Moi!
Jännittääkö teitä muita neuvolassa käynnit? Mä olen melkein aina neuvolaan mennessä hiukan jännitynyt ja hermostunut. Jotenkin vaan inhoan sitä ainaista painon syynäystä ja muutakin "tutkimista" ja en jotenkaan ole päässyt mun terveydenhoitajan kanssa sinuiksi vaikka hän onkin ihan mukava täti (tosin tädit vaihtuu välillä vähän liiankin usein). Verenpainetta mitattaessa jännittämisen huomaa ja sitten nolostun siitä lisää! Vauvan sykkeen kuunteleminen on neuvolakäyntien kohokohta!=)
Joskus kuvittelin,että on ihanaa käydä sitten raskaana ollessa neuvolassa,mutta en nyt sitten nauttikkaan koko tapahtumasta ollenkaan enkä kyllä syytä asiaan tiedä!Ehkä se on pelko,että saa kuulla jotain kommentteja painosta tms. ja inhoan sellaista asioiden utelemista,en ole niissä tilanteissa luonteva.
Jännittääkö teitä muita neuvolassa käynnit? Mä olen melkein aina neuvolaan mennessä hiukan jännitynyt ja hermostunut. Jotenkin vaan inhoan sitä ainaista painon syynäystä ja muutakin "tutkimista" ja en jotenkaan ole päässyt mun terveydenhoitajan kanssa sinuiksi vaikka hän onkin ihan mukava täti (tosin tädit vaihtuu välillä vähän liiankin usein). Verenpainetta mitattaessa jännittämisen huomaa ja sitten nolostun siitä lisää! Vauvan sykkeen kuunteleminen on neuvolakäyntien kohokohta!=)
Joskus kuvittelin,että on ihanaa käydä sitten raskaana ollessa neuvolassa,mutta en nyt sitten nauttikkaan koko tapahtumasta ollenkaan enkä kyllä syytä asiaan tiedä!Ehkä se on pelko,että saa kuulla jotain kommentteja painosta tms. ja inhoan sellaista asioiden utelemista,en ole niissä tilanteissa luonteva.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mua on aina inhottanu se, kun tarkkaillaan hemoglobiini arvoja. Mikään ei ole niin inhoittavaa, kun se että tökätään reikä sormenpäähän. Ottaisivat käsivarresta! Itselläni vielä arvot laskee heti, joten niitä joutuu tarkkailemaan normaalia enemmän. Ehkäpä tällä kertaa arvot ei laske.
Muuten käynnit on ihan kivoja. Hoitaja on aina sama, nuori mies, joka joistakin voi tuntua hiukan oudolle, mutta ehkä mieluummin kuitenkin hän kun vanhempi nainen, joilla yleensä on omat aika selkeät mielipiteet. Itselleni kaikki on kuitenki jo kahteen kertaan koettu ja kolmatta mennään, joten mulla on myös omat mielipiteet, enkä jaksa hössötyksiä.
Odotatko ensimmäistäsi?
Odotan ensimmäistäni ja siksi olen varmaan niin herkkä kaikelle kritiikille ja taidan suhtautua niihin liian tosissaan/vakavissaan. Täytyisi varmaan oppia pitämään myös omista mielipiteistä kiinni...
neuvolassa käynti on asia mitä odotan innolla, koska on ihana kuulla sydänäänet ja muutenkin tietää mitä vauvalle sillä hetkellä kuuluu. Mutta välillä alkaa yhtäkkiä ahdistamaan pahasti kun neuvolan tätit vaihtuu koko ajan ja en jaksisi selittäää omia asioita sataan kertaan uudelleen eri ihmisille. muutenkin inhottaa kun kyselevät KOKO AJAN mielentiloja ja olenko masentunut ja utelevat. ymmärrän kyllä että se kuuluu työnkuvaan mutta olisi kiva puhua vauvasta ja iloisista aiheista eikä aina minun mielenterveydestä. sitä varten käyn pari kertaa kuussa terapiassa että saan purkaa mieltäni.. ja joka kerta neuvolassa alkaa itkettää niin paljon että on työ ja tuska yrittää pidätellä. ja jos alkaa itkemään, sitten ainakin vatvotaan koko käynnin ajan mikä nyt vaivaa. olen vain herkistynyt raskauden aikana että joku outokin asia laittaa itkemään.
neuvolassa käymisestä, mutta erityisesti inhoan kaikkea ronkkimista eli niitä lääkärin tekemiä sisätutkimuksia. Sitten tietokoneilta löytyy kaikkea hirveän mielenkiintoista kuten esim. se tieto, että olen viimeksi 9 vuotta sitten ollut sairaalahoidossa vakavan masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi. Mielestäni oli turhaa kaivella sellaisia vanhoja asioita esille, kun odotin esikoistani seitsemän vuotta tämän sairaalassa olon jälkeen. Ehkä siksi en tällä kertaa ole vielä ottanut yhteyttä neuvolaan, kun odotan toista lasta raskausviikolla 11 tai 12.
Niin ei sinne neuvolaan ole pakko mennä, itsehän sinä sen päätät -mutta sinun, tulevan vauvanne ja kasvavan perheesi hyväksihän se vain on! Ja kyllä neuvolassakin on vapaus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään!