Tiedekunnista asiaa

Oi arvon opiskelijatoverit!

Kertokaa minulle tietämättömälle, miten määritellään TIEDE? "Tiede ei ole kuin harjoitettua ja järjestettyä maatiaisjärkeä" tiivistää T.H.Huxley.

Mielestäni tiede on olemassa olevien maailmanlakien kokonaisuus. Sitä ovat siis mm. biologia, kemia ja fysiikka. Mutta sitä EI TODELLAKAAN ole kasvatusTIEDE, oikeusTIEDE tai talousTIEDE. Ne ovat ihmisen omien metodien ja säännönmukaisuuksien tutkimista, eivät absoluuttista tiedettä.

Samalla logiikalla voidaan nimetä koirankakkaTIEDE, jota opiskellaan koirankakkatieteellisessä tiedekunnassa. Siinä tutkitaan siis koirankakan syvintä olemusta. Tehdään yksinkertaisesta asiasta tiedettä.

Kirjoituksen on tarkoituskin olla provosoiva, mutta samalla herättää keskustelua ja pohdintaa.
12779
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Mahdatkohan olla tuo sama ihminen, joka provosoi säälittävin korkeakoulu-otsikon alla?

Sinuna opiskelisin hetken tieteen filosofiaa ja miettisin asiaa itse. Tässä kuitenkin pikku vinkki: mietipä miten yksipuolinen maailma olisi pelkästään luonnontieteiden perusteella? Pelkkä positivistiseen tieteen perinteeseen pohjautuminen ei ikävä kyllä anna vastausta esim. yhteiskunnan muutoksiin. (vrt. esim. Talcot Parsonsin yhteiskuntateoria - fenomenologia)

Äänestä
  • Ei viestiketjun aloittaja mielestäni ottanut kantaa muiden kuin luonnontieteellisten oppiaineitten tarpeellisuuteen.

    Äänestä

"Mielestäni tiede on olemassa olevien maailmanlakien kokonaisuus."

Näinhän se on, fysiikka ja kemia sun muut tutkivat niitä asiota, jota me ihmiset ei ole olleet luomassa.

Mutta siis argumenttisi on se, että sellainen ala joka tutkii ihmisen järjestelmiä ja lakien kokonaisuutta ei ole tiedettä, vain sen takia että se on ihmisten luomaa?

Sattumoisin me ollaan huomattu taloudessa tietynlaisia lainalaisuuksia, kuten fysiikassa, tai kemiassa. Niiden tutkiminen ei ole tiedettä?
Miksi ei? Moderni taloustieteiden ala on ollut olemassa jo 300 vuotta, mutta vieläkin kiistellään mikä on oikea tapa järjestellä talous. Eduskunta tappelee siitä 24/7. Siis vaikka nykyinen talousjärjestelmämme on ihmisen tekemä, siitä ei vieläkään tiedetä kaikkea. Jos asiaa tutkitaan tieteellisesti, miksi se ei olis tiede?

Vain sen takia, koska talous on ihmisen keksintö eikä tiedeala tutki luonollisia asiota?

Noh, asiasta toiseen. Suomessa tiedettä ei periaatteessa paljon edes tehdä perinteissä mielessä. Teknillisessä korkeakoulussa panostetaan insinöörien tuottamiseen työmarkkinoille, ei välttämättä tieteen tekemiseen. Uutta asiaa tuotetaan enintään tuotekehittelyllä. Sama pätee kaikkiin yliopistoihin, ne ei tuota tietoa, vain lisää duunareita yrityksiin. Se on miksi Suomen korkeakouluja ei välttämättä arvosteta yhtä paljon kuin muiden maiden.

Äänestä

Haluat pohyia tuollaista asiaa..? Siis HALOOOOO!!"#%¤%(&%
Mitä oikein haet?

Äänestä

Kuten kaikki asiat, myös tiede käsitteenä on suhteellinen, eli riippuvainen määrittelijästä. Tieteen voisi yleisesti ottaen sanoa olevan ihmistä kiinnostavan asian lainalaisuuksien tutkimista. Ei kannata tehdä asioista monimutkaisia.

Äänestä

"Ne ovat ihmisen omien metodien ja säännönmukaisuuksien tutkimista, eivät absoluuttista tiedettä."

Niin, mitäs tiede sitten on? Mitä lie kaikkea onkaan, mutta ainakin se on ihmisten omaa toimintaa sekin. Mikäs sitä tutkii? Esimerkiksi tieteenfilosofia. Ihmisten toimintaa laajemmin maailmassa taas tutkivat humanistiset/kulttuuritieteet ja yhteiskuntatieteet sekä näiden lähitieteet, esimerkiksi kasvatustiede tai taloustiede.

Tavoitteesi oli herättää pohdintaa, hyvä niin. Soveliasta olisi sitten sinunkin herätä pohtimaan.

Äänestä
  • Tulemme juuri asian ytimeen, eli "koirankakkatieteeseen". En suoranaisesti väitä etteikö kulttuuritiede olisi tiedettä, mutta väitän että samalla logiikalla voidaan perustaa siivoamistieteellinen tiedekunta. Siellä sitten tutkitaan ihmisen toimintaa ja säännönmukaisuuksia siivotessa.

    Asiani ydin oli ja on, että minun mielestäni absoluuttinen tiede on maailman kokonaisuuksien hahmottamista, kuten juuri esim. fysiikka. Se ei kata pelkästään pienen pientä ihmisen toimintamallia, kuten esim. kasvatustiede.

    Eli, joko alkaisimme kutsua tieteeksi vain OIKEITA tieteitä, tai sitten aletaan kutsua tieteeksi aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämä oli pointtini!

    Äänestä

  • Hans kirjoitti:

    Tulemme juuri asian ytimeen, eli "koirankakkatieteeseen". En suoranaisesti väitä etteikö kulttuuritiede olisi tiedettä, mutta väitän että samalla logiikalla voidaan perustaa siivoamistieteellinen tiedekunta. Siellä sitten tutkitaan ihmisen toimintaa ja säännönmukaisuuksia siivotessa.

    Asiani ydin oli ja on, että minun mielestäni absoluuttinen tiede on maailman kokonaisuuksien hahmottamista, kuten juuri esim. fysiikka. Se ei kata pelkästään pienen pientä ihmisen toimintamallia, kuten esim. kasvatustiede.

    Eli, joko alkaisimme kutsua tieteeksi vain OIKEITA tieteitä, tai sitten aletaan kutsua tieteeksi aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämä oli pointtini!

    Niin, minun pointtini oikeastaan oli se, että tiedekin on inhimillistä toimintaa. Tämä ei mitenkään relativisoi tiedettä. Mikä tekee nyt vaikkapa kasvatustieteeliisestä tutkimuksesta tieteellistä toimintaa on se, että tutkimuksen teolle on sovittu tietyt tieteelliseksi katsotut metodit - tieteelliset paradigmat voivat toki muuttua (vrt. Kuhn).

    Mutta, entäpä tutkimuskohteen valinta ja valinnan kriteerit? Sinä tunnut lähteävän siitä ajatuksesta, että tutkimuskohde määrittää jonkin asian tieteeksi ja toiset asiat ei-tieteeksi. Ihmisen (kulttuurinen) toiminta on kuitenkin ihan olennainen osa sitä maailman kokonaisuutta josta puhelet. Ihmisen toimintaa ei ilmeisesti voida yksiselitteisesti redusoida luonnontieteisiin. Toisaalta taas eri tieteenaloilla on hieman erilaiset tavoitteet, joskin tietysti jonkinlainen universaaliperiaate on uuden kriittisesti tutkitun tiedon tuottaminen ja sen julkinen arviointi.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Niin, minun pointtini oikeastaan oli se, että tiedekin on inhimillistä toimintaa. Tämä ei mitenkään relativisoi tiedettä. Mikä tekee nyt vaikkapa kasvatustieteeliisestä tutkimuksesta tieteellistä toimintaa on se, että tutkimuksen teolle on sovittu tietyt tieteelliseksi katsotut metodit - tieteelliset paradigmat voivat toki muuttua (vrt. Kuhn).

    Mutta, entäpä tutkimuskohteen valinta ja valinnan kriteerit? Sinä tunnut lähteävän siitä ajatuksesta, että tutkimuskohde määrittää jonkin asian tieteeksi ja toiset asiat ei-tieteeksi. Ihmisen (kulttuurinen) toiminta on kuitenkin ihan olennainen osa sitä maailman kokonaisuutta josta puhelet. Ihmisen toimintaa ei ilmeisesti voida yksiselitteisesti redusoida luonnontieteisiin. Toisaalta taas eri tieteenaloilla on hieman erilaiset tavoitteet, joskin tietysti jonkinlainen universaaliperiaate on uuden kriittisesti tutkitun tiedon tuottaminen ja sen julkinen arviointi.

    Hansin mielestä maailmassa on siis "oikeita" ja epäaitoja tieteenaloja. Ilmeisesti hän on istunut luonnontieteiden luennolla, ja ainoastaan siellä, sisäistäen luonnontieteessä esitetyt tiedot objektiivikseksi todellisuudekseen. Siitä vain, mutta muistuttaisin, että todellisuus -siis myös tiede jota objektiivisena faktana pidetään- on sosiaalisesti rakentunutta, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sidottua.
    Esim. maailmankuva 1400-luvulla ja 2000-luvulla: molempien aikojen aikalaiset pitivät/pitävät juuri omassa kulttuurissaan muodostunutta "tiedettä" totena.

    Pointti: Minusta mitään tieteenalaa (tai Hansin epätieteenalaa) ei voida pitää absoluuttisena totuutena, koska kaikki tieto on yhteiskunta, aika ja kulttuurisidonnaista. Ottaen huomioon edellisen kirjoittajan esittämät asiat metodi- ja tavoite-erilaisuudet, en minä ainakaan voi asettaa mitään tieteenalaa toisen edelle.

    Äänestä

  • periferia kirjoitti:

    Hansin mielestä maailmassa on siis "oikeita" ja epäaitoja tieteenaloja. Ilmeisesti hän on istunut luonnontieteiden luennolla, ja ainoastaan siellä, sisäistäen luonnontieteessä esitetyt tiedot objektiivikseksi todellisuudekseen. Siitä vain, mutta muistuttaisin, että todellisuus -siis myös tiede jota objektiivisena faktana pidetään- on sosiaalisesti rakentunutta, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sidottua.
    Esim. maailmankuva 1400-luvulla ja 2000-luvulla: molempien aikojen aikalaiset pitivät/pitävät juuri omassa kulttuurissaan muodostunutta "tiedettä" totena.

    Pointti: Minusta mitään tieteenalaa (tai Hansin epätieteenalaa) ei voida pitää absoluuttisena totuutena, koska kaikki tieto on yhteiskunta, aika ja kulttuurisidonnaista. Ottaen huomioon edellisen kirjoittajan esittämät asiat metodi- ja tavoite-erilaisuudet, en minä ainakaan voi asettaa mitään tieteenalaa toisen edelle.

    Eli sinä siis yhdyt Hansin teoriaan? Voitaisiin siis perustaa siivoustieteellinen tiedekunta vai?

    Hanki sinäkin elämä !!

    Äänestä

  • Sanna kirjoitti:

    Eli sinä siis yhdyt Hansin teoriaan? Voitaisiin siis perustaa siivoustieteellinen tiedekunta vai?

    Hanki sinäkin elämä !!

    Mielenkiintoista keskustelua. Olen aivan samaa mieltä Hansin kanssa tieteen sosiaalisesta rakentumista. Lienemme saman alan (yhteiskuntatieteellisen)opiskelijoita...? Sen verran haluan tuolle edelliselle kommentaattorille todeta, että miksi se siivoustieteellinen kuulostaa niin oudolta....onhan meillä kasvatustieteellinen ja oikeustieteellinenkin ;) Älkää ottako pahalla alan opiskelijat, tämä oli todellakin vitsi. Opiskelen itse naistutkimusta ja saan kuulla vittuilua vähän väliä. Siihen tottuu.

    Äänestä

  • Sanna kirjoitti:

    Eli sinä siis yhdyt Hansin teoriaan? Voitaisiin siis perustaa siivoustieteellinen tiedekunta vai?

    Hanki sinäkin elämä !!

    Siis en tod.

    Hans juuri väittää, ettei luonnontieteet ovat ainoa oikea tiede. Olkoon hänen näkemyksensä, ei minun.

    Naistutkimus on yhtälailla tiedettä ja me yhteiskuntatieteilijät joudumme välillä selittelemään olemassaoloamme muille. Kummallista, ihan kuin luonnontieteilijät eläisivät yhteiskunnan ulkopuolella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hans kirjoitti:

Oi arvon opiskelijatoverit!

Kertokaa minulle tietämättömälle, miten määritellään TIEDE? "Tiede ei ole kuin harjoitettua ja järjestettyä maatiaisjärkeä" tiivistää T.H.Huxley.

Mielestäni tiede on olemassa olevien maailmanlakien kokonaisuus. Sitä ovat siis mm. biologia, kemia ja fysiikka. Mutta sitä EI TODELLAKAAN ole kasvatusTIEDE, oikeusTIEDE tai talousTIEDE. Ne ovat ihmisen omien metodien ja säännönmukaisuuksien tutkimista, eivät absoluuttista tiedettä.

Samalla logiikalla voidaan nimetä koirankakkaTIEDE, jota opiskellaan koirankakkatieteellisessä tiedekunnassa. Siinä tutkitaan siis koirankakan syvintä olemusta. Tehdään yksinkertaisesta asiasta tiedettä.

Kirjoituksen on tarkoituskin olla provosoiva, mutta samalla herättää keskustelua ja pohdintaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu