Joka aamu ajattelen, että tästä tulee hyvä päivä. Näen hänet ja tulee tilaisuus jutella kanssaan ja ehkä saan sanottua miten ihana hän mielestäni on.
No, jos tuleekin tilaisuus niin en saa sanottua mitään järkevää, sanat juuttuvat kurkkuun, tai sanon ihan muuta mitä haluaisin.
Välillä taidan antaa itsestäni jopa tylyn tai viileän vaikutelman.
Järkevää ja helpointa olisi vain unohtaa mutta ei sekään tunnu vaihtoehdolta, sillä niin hän on vallannut ajatukseni..... Miten voi tuntua niin ontolta ilman ihmistä ketä en edes kovin hyvin tunne.
No, jos tuleekin tilaisuus niin en saa sanottua mitään järkevää, sanat juuttuvat kurkkuun, tai sanon ihan muuta mitä haluaisin.
Välillä taidan antaa itsestäni jopa tylyn tai viileän vaikutelman.
Järkevää ja helpointa olisi vain unohtaa mutta ei sekään tunnu vaihtoehdolta, sillä niin hän on vallannut ajatukseni..... Miten voi tuntua niin ontolta ilman ihmistä ketä en edes kovin hyvin tunne.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kirjoita kirje, silloin ainakin saat sanottua mitä tahdot sanoa. Jotenkin tuo kuulostaa niin tutulta. On ollut monta kertaa lähellä, että sanoisin jotain, mutta aina be tärkeät sanat on jääneet sanomatta. Olen monta kertaa ajatellut silittää kättäsi. Tuloksena on ollut vain hipaisu. Olis tänäänkin tehnyt mieli aiemmin.... vähän villiintyä. Sun silmät on niin kauniit. Tätö tää elämä joskus on ;-)
P.s. Olen edelleen siellä, missä olemme monesti kahden jutelleet rauhassa. Voi mennä pitkäänkin... täällä. Näet kengistä, että olen vielä talossa.
Ymmärrän hyvin. Mulla on sama tilanne, vaikkakaan en voisi kovin hempeäksi siellä heittäytyäkään missä hänet näen. Kirjoita ihmeessä kirje jos vain uskallat, oli kaivattusi sitten mies tai nainen. Itse olisin onnellinen tuollaisesta eleestä.
Totta, että ympäristö on aika haasteellinen hempeilyyn. Kirje alkaa tuntua siitä syystä melkein ainoalta ratkaisulta. En vain oikeasti ole kirjeihmisiä...
Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä tai pitkäkään. Jos hän pitää susta, hän arvostaa elettäsi. Tärkeintä olisi tietää, että on toisen ajatuksissa ja merkitsee jotain. Siis ainakin mulle. Oi kun olisi kiva saada joskus tuollainen kirje, ja vieläpä siltä jolta sitä toivoikin.
Sama täällä. Olen ihastunut ihmiseen jota en kuitenkaan uskalla lähestyä, koska en yhtään tiedä mitä hän ajattelee minusta, vaikka kerran olimmekin hieman läheisemmissä tunnelmissa.. Parhaita päiviä ovat silti ne kun näen hänet :)
Kirjoita kirje hänelle <3
Tutulta tuntuu...olen mies,töistä tunnet hänet?voisitko olla hän?
Töistä tunnen tän miehen, mutta ei ole Mikko kyseessä :)
Samoja ajatuksia täällä myös. Ihmettelen, miten toinen voi tuntua niin tärkeältä vaikka en häntä juurikaan tunne.
Välillä tosiaankin antaa itsestään viileän ja välinpitämättömän vaikutelman, mikä puolestaan hämmentää ja on ristiriidassa kirjoitetun sanan kanssa.
Seuraavan tilaisuuden tullen toivon koko sydämestäni, että hän antaisi positiivista valoa minua kohtaan, sitä juuri nyt kovasti kaipaan. Ajatuksissani olet...ihana.
Oletko saanut häneltä jo kirjoitettua tekstiä?
Kerro lisää tilanteestanne, vertaistuki helpottaa :)
Usko minuun..
https://www.youtube.com/watch?v=_6igcfvq2BQ
Uskon, kun sanot.
Se kirje ois kyllä oikeesti hyvä ja romanttinen idea! lähesty häntä, kaivattuasi perinteisellä vanhalla tavalla, lähetä se kirje, tai käy pudottamassa ja kolistelemassa postiluukusta se =)