Ikä on ikävä asia, sillä se melkein aina väärä. Varmasti itse kukin on huomannut olevansa, joko liian vanha tai liian nuori. Nuorena tuli koettua, että ikää ei ollut tarpeeksi. Nyt sitä on liikaa.
Nuoremmat ihmiset ovat alkaneet kysellä vointia ja miten jaksan tehdä lumitöitä, käydä töissä tai miten jaksan liikkua yleensä? Mielestäni tuota nuorten virkeyttä voi täydentää vanhojen kokemuksella ja yhteiskunnassa tarvitaan eri-ikäisiä, erilaisia kokemuksia ja työelämän tuntevia yksilöitä.
Oletko sinä joutunut nuorten ja iäkkäiden törmäyskurssille?
Ikäsyrjintä
103
691
Vastaukset
En ole.
En ala myöskään vääntämään jotain roskaa väkisin.
H.- Pelkkää-terästä
Minulle on käynyt päinvastoin.
Minulta kysytäään neuvoa jos mihinkin asiaan, puhumattakaan voisinko hoitaa sen ja sen fyysisen jutun, kun olet niin vetreä ja nuorekas ja kunnossa.
"Vanhenpana ja viisaanpana sinähän osaat neuvoa" jne. Kauniita lauseita korvilleni.
"Sinultahan tämä onnistuu kun kiipeät katollekin kuin orava" jne.Varovainen silti kannattaa olla. Iän myötä kaikki hoksottimet eivät enää pelaa kuin ennen.
Onneksi olkoon, teräsmies, vanhempana, viisaampana, ketterämpänä ja notkeampana, olet varmasti ylivoimainen, kun vielä hallitset monenlaiset hommat. Sinua on varmasti vaikea ohittaa millään alalla. Hyvää jatkoa ja vireyttä edelleen!
- Anonyymi
Laiskat käyttää sua hyväksi :DDD Kehumalla yllyttäminen on yleinen tapa teettää
hommia muilla. - Anonyymi
PorvoonParoni kirjoitti:
Varovainen silti kannattaa olla. Iän myötä kaikki hoksottimet eivät enää pelaa kuin ennen.
Yli 60v on jo vaaraksi ympäristölleen.
Kiikkutuoli oikea mestaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli 60v on jo vaaraksi ympäristölleen.
Kiikkutuoli oikea mestaa.60 vuotias ei ole mikään vanhus mitenkään , paras ikä minun mielestäni
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
60 vuotias ei ole mikään vanhus mitenkään , paras ikä minun mielestäni
Ei niiin, eikä 70- ja 80-vuotiaskaan, jos on terve ja toimintakykyinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli 60v on jo vaaraksi ympäristölleen.
Kiikkutuoli oikea mestaa.Käyn kyllä edelleen punttisalilla,ja rautaa nousee
120kg penkki,ikää 65v.meneppä penska itte
siihen kiikutuoliisi.
- soilina
Kuitenkin 67 v nuorekas mummeli. Olen huomannut , että ikää voi käyttää huumorintajuisesti hyväksi. Sanon:
”Voi kauheeta, en muistanut yhtään, ymmärräthän?” Muistin mut en viittinny.
Sanon: ” Kuulehan, kun toi mun selkä väsähtää. Etkö voisi…..?” Selkä on ihan kunnossa, laiskuus vaivaa.
Sanon:”Kun toi muisti alkaa pätkiä tän ikäsellä , niin onkos se ihmekkään jos…”
On helpompaa vinoilla olevansa vanha ja raihnainen , kuin vakuutella nuorille olevansa edelleen elinkelpoinen yli 60 vuotiaana.
Muistaakseni ajattelin itse 23 vuotiaana, että esimiesnaiseni , 37v, oli liian vanha menemään naimisiin.Nykyään naimisiin menevät vielä 70-vuotiaatkin, eikä edes kummaksuta. Paitsi ehkä lähosukulaiset ovat huolissaan perinnöistään. Ikäihmiset on poikkeuksetta niin fiksuja, että osaavat tehdä avioehtoja, eikä kenenkään nuoremman pitäisi nähdä vaivaa toisten onnesta.
Tuollainen itseään säästävä viestintä pilke silmäkulmassa on suositeltavaa, jopa toivottavaa. Ei enää itse tarvitse kaikkea tehdä.
- Titii
...jos joku kysyy vointia tai lumenluontivoimia?
Minusta on kyllä niin, että pitää itse osoittaa, että minä olen täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Itse en ole mikään voimahahmo, mutta kauan sitten minulla oli yli 70-vuotias ystävä, jolta yksikään ihminen ei olisi uskaltanut kysyä, miten hän jaksaa tehdä jotakin. Hänen harrastuksensa oli mökin rantapenkereen tekeminen kiviä vierittämällä rautakangella. Hän tilasi kuorma-autolla kiviä, jotka hän sitten vieritti penkereelle. Hänellä oli rintasyöpä, ja hän jatkoi harrastustaan niin kauan, kunnes joutui saattohoitoon.Enpä tiedä onko tuollaisesta määrätyn laisesta uhoamista mitään hyötyä? Tulee mieleen Lindholmin Olli, joka melkein viime sanoikseen kertoi kuinka hyvässä kunnossa hän on. Koskaan ei voi tietää...
Onko se uhoamista, jos tuntee olevansa hyvässä kunnossa vielä yli 50-vuotiaana?
Voisin ihan mielelläni lähteä samalla tapaa lähiaikoina tai 40 vuoden kuluttua. ;)optimisti-orvokki kirjoitti:
Onko se uhoamista, jos tuntee olevansa hyvässä kunnossa vielä yli 50-vuotiaana?
Voisin ihan mielelläni lähteä samalla tapaa lähiaikoina tai 40 vuoden kuluttua. ;)Väärää sanaa tuli käytettyä taas kerran. Tarkoitin, että jossain vaiheessa ehkä on syytä tarkastella omaa terveydentilaa myös siltä kantilta, kuinka paljon jaksaa ja voiko siitä olla jopa haittaa itselle. Kaikki eivät ole terveysvaareja ja usein kovat rasitukset saattavat pysäyttää sydämen, kuten esim. marathonin aikana tapahtuu ikäihmisille.
En itse treenaa enää täysillä, vaan sen verran että pysyisin terveenä.
Ei suoranaisesti eikä suoraan mutta sillain piilosti. Mutta ei haittaa, mulla on oma piilo ja mun kokemus ja jos he jotain tarttee, saavat pyytää ;). Osaan myös opettelun jälkeen sanoa ei ja se jos mikä on voimavara, tehkööt ite.
Voi olla sukupuoli sidonnaistakin, mutta miesesimiehet sanovat usein melko suorasanaisestikin, jos tekevät tilaa nuoremmille. Tuo ei sanan käytön opetteleminen on hyödyllinen taito, jolla säästää itseään monelta.
Tuo että laittaa toiset pyytämään, on järkevää ja perusteltua. Aina pitäisi olla joku hätävara minkä avulla selviää. Eiköhän me jakseta, heh.PorvoonParoni kirjoitti:
Voi olla sukupuoli sidonnaistakin, mutta miesesimiehet sanovat usein melko suorasanaisestikin, jos tekevät tilaa nuoremmille. Tuo ei sanan käytön opetteleminen on hyödyllinen taito, jolla säästää itseään monelta.
Tuo että laittaa toiset pyytämään, on järkevää ja perusteltua. Aina pitäisi olla joku hätävara minkä avulla selviää. Eiköhän me jakseta, heh.Niin. Onhan se varmaan näin jotta tiettyihin töihin otetaan mieluusti nuoria joilla on uraa edessä. Vanhemmat hyödynnetään perusduunissa. Mulle sopii. Jarruttelen jo itse ja koska teen vain puolikasta ylimääräisistä häslingeistä karsittu työ sopii mulle. Mahtavaa sanoa ei kun kerta tarkoittaa ei. Aiemmin sanoi juu vaikka oli ei-mieltä. Vanhemman työntekijän ei tartte mieleistellä eää ketää. Jos ei kelpaa niin olkoot kelpaamatta. :).
Tuo pyytäminen liitty siihen kun monilla nuorilla vastavalmistuneilla on sellainen kaikkivoipaisuuden tunne, kyllähän ne iäkkäämmän työntekijän pesee mennen tulle taidoissa. Mun puolesta olkoon. En tyrkytä mutta autan jos pyydetään. Ja se kun monille ottaa kunnian päälle :D.siilivain kirjoitti:
Niin. Onhan se varmaan näin jotta tiettyihin töihin otetaan mieluusti nuoria joilla on uraa edessä. Vanhemmat hyödynnetään perusduunissa. Mulle sopii. Jarruttelen jo itse ja koska teen vain puolikasta ylimääräisistä häslingeistä karsittu työ sopii mulle. Mahtavaa sanoa ei kun kerta tarkoittaa ei. Aiemmin sanoi juu vaikka oli ei-mieltä. Vanhemman työntekijän ei tartte mieleistellä eää ketää. Jos ei kelpaa niin olkoot kelpaamatta. :).
Tuo pyytäminen liitty siihen kun monilla nuorilla vastavalmistuneilla on sellainen kaikkivoipaisuuden tunne, kyllähän ne iäkkäämmän työntekijän pesee mennen tulle taidoissa. Mun puolesta olkoon. En tyrkytä mutta autan jos pyydetään. Ja se kun monille ottaa kunnian päälle :D.Niin tuntuu olevan vaikeat pyytää nuorempien apua ja myöhemmin olen kuullut kuinka aivan minun sanoillani kertovat jotain asiaa eteenpäin tyyliin - Näin se pitää tehdä! Ei se enää pahemmin haittaa näillä vuosilla, hymyillään vaan koska kohta häämöttää loppusuora työelämässä.
Vai niin, itse en ole koskaan kokenut olevani väärän ikäinen, en halunnut nuorena olla vanhempi, enkä halua nyt olla nuorempi.
Jaksaa minkä jaksaa, tekee minkä viitsii, aina on hommat tulleet hoidettua.
Eikä ikinä ole iän takia syrjitty.Olet loistotyyppi! Oletko koskaan kuullut, että nuorena parhaassa tapauksessa on parempi vain odottaa ja vanhana ei sitten taas tiedä, kuinka paljon odotusaikaa on jäljellä?
PorvoonParoni kirjoitti:
Olet loistotyyppi! Oletko koskaan kuullut, että nuorena parhaassa tapauksessa on parempi vain odottaa ja vanhana ei sitten taas tiedä, kuinka paljon odotusaikaa on jäljellä?
En ole kuullut ja ehkä parempi niin, kunhan nyt päivän kerrallaan saa läpi vedettyä, en odota edes huomista.
Tulee jos tulee, mitä tuota etukäteen märehtimään.Anceli kirjoitti:
En ole kuullut ja ehkä parempi niin, kunhan nyt päivän kerrallaan saa läpi vedettyä, en odota edes huomista.
Tulee jos tulee, mitä tuota etukäteen märehtimään.Kyllä minulla on iltarukouksessa tapana toivoa uutta huomista, mutta en nyt sitä sen paremmin märehdi.
PorvoonParoni kirjoitti:
Kyllä minulla on iltarukouksessa tapana toivoa uutta huomista, mutta en nyt sitä sen paremmin märehdi.
Minäkin suunnittelen huomisia kauaksi eteenpäin ja ilolla :).
PorvoonParoni kirjoitti:
Kyllä minulla on iltarukouksessa tapana toivoa uutta huomista, mutta en nyt sitä sen paremmin märehdi.
Monet tuntuvat huolehtivan ja hätäilevän milloin mistäkin, kesäkin pitäisi olla jo ihan heti huomenna.
Ei jakseta elää tässä hetkessä.
En lue iltarukousta enkä pyydä mitään huomista, jos aamulla herää hengissä, niin katotaan mitä päivä tuo tullessaan.Anceli kirjoitti:
Monet tuntuvat huolehtivan ja hätäilevän milloin mistäkin, kesäkin pitäisi olla jo ihan heti huomenna.
Ei jakseta elää tässä hetkessä.
En lue iltarukousta enkä pyydä mitään huomista, jos aamulla herää hengissä, niin katotaan mitä päivä tuo tullessaan.Ihan kauniin päivän uusi päivä toi tullessaan. Olen itsekin huomannut itsessäni joskus poikamaista hätäilyä, mikä ei ole hyvä asia.
PorvoonParoni kirjoitti:
Ihan kauniin päivän uusi päivä toi tullessaan. Olen itsekin huomannut itsessäni joskus poikamaista hätäilyä, mikä ei ole hyvä asia.
Eilen ei ollut kaunis päivä, vettäräntää satoi koko päivän.
Tänään on kaunis päivä, aurinko paistaa ja taas hengissä heräsin, vaikka en pyytänytkään.
- flegmaatti
En ole 25:een vuoteen. Silloin eräästä kiinnostukseni kohteena olleesta yrityksestä kerrottiin, että koulutukseni ja kokemukseni sopisi erinomaisesti heidän tarpeisiinsa mutta heidän organisatiossaan on riittävästi 5-kymppisiä ukkoja.
Minua näkemättä, pelkästään ikäni perusteella, minua on luonnehdittu "hauraaksi vanhukseksi".Ajat muuttuvat ehkä kriittisemmiksi, kun työpaikoista lähes tapellaan nykyään. Puhuvat työyhteisön nuorentamisesta, eikä tajuta että eri ikäluokan ihmiset ovat työpaikan rikkaus.
Ehkä eläköitymisen jälkeen alkaa se hauraan vanhuksen aika joidenkin mielestä. Pahalta tuntuu, kun useimmat sentään ovat pirteitä ikäihmisiä. Ja vielä näkemättä, huh, huh!- flegmaatti
PorvoonParoni kirjoitti:
Ajat muuttuvat ehkä kriittisemmiksi, kun työpaikoista lähes tapellaan nykyään. Puhuvat työyhteisön nuorentamisesta, eikä tajuta että eri ikäluokan ihmiset ovat työpaikan rikkaus.
Ehkä eläköitymisen jälkeen alkaa se hauraan vanhuksen aika joidenkin mielestä. Pahalta tuntuu, kun useimmat sentään ovat pirteitä ikäihmisiä. Ja vielä näkemättä, huh, huh!Minua lähinnä hymyilytti moinen "hauras" epäluulo.
Kolme invataksikuskia riiteli 1,5 tuntia siitä suostuuko kukaan tuomaan vaimoani keskussairaalasta hissittömän talon ylimpään kerrokseen. 46 askelmaa.
Vaimoni oli liikuttamattomassa kunnossa. Varovasti käsiteltävä.
Vaimoni kerrottua, että perillä on 75 vuotinen salilla käyvä mies, hän kuuli sivusta kun yksi kuski lausahti, että perillä on joku hauras vanhus.
Siihen aikaan hauras vanhus oli 180kg:n maastaveto kunnossa. Vaimoni painoi alle 60kg.
Viimein "urakkaan" suostuneen invataksikuskin kanssa ei ylös siirtäminen edes hengästyttänyt. flegmaatti kirjoitti:
Minua lähinnä hymyilytti moinen "hauras" epäluulo.
Kolme invataksikuskia riiteli 1,5 tuntia siitä suostuuko kukaan tuomaan vaimoani keskussairaalasta hissittömän talon ylimpään kerrokseen. 46 askelmaa.
Vaimoni oli liikuttamattomassa kunnossa. Varovasti käsiteltävä.
Vaimoni kerrottua, että perillä on 75 vuotinen salilla käyvä mies, hän kuuli sivusta kun yksi kuski lausahti, että perillä on joku hauras vanhus.
Siihen aikaan hauras vanhus oli 180kg:n maastaveto kunnossa. Vaimoni painoi alle 60kg.
Viimein "urakkaan" suostuneen invataksikuskin kanssa ei ylös siirtäminen edes hengästyttänyt.Sinä olet pitänyt itsesi hyvässä kunnossa, kieltämättä. Onneksi olkoon.
- 1eero
En huomannu mitään syrjintää, ittiäni keljuttaa kun viime syksystä asti juossu vaivojeni takia lääkärissä, lääkäri kysyi että puuskuttaako kukaan muu ei ole kysynyt noin miten jaksat elellä.
Hiihtämässä en ole tänä talvena käynnä, voi olla että tässä reipastutaan kun lekuri hoitaa.
Tunnen erään 86 vuotiaan vaarin joka elämässä täysillä mukana, liikkeet on kuin viisikymppisellä joten kyllä tämä tästä.Lääkäri alkaa olla melko pelottava paikka nykyään, kun ei sieltä enää mitään positiivista kuule muuta kuin harvoin. Joka reissulla tulee lisää jotain lääkkeitä. Omasta kunnosta huolehtimisesta ei voi pitää huolta kuin minä itse. On se silti joskus vastenmielistä.
Kaitse pitää vaan hyväksyä että enää ei ole niin kuin nuorena liikutkaan. Mutta oireitakin ja mahdollisia sairauksia voidaan hoitaa ja siten on kivempaa porskuttaa elämää eteenpäin.
- Riwka
Ei kannata hermostua! Nuoret näkevät aina yli 6-kymppiset vanhuksina, sille ei voi mitään, eikä se välttämättä tarkoita pahaa, päinvastoin. Älä ota verenpaineita tuollaisesta, jatka hommia vaan! :-) Nuoret ovat nuoria... Joidenkin mielestä jo 5-kymppisillä on toinen jalka haudassa... That's life...
Don't worry - be happy!Ei, eihän se vanheneminen minua hermostuta. Väistämätön tosiasia, jolle kukaan ei mahda mitään. Nauretaan ja iloitaan vaan yhdessä!
- Bengalitikku
Oikeastaan en ole kohdannut ikäsyrjintää muutoin kuin päätöksentekijöiden taholta ja sehän suuntautuu massoihin.
Joku nuori joskus kiilaa ja toinen on huomaavainen.
Minusta enempi kannattaisi kiinnittää huomiota tuolla ulkomaailmassa, miten kohtelemme ikätovereitamme.
Tästä löytyy esimerkkejä.
Kiilailu sujuu ikäihmisiltä, tervehtimättömyys, komentelu jne.
Ovesta sisään tunkeminen, ennen kun toinen on päässyt ulos, oven avaaminen itselle ja...
Onko se niin vaikeaa odottaa kohteliaasti vuoroaan? Onko se hei-sanan käyttö jotenkin nöyryyttävän vaikeaa? Onko vaikea pitää toiselle ovea? Komentelu. Viime viikolla totesin eräälle, että olen tullut siihen ikään, että minuahan ei komennella. Päsmäreitä löytyy. Mikähän piirre sekin on ja mistä juontuu (ko. on arvostellut suurin piirtein kaikki ryhmässä olevat yksitellen, mikä on surullista.)
Poliitikkoja saa arvioida, olivatpa minkä ikäisiä tahansa: mitä tekevät tai sanovat.Mukava lukea, että ei ainakaan mitään pahempaa ole kohdallesi tullut. Itselle viime aikoina muutamakin tapaus. Tai sitten vaan tavallista herkemmällä tuulella? Ainakin työpaikalla me kuuskymppiset olemme lyöttäytyneet samaan porukkaan ja pidämme yhtä nuorempia vastaan, jotka häpeämättä naureskelevat esim. tietotekniikka puutteillemme.
- Bengalitikku
PorvoonParoni kirjoitti:
Mukava lukea, että ei ainakaan mitään pahempaa ole kohdallesi tullut. Itselle viime aikoina muutamakin tapaus. Tai sitten vaan tavallista herkemmällä tuulella? Ainakin työpaikalla me kuuskymppiset olemme lyöttäytyneet samaan porukkaan ja pidämme yhtä nuorempia vastaan, jotka häpeämättä naureskelevat esim. tietotekniikka puutteillemme.
Omalla työpaikalla ei ollut kuin yksi 50 , joka olimhieman ikävä. Hänen jakkaransa ilmeisesti heilui.
Nuorempien puolelta ei mitään. Veikkaan, että 0-toleranssi menee noin.
Nuorempia oli kenties ohjeistettu selän takana.
Tietenkin työpaikalle tulee niitä, joilla on tuoreimman taidot ja tiedot.
Mutta yksi, mitä heillä ei vielä ole: kokemus, kokemus, kokemus.
Itse kyllä olin kaikenikäisten kanssa.
Ehkä kannattaisi yrittää olla yhtä porukkaa, pikkuhiljaa.
Onko kehityskeskusteluita: ottakaa esiin tuo nuorten nälviminen. Kun useampi sanoo, on työnjohdon tehtävä puuttua asiaan.
Työviihtyvyys kärsii, jos se on jatkuvaa ja vakavaa. Bengalitikku kirjoitti:
Omalla työpaikalla ei ollut kuin yksi 50 , joka olimhieman ikävä. Hänen jakkaransa ilmeisesti heilui.
Nuorempien puolelta ei mitään. Veikkaan, että 0-toleranssi menee noin.
Nuorempia oli kenties ohjeistettu selän takana.
Tietenkin työpaikalle tulee niitä, joilla on tuoreimman taidot ja tiedot.
Mutta yksi, mitä heillä ei vielä ole: kokemus, kokemus, kokemus.
Itse kyllä olin kaikenikäisten kanssa.
Ehkä kannattaisi yrittää olla yhtä porukkaa, pikkuhiljaa.
Onko kehityskeskusteluita: ottakaa esiin tuo nuorten nälviminen. Kun useampi sanoo, on työnjohdon tehtävä puuttua asiaan.
Työviihtyvyys kärsii, jos se on jatkuvaa ja vakavaa.Tuo yhdessä porukassa oleminen on varmasti oikea ratkaisu. Nykyään on alettu vouhkaamaan jämäkästä johtamisesta ja esimiesten mukaan ottaminen luultavasti pahentaa asioita, kun pitää tehdä niitä radikaaleja muutoksia, vaikka useimmiten ihan vaan keskustelut riittäisivät.
- Bengalitikku
PorvoonParoni kirjoitti:
Tuo yhdessä porukassa oleminen on varmasti oikea ratkaisu. Nykyään on alettu vouhkaamaan jämäkästä johtamisesta ja esimiesten mukaan ottaminen luultavasti pahentaa asioita, kun pitää tehdä niitä radikaaleja muutoksia, vaikka useimmiten ihan vaan keskustelut riittäisivät.
Johtamistuulia ja -tyyliä tulee ja menee. Mikä nyt millekin toimialalle käy.
Jos ihmiset ymmärtävät tavoitteet ja päämäärät niin sehän on jo paljon
ja yhdes koos niihin kait yritetään. Se, mikä 40 vuoden aikana muuttui (oma havaintoni), että työntekijät pystyvät osallistumaan enemmän työn suunnitteluun, toteutukseen, tapaan toimia - omilla aloitteillaan ja ehdotuksillaan.
Noin motivaatio pysyy. ja joustavuuskin.
Aikoinaanhan oli määräily tyypillistä ja se olikin hienoksi hiottua.
Ei enää. Bengalitikku kirjoitti:
Johtamistuulia ja -tyyliä tulee ja menee. Mikä nyt millekin toimialalle käy.
Jos ihmiset ymmärtävät tavoitteet ja päämäärät niin sehän on jo paljon
ja yhdes koos niihin kait yritetään. Se, mikä 40 vuoden aikana muuttui (oma havaintoni), että työntekijät pystyvät osallistumaan enemmän työn suunnitteluun, toteutukseen, tapaan toimia - omilla aloitteillaan ja ehdotuksillaan.
Noin motivaatio pysyy. ja joustavuuskin.
Aikoinaanhan oli määräily tyypillistä ja se olikin hienoksi hiottua.
Ei enää.Takuuvarmasti johtamisessa ollaan menossa parempaan suuntaan, kieltämättä. Toinen asia minkä olen huomannut, että nuoret vaan vaihtavat työpaikkaa useammin ilman mitään suurempaa syytä. Ehkä haetaan palkkakehitystä tjn, motivaatio, joustavuus ja viihtyvyys merkitsevät paljon enemmän kuin pelkästään se, että on työpaikka.
Päinvastoin, ainakin tuossa omassa porukassa.
Kesäisin, kun ollaan paljon yhdessä, aina pyydetään joka paikkaan, tuu uimaan, tuu ny saunaan.
Väliin käytän tätä ´´ikäkeinoa,´´ mistä tuo soilena mainitsi tuolla ylenpänä, kun en aina viitsi.
No kyllä tuolla maalla paljon olen saanut neuvoa, kun nuo jälkeläiset ovat kaikki kaupunkilaisia.
Eihän sitä tietysti niin sukkela ole käänteissään, kun nuorempana. Kyllä minut moni jo juostessa kiinni saa.Hyvä juttu, että saat ansaitsemaasi huolenpitoa ja kohtelua. Ikäihmisillä on paljon annettavaa, kun vaan kuunnellaan ja otetaan huomioon. Itsekin kaupunkilaispoikana joudun kysymään maalla käydessäni viljalajikkeet, kun menee ohra, ruis, vehnä ja kaura sekaisin, kun näen pellolla kasvavan. Taitaa olla meikäläisen juoksemiset jo juostu? Vain äärimmäisessä hätätapauksessa lähtee vanha vauhtiin, hehee.
- Rgf
Metrossa ja raitiovaunuissa on alkanut kummastuttaa, miksi vanhusten ja vammaisten paikat ovat aina täynnä yleensä ulkomaalaisen näköisiä nuoria miehiä. Olen lähes seitsemänkymppinen, enkä vielä katso tarvitsevani huonosti liikkuvien paikkoja. Tällainen käytös kertoo piittaamattomuudesta ja ikäsyrjinnästä.
Välinpitämättömiä muita ihmisiä kohtaan monet näistä tänne pyrkivistä. Silti esim.televisiosta tulee jatkuvasti pakkosyötöllä mainontaa, että miedän pitää kunnioittaa ja suhtautua ymmärtäväisesti heihin. Kummallista.
en ole koskaan ollut erikoisemmin kiinnostunut omasta tai muidenkaan iästä, enkä ole huomannut itseäni koskaan syrjittävän iän vuoksi. ikä on siitä ihana asia, että sitä saa lisää jokainen samaa tahtia, joten sen suhteen ollaan hyvin tasa-arvoisia, vaikka ei kuitenkaan kertyvien vuosien, toiset kun elää huomattavasti vanhemmaksi kuin toiset.
Hyvin kirjoitettu, samaan tahtiin vanhenemme. Päivästä päivään, viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen. Naisilla eliniän ennuste vähän miehiä parempi, mutta ainakin itselle on pitkää ikää tärkeämpää, että saisi olla terveänä ja suht'koht järjissään.
- e.lä.mä
En koskaan ole kokenut syrjintää en Suomessa enkä Ruotsissa asuin Suomessa 23 vuotta Ruotsissa asunut 49 vuotta.
Se on hyvä eikä syrjintää pitäisikään olla missään muodossa. Pohjoismaat varmaan melko turvallisia tämän asian suhteen.
- Mikä_milloinkin
Työelämässä ei ikäsyrjintää kohdallani ollut. Aloitin muutaman vuoden yli viisikymppisenä ihan uudella alalla. Tyäkavereina oli ko. puljussa ja yhteistyöyrityksissä paljon kolmekymppisiä. Ei sitä ikää tullut juurikaan ajatelleeksi. Moni minua kymmenen vuotta nuorempi oli tympääntynyt työhön ja arkeen ja ties mihin ja pahimmillaan näytti minua vanhemmilta, erityisesti, jos ei kiinnittänyt huomiota ulkonäköön ja oli ylipainoinen.
Sen sijaan jäätyäni vanhuuseläkkeelle totesin päätyneeni ihan uuteen maailmaan. Tunsin kaikkialla, että olin syyllistynyt rikokseen: olin vanha ja vanhenin koko ajan lisää. Olen jotenkin alkanut mukauta tähän rooliin, vaikka en tästä pidäkään. Kaikkihan vanhenevat yhden päivän kerrallaan. Olen tosi tympiintynyt siihen, että aina meistä puhutaan huoltorasitteena, joka paikassa on muka liikaa vanhoja ihmisiä. Nuoria pitäisi saada mukaan milloin teatterien katsomoihin , milloin minnekin. Vanhat ja ryppyiset pois katukuvasta.Minulla on menossa tuollainen työhön ja arkeen kyllästymisvaihe. Mikään ei huvita ja monet asiat ottaa pattiin.
Älä nyt maalaa haavekuviani noin mustiksi tulevaisuudesta, kun meitsi odottaa vaan pääsyä eläkkeelle. ehkä sen päivän koettaessa se ei olekaan mikään ratkaisu, vaan uudet murheet odottavat?- Mikä_milloinkin
PorvoonParoni kirjoitti:
Minulla on menossa tuollainen työhön ja arkeen kyllästymisvaihe. Mikään ei huvita ja monet asiat ottaa pattiin.
Älä nyt maalaa haavekuviani noin mustiksi tulevaisuudesta, kun meitsi odottaa vaan pääsyä eläkkeelle. ehkä sen päivän koettaessa se ei olekaan mikään ratkaisu, vaan uudet murheet odottavat?Älä suotta huolehdi, Paroni, hyvin monet sinun laillasi odottavat eläkkeellepääsyä. Ja ovat sitten päästyään erittäin tyytyväisiä. Minä olen monessa suhteessa poikkeava muutoinkin, mitä en nyt niin kauheasti viitsi tuoda esiin. Mutta työelämässä olisin ollut pitempään, eläkkeelle jääntini ei johtunut iästä, vaan muista syistä.
Olen liian hyväkuntoinen olemaan eläkkeellä. En ole löytänyt riittävästi ohjelmaa. Vapaaehtoistyöt ovat pelkkää huoltoa ja hoitoa, ne eivät ole minun juttuni. Ja harrasteet, joita minulla oli jo työssä ollessani, olen jättänyt. Vapaa-aikaa on ihan liikaa. Se, että voi nukkua aamulla niin pitkään kuin huvittaa, on kyllä hyvä juttu. PorvoonParoni kirjoitti:
Minulla on menossa tuollainen työhön ja arkeen kyllästymisvaihe. Mikään ei huvita ja monet asiat ottaa pattiin.
Älä nyt maalaa haavekuviani noin mustiksi tulevaisuudesta, kun meitsi odottaa vaan pääsyä eläkkeelle. ehkä sen päivän koettaessa se ei olekaan mikään ratkaisu, vaan uudet murheet odottavat?Minä kyllä nautin tästä eläkeajasta.
Voi tehdä mitä huvittaa, eikä tarvitse kello kourassa kulkea.
Voimme myös aina valita sen, miten mihinkin asioihin suhtaudumme.
Paljolti suunnan määrää se, millainen on mielemme ja hetkemme pohjavire.
Niitäkin voi muuttaa jos vaan tarpeeksi haluaa.
Minäkin koin tuollaista kyllästymisvaihetta aikanaan, muttei saa jäädä tuleen makaamaan.eppu2 kirjoitti:
Minä kyllä nautin tästä eläkeajasta.
Voi tehdä mitä huvittaa, eikä tarvitse kello kourassa kulkea.
Voimme myös aina valita sen, miten mihinkin asioihin suhtaudumme.
Paljolti suunnan määrää se, millainen on mielemme ja hetkemme pohjavire.
Niitäkin voi muuttaa jos vaan tarpeeksi haluaa.
Minäkin koin tuollaista kyllästymisvaihetta aikanaan, muttei saa jäädä tuleen makaamaan.Kuulostaa hyvältä ja odotan innolla eläköitymistä. Melko tavalla väkisin joudun nämä viime ajat tekemään töitä ja työmotivaatio on hukassa. Toisaalta voihan se olla myös valmistautumista siihen, että jonain päivänä ei tarvitse enää raahautua työpaikalle?
Millekkään törmäyskurssille ole joutunut, mutta todellakin, yhteiskunta tarvitsee kaikenikäisiä. Meidän hieman vanhempienkin pitkän elämänkokemuksen muokkaamat mielipiteet on tärkeitä asioista päätettäessä.
En tuota ikää niin ole vääräksi kokenut, se on ollut mikä milloinkin ja sillä hyvä. Paitsi nyt, olen yhdeksän kuukautta liian nuori.Lähes kaikilla suurmiehillä ja valtiopäämiehellä on ikää yli kuuskyymmentä, jopa lähemmäs 80 vuotta. siinä arvostetaan kokemusta. Ja sama koskee naisia ihan yhtälailla.
Vai on sinulla jo yhdeksän kuukauden kuluttua elämänmuutos. Onneksi olkoon, oerässä tullaan.
- Maoonmikäoon
Ikä ja vuodet eivät ole ikinä merkanneet meitsille mitään, mutta kyllä pisti vihaksi vähän vajaat kymmenen vuotta sitten, kun yhdessä paikassa luokiteltiin senioriksi sen perusteella, että olin täyttänyt puolivälin paalun verran vuosia (oikeasti enemmän). Jos en tunne olevani eläkeläinen vieläkään, niin miksi silloin olisi pitänyt juttu hyväksyä. Inhottavaa ikärasismia ja kakkamaista karsinoimista.
Mielestäni eivät eläkeläinen tai seniorit ole mitään rumia sanoja, vaan ihan tyytyväisenä siirryn eläkeläisten poppooseen, jos ikää riittää.
- Numeroeimääritä
Eivät ne sanoina rumia olekaan, mutta ajatuksena kyllä, koska ajatus on karsinoiminen ja luokittelu eikä niitä tarvita joka paikassa.
- flegmaatti
Entä se kun 75v iän perusteella luokitellaan hauraaksi vanhukseksi näkemättä vanhusta itseään?
Saman asian yhteydessä vaimoni mainitessa minun olevan kantoapuna invataksin kuskin kaveriksi niin lekuri sanoi, ettei sitä lasketa mihinkään.
Kuultuani nämä välillisesti minua lähinnä hymyilytti ja säälitti arvioijien suppea ajatusmaailma. - Iätön
Yeap, noin olen itsekin koettanut juttua itselleni selittää: ei mun tarvitse karsinoitua siitä syystä, että joku muu on ja elää karsinassa.
Numeroeimääritä kirjoitti:
Eivät ne sanoina rumia olekaan, mutta ajatuksena kyllä, koska ajatus on karsinoiminen ja luokittelu eikä niitä tarvita joka paikassa.
Samaa mieltä, että lokeroiminen ja ihmisten laittaminen eri kategorioihin on tyhmää ja soveltuvat huonosti lähes joka paikkaan.
- Anonyymi
Ikään ei liity rasismi. Oikea termi on syrjintä. Otsikko on oikein.
- kylmätotuus
En ole koskaan kokenut ikäsyrjintää työelämässä tai yksityiselämässänikään.
Olen saanut ansaitsemani paikan molemmissa, iästäni riippumatta.
Nuorena otti ohimoon, kun olin liian nuori päästäkseni tanssiravintoloihin. Mutta sekin asia korjaantui aikanaan, eikä siitä traumoja jäänyt.
Olen tullut sen tosiasian eteen, etten ole enää 40-vuotias, jonka kroppa kesti jatkuvaa kyynärpäävamman kuntoutustreeniä aamusta iltaan, kun kuntoutan nyt olkapäätäni toimintakuntoon.
Kyllä tuo nykyinen treeni tuottaa tulosta, mutta hitaampaan tahtiin kuin nuorempana.
Ikäni ei ole minulle ongelma.
Minusta jokainen vuosi, jonka olen elänyt, on ollut antoisa ja olen kiitollinen kaikista kokemuksistani, joita olen osakseni saanut.
Nuorten ja vanhempien ihmisten mielipiteiden välille syntyy väistämättä erimielisyyksiä, jos keskustelu on avointa ja molempien ryhmien näkemykset otetaan huomioon.
Tämä kirjoitukseni käsittelee lähinnä yksityiselämää.
Jos ikäsyrjintää työelämässä pohditaan, niin se on vakava asia. Siitä puhuminen
vaatii paljon vakavampaa otetta, kuin tässä sepustuksessani tein.Muistan vielä hyvin nuo kielletyt tanssiravintolat ja kuinka odotti täysi-ikäisyyden rajapyykkiä. Nyt melkeinpä toivoisi ettei seuraava vuosikymmen täyttyisi.
Samoin täällä on pientä kremppaa, josta tietää ettei enää ole poikanen, joka paranee nopeasti ja saa näkyviä tuloksia helposti kuntonsa suhteen.
Tulen mainiosti toimeen nuorten ihmisten kanssa, mutta keski-ikäisten kanssa on joskus sanomista. Ei mitään vakavaa, mutta jotain pientä ja lähes poikkeuksetta työmaalla. No, eipä tämä vanha jäärä enää kauaa niitä hommia tee. joten ei maksa vaivaa ottaa paineita.
- Ja.nyt.avantoon
Kun täytin 18 v, menin lapualaisen ravintolan ovelle. Ovimikko: mitäs pikkutyttö etsii. Minä: pöytää. Papereiden näyttämisen jälkeen hän ohjasi minut pöytään. Se oli ihan tyhmän oloista, yksin join yhden drinkin ja lähdin pois. Pyh, koko täysi-ikäisyyden odotus.
Opiskelin vielä yhden tutkinnon n. 50nä. Siellä pari nuorempaa suhtautui: mitä tuokin täällä tekee, eivätkä ottaneet minua ja toista 50stä ryhmätöihin. Teimme siis kaksin. Töissä ylitin pari vuotta eläkeikää, että sain projektin valmiiksi. Joku nuorempi katsoi vähän kieroon.
En antanut näiden vaikuttaa mitenkään.
Nyt ihmetellään, joko olen eläkkeellä, ei kuulemma uskoisi. Kukaan ei pidä vanhana.Olen huomannut tuon ryhmätöihin järjestymisen, nuoret menevät mielellään nuorten porukkaan ja ikääntyneet omaansa. Sinänsä väärin, koska nimenomaan on tarkoitus tehdä ryhmätyötä.
Itse suoritin ensiesiintymiseni ravintolassa porilaisessa Rattaanpyörä ravintolassa, sitä odotettiin pitkään ja siellä olikin samanhenkistä porukkaa. Ihan kiva muisto jäi.
Uskon tuon, kun kirjoitat ettei kukaan pidä vanhana sinua.
- köyhämuteikipee
Ravintolassa kuulin jo yli 10 vuotta sitten, viisikymppiä täytettyäni, nuorten naisten suusta että eläkeläiset sais pysyä kotonaan.....nykyään tansseissa saan olla seinäruusuna kun ikäiseni hakevat puolta nuorempia......yksi nuorempi nainen ihmetteli mitä siellä teen joten tuumasin hänelle että eipä ole yläikärajaa ilmoitettu eikä lippuluukullakaan mitään sanottu kun halusin tulla bändiä ja artistia kuuntelemaan, sanoin vielä että vanhenet sinäkin ja oma valintasi miten ja missä kunnossa.....ei ymmärtänyt :)
Ihan tavallisissa ravintoloissa on selvää ikäsyrjintää. Vanhat eivät kelpaa edes toisille. Siksi on parempi mennä vain sellaisiin ravintolailtoihin, jotka on räätälöity määrätyn ikäluokan mukaan.
- köyhämuteikipee
PorvoonParoni kirjoitti:
Ihan tavallisissa ravintoloissa on selvää ikäsyrjintää. Vanhat eivät kelpaa edes toisille. Siksi on parempi mennä vain sellaisiin ravintolailtoihin, jotka on räätälöity määrätyn ikäluokan mukaan.
Näinhän se on ja kun ei ole varttuneemmille räätälöityjä ravintoloita tai edes iltoja niin kotona saa kykkiä.....nykyisellään ainut paikka lähinnä missä ei ole ikäsyrjintää huomannut on laivaristeily alkuviikosta su ma lähdöillä :)
köyhämuteikipee kirjoitti:
Näinhän se on ja kun ei ole varttuneemmille räätälöityjä ravintoloita tai edes iltoja niin kotona saa kykkiä.....nykyisellään ainut paikka lähinnä missä ei ole ikäsyrjintää huomannut on laivaristeily alkuviikosta su ma lähdöillä :)
Ei niitä usein olekaan, mutta ehkä ravintoloiden kannattaisi panostaa tähän, koska nuoriso ei käy enää samalla tavalla kapakoissa mitä me kävimme nuorina aikuisina. Asiakkaat vähenevät ja ehkä siksi olisi syytä kohdentaa ikäryhmien mukaan.
- Bengalitikku
Ikäsyrjintä voi täyttää työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit.
Kiusaaminen voi tulla kalliiksi, jos siihen ei puututa.
Asiantuntija aamulla totesi, että työpaikkakiusaaminen voi saada traagisen lopun. (Uutiset)
Aika hyvin 60 palstalla osutaan ajan hermoon. Niin kuin tämäkin aloitus.
Edellinen oli hoivakotiketjun aloitus. Tuskin osasimme aavista, mitä tulisi julki niitä kirjoitellessamme.Monet varmaan aristelevat tuohon työpaikkakiusaamiseen ja pelkäävät ryhtyä toimenpiteisiin siihen puuttumalla. Nuollaan haavat ja ajatellaan, että ei tässä nyt kovin montaa vuotta työelämää ole jäljellä.
- kylmätotuus
PorvoonParoni kirjoitti:
Monet varmaan aristelevat tuohon työpaikkakiusaamiseen ja pelkäävät ryhtyä toimenpiteisiin siihen puuttumalla. Nuollaan haavat ja ajatellaan, että ei tässä nyt kovin montaa vuotta työelämää ole jäljellä.
Minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka sulkevat silmänsä kiusaamiselta ja vakavilta epäkohdilta, joita havaitsevat. Se, jos mikä on välinpitämättömyyttä ja tilanteiden hiljaista hyväksyntää.
Jos kaikki käyttäytyisivät noin, niin mitään muutosta parempaan suuntaan ei koskaan tapahtuisi.
Onneksi on vielä ihmisiä, jotka uskaltavat puuttua asioihin, vaikka esim. oma työpaikka joutuisikin uhatuksi.
Nostan heille tiaraani. kylmätotuus kirjoitti:
Minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka sulkevat silmänsä kiusaamiselta ja vakavilta epäkohdilta, joita havaitsevat. Se, jos mikä on välinpitämättömyyttä ja tilanteiden hiljaista hyväksyntää.
Jos kaikki käyttäytyisivät noin, niin mitään muutosta parempaan suuntaan ei koskaan tapahtuisi.
Onneksi on vielä ihmisiä, jotka uskaltavat puuttua asioihin, vaikka esim. oma työpaikka joutuisikin uhatuksi.
Nostan heille tiaraani.Oletko itse ollut tilanteessa, että olet puuttunut tuollaiseen asiaan.
Kommenttisi sai minut ajattelemaan, että kun itse en ole, miten oikeasti olisin reagoinut/toiminut ko. tilanteessa.
Nuorenpana minulla ei varmaankaan olisi ollut eväitä puuttua.
Tällä elämänkokemuksella sen tekisin heti, havaitessani asian.- kylmätotuus
eppu2 kirjoitti:
Oletko itse ollut tilanteessa, että olet puuttunut tuollaiseen asiaan.
Kommenttisi sai minut ajattelemaan, että kun itse en ole, miten oikeasti olisin reagoinut/toiminut ko. tilanteessa.
Nuorenpana minulla ei varmaankaan olisi ollut eväitä puuttua.
Tällä elämänkokemuksella sen tekisin heti, havaitessani asian.Olen joutunut tilanteisiin, joita en ole voinut katsella sivusta, vaan olen puuttunut asioihin.
Minä luotan siihen, että asiat ratkaistaan parhaiten keskustelemalla rauhallisesti. Hyökkäävällä asenteella ei saada mitään hyvää aikaiseksi.
Eräässä työpaikassani oli henkilö, joka systemaattisesti ja aiheettomasti mollasi työtoveriaan.
Otin asian puheeksi kahden kesken kiusaajan kanssa. Kerroin huomanneeni kiusaamisen ja kehotin häntä lopettamaan epäasiallisen käytöksensä.
Mollaaminen loppui siihen.
Pieni keskustelu riitti muuttamaan tilanteen.
En tiedä kuinka kauan kiusaaminen oli jatkunut, koska olin uusi tulokas siinä työyhteisössä, eikä asiaan enää palattu muutoksen jälkeen.
Siitä olen kutakuinkin varma, että tilanne ei olisi muuttunut, jos en olisi tuota pientä keskustelutuokiota pitänyt.
Tiukimmin olen joutunut napit vastakkain erään erikoislääkärin kanssa, joka kohteli käsittämättömän epäasiallisesti sairaalahoidossa ollutta iäkästä äitiäni 1990-luvulla.
Keskustelusta lääkärin kanssa ei ollut mitään hyötyä ja koko osaston henkilökunta oli kuin "kusi sukassa", kun yritin saada parannusta äitini kohteluun.
Meninkin sitten sairaalan potilasasiamiehen juttusille ja hänen avustamanaan tein valituksen lääkäristä sairaalan johdolle.
Valitukseni johdosta kyseinen erikoislääkäri sai varoituksen ja äitini asiallisen kohtelun ja hoidon. kylmätotuus kirjoitti:
Minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka sulkevat silmänsä kiusaamiselta ja vakavilta epäkohdilta, joita havaitsevat. Se, jos mikä on välinpitämättömyyttä ja tilanteiden hiljaista hyväksyntää.
Jos kaikki käyttäytyisivät noin, niin mitään muutosta parempaan suuntaan ei koskaan tapahtuisi.
Onneksi on vielä ihmisiä, jotka uskaltavat puuttua asioihin, vaikka esim. oma työpaikka joutuisikin uhatuksi.
Nostan heille tiaraani.Tuo hiljainen hyväksyntä on koko ajan lisääntymässä, kun nämä joo-joo miehet ovat lisääntyneet työelämässä ja heillä on kuvitelma, että on parempi katsoa läpi sormien, eikä puuttua mihinkään ettei joudu huonoon valoon. Heille on usein yhteistä, että he ovat päässeet asemaansa alikoulutettuina tms. kyseenalaisisilla meriiteillä.
Ei ole pitkä aika kun 50 vuotias oli liian vanha töihin, nyt se tuntuu tosi oudolta, kun poikamme on siinä liian vanha iässä...
- koleile_itse
Kannattaa kyseenalaistaa nänä käsitykset. Eivät nimittäin pidä aina paikkaansa.
- Psykoterapeutitar
Riippuu paljon duunista, mitä tekee! Nykyinen työelämä vaatii ihan toisia taitoja, kuin ennen, vaikka kuinka yrittää päivittää osaamistaan.
Jus kovin pinnalla oleva hoitoala ei enää todellakaan ole sitä, mihin joskus muinoin kouluttautui ja mikä oli niinkuin ”oma-ala”. Nykyisin siihen tarvitaan nopeutta, notkeutta, jatkuvasti muuttuvia teknisiä taitoja ja niiden jatkuvaa opiskelua. Tarvitaan kykyä sopeutua jatkuviin tehtäväkuvien muutoksiin ym. ym. Varsinainen hoitotyö on vain yksi osa nykyisin.
Ikärasismi kukoistaa ihan avoimesti, jos et mene nuoren määräaikaisen pätkä- ja keikkatyöntekijän systeemin mukaan. Yrität jotenkin pitää kiinni hoitamisen kulttuurista. Väsyt ja luovutat! Todellakin, siinä huomaa kaikkein parhaiten oman vanhenemisen, kun näkee omien lasten vanhenemisen ja alkaa miettimään, että kuinka vanha sitä itse onkaan.
- Anonyymi
Psykoterapeutitar kirjoitti:
Riippuu paljon duunista, mitä tekee! Nykyinen työelämä vaatii ihan toisia taitoja, kuin ennen, vaikka kuinka yrittää päivittää osaamistaan.
Jus kovin pinnalla oleva hoitoala ei enää todellakaan ole sitä, mihin joskus muinoin kouluttautui ja mikä oli niinkuin ”oma-ala”. Nykyisin siihen tarvitaan nopeutta, notkeutta, jatkuvasti muuttuvia teknisiä taitoja ja niiden jatkuvaa opiskelua. Tarvitaan kykyä sopeutua jatkuviin tehtäväkuvien muutoksiin ym. ym. Varsinainen hoitotyö on vain yksi osa nykyisin.
Ikärasismi kukoistaa ihan avoimesti, jos et mene nuoren määräaikaisen pätkä- ja keikkatyöntekijän systeemin mukaan. Yrität jotenkin pitää kiinni hoitamisen kulttuurista. Väsyt ja luovutat!"Määräaikaisen pätkä-ja keikkatyöläisen systeemin mukaan". Työelämä on samanlaista kullakin hetkellä jok' ikiselle ja tämä kammottava työllisyystilanne johtuu yhteiskunnasta ja markkinoista. Vanhemmat itkevät ikäsyrjinnästä kun eivät voikaan marssia enää tehtaaseen, niinkuin kultaisina aikoina, mutta syyllistävät samaan aikaan nuoria laiskottelusta, kun eivät saa töitä yhtään sen paremmin kuin vanhemmatkaan. Turvattuun ja helppoon elämään tottuneet vanhukset pillittävät kuin kakarat kun työelämän nykyiset realiteetit iskevät vastoin kasvoja. Vanhoilla on varmaankin jo hyvin maksettu asunto ja muuta omaisuutta, mutta miten nuori voi saavuttaa tässä systeemissä samoja asioita kun työelämä on silppua? Mielestäni vanhusten pitäisi herätä tähän ja koittaa vaikuttaa siihen sen sijaan, että syyttelevät toisia. Nuoret sentään noilla pätkä ja silpputöillä saavat maksaa näiden laveasti elävien vahusten eläkkeen ja hoidon saamatta penniäkään takaisin. Kyllä ketuttaa ja säälittää katsoa näiden vanhempien, turvattuun ja varakkaaseen elämään helpolla tottuneiden itkua nykypäivän työelämästä. Minua ei nuorena huvittaisi pätkääkään maksaa pätkätöistäni isoa siivua näiden loisien elättämiseen. Kyllä eläkkeellä on sitten hyvä elää ja tuhlata rahat etelän matkoihin nuorten rahoilla, jotka joutuvat kituuttelemaan työelämässä lähes 70 -kymppiseksi asti saamatta heille kuuluvaa ja heidän ansaitsemiaa rahaa, sillä vain 1/4 eläkkeistä on työeläkkeessä itse maksettua rahaa, loput työnantajien ja työntekijöiden. Kyllä saisitte osa vanhuksista painua kohta mullan alle tai hoivakotiin sikiöasentoon itkemään 'kurjuuttanne'.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Määräaikaisen pätkä-ja keikkatyöläisen systeemin mukaan". Työelämä on samanlaista kullakin hetkellä jok' ikiselle ja tämä kammottava työllisyystilanne johtuu yhteiskunnasta ja markkinoista. Vanhemmat itkevät ikäsyrjinnästä kun eivät voikaan marssia enää tehtaaseen, niinkuin kultaisina aikoina, mutta syyllistävät samaan aikaan nuoria laiskottelusta, kun eivät saa töitä yhtään sen paremmin kuin vanhemmatkaan. Turvattuun ja helppoon elämään tottuneet vanhukset pillittävät kuin kakarat kun työelämän nykyiset realiteetit iskevät vastoin kasvoja. Vanhoilla on varmaankin jo hyvin maksettu asunto ja muuta omaisuutta, mutta miten nuori voi saavuttaa tässä systeemissä samoja asioita kun työelämä on silppua? Mielestäni vanhusten pitäisi herätä tähän ja koittaa vaikuttaa siihen sen sijaan, että syyttelevät toisia. Nuoret sentään noilla pätkä ja silpputöillä saavat maksaa näiden laveasti elävien vahusten eläkkeen ja hoidon saamatta penniäkään takaisin. Kyllä ketuttaa ja säälittää katsoa näiden vanhempien, turvattuun ja varakkaaseen elämään helpolla tottuneiden itkua nykypäivän työelämästä. Minua ei nuorena huvittaisi pätkääkään maksaa pätkätöistäni isoa siivua näiden loisien elättämiseen. Kyllä eläkkeellä on sitten hyvä elää ja tuhlata rahat etelän matkoihin nuorten rahoilla, jotka joutuvat kituuttelemaan työelämässä lähes 70 -kymppiseksi asti saamatta heille kuuluvaa ja heidän ansaitsemiaa rahaa, sillä vain 1/4 eläkkeistä on työeläkkeessä itse maksettua rahaa, loput työnantajien ja työntekijöiden. Kyllä saisitte osa vanhuksista painua kohta mullan alle tai hoivakotiin sikiöasentoon itkemään 'kurjuuttanne'.
Kommenttisi on tuollainen pötkö varmaan samasta syystä kuin ajatuksen matalaotsaisuuskin. Mene töihin ja tee osasi, äläkä ruikuta, arvostele ja arvioi heitä, jotka ovat nykyaikaiset mukavuutesi ja mahdollisuutesi tehneet työllään mahdollisiksi.
Tämän ajan iäkkäät ovat rakentaneet sen, mitä sinä et ymmärrä pitää pystyssä ja kasassa. Mukavuudenhalu, laiskuus, plösöys, tietämättömyys ja asenne anuksesta sekä yhteiskuntaa että ihmisiä kohtaan saa aikaiseksi tuollaista sekameteliä tyhjässä päässä. - Nm. Mitä muuta jäänyt väliin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Määräaikaisen pätkä-ja keikkatyöläisen systeemin mukaan". Työelämä on samanlaista kullakin hetkellä jok' ikiselle ja tämä kammottava työllisyystilanne johtuu yhteiskunnasta ja markkinoista. Vanhemmat itkevät ikäsyrjinnästä kun eivät voikaan marssia enää tehtaaseen, niinkuin kultaisina aikoina, mutta syyllistävät samaan aikaan nuoria laiskottelusta, kun eivät saa töitä yhtään sen paremmin kuin vanhemmatkaan. Turvattuun ja helppoon elämään tottuneet vanhukset pillittävät kuin kakarat kun työelämän nykyiset realiteetit iskevät vastoin kasvoja. Vanhoilla on varmaankin jo hyvin maksettu asunto ja muuta omaisuutta, mutta miten nuori voi saavuttaa tässä systeemissä samoja asioita kun työelämä on silppua? Mielestäni vanhusten pitäisi herätä tähän ja koittaa vaikuttaa siihen sen sijaan, että syyttelevät toisia. Nuoret sentään noilla pätkä ja silpputöillä saavat maksaa näiden laveasti elävien vahusten eläkkeen ja hoidon saamatta penniäkään takaisin. Kyllä ketuttaa ja säälittää katsoa näiden vanhempien, turvattuun ja varakkaaseen elämään helpolla tottuneiden itkua nykypäivän työelämästä. Minua ei nuorena huvittaisi pätkääkään maksaa pätkätöistäni isoa siivua näiden loisien elättämiseen. Kyllä eläkkeellä on sitten hyvä elää ja tuhlata rahat etelän matkoihin nuorten rahoilla, jotka joutuvat kituuttelemaan työelämässä lähes 70 -kymppiseksi asti saamatta heille kuuluvaa ja heidän ansaitsemiaa rahaa, sillä vain 1/4 eläkkeistä on työeläkkeessä itse maksettua rahaa, loput työnantajien ja työntekijöiden. Kyllä saisitte osa vanhuksista painua kohta mullan alle tai hoivakotiin sikiöasentoon itkemään 'kurjuuttanne'.
En ole havainnut ikäsyrjintää missään tilanteessa. En työelämässä enkä harrastukseni parissa. Viimeiset 12 työvuottani torjuin puutetta milloin missäkin muualla paitsi kotipaikkakunnallani jossa kävin viikonloppuisin.
En hakenut töitä vaan ne tarjottiin minulle enkä tuona aikana kieltäytynyt kertaakaan.
Oltuani omaehtoisesti "eläkeläisenä" useita vuosia tein poikkeuksen. Olin 62v ikäinen kun minulle tarjottiin 2:n viikon keikkaa naapurikunnasta. En kieltäytynyt mutta kysyjä aisti, etten ollut kiinnostunut.
Vaikka olen reilusti yli koronan karanteenirajan niin sekään ei aiheuttanut syrjinnän tunnetta koska elin yleisten suositusten mukaan enkä linnottautunut asuntoon. Anonyymi kirjoitti:
En ole havainnut ikäsyrjintää missään tilanteessa. En työelämässä enkä harrastukseni parissa. Viimeiset 12 työvuottani torjuin puutetta milloin missäkin muualla paitsi kotipaikkakunnallani jossa kävin viikonloppuisin.
En hakenut töitä vaan ne tarjottiin minulle enkä tuona aikana kieltäytynyt kertaakaan.
Oltuani omaehtoisesti "eläkeläisenä" useita vuosia tein poikkeuksen. Olin 62v ikäinen kun minulle tarjottiin 2:n viikon keikkaa naapurikunnasta. En kieltäytynyt mutta kysyjä aisti, etten ollut kiinnostunut.
Vaikka olen reilusti yli koronan karanteenirajan niin sekään ei aiheuttanut syrjinnän tunnetta koska elin yleisten suositusten mukaan enkä linnottautunut asuntoon.Siihen pitääkin olla tietyntyyppinen ihminen, joka tuntee jatkuvasti itsensä syrjityksi ja vainotuksi. olipa minkä ikäinen hyvänsä.
Se syrjityn viitta ei niin vain helposti päältä putoa, kun sen kerran on itse päälleen pukenut.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Määräaikaisen pätkä-ja keikkatyöläisen systeemin mukaan". Työelämä on samanlaista kullakin hetkellä jok' ikiselle ja tämä kammottava työllisyystilanne johtuu yhteiskunnasta ja markkinoista. Vanhemmat itkevät ikäsyrjinnästä kun eivät voikaan marssia enää tehtaaseen, niinkuin kultaisina aikoina, mutta syyllistävät samaan aikaan nuoria laiskottelusta, kun eivät saa töitä yhtään sen paremmin kuin vanhemmatkaan. Turvattuun ja helppoon elämään tottuneet vanhukset pillittävät kuin kakarat kun työelämän nykyiset realiteetit iskevät vastoin kasvoja. Vanhoilla on varmaankin jo hyvin maksettu asunto ja muuta omaisuutta, mutta miten nuori voi saavuttaa tässä systeemissä samoja asioita kun työelämä on silppua? Mielestäni vanhusten pitäisi herätä tähän ja koittaa vaikuttaa siihen sen sijaan, että syyttelevät toisia. Nuoret sentään noilla pätkä ja silpputöillä saavat maksaa näiden laveasti elävien vahusten eläkkeen ja hoidon saamatta penniäkään takaisin. Kyllä ketuttaa ja säälittää katsoa näiden vanhempien, turvattuun ja varakkaaseen elämään helpolla tottuneiden itkua nykypäivän työelämästä. Minua ei nuorena huvittaisi pätkääkään maksaa pätkätöistäni isoa siivua näiden loisien elättämiseen. Kyllä eläkkeellä on sitten hyvä elää ja tuhlata rahat etelän matkoihin nuorten rahoilla, jotka joutuvat kituuttelemaan työelämässä lähes 70 -kymppiseksi asti saamatta heille kuuluvaa ja heidän ansaitsemiaa rahaa, sillä vain 1/4 eläkkeistä on työeläkkeessä itse maksettua rahaa, loput työnantajien ja työntekijöiden. Kyllä saisitte osa vanhuksista painua kohta mullan alle tai hoivakotiin sikiöasentoon itkemään 'kurjuuttanne'.
Miksi nostit ylös 1½ vuotta vanhan aloituksen, joka ei edes koske ongelmia, joista haluat keskusteltavan?
Tee oma aloitus aiheesta, josta haluat keskustella ikäryhmämme kanssa!
Otsikon voit keksiä itse.
Ikäsyrjintä se ei voi olla.
Ymmärrän erittäin hyvin, että nuortemme työura ja yleensäkin työllistyminen on kuin toisesta maailmasta, verrattuna ikäryhmäni suhteellisen vakaaseen työllisyyteen.
Nyt nuoret ja työikäiset elävät tilanteessa, jossa koko elämä on täynnä epävarmuuksia, jotka estävät esim. perheen perustamisen.
Älä kuitenkaan syytä siitä meitä, jotka olemme jo tehneet osamme suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, vaan hae syyllisiä niistä piireistä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen.
Avarra näkökulmaasi, miten yhteiskunta toimii.
Kuka on saanut mitäkin ja kuka sen on maksanut!
Suurimman osan kirjoituksestasi jätän kommentoimatta aivan siitä syystä, koska mielestäni et ymmärrä kokonaisuuksia ja sorrut halventaviin mielenilmaisuihin.
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi nostit ylös 1½ vuotta vanhan aloituksen, joka ei edes koske ongelmia, joista haluat keskusteltavan?
Tee oma aloitus aiheesta, josta haluat keskustella ikäryhmämme kanssa!
Otsikon voit keksiä itse.
Ikäsyrjintä se ei voi olla.
Ymmärrän erittäin hyvin, että nuortemme työura ja yleensäkin työllistyminen on kuin toisesta maailmasta, verrattuna ikäryhmäni suhteellisen vakaaseen työllisyyteen.
Nyt nuoret ja työikäiset elävät tilanteessa, jossa koko elämä on täynnä epävarmuuksia, jotka estävät esim. perheen perustamisen.
Älä kuitenkaan syytä siitä meitä, jotka olemme jo tehneet osamme suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, vaan hae syyllisiä niistä piireistä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen.
Avarra näkökulmaasi, miten yhteiskunta toimii.
Kuka on saanut mitäkin ja kuka sen on maksanut!
Suurimman osan kirjoituksestasi jätän kommentoimatta aivan siitä syystä, koska mielestäni et ymmärrä kokonaisuuksia ja sorrut halventaviin mielenilmaisuihin.
kylmätotuusTäyskymppikommentti. - Nm. Twelve points
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Määräaikaisen pätkä-ja keikkatyöläisen systeemin mukaan". Työelämä on samanlaista kullakin hetkellä jok' ikiselle ja tämä kammottava työllisyystilanne johtuu yhteiskunnasta ja markkinoista. Vanhemmat itkevät ikäsyrjinnästä kun eivät voikaan marssia enää tehtaaseen, niinkuin kultaisina aikoina, mutta syyllistävät samaan aikaan nuoria laiskottelusta, kun eivät saa töitä yhtään sen paremmin kuin vanhemmatkaan. Turvattuun ja helppoon elämään tottuneet vanhukset pillittävät kuin kakarat kun työelämän nykyiset realiteetit iskevät vastoin kasvoja. Vanhoilla on varmaankin jo hyvin maksettu asunto ja muuta omaisuutta, mutta miten nuori voi saavuttaa tässä systeemissä samoja asioita kun työelämä on silppua? Mielestäni vanhusten pitäisi herätä tähän ja koittaa vaikuttaa siihen sen sijaan, että syyttelevät toisia. Nuoret sentään noilla pätkä ja silpputöillä saavat maksaa näiden laveasti elävien vahusten eläkkeen ja hoidon saamatta penniäkään takaisin. Kyllä ketuttaa ja säälittää katsoa näiden vanhempien, turvattuun ja varakkaaseen elämään helpolla tottuneiden itkua nykypäivän työelämästä. Minua ei nuorena huvittaisi pätkääkään maksaa pätkätöistäni isoa siivua näiden loisien elättämiseen. Kyllä eläkkeellä on sitten hyvä elää ja tuhlata rahat etelän matkoihin nuorten rahoilla, jotka joutuvat kituuttelemaan työelämässä lähes 70 -kymppiseksi asti saamatta heille kuuluvaa ja heidän ansaitsemiaa rahaa, sillä vain 1/4 eläkkeistä on työeläkkeessä itse maksettua rahaa, loput työnantajien ja työntekijöiden. Kyllä saisitte osa vanhuksista painua kohta mullan alle tai hoivakotiin sikiöasentoon itkemään 'kurjuuttanne'.
Voi karmeaa, miten katkera olet.
Sinulla on hyvin vähän tietoa siitä, miten nämä nyt vanhat ihmiset ovat uurastaneet ja sinnitelleet. 40- ja 50-luvulla syntyneistä eivät ole high-lifeä kokeneet vuosikymmeniin.
1) Päiväkoteja ei juuri ollut, sillä suuri osa kouluttamattomia äitejä oli kotona. Sota vei nuoruus ajasta heiltä 5 vuotta. Ei ollut koulukyytejä lapsena ja kouluruokailu oli, mitä sattui.
2) Oppikoulu siis n. 11 vuotiaasta eteenpäin oli maksullista samoin oppikirjat.
3) Harrastukset ja välineet piti hankkia itse
4) Opiskelu yliopistossa ja muissa opistoissa oli maksullista, ei ollut opintotukea ja jos rahaa tarvitsi piti ottaa opintolainaa, minkä korko muuttui parin vuoden jälkeen.
5) Töitä oli toki tarjolla, mutta kyllä siinäkin tarvittiin pätevyyttä tosin reipas mies tai nainen saattoi luoda uran. Työ opetti.
6) Nuorena asunnot olivat alivuokralaisasuntoja, kun maalta ihmiset siirtyivät kaupunkeihin eli varsin kova vuokra n. 15 neliön huoneesta jonkun isommassa asunnossa. Ei saanut tuoda vieraita ja siinä vuokranantaja kyttäsi elämääsi.
7) Työyhteisöt olivat varsin vanhoillisia johtamiseltaan ja yhteishengeltään.
8) Asuntoja eivät saanut helpolla avopari lue susiparit.
9) Asuntolainaa ei saanut ellei ollut omia säästöjä ja korko 8% -> 18 % lamavuosina 90-luvulla, jolloin moni ei siitä selvinnyt ja luopui asunnosta jne. ja laina-aika oli 6 - 8 vuotta, kun nykyisin riittää 10 - 15 % omaa pääomaa ja laina-aika on 25 vuotta, ehkä enemmän ja korkotaso on melkein 0, no marginaalit ja pankkikulut tietenkin, koska ilmaista rahaa ei ole.
10) myös 70-luvulla oli pätkätöitä ja työllistämistöitä ja nuoret ottivat ne vastaan, koska he ajattelivat toisin niin, että se on aina pinnahdus parempaan. Nykyisin Kelan touhu sotkee koko kuvion, siis tuki ja rahat ja maksujen viivyttely. Voi kumpa saisin sen muuttaa.
Tuo on se, mikä kiristää nuorten pinnaa ja jaksamista. Vaikka poliitikot ovat jauhaneet siitä vuoditolkulla laupiaasti, niin helvetin hidasta on ollut ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa. He ovat eliittiä, nuo edustajat, joten voit kysyä, liikuttaako se oikeasti heitä.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi karmeaa, miten katkera olet.
Sinulla on hyvin vähän tietoa siitä, miten nämä nyt vanhat ihmiset ovat uurastaneet ja sinnitelleet. 40- ja 50-luvulla syntyneistä eivät ole high-lifeä kokeneet vuosikymmeniin.
1) Päiväkoteja ei juuri ollut, sillä suuri osa kouluttamattomia äitejä oli kotona. Sota vei nuoruus ajasta heiltä 5 vuotta. Ei ollut koulukyytejä lapsena ja kouluruokailu oli, mitä sattui.
2) Oppikoulu siis n. 11 vuotiaasta eteenpäin oli maksullista samoin oppikirjat.
3) Harrastukset ja välineet piti hankkia itse
4) Opiskelu yliopistossa ja muissa opistoissa oli maksullista, ei ollut opintotukea ja jos rahaa tarvitsi piti ottaa opintolainaa, minkä korko muuttui parin vuoden jälkeen.
5) Töitä oli toki tarjolla, mutta kyllä siinäkin tarvittiin pätevyyttä tosin reipas mies tai nainen saattoi luoda uran. Työ opetti.
6) Nuorena asunnot olivat alivuokralaisasuntoja, kun maalta ihmiset siirtyivät kaupunkeihin eli varsin kova vuokra n. 15 neliön huoneesta jonkun isommassa asunnossa. Ei saanut tuoda vieraita ja siinä vuokranantaja kyttäsi elämääsi.
7) Työyhteisöt olivat varsin vanhoillisia johtamiseltaan ja yhteishengeltään.
8) Asuntoja eivät saanut helpolla avopari lue susiparit.
9) Asuntolainaa ei saanut ellei ollut omia säästöjä ja korko 8% -> 18 % lamavuosina 90-luvulla, jolloin moni ei siitä selvinnyt ja luopui asunnosta jne. ja laina-aika oli 6 - 8 vuotta, kun nykyisin riittää 10 - 15 % omaa pääomaa ja laina-aika on 25 vuotta, ehkä enemmän ja korkotaso on melkein 0, no marginaalit ja pankkikulut tietenkin, koska ilmaista rahaa ei ole.
10) myös 70-luvulla oli pätkätöitä ja työllistämistöitä ja nuoret ottivat ne vastaan, koska he ajattelivat toisin niin, että se on aina pinnahdus parempaan. Nykyisin Kelan touhu sotkee koko kuvion, siis tuki ja rahat ja maksujen viivyttely. Voi kumpa saisin sen muuttaa.
Tuo on se, mikä kiristää nuorten pinnaa ja jaksamista. Vaikka poliitikot ovat jauhaneet siitä vuoditolkulla laupiaasti, niin helvetin hidasta on ollut ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa. He ovat eliittiä, nuo edustajat, joten voit kysyä, liikuttaako se oikeasti heitä.
BengKilkuttelit puolestani täyttä asiaa. Haja-asutusalueen köyhään työläisperheeseen syntyneelle tuttua juttua.
Oppi jo nuorena erilaisia töitä. Mm. puikkohitsauksen tyydyttävään tasoon 14 vuotisena.
Olin kaikki kesälomat vieraassa työssä 13v iästä alkaen ilman lakia nuoren työvoiman suojelusta, onneksi!
Asuntokorot. Arava oli 4%, pankkilaina 12% ja laina-aika 10 vuotta. Isäni autokauppias / huoltamoyrittäjä takasi pankkilainan.
Ensimmäisen, "oikean" kesälomani, 2 viikkoa, pidin 27 vuotisena. Oikeaksi sen teki se, että sain lomakorvauksen. Olin perheellinen.
- aurinkoistapäivää
meil on perheyritys EI oo kiire vanhenemaan.oon aatellu mut näitä mantuja siihen asti siel on se viimenen rasti.hyvää aurinkoista päivää.jaksellaan.
- Anonyymi
PorvoonParoni kirjoitti:
Sopii joillekin, mutta itse ajattelen ottavani hieman lunkimmin viimeiset vuodet.
nuorempana, muistan kun oma äitini -50 v. juhlat, ajattelin vain mielessäni (miksi näitä JUHLITAAN ??), siis en ymmärtänyt miten nyt "vanhuutta" juhlitaan . . . samoin kyllä kävi myös itselleni: en juhlinut 50 v.päivääni, ja nyt taas tämä 60 v. ikäluokka on kuin täytyisikin hävetä, - harmi juttu . . .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
nuorempana, muistan kun oma äitini -50 v. juhlat, ajattelin vain mielessäni (miksi näitä JUHLITAAN ??), siis en ymmärtänyt miten nyt "vanhuutta" juhlitaan . . . samoin kyllä kävi myös itselleni: en juhlinut 50 v.päivääni, ja nyt taas tämä 60 v. ikäluokka on kuin täytyisikin hävetä, - harmi juttu . . .
Mitähän kommenttisi loppuosa mahtaa meinata? Häpeät ikääsi?
Joku semmoinen ajatelma on olemassa, jossa sanotaan: se joka väittää, että nuoruus on kypsää ikää parempi, väittää samalla, että näköala tornin juurelta on parempi kuin sen huipulta. - Nm. Snaijannetko - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
nuorempana, muistan kun oma äitini -50 v. juhlat, ajattelin vain mielessäni (miksi näitä JUHLITAAN ??), siis en ymmärtänyt miten nyt "vanhuutta" juhlitaan . . . samoin kyllä kävi myös itselleni: en juhlinut 50 v.päivääni, ja nyt taas tämä 60 v. ikäluokka on kuin täytyisikin hävetä, - harmi juttu . . .
Minäkään en ymmärrä mitä juhlimista iässä on. Kenelläkään meistä ei ole ansiota omaan syntymäänsä! Miksi sitten sen vuosipäiviä juhlitaan. Jotenkin ymmärrän 80v ja siitä eteen päin tasakympit koska silloin alkaa olla jo omaa osuuttakin hengissä olemisesta mutta siinäkin on geeneillä sormensa pelissä.
Nimipäivä on sama juttu. Jollakin koodijärjestelmällä meidät on eroitettava vaikka onkin sotu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä mitä juhlimista iässä on. Kenelläkään meistä ei ole ansiota omaan syntymäänsä! Miksi sitten sen vuosipäiviä juhlitaan. Jotenkin ymmärrän 80v ja siitä eteen päin tasakympit koska silloin alkaa olla jo omaa osuuttakin hengissä olemisesta mutta siinäkin on geeneillä sormensa pelissä.
Nimipäivä on sama juttu. Jollakin koodijärjestelmällä meidät on eroitettava vaikka onkin sotu.Mitä järkeä ylipäätään missään juhlimisessa on , voisi ajatella, jos haluaisi
Juhla eroaa arjesta ja antaa perspektiiviä, olipa kyse mistä juhlasta tahansa. Kaikki juhlathan nyt ovat kuitenkin keinotekoisia ihmisten keksimiä teemoja.
Parhaimmat juhlat ovat olleen aina lasten syntymäpäivät ja ne josa missä juhlitaan juuri ikää.
Jokainen saa olla juhlimatta ihan niin kuin haluaa ja myös ymmärtämättä toisten juhlimista, eipä se ole keneltäkään pois, paitsi tietenkin itseltä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä järkeä ylipäätään missään juhlimisessa on , voisi ajatella, jos haluaisi
Juhla eroaa arjesta ja antaa perspektiiviä, olipa kyse mistä juhlasta tahansa. Kaikki juhlathan nyt ovat kuitenkin keinotekoisia ihmisten keksimiä teemoja.
Parhaimmat juhlat ovat olleen aina lasten syntymäpäivät ja ne josa missä juhlitaan juuri ikää.
Jokainen saa olla juhlimatta ihan niin kuin haluaa ja myös ymmärtämättä toisten juhlimista, eipä se ole keneltäkään pois, paitsi tietenkin itseltäLasten synttärit ovat luku sinänsä.
Ymmärrän toki joidenkin merkittävien tapahtumisen juhlimisen mutta lasten juttujen lisäksi muita en.
Joskus olen joustanut.
Vaimoni huomautti 40v hääpäivästä. Kävin varaamassa läheisestä, tasokkaasta ravintolasta pöydän ja tarjoilun. Ravintola tarjosi ekstrana ilmaisen kuohkaripullon.
Sama toistui 45v hääpäivänä kuten myös 50v päivänä.
55v päivän sekoitti vaimoni terveydentila. Emme pystyneet menemään espanjakotiin eikä vaimokaan ehdotellut mitään erityisempää.
Juhlimisia? Vakituisessa palkkatyössä käymisen lopettaminen itse päätettynä ajankohtana.
Putkesta eläkkeelle 6-kymppisenä. Siis ei ikä vaan elämänvaihe.
Mave tavoitteen toteutuminen 75v ikäisenä.
Ja muita vastaavia.
- Anonyymi
Se etu tässä iässä on, että on ihan oikein olla syrjitty joistakin hommista. Pääsee jo paljon helpommalla. Huomaisivat tässä nykyisessä työssäkin, että olen yli 60v. Mutta ei. Sanotaan vaan, että älä lähde mihinkään. Tai ainakin ennenkuin nuo märkäkorvat oppii miesten tavoille.
- Anonyymi
Sopii ikääntyvälle vaimolle :) https://youtu.be/hVPPe-xjVds
Ensi elokuussa täytän 80v.
En välitä mistään ikäsyrjinnöistä.
Ajelen sähköpyörälläni kymmeniä km. Kuntoilen ainakin kolmesti viikossa 45 minuuttia.
En sksi että tykkäisin kuntoilusta, mutta olen huomannut että veri alkaa kiertämään kropassa ja päässä paremmin. Pyöräilystä olen aina tykännyt
Elän elämäni parasta aikaa. voi herätä aamulla sitten kun tuntuu siltä, ei kiirettä mihinkään. Muistan ruuhkavuodet, niitä en kaipaa.
Olen väärällä sivulla, teidän pitää elää vielä muutama vuosi, että saavutatte saman.- Anonyymi
Näinhän se on; vääryys joka ei kosketa itseä, ei juurikaan kiinnosta. Onneksi on niitä vielä, joita kiinnostaa.
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se on; vääryys joka ei kosketa itseä, ei juurikaan kiinnosta. Onneksi on niitä vielä, joita kiinnostaa.
Yritin vain kertoa että elämä ei lopu 60+ ikään.
- Anonyymi
Et ole ollenkaan "väärällä sivulla", peittoat monta 60-vuotiasta. Hyvä sinä ja liikkuvuutesi, yhtä reipasta jatkoa toivotan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .492988Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472851Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242649Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3421715- 711084
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101061Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.193927Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101782Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26780- 44739