Morjens,
ajattelin vaihtaa genoavaunut sitloodasta säädettäviin, miten rapulukon kiinnitys lujitemuovipurkkarin kanteen pitää tehdä, jotta pysyy?
Haponkestävät ruuvit, kyllä, mutta pitääkö pultata läpi, tarvitseeko epoksivarmistusta jne?
Kiitos neuvoista etukäteen!
ajattelin vaihtaa genoavaunut sitloodasta säädettäviin, miten rapulukon kiinnitys lujitemuovipurkkarin kanteen pitää tehdä, jotta pysyy?
Haponkestävät ruuvit, kyllä, mutta pitääkö pultata läpi, tarvitseeko epoksivarmistusta jne?
Kiitos neuvoista etukäteen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riippuu veneen rankenteesta, tietysti.
Jos on jokin rapea massatuotantovene (Bavaria, ranskalaiset jne), niin epoksia väliin ja hapokas aluslevy. Rapulukoon itseensä nyt ei niin valtavia voimia tule, mutta kuitenkin jos veneessä jotain kanteen laittaa, niin parempi sen on olla kunnolla tehty.
Niin ja reiät lisäävät homeskandiriskin määrää.
Bavariassa on laitettu metallilevyt laminaatin alle kohtiin, joihin heloja kiinnitetään. Jenkatapilla vaan kierteet ja ruuvilla kiinni. Eri asia on, jos Helan paikka on epätavallisesta paikassa.
Joka tapauksessa läpipulttauksella. Oleellista se onko kiinnityskohdassa umpilaminaatti vai kerrosrakenne. Jos on kerrosrakenne niin kannattaa vahvistaa ruuvinreikä epoksilla. Käytännössä porataan päälipuolelta ruuvinreikää isommalla poralla kerrosrakenteen väliaine pois. Pora voi olla esim 3x pultinreijän paksuus. Jos on käytettävissä sopiva työkalu voidaan väliainetta nakertaa vielä laajemmalta alalta pois. Nakerrustyökalun voi tehdä esim kuusiokoloavaimesta tai teräsnaulasta ja pyörittää porakoneella. Reikä täytetään epoksikitillä. kiinnityspultin kohdasta tulee siis umpilaminaatti. Epoksiin porataan lopullinen kiinnitysreikä. Näin kerrosrakenteeseen ei pääse vettä ja kiinnityksestä tulee vahva. Luonnollisesti riittävän iso aluslevy alle ja kittiä pultinreijän ympärille ettei vuoda myöskään sisään.
Mihin ihmeeseen luulet sitä isoa aluslevyä tarvittavan, jos väliaine korvataan vain pieneltä alalta (=3xruuvin halkaisija) ruuvin ympärltä epoxikitillä ?!?
väliaine pystyy kantamaan vain mitättömän pienen osan sen kitin kantamasta kuormasta, joten aluslevyn kooksi riittää täsmälleen sama kuin sen kitin halkaisijakin on.
Esim 6mm ruuville ja 18 mm kittitäytteelle riittää siis vain 18 mm aluslevyn halkaisija, eli pienin standardialuslaattakin on silloin jo turhankin iso. Isosta aluslaatasta on jopa vakavaa haittaa, jos laminaattia vasten tuleva osa on edes osin kartioitu, koska silloin väliaine puristuu vaurioituen ensin kokoon ja vasta sitten se kitti rupeaa kantamaan.
Kitin halkaisijan tulisi siis olla joko sama tai suurempi kuin käytettävän aluslaatan!
Rapulukot eivät suurta vetoa edes pidä ja oikein mitoitetussa levangin säätötaljassa ei olla lähelläkään edes sitä pitorajaa (tyypillinen pitoraja 150 kg, 50 kg aikalailla maksimi, jonka voi vetää säädettäessä). Kiinnityksen pysyvyydestä ei siis tarvitse olla huolissaan ellei vene ole aivan paperista tehty. Vetohan tulee vielä ruuveille sivusuuntaan eli ei revi niitä ulos.
Jäljelle jää siis huoli veden pääsystä sopimattomaan paikkaan. Tuo taas riippuu siitä onko kohdassa kerrosrakennetta, mitä materiaalia kerrosrakenne on ja mitä toisella puolella koko laminaattia on.
Vaikka kansi (lähes) kaikissa veneissä on kerrosrakennetta ei kaikki kohdat kannesta ole missään veneessä kerrosrakennetta.
Jos kiinnityskohta on umpilaminaattia ja hela ei tule kohtaan, jossa vesi seisoo, kiinnityksen voi aivan hyvin tehdä peltiruuveilla. Ei ehkä ole taiteen sääntöjen mukainen mutta toimii. Noin on kiinni lukuisissa veneissä alkuperäisetkin rapulukot ja pikkuplokit.
Viime kesänä tosin näin yhden 2000-luvun Linjettin, jossa kannella olevan levangin plokin kiinnityslenkin toinen peltiruuvi oli korkannut. Huomautin tästä omistajalle, joka ei ollut asiaa huomannut. Sanoi sen olleen alkuperäisasennus veistämöltä. Oli vielä pysynyt yhden ruuvin varassa.
Jos läpipultin saa helposti, kannattaa se tietysti tehdä. Itse en kuitenkaan alkaisi tuon takia leikkaamaan reikää sisustuslasikuitukuoreen, jos sellainen sattuu olemaan. Irroitettavan paneelin taakse saa tietysti vielä helposti aluslevyn, Toinen juttu, jos kyse on suuremman kuorman helasta.
Omassa veneessä (Bavaria) laitoin hekin säädön levangin säädön rapulukkojen viereen. Takakajuutan puolella käytin peltiruuveja, koska siellä on sisuslasikuitukuori. Hekkiiä joutuu vetämään paljon kovempaa kuin levankia, mutta ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka veneellä kisattiinkin ahkerasti ennen. No vastahan nuo ovat olleet 7 kautta ja vajaat 10 000 mailia.
Sama juttu kun laitoin rapulukkoparin ruffin takaosan päälle cunnarille ja puomiliikille (vaihdoin pois vinssivapauttajilta käsisäätöiseksi taljalla).
Bavarioissa on muuten useiden helojen kohdalla alumiinilevy väliaineen tilalla, joten asennus onnistuu silloin tekemällä kierteet levyyn ja koneruuvilla. Noin on omassa veneessäni ainakin vinssien, skuuttikiskojen, vinssinvapauttumien (myös asentamani ylimääräisen parin), kaidetolpan tukijalkojen ja uimaportaiden kohdalla. Varmasti monessa muussakin kohdassa, mutta ei ole tullut tutkittua. Tuossa rapulukkojen kohdalla ei ollut.
Vettä ei veneen sisälle tule sateella tai kovassa kelissä kryssiessä pisaaraakaan kuin maston sisältä ja sekin jää omaa lokeroonsa.
Aloittaja kuitenkin kyseli genuan vaunun säätöä, ei levangin säätöä. Levangissa on varmasti useammankertainen talja ja sitä on tarkoitus pystyä säätämään vedon alaisena. Tietenkin genuan säätöönkin voi rakentaa taljaa, mutta yhtä suuri välitys on epäkäytännöllinen pitkän säätövaran takia. Ja kun tuskin kisakäytöstä on kyse, tehdään säätö todennäköisimmin skuutin ollessa löysättynä. Siksi on syytä olettaa, että rapulukolle tulee paljon suurempi kuorma kuin levangissa.
Joissain veneissä (esim Swan) voi olla kanteen laminoituna metallilatat niihin kohtiin, joissa on helojen kiinnityksiä. Rapulukon kiinnitys voi mahtua vahvikelatan alueelle jollloin voit kierteittää reiät suoraan kanteen. Reikiin tiivistemassaa ja hela kiinni. Muussa tapauksessa noudata jo tässä keskustelussa annettuja ohjeita.
Kiitos vastauksista!
Kyllä se näillä ohjeilla onnistuu.
Seuraa tavaran tarkistus, kopelointi ja kiinnitys :).
Muutama lisäajatus. Yllä puhutaan epoksikitistä, millä sanwichkannen väliaine korvataan. Laminointiepoksi lisättynä katkokuidulla, piituhkalla, mikropalloilla tms täyteaineella saattaisi olla parempaa. West Epoksilla muistaakseni 505 fillet. Siihen voi vaikka työstää kierteet sellaiseen paikkaan, mihin läpipulttaus on hankalaa. Polyuretaanin, divinylcellin tms väliaineen poisnakertamiseen työkalun voi tehdä kapeimmasta kourutaltasta. Punahehkuisena voi taivuttaa haluttuun muotoon. Alkuperäinen ajatus kiinnittää hela kerrosrakenteiseen kanteen on sijoituksena huono eikä rakenteena ilman muutostöitä sovi laisinkaan, kosla ei kestä läpipultin puristusta.
Minähän se epoksikitistä puhuin. Tarkoitin nimenomaan täyteaineella paksunnettua yleisepoksia. Esim West105 tai SP106 mikropallot. Toki pieniin tarpeisiin voi käyttää valmista epoksikittiä mutta ovat pääsääntöisesti tällaiseen valuhommaan liian paksuja.
Moi,
Omassakin veneessä on noita alumiinilevyjä laminaatin sisällä. Mutta kun en tiedä tarkasti missä kohdassa. Onko tarkoitukseen sopivaa metallintunnistinta? Kaupoissa näkee laitteita, joilla voi paikallistaa asunnon seinän sisällä olevat sähköjohdot, naulat ja ruuvit, mutta toimiiko alumiinin kanssa?
Muistelisin, että metallintunnistimet tunnistavat sähköä johtavia metalleja, ja alumiini johtaa sähköä. Arvaan, että toimii.
Minulla on Bosch GSM 120. Alumiinen kattilan kansi antoi jo kaukaa voimakkaan signaalin. Kaikki sähköjohteet ovat mahdollisia hakukohteita.
Ainakin minun koolingin/sähköjohdon etsimellä saa signaalin alumiinista laminaatissa, mutta aika vaikea on saada varmuutta onko se juuri alumiinia vai jotain muuta. Myös levyn reunojen etsiminen on aika haastavaa. Voi tietysti riippue oleellisesti etsimestä. Tuo oli Stanley ja varsin edullinen.