen ja sihen, että tuntee turvattomuutta. Näin sanoi itselleni psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairaksien pelkääminen on minunkin ongelmani. Milloin pelkää syöpää ja milloin jotain muuta. ms-tauti on uusin mörköni, ollut sitä jo pitkään. netistä kun lukee niin tuntuu, että jokainen oire liittyy ms-tautiin. Ahdistaa! olen aloittanut seroxat-lääkityksen. toivottavsti tepsii ja san elämäni takaisin.
mulla on kanssa sairauspelko. ihan pelkään semmoisiakin, mitä ei kovin helposti saa (pahimpia: aids, raivotauti...) ja kaikki syövät yms. kuolema yleensäkkin aina pelottaa. yks vinkki sulle: älä ihmeessä lue lääkärikirjoja! minä lainaan aina joskus kirjastosta lääkärikirjoja ja katson oireiden perusteella että mitä tauteja mulla vois olla ja siitäkös vasta paniikki tulee. minä mietin sen jälkeen päiväkausia jotain tautia.. nyt en oo kyllä lukenu (oon viisastunu sen verran =)
Nämä netin keskustelupalstatkin tahtovat olla
sellaisia että on sinulla pieni vaiva tai
oire niin aina löytyy joku, jolla on ollut sama
pieni oire, joka on sitten paljastunut syöväksi.
Usein se on myös joku tutun tuttu. Sukulaiseltani löytyi äskettäin ruokatorven-
tulehduksen yhteydessä muutaman millin kokoinen
patti (lääkärin mukaan näytti hyvänlaatuiselta).
Tutkimustuloksia odotellessaan tämä sukulaiseni
on välillä ihan paniikissa ja soittaa minulle
kuinka vatsasyövässä elinaika on 2-3 kk jne.
Olen sitten itsekin tutkinut netistä kaiken
maailman kasvain- ja syöpäsivuja ja sen
tuloksena olen alkanut melkoisesti ahdistua.
Ahdistuneisuudessa on juuri se paha puoli
että se aiheuttaa ainakin minulla kaikenlaisia
tuntemuksia vatsaan ja rintaan. Minulla ei
ole koskaan aikaisemmin ollut mitenkään erityi-
sesti närästystä mutta nyt on koko ajan vähän
sellainen epämiellyttävä olo rinnassa.
paniikkihäiriö = ahdistuneisuushäiriö/neuroosi
Eli eiköhän toikin tänne kuulu, mulla tosiaan todettu paniikkihäiriö ja mä pelkään kans sairauksia muiden pelkojen yhteydessä.
Mut tosiaan lääkityksen lopetin 2kk:ta sitten. Ihan hyvin oon nyt omilla jaloillani, vielä psykoterapiaa jäljellä, joku päivä olen täysissä voimissa vielä. Pitää vaan taistella.
Fobiaksi yltynyt sairauskammo.
Ei ole paniikkihäiriötä.