KSVV-kusetus

Onko Verkkoyhtiön puheenjohtajuus vielä täällä Konnevedellä. Jos on niin, mitä sanoo lakipykälät virkavastuulla tehdyistä päätöksistä? Enää ei voi hyssytellä, vaan nyt on pistettävä tämä laittomienpäätösten kierre poikki. Tekijät vastuuseen.

Kyllä konneveeltä pitää olla hyvä nettiyhteus suolahteen.

Minkähän takia se on "sääntöjen vastaista" kertoa yleisesti julkaistu tieto, että Hämeenlinnan Hallinto-oikeus hylkäsi kolmen kunnan, Pihtiputaan, Multian ja Karstulan kuntien päätöksie KSVVn rahoituksesta ja SVOPista 8 kappaletta laittomina.

Ja myös Suomenmaa lehden tiedon, ketkä ovat kehottaneet kuntia tekemään pikaisesti juuri noita rahoituspäätöksiä KSVVlle.

Jos on vielä Verkkoyhtiön hallituksen puheenjohtajuus Konnevedellä on todellakin syytä kysyä, miksi joudutaan maksumiehiksi. Kylämme on muutenkin jo liemessä. Kahdeksan viimeviikkoista Hallinto-oikeuden päätöstä koskien verkkoyhtiötä , kertoo että vääriä henkilöitä on yhtiön johdossa. Kannattaa perehtyä Hallinto-oikeuden päätöksiin. Sieltä löytyy kaikki tämän sopan ainekset. Todettakoon että kaikki on mennyt päin mäntyä.

Sairasta kepuilua..

Eikö näitä päättajiä voitaisi passittaa Suolahteen.

Lainaus: 27.03.2019 20:25 Keskisuomalainen

Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla

Konneveden kunnan tilinpäätöksen luvut ovat kriisikuntamaisia. Tilinpäätös on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja konsernin alijäämä lähes 1,6 miljoonaa euroa. Konsernilla lainaa on runsaat 25 miljoonaa euroa ja kunnalla 19,7 miljoonaa euroa. Kunnan lainaa on 7 993 euroa ja konserni lainaa 9 415 euroa asukasta kohden.

KATKAISEEKO LAAJAKAISTA KONNEVEDEN SELKÄRANGAN?

Siitä vaan H:lle ja muille kepuleille laskua kouraan laajakaista sekoiluista.
No onko niitä etätyöpaikkoja tullut syrjäkylille valokuidun ansiosta??niinku nää päättäjät sitä mainosti aikoinaan

Voi harmi, että hieno pikkukunta ajetaan alas! Kaikki sympatiat konnevetisille.

Lukekaa Keskisuomalainen tänään 6.1.2019.
Olisiko aika vaihtaa kunnanjohtajaa ei pystymetsästä revästyyn kapiaiseen, Mielellään kokemusta omaavaan.
Laittaa tämän hetkinen kunnanjohtaja maksamaan KSVV:n kusetuksesta johtuvat tappiot kunnalle.

Tämä kunnanjohtaja ei ole laittanut tätäkään rahaa vievää hanketta vireille. Ottakaa selvää milloin kaikki alkoi ja arvostelkaa sitten. Valtio vedätti kunnant tähän hankkeeseen ja jätti ne sitten oman onnensa nojaan.

Kyllä munattomat päättäjät tämän sotkun ovat aiheuttaneet. Kepulaiset saivat kunnanjohtajat aivopestyä ja sitten puhuttiin silmää tekevät päättäjät mukaan. Loppu sitten menikin sutjakkaasti. Varoituksia tuli useammalta taholta, mutta niitä ei uskottu. Tiedän, kun olen alusta asti seurannut Kuuskaistan juttuja ja sitten tätä viimeistä viritystä hyvin tarkkaan. Kuntia on vedätetty roppakaupalla. 14 Hallinto-oikeuksien päätöstä kertoo, mitä ja miten tämä asia on loppukädessä päätetty. Minullekin on useampikin Kepulainen yrittänyt valtiota syytellä. Konnevesi on antanut lainatakaukset ja saman verran osakeostoja kuin Viestintävirastoltakin oli pyydetty. Eli rahasummat on miljoonia ja nämä Konneveden kuidut ovat maksaneet ainakin kolmenkertaisesti. Kyllä tämä oli tiedossa, mutta riskillä ja kiimassa mentiin. Sillä sanon, että päättäjät, koska hehän tämän ovat loppujen lopuksi sinetöineet.

Lainaus:
( Täti Vaaherkumpu kirjoittaa asiaa)
06.04.2019 07:00 Keskisuomalainen
Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron lainaerä kuntien maksettavaksi
Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle. Kuva: Maarit Vaaherkumpu
Maarit Vaaherkumpu
Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.
Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.
KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.
Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.
KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä korkoja vai myös lainanlyhennystä.
Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.
– KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.
KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely-keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä päätöksistä on yhä kesken.
Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä lausuntoja.
Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna 2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken.
Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.

Konneveden kunta antoi omavelkaisen takauksen 100% laajakaistan rakennuskustannuksiin jotka kustannukset ovat tietenkin suuremmat kuin tukikelpoiset kustannukset. Tukikelpoisista kustannuksista saa olla julkista tukea maksimissaan 90%. Nämä takaukset ovat julkista rahaa ja valtion varoja. Konneveden kunta on siis antanut julkista tukea enemmän kuin tuon 90% johon olisi sisältynyt laajakaistatuki jos se olisi vielä mahtunut siihen. No se olisi mahtunut jos kunta olisi taannut lainasaamisena vain 56% tukikelpoisista kustannuksista eikä tehnyt mitään Svop sijoitusta eikä muuta pääomasijoitusta.

Eli Konneveden kunta antoi tukea enemmän kuin laki salli. Valtion tukea ei enää mahdu siihen.

Se on vielä että Pihtiputaan, Multian, Konneveden, Kannonkosken valtuustot eivät päättäneet johdannaisista joidenka perusteella nyt maksavat korkoja. Eli, tuleeko ongelmia?

Miten voi olla mahdollista ettei 30 000 000€:n yhtiö suoriudu 130 000€:n maksuvelvoitteesta?

Surullisinta on se, että Konnevedellä ollaan valmiita sulkemaan perinteikäs ja hyvin toimiva, taatusti "homevapaa" Istunmäen koulu, jotta saataisiin rahoiltusta näihin Keskustapuolueen junailemiin laajakaistasekoiluihin. Mutta - elämähän on valintoja! Kepulaisten mielestä syrjäkylät autioitukoot ja valokuitu vallatkoon Keski-Suomen ja vieköön Konneveden ja monen muun pikkukunnan henkitoreisiin!

Lukekaapa tämän aamun Keskisuomalaista 9.4.2019.
Se alkaa korkojen ja lainojen maksu. Tänä vuonna omistajakunnilla yhteensä 545000 euroa. Maksut jatkuu johonkin vuoteen 2045 ja 2046.
Empä taida jäädä muiden tyhmyyttä makselemaan.

Kunnan päättäjien sidonnaisuusrekisteri.
En löydä yhdenkään päättäjän kohdalta mainintaa omistaako hän valokuituverkkolittymän.
Päättäjä jolla tällainen omistus on ei voi osallistua päätöksiin koskien KSVV:n asioita.
Kts Virkamieslaki.

Kaikki noi taloudelliset velvoitteet, jotka kunnat hoitaa Holdingin puolesta lisää julkista tukea Valokuituverkot -yhtiölle. Pitää ennen täytäntöönpanoa arvioida sisältääkö tämä tuki kiellettyä valtiontukea.

Onko aikaisemmin maksettu lyhennys myös tullut valtion/kunnan varoista koska yhtiö sai pääomitusta miljoonaluokkaa kunnilta vuonna 2017?

Keski-Suomen valokuituverkkojen rakentamisen takaukset kaatuvat kuntien vastuulle

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut holdingyhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.

Valokuituverkot 8.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217

Antti Seppälä / Yle

Keski-Suomen kylien laajakaistarakentaminen on pahassa vastatuulessa.

Viestintävirasto ei myönnä valtiontukea Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n verkkorakentamiselle, ja uusien asiakkaiden pitäisi maksaa lähes kokonaan laajakaistaliittymänsä rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Noin 4,7 miljoonan euron valtiontukien puute kaatuu laajakaistahanketta rahoittanutta Keski-Suomen verkkoholdingia omistavien kuntien niskaan.

– Holdingyhtiöllä ei tällä hetkellä ole sellaisia tuloja, että Kuntarahoituksen lainanhoitokulut pystyttäisiin maksamaan. Oman tulorahoituksen riittävyyteen on matkaa vuosia, sanoo Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Suur-Keuruu lehden mukaan yhtiön lainoja on jo alkuvuodesta langennut omistajakuntien maksettavaksi.

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut yhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.
Omistajakunnat ovat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Laajakaistan rakentaminen tössähti, nyt riidellään korvauksista (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-9292050

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia 30.3.2016)
https://yle.fi/uutiset/3-8775816

https://yle.fi/uutiset/3-10728293

Ei niitä lainoja voi kunta noin vain ottaa, koska silloin kunta päästää holding -yhtiön veloista pois. Ja se jos mikä on valtiontukea.

Konneveden veronmaksajien on nyt syytä käynnistää oikeudellinen prosessi, jossa päätöksentekijät - niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin - saatetaan korvausvelvollisiksi ja vastuullisiksi tekemistään päätöksistä. Prosessiin on liittynyt niin paljon juridisia virheitä ja väärinkäytöksiä, että on kohtuutonta saattaa pienen kunnan veronmaksajat ahdinkoon näiden KEPULAISTEN päättäjien virheistä. Samalla vältetään kunnan ajautuminen konkurssiin tämän asian takia, kun sotkun aiheuttajat itse maksavat aiheuttamansa velat ja vastuut.

Tälläinen juttu oli Suurkeuruun nettilehdessä 7.4.2019 Nyt vasta hokasin!

> Eija Ruoho Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takausvastuita on langennut omistajakunnille. Yhtiö ei ole kyennyt maksamaan 130 000 euron lainanhoitoerää Kuntarahoitukselle, joka on sitten jakanut erän omistajakuntien maksettavaksi. Multia yhtenä kymmenestä omistajakunnasta on saanut kymppitonnin laskun. Maksut on jyvitetty kunnille sen mukaan, miten suuret takausvastuut kunnilla on. – Lainanlyhennys ja korot helmikuun maksuerän osalta ovat tosiaan langenneet kunnille. Multian osalta tämä oli noin 10 600 euroa. Vuoden 2019 osuus kokonaisuudessaan on noin 46 000 euroa, vahvistaa Multian kunnanjohtaja Noora Pajari. Kunnilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut Keski-Suomen Verkkoholdingin lainoista. Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on rakentanut valokuituverkkoja kuntiin. MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA – Multialla takausvastuita on yhteensä 1,9 miljoonaa, mutta yhtiö on lyhentänyt lainaa, joten takausvastuu on tällä hetkellä noin 1,7 miljoonaa. Mikäli takausvastuut lankeavat kokonaisuudessaan kunnille, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että Multian kunta maksaa tuon 1,7 miljoonan lainan kokonaan. Lyhennys on tänä vuonna 46 000 euroa, osuus kasvaa hieman vuosittain korkojen noustessa, sanoo Pajari. Viestintävirasto on toistuvasti evännyt Keski-Suomen Verkkoholdingin hakemia laajakaistarakentamisen tukia. Ilman tukia yhtiö ei suoriudu veloistaan. – Saamattoman tuen määrä on noin 4,6 miljoonaa. Tämän takia yhtiön velat saattavat kaatua kokonaisuudessaan kunnille, mikä on tietenkin iso haaste. Multian osalta se tarkoittaa sitä, että meidän pitää jostakin kaivaa varat lainan lyhentämiseksi, pohtii Pajari. – Voidaanko jotakin tehdä tilanteen pelastamiseksi? Jostakin pitäisi löytyä rahoitusta yhtiön tilanteen tasapainottamiseksi. Valtio on jättänyt yhtiön ja sitä kautta kunnat erittäin suureen pulaan. Eri vaihtoehtoja tilanteen pelastamiseksi on etsitty jo pitkään. Esimerkiksi ulkoinen sijoittaja voisi olla yksi ratkaisu, sanoo Pajari.

> Monimutkainen vyyhti poikinut tutkintapyynnön Laajakaistarakentamiseen liittyy useita valitusprosesseja, ja laajakaistarakentamisesta on myös tehty maaliskuussa tutkintapyyntö. Tutkintapyynnössä 19.3.2019 keskusrikospoliisille, valtakunnansyyttäjävirastolle, ja eduskunnan oikeusasiamiehelle pyydetään tutkimaan, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein. Tutkintapyyntö koskee laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia. Tutkintapyynnön on allekirjoittanut kahdeksan kuntalaista eri puolilta Keski-Suomea: Jyväskylästä, Karstulasta, Pihtiputaalta, Kyyjärveltä, Multialta, Saarijärveltä ja Viitasaarelta. Keski-Suomen Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Kiitos Kepu!
Hienosti toimittu kuntalaisten hyväksi, milloinkahan niitä etätyöpaikkoja alkaa syrjäkylille tulemaan??

Petäjäveden puuhamiehenä oli tiettävästi tämä paskaa syönyt mehänhoitaja.

Kunnan päättäjien sidonnaisuusrekisteri.
En löydä yhdenkään päättäjän kohdalta mainintaa omistaako hän tai hänen sukulaisensa ja läheisensä valokuituverkkolittymän. Eturistiriita.
Päättäjä jolla tällainen omistus on ei voi osallistua päätöksiin koskien KSVV:n asioita.
Kts Virkamieslaki.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.

KSVV:n viimeiset asiakastiedotteet kotisivuilla ovat vuodelta 2017!
Ei kovin ruusuista kuvaa yhtiöstä anna.
Keskisuomalainen varmaankin kirjoittaa ylimääräisestä yhtiökokouksesta piakkoin?

TRAFICOM (Viestintävirasto) hylkäsi 5.3.2019 KSVV:n tukihakemukset
- Luhanka
- Petäjävesi
- Joutsa

Aijemmin Viestintävirasto oli hylännyt tukihakemukset
- Kivijärvi
- Kannonkoski
- Konnevesi
- Multia, hylätty puolet 441000 € jo Kuuskaistan aikaan myönnetystä 950578 € tuesta,

Hylkäyksen syy on, että nämä kunnat ovat maksaneet ja sitoutuneet kaikkiin KSVV:n investontikustannuksiin vastoin laajakaista lakia. Ne ovat ylittäneet lainmukaisen julkisen tuen 3 - 4 kertaisesti laissa säädetyn enimmäismäärän veronmaksajilta kerätyillä rahoilla

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

KSVV:n ja omistajakuntien väki on käynyt 31.1.2019 mouruamassa kurjuuttaan eduskunnassa linkissä olevan esityksen kanssa.

Ja samalla ovat syyllistäneet valtiota omista taitamattomista tekemisistään.

Alla olevien linkkien sisältö on hyvin paljastava tilanteen paniikista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV Oy)

• Kuuskaista ajautui rahoitusvaikeuksiin 2013
– Kuuskaista oli Keski-Suomen liiton kilpailuttama operaattori
– Kunnat ja asiakkaat olivat maksaneet Kuuskaistalle ennakkoon useita miljoonia euroja

• Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH Oy)
– KSVH Oy:n omistaa 10 kuntaa
– KSVH Oy omistaa 100 % KSVV Oy:stä
–
• KSVV Oy
– Liiketoiminta on aloitettu 2014 luottaen valtiontuen saamiseen
– Palveluja tuotetaan ja myyntiä tehdään 15 kunnassa
– Palveluja tarjotaan myös muiden omistamissa verkossa
– Laajakaistalain mukaisia hankkeita 11 kunnassa
– Käytössä 2600 asiakasyhteyttä
– Lähellä verkkoa olevia uusia tilauksia 1900 kpl
- Eli olisi yhteensä 4500 asiakasta

INNOVAATIO NO: 1

Ostin kirveen velkarahalla metsän hakkuuta varten. Kunta takasi velan.
Nyt en sitten pystykkään maksamaan velkaa.
Jos antaisin kirveen kunnan omistukseen ja kunta maksaisi velan takauksensa perusteella.
Ja minä jatkaisin sitten puunhakkuta sillä kunnan kirveellä.

KSML julkaisi 9.5.2019 jutun Keski-Suomen Verkkoholdingin yhtiökokoukseta 8.5.2019.
Ohessa on poimintoja KSMLn jutusta ja muualla julkaistusta tiedoista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) piti Konnevedellä 8.5.2019 Yhtiökokouksen, jossa päätettiin aloittaa selvitystyö yhtiön talouden tervehdyttämisestä.

Kymmenen (10) osakaskuntaa ovat taanneet 29 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oy:n yhtiölle myöntämiä velkoja.

Yhtiö ei pysty tanä vuonna 2019 maksamaan 545 000 euron lainanhoitokulujaan, vaan ne jää kuntien maksettavaksi.

Tutkitaan velkamäärän pienentämistä siirtämällä yhtiön omaisuutta, rakennettuja kaapeliverkkoja kuntien omistukseen.

Lainojen vähentämiseksi omistajakunnat maksaisivat yhtiön puolesta lainanhoitokulut muutaman vuoden. Ne ovat vuosittain noin 800000 euroa.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) käyttökate on noin 300000 euroa. Sillä rakennettasiin tulevina vuosina uusia liittymiä, jotta saataisiin lisää asiakastuloja. Sitten KSVV:n tuloilla olisi talkoitus maksaa Verkkoholding Oy:lle velkoja.

KSVV sai juuri teidon, että TRAFICOM, entinen Viestintävirasto, hylkäsi 3.5.2019 viimeisetkin tukihakemukset, Luhankaan, Petäjävedelle ja Joutsaan.

Viestintävirasto oli hylänny jo 2018 Konneveden, Kannonkosken ja Kivijärven tukihakemukset.

Viestintävirasto oli myös hylännyt 2017 Multian jo hyväksytystä tukipäätöksestä puolet 431000 euroa.

Syynä oli omistajakuntien laajakaistalain vastaisesti maksama liian suuret julkiset tuet, yli 100 prosenttia. Anotun tuen kanssa tuki olisi sitten ylittänyt laissa hyväksytyt kustannukset noin KOLMINKERTAISESTI.

Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Valokuitumiehet kävivät helmikuussa 2019 mouruamassa surkeutta Eduskunnassa

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242417.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

PETÄJÄVESI-LEHTI

Yleisönosastokirjoitus: Valtuutettujen vastuu???
Toimitus 10.5.2019 Uutinen

Yleisönosastokirjoitus: Valtuutettujen vastuu???

Nyt kun kunta (veronmaksajat) on joutunut maksamaan ensimmäisen erän, n. 5.000 euroa, osuudestaan Keski-Suomen Valokuituverkkojen (KSVV) velkojen, lähes 30 miljoonaa, korkoja, on syytä kysyä mikä on vastuu niillä päättäjillä, jotka ovat kuntamme saattaneet tähän ahdinkoon?

Kun laajakaistahankkeeseen lähdettiin v. 2012, valtuusto yksimielisesti myönsi rakennusaikaiseksi rahoitukseksi 849.000 euroa. Valtuusto, kokouksessaan 17.6.2013, päätti myöntää yksimielisesti omavelkaista takausta enintään 1.651.000 euron suuruisille lainoille, josta kunnan osuus 50 %, laina-aika enintään 6 vuotta ja laina kertalyhenteinen.

Edellytyksenä tälle oli, että Finnvera tai muu osapuoli takaa toiset 50 %. Tähän päättyivät yksimieliset päätökset, joihin keskustan ja demarien valtuutetut myöhemmin vetosivat.
Helmikuussa 2014 kunnanhallitukseen tuotiin esitys, jossa esitettiin pääomasijoitusta KSVV:hen, arvoltaan 55.162 euroa ja takuita enimmäismäärältään 1.985.766 euroa ja takauksen kesto enintään 32 vuotta. Finnveran tai muun osapuolen takuuosuudesta ei puhuttu enää mitään. Kunnanhallitus hylkäsi esityksen ja esitti valtuustolle, ettei hankkeeseen lähdetä.

Asian ollessa valtuustossa 10.2.2014, pidettiin kesken kokouksen ”lobbaustauko” Keski-Suomen Verkkoholdingin ja KSVV:n edustajien toimesta. Tämän tauon jälkeen keskustan valtuutetut esittivät samansisältöisen esityksen, joka oli kunnanhallituksessa jo hylätty, lisäyksenä kaksi lausetta, joilla ei kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä, ja joita lauseita ei myöhemmissä esityksissä enää esiintynyt. Sitten päästiinkin äänestämään ja luvuin 14, keskusta, yhtä valtuutettua lukuun ottamatta, demarit ja valtuuston puheenjohtaja puolesta, 12 vastaan ja yksi tyhjä. Näin ollen kh:n aiemmin hylkäämä esitys tuli hyväksytyksi kahdella merkityksettömällä lisäyksellä.

10.4.2014 päätettiin uudelleen edellisen kokouksen päätöksestä, sillä erotuksella, että lisättiin lauseke, ettei valokuituliittymän omistaminen luo esteellisyyttä päätöksentekoon. Tämä siksi, että eräs valtuutettu oli saanut Kuntaliitosta tiedon esteellisyyden syntymisestä. Taas äänestettiin ja luvuin 15–11 päätettiin, ettei esteellisyyttä synny.

19.12.2016 valtuusto päätti, jälleen äänestyksen jälkeen, että KSVV:n pääomalaina muutetaankin sijoitukseksi omaan pääomaan. Ennen tätä päätöstä, käytti eräs johtava keskustalainen puheenvuoron, väittäen Viestintäviraston edellyttävän kunnalta tällaista päätöstä, jotta KSVV saisi valtiontukea n. 4,6 miljoonaa. Lisäksi hän sanoi, ettei voi veronmaksajien silmien edessä tehdä kielteistä päätöstä ja toivottavasti äänestäjät muistavat, miten kukin on äänestänyt. Tämän puheenvuoron jälkeen, ensi kesänä kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittava keskustalainen, käytti puheenvuoron verraten päiväkoti- ja terveyspalveluja valokuituun sanoen, että totta kai kaikki maksavat tätä hanketta, koska veroina maksavat em. palveluistakin, käyttivät niitä tai ei.

Kokouksessaan 29.5.2017 valtuusto päätti äänin 14 jaa, 11 ei, 2 tyhjää osallistua KSVV:n osakeantiin, sijoittaen 539.213 euroa. Edellä mainitut päätökset on tehty valtuustokaudella 2013–2017. Nykyinen valtuusto ei enää ole antanut rahaa hankkeeseen.

Omia huomioita ja varmaa tietoa, ei mitään kuulopuheita:
– Lukuun ottamatta v. 2012 ja 2013 päätöksiä, kaikki on tehty keskustan, demarien, yhden kokoomuslaisen ja silloisen valtuuston pj:n äänin.

– Viimeksi v. 2018 on kysytty Viestintävirastolta, ovatko he edellyttäneet kunnilta tietynlaisia päätöksiä ja yksiselitteinen vastaus oli, että ei ole. Viestintävirasto ei ole myöskään luvannut mitään avustuksia, vaan hakemukset käsitellään laajakaistalain ja EU-määräysten mukaisesti.

– Kyseistä n. 4,6 miljoonan avustusta KSVV ei ole saanut.

– Yhteenvetona: kunnaltamme on mennyt rahaa suoraan n. 1,5 miljoonaa euroa ja takuita on 1 944 000 euroa.

– Edellä mainitsemani keskustalainen, joka puhui veronmaksajista ja äänestäjistä, oli sitten tekemässä aina niitä päätöksiä, joista on nyt nämä katastrofaaliset seuraukset kuntamme taloudelle.

– Lopuksi: tiedän (ei mitään minulle kerrotun mukaan, vaan oikeasti), että 8 keskisuomalaista kuntalaista on tehnyt tutkintapyynnön keskusrikospoliisille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, liittyen näihin päätöksiin, joita on tehty laajakaistahankkeen tiimoilta.
Omalta osaltani toivon myös, että äänestäjät muistavat nämä asiat kun on seuraavat kuntavaalit. Siihen tosin on vielä kaksi vuotta, mutta kyllä noita laskuja maksellaan huomattavasti pidempään.

– Ilpo Koikkalainen

https://petajavesilehti.fi/2019/05/yleisonosastokirjoitus-valtuutettujen-vastuu/

Jo vain, taas Paunonen kerää lisää rahaa. Uskomatonta miten kuntia vedätetään. Ei mikään ihme että nigerialaiskirjeetkin tärppäävät kun riittävän yksikertaisia vastaanottajia löytyy.

Miksi ja kuka täältä sensuroi KSVV:tä koskevia melipiteitä?

Lainaus KSMLstä

Mielipidekirjoitus 30.10.2019 KSML

Valokuitu- yhtiöiden loppusuora häämöttää

”Valokuitusopassa karvas maku” totesi tositilanteen edessä Multian kunnanjohtaja Noora Pajari (Suur-Keuruu 28.10.).

Kymmenen Keski-Suomen kunnan valokuituyhtiöiden, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, tulevaisuuden vaihtoehdot ovat karuja: velkasaneeraus tai konkurssi ja kaikissa vaihtoehdoissa yhtiöiden velkojen maksu lankeaisi takaajille, kymmenelle omistajakunnalle. Muut vaihtoehdot ovat toiveajattelua. Juttu nimeää yhdeksi syyksi 4,6 miljoonan euron evätty valtion tuen.

Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden peräti 18 päätöstä eri kunnille vahvistavat, että kunnat ja yhtiöt eivät voi lain mukaan enää saadakaan noita tukia. Syykin on kuntien itse aiheuttama niiden jakaessa julkista rahaa yhtiöille kaksoisyhtiökikkailullaan selvästi yli laajakaistalain määrän.

Laajakaistatukien pitää olla Suomen ja EU:n lakien mukaisia. Näin ei nyt ole.
Takausvastuiden realisoituessa Multian asukaskohtainen velkamäärä kasvaisi 600:sta 1 800 euroon, siis 200 prosenttia! Muiden yhdeksän kunnan tulevaisuus näyttää yhtä karulta. Paljonko kunkin kunnan pitää nostaa veroäyriään, jotta selviävät takausvastuistaan?

Kunnat eivät voi vetäytyä vastuistaan eivätkä vedota tietämättömyyteen, sillä lukuisia kertoja ja perustellusti niitä on asiasta vuosien ajan monin tavoin varoitettu.

Eriävät mielipiteet takauspäätöksiin ohitettiin eikä välitetty niissä esitetyistä asiaperusteisista varoituksista ja selvityspyynnöistä. Päättäjien lasku jää nyt kuntalaisille.

Valokuituyhtiöiden vuoden 2018 tilinpäätöksiä ei ole jostain syystä toimitettu patentti- ja rekisterihallitukselle, kuten laki edellyttää, joten tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuskertomuksia ei näe. Salailuyrityksiä aiheutetusta katastrofista pyritään selvästi jatkamaan. Kuntien päättäjien vastuu asiassa pitää saattaa viimeinkin oikeus arviointiin kunnille ja asukkaille aiheutetun suuren ja pitkäaikaisen vahingon vuoksi.

Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Valokuitu-yhtiöiden-loppusuora-häämöttää/1459408

Kusetus jatkuu, ja jatkuu...
Ensi vuonna tulee stoppi...
Velanmaksu jatkuu, ja jatkuu... ja jatkuu...

Lainaus KSVV Oy tilinpäätöksen 7.11.2019 vuosikertomuksesta yhtiön itsensä kirjoittamana.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy 2556709-7

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous päätti marraskuussa 2018, että emoyhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan tehdystä SVOP-sijoituksesta 14 482 203,00 euroa muutetaan vieraan pääoman ehtoisaksi lainaksi. Yhtiöoikeudellisesti kyseessä oli SVOP-rahaston varojen palauttaminen perustuen edellisen vahvistetun tilinpaatoksen mukaisiin jakokelpoisiin varoihin, jonka jälkeen palautettu määrä muutettiin vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi emoyhtiölle.

Toimenpiteellä pyrittiin saamaan yhtiön rahoitusrakenne markkinaehtoiseksi ja siten tukikelpoiseksi.

• liikevaihto 1 016 237,27 €
tietoliikennepalvelumyynti 802 599,16 € (kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset)
operaattorimyynti 128 053,56 €
muut tulot 85 584,55 €

• käyttökate -162 934,97 €
• oikaistu käyttökate -54 181,75 €
• poistot-909 417,35 €
• kertaluonteiset arvonalennuspoistot -23 845 614,93 €
• liikevoitto -24 917 967,25 €
• oikaistu liikevoitto -963 599,10 €
• rahoitusluotot ja -kulut -222 860,44 €
• tilikauden tulos -25 140 827,69 €
• oma pääoma -15 990 304,02 €
• taseen loppusumma 5 494 966,29 €
• korollinen vieras pääoma 20 057 222,48 €
• liikevaihtoa tuovien yhteyksien määrä vuoden 2018 lopussa 2 595 kpl
• tilauskanta vuoden 2018 lopussa oli lähes 1 900 liittymä- ja palvelutilausta

Yhtiö ei ole kasvanut suunnitelman mukaisesti. Yhtiö on ylivelkaantunut ja pysyvästi maksukyvytön ilman emoyhtiön järjestämää rahoitusta sekä nykyisen velkarakenteen uudelleen järjestelyä. Yhtiö on pyytänyt omistajan hyväksyntää yrityssaneeraukseen hakeutumiselle.

KSVV Oy on ilmoittanut PRH:lle 19.12.2019 osakepääoman menettämisen 2500 €

KSVV omapääoma menetetty

Yrityksen tiedot
Yrityksen nimi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Y-tunnus 2556709-7

Pääomatiedot
Osakepääoma 14.05.2014
Osakepääoman arvo 2.500,00 €
Osakkeiden lukumäärä 100000 kpl

Osakepääoma menetetty 23.12.2019

Mikä tuonkin on aiheuttanut: kertaluonteiset arvonalennuspoistot -23 845 614,93 €

Arvonalennus voidaan tehdä esim. liikearvosta:

Yrityskaupassa ostava yritys kirjaa omaan taseeseensa liikearvoksi summan, joka on kauppahinnan ja ostettavan yrityksen tase- eli kirja-arvon erotus. Ostettavalla yrityksellä on oman taseensa osoittamaa aineellista ja aineetonta omaisuutta. Kaupan yhteydessä taseen osoittama omaisuus siirtyy ostavan yrityksen taseeseen vastaavina aineellisen ja aineettoman omaisuuden erinä. Mikäli yrityskauppa tehdään summalla, joka ylittää ostettavan yrityksen kirjanpitoarvon, tämä summa merkitään ostavan yrityksen taseeseen liikearvona.

Kansakoulupohjalta: Jos poistetaan eli miinustetaan miinusmerkkinen (n. 25 milj. euroa) summa, muuttuuko plusmerkkiseksi?

Mitenköhän lailliseksi saa tuommoisen alaskirjauksen!

Eikös Heikki Oittinen ollut valokuituverkon toimitusjohtajana ja samalla kunnanhallituksessa..????

Alkuperäisen otsikon mukaan koko hommahan on pelkkää kusetusta!

Kunnat joutuvat vuosikymmenten ajaksi maksajiksi. Ensi vaiheen oire on selvästi tuo 25 miljoonan alaskirjaus. Kuka muu ne rahat maksaa kun 10 kuntaa ?

KSVV yrittää selvitä. KSVH ei ole uhkasakosta huolimatta jättänyt tilinpäätöstään 2018! Ei taida mennä ongelmitta tilintarkastajan käsien läpi?

Paunonen puhuu niitä näitä mukamas hyvää tulosta tekevästä yhtiöstä (KSVV?). Joo, joo...

Kunnille tulee lisää maksettavaa eli hyvässä lykyssä toiset 20-30 miljoonaa.

Eipä näytä rehelliseltä puuhalta. Tutkintaan pitää laittaa!

Joopa joo... nimetkin on jo selvillä....

Pitteä ajatella iha ite, sannoa se eänee ja kirjotuttoa pöytäkirjaaki!

Vastaus Kankaanniemen kirjalliseen laajakaista lisärahan perään.
Onhan siihen vastattu ja perustelut mukana. Mitä se Kankaanniemi höpöttää, "ei muka vastattu"

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen laajakaistahankkeiden toteuttamisesta Keski-Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 17/2020 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Keski-Suomen kuntien laajakaistayhtiöiden velkajärjestelyn estämiseksi ja kuntien talouden pelastamiseksi hakemalla Euroopan unionin komissiolta poikkeuslupaa valtiontukisäädöksestä ja maksamalla tuet korkoineen kunnille tai etsimällä muu mahdollinen ratkaisu?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Marinin hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta mukaan hallituskaudella luodaan paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Hallitusohjelman mukaan hallitus myös saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.

Keski-Suomen kuntien osalta on vireillä useita oikeusprosesseja, jotka koskevat kuntien omistamalle laajakaistayhtiölle laajakaistatukilain perusteella myönnettäviä tukia. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut 24.1.2019 päätöksen (dnro 02287/17/1206), koskien Multian laajakaista-hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen maksamista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei julkisen tuen myöntämiselle tai maksamiselle ole kyseisessä tapauksessa ollut laillisia edellytyksiä ja Viestintäviraston (nykyinen Liikenne-ja viestintävirasto) on tullut määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi ja hylätä yhtiön valtionavustuksen loppuosan maksamista koskenut hakemus. Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valtiontukia voidaan maksaa vain EU:n valtiontukisäädösten mukaisesti, kuitenkin samalla kansalliset säännökset huomioiden. Pääsääntönä on, että EU-oikeudellisesti laittomaksi katsottu valtiontuki tulee periä tuensaajalta takaisin korkoineen. Tällaisen takaisinperintätilanteen realisoituminen olisi erittäin hankala tukea saaneen tahon näkökulmasta ja se voisi ajaa tukea saaneen yhtiön, ja takaajina toimivien kuntien taloudellisen tilanteen vieläkin vaikeampaan tilanteeseen.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp

Kuntien talouteen voivat vaikuttaa useat erilaiset kertaluonteiset tekijät. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet perustuvat laskennallisiin määräytymisperusteisiin, eikä niissä ole mahdollista ottaa huomioon yksittäistä kunnan talouteen vaikuttavaa tapahtumaa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Valtioneuvosto myönsi 21.11.2019 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset vuodelle 2019 ja hakuprosessin yhteydessä arvioitiin tilannetta myös eräiden laajakaistahankkeeseen osallistuneiden kuntien talouden osalta. Hankkeen vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä realisoituneet kuntien taloudessa, vaan kyse on vielä varautumisesta mahdollisiin menetyksiin.

Helsingissä 25.2.2020
Liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakka

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_17 2020.pdf

KSML uutisen 7.3.2020 mukaan
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.

KSVH haetaan yritys saneeraukseen

KSVH omistama tytäryhtiö on jo pitemmän aikaa ”tervehdyttänyt” tytäryhtiönsä taloutta seuraavasti.

1. On jättänyt maksamatta 2019 aikana pankin lähettämät 30 Miljoonan euron lainan lyhennys maksut, korot ja viivästyskorot. Sitten pankki on lähettänyt laskut takaajille, omistajakunnille, jotka ovat maksaneet ne.

2. KSVH:n hallitus päätti muuttaa eli SVOP:ta kuntarahoitukselta lainaamansa velkarahat 25 904 000 euroa ”kaukokatseisesti” KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi 2016. Eli velka muutettiin kynällä KSVV:n omaksi sijoitetuksi rahaksi. KSVV:lla ei ole tuohon rahaan enää takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle

3. KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa 2018 kerralla peräti 24 755 023 euroa tappioksi, eli lähes koko omaisuuden jonka se sai ilmaiseksi. Yhtiön tasearvo romahti toimenpiteessä 29 684 056 eurosta vaivaiseen 5 494 966 euroon. Tämä mahdollisesti sen vuoksi, että ”tervehdytetyssä” uuden uljaan KSVV:n ei tarvitse enää tuskailla vuosipoistojen tekemisen kanssa kuten 851 8556 euroa vuonna 2017, joka painoi tuloksen raskaasti tappiolliseksi. Tuokin alaskirjaus tappio siirtyy lopulta kuntien tilinpäätöksiin ja myös alaskirjaus tappioksi.

4. Nyt KSVH haetaan yrityssaneeraukseen. Ainut toimenpide saneerauksessa voisi olla vain siirtää yhtiön 35 vuoden velat 28 292 613 euroa pankilta omistajakuntien maksettavaksi kertarysäyksellä.
Sitten ei KSVV:n enää tarvitse tuskailla lainanlyhennysten ja korkojen maksujen kanssa kuten vuonna 2017 yhteensä 161 226 euroa, jotka veivät poistojen kanssa yhtiön 2017 liikevaihdolla 1 347 999 euroa 934 887 euroa tappiolle.

5. Nyt 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.

6. Ja kuinka ollakaan näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV yhtiö tuottaa noin 1 000 000 euron liikevaihdolla noin 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei ole enää rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin omistajakuntien maksettavaksi.

Kunnat sen sijaan ovat maksaneet ja hävinneet koko valokuitu operaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä vaivaisen 4 872 458 euron omaisuuden. On todella raju kuntien kassojen kevennys.

Yhtiöiden 2018 tilinpäätöksien versio 4. päivältä 17.2.2020 mukaisilla luvuilla:

Tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien maksamien velkojen 28 292 613 euron takaisinhankinta kestäisi 132 vuotta, eli noin 5 sukupolvea.

Ja tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien kokonaistappion 55 000 000 euron takaisinhankinta kestäisi 256 vuotta, eli 10 sukupolvea.

Tuollaisiin businesstuloksiin ei maailmassa pysty kuin Keskisuomalaiset kunnanjohtajat ja heidän business siipiveikkonsa. Tämä tiedetään jo Naurusaarillakin asti