näkyy olevan ajankohtainen. Jos nyt saisin valita, maanmittausinsinöörin ura houkuttelisi. Aikoinaan en tiennyt moisesta ammatista mitään kuten en monesta muustakaan ammatista. Alakoulussa haaveilin kaupan myyjän ja opettajan urasta. Kohdalleni osui ihan hyvä, ehjä työura.
Oppilaitoksiin hakeminen
uudelleenko
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ammatinvalintaa.
Alkaisit tehdä isojakoa?
Kysymyksiä maanmittausinsinöörille:
Kolmion kulmien summa maapallolla on suurempi yhtäsuuri pienempi kuin 180 astetta?
Suoran ulkopuolella olevan pisteen kautta maapallolla voidaan piirtää yksi, nolla, paljon (=äärettömästi) suoria, jotka eivät leikkaa (ts. ovat yhdensuuntaisia)
Tällaisesta lähtee maamittausinsinööri joiden jumala on Jordan
http://historyoflinearalgebra.weebly.com/wilhelm-jordan-am.html
Oon jo eläkeläinen enkä vaivaa päätäni turhaan. Tarpeeksi päänvaivaa on juuri nyt, kun pitäisi laskea ALVit ja maksaa takaisin ylimääräiset. Luppoajan käytän vaikkapa tanssimiseen.
Kumarran kärsimyksiäsi. Pienyrittäjällä on kovaa. Sijoittajalla vähemmän kovaa (tein sijoitusverolaskuni joulu-tammikuussa jotta osaan myydä tappiota ettei tule osinkoveroja)
"Luppoajan käytän vaikkapa tanssimiseen"
erinomainen idea, tango Maissintähkä
milonga-malliin
https://www.youtube.com/watch?v=Snt-XqMzkfk
Vähän myöhäistä pohtia.
Miksi? Eloa voi olla edessä 25 v, ehtii paljon siinä ajassa.
Ensimmäinen tilastokelpoinen avomieheni seitkytluvulla oli maanmittari. Kesät kiersivät ympäri Suomea kartoitusmittauksia tehden ja talvet pääkonttorilla karttoja tekemässä.
Olin monena kesänä aputyttönä kirjaamassa etäisyyksiä. Kivaa ulkoilmaelämää. Ihania muistoja. Ajettiin Range rovereilla tuhatta ja sataa ; )
Nuorena olisin halunnut mainosalalle, mainospiirtäjäksi ja somistajaksi.
No, pitkä ura ravintola-alan eri tehtävissä jäi saldoksi.
Edes kesätöissäni ei ollut ulkoilmaelämää. Vapaa-ajalla olen kyllä viihtynyt ulkona. Ennen eläkkeelle jäämistäni törmäsin suuriin määriin kauppasieniä ja ajattelin eläkkeellä poimia myytäväksi. Eipä ole ollut esim. leppärouskuja, kehnäsieniä eikä kosteikkovahveroita myytäväksi.
Sulla sentas selkä kestää sienten poimimista metsästä, minun ei, mutta on minullakin itse keräämiä sieniä pakkasessa. Istuin mökin pihalla tuolissa ja napsin koivun kannoille ilmestyneet sienet päivittäin. Ihania kastikkeita ja keittoja niistä valmistelen.
Muistan iäkkään sukulaisen, joka halusi mustikoita poimimaan. Olisiko kohdallasi mahdollinen ratkaisu se, että olisi tuoli keskellä sieniparvea ja sillä istuen poimisit? Niin me teimme, kun mustikoita oli paljon. Tuolia siirrettiin.
En minä metsään enää lähde kompuroimaan 😊 Saan marjani hyvän ystäväni kautta, enkä juurikaan maksa mitään. Tuostapa tulikin mieleeni, että pitää lapota loppu kotiviini pulloihin, pestä sammio ja alkaa kesäviinin valmistus. Pakkasesta löytyy puolukkaa, mustikkaa, puna-ja mustaherukkaa.
Kyllä se vituttaa, kun ei aikanaan kukaan ohjannut ammatinvalinnassa. Tarpeettomasti turhaa koulunkäyntiä, joka meni yli hilseen.
Olisin varmasti kyennyt suorittamaan esim. datanomin tutkinnon. Olen toiminut monilla aloilla ja tietojärjestelmätöissä olen pärjännyt parhaiten ilman mitään alan koulutusta, töiden kautta opetellut mitä on tarvinnut. Soveltuvuustutkimukset ovat osoittaneet minulla olevan erittäin hyvä looginen päättelykyky ja matemaattista lahjakkuutta (teoreettinen koulumatematiikka meni kyllä yli hilseen). Siihen aikaan tutkinnon olisi saanut kahdessa vuodessa.
Aika moni muukin selkeästi ammattiin tähtäävä koulutus kävisi, jos nyt olisin nuori.
Minä pidin koulunkäynnistä ja opiskelusta. Hyötyä on ollut. En pyrkinyt huipputuloksiin enkä päntännyt, tärkeää oli, että eteenpäin mentiin. Yhtään tenttiä ei tarvinnut uusia. Nyt pidän kyllä suoraan sanoen metsänhoidosta esim. enemmän kuin lukemisesta.
Minua kyllä vituttaa tarpeeton koulunkäynti loppuikäni. Kyllä siihenkin aikaan oli ympärillä opettajia/ psykologeja/herraties ketä, jotka olisivat voineet minua ohjata, mutta eivät viitsineet, vaikka näkivät, että voin helvetin huonosti. Ja kyllä minä ns. hain apua, mutta jos on laput silmillä niin on.
Arvostan oppimista, joka tähtää suoraan sellaiseen, josta on hyötyä työelämässä tai jossain muussa. Sillä tavoin minä kaikki työtkin opin kaikilla niillä aloilla, joilla tein työtä elämäni aikana. En kirjoista ja kansista. Esimerkiksi ylioppilaita juhliataan vielä nykyisinkin ihan liikaa. Miksei ammattikoulun käyneitä? Arvostan sitä, että joku osaa tehdä jotain käsillään, vaikkapa rakentaa, tehdä sähköasennuksia tai ottaa laboratoriokokeita. Toki arvostan korkeampaakin koulutusta, jos se on käytännönläheistä. Insinöörit, lääkärit ym. saavat arvostukseni.
Yleishömppäteoreetikkoja en arvosta. Tänään oli Hesarissa juttua SITRAsta. Yksi esimerkki siitä, mihin meillä rahaa tuhlataan. Voisin mainita muitakin, ihan sisäpiiritietoa. Porukkaa töissä sadoittain ja aika käytetään dokumenttien lukemiseen ja kommentointiin.