Hei!!
Olen harkinnut koiran hankkimista seuraksi kotiin ja lenkille. ja nyt haluaisinkin kysellä teiltä, että kuinka olette pärjänneet koiran omistajina ja samaan aikaan opiskelijoina? kuinka olette pärjänneet taloudellisesti pienillä tuloilla ja onko ollut asunto- tai muita ongelmia koiran takia??
Olen harkinnut koiran hankkimista seuraksi kotiin ja lenkille. ja nyt haluaisinkin kysellä teiltä, että kuinka olette pärjänneet koiran omistajina ja samaan aikaan opiskelijoina? kuinka olette pärjänneet taloudellisesti pienillä tuloilla ja onko ollut asunto- tai muita ongelmia koiran takia??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen ollut (akateeminen) opiskelija ja koiranomistaja, tässä ajatuksiani.
- Opiskelijana asutaan yleensä vielä yksin. Yksinäisenä koiranomistajana on hyvin sidottu kotiin. Jos koira on ollut jo päivällä yksin monta tuntia, eivät iltaluennot tai muut siideri-illat ole hyvä idea. Luentojen jälkeen ei voi myöskään jäädä laitokselle tekemään koulukavereiden kanssa tehtäviä, kotiin on tultava ajoissa.
- Edellinen kohta aiheuttaa tietysti sen, että elämäntavat pysyvät terveempänä kuin monella muulla... Lenkit lukuputken katkaisijoina pitävät pääkopan terveenä. Itse en ilman koiraa olisi ulos mennyt.
- Sain avustusta vanhemmiltani, muuten olisi kyllä tili ollut aina miinuksella. Onneksi koira ei sairastellut, se on kallista. Onko sinulla tarpeeksi rahaa?
- Asuin opiskelija-asunnossa jossa sai pitää eläimiä, joten sen puolesta ei ollut ongelmia. Tavallista vuokra-asuntoa voi olla vaikeampi saada jos omistaa koiran.
Summa summarum, itse tunsin olevani niin sidottu koiraan että se tuntui välillä varsin inhottavalta. Riippuu tietysti ihan persoonasta miltä se tuntuu. Minulla ei ollut vaihtoehtoa, koska olin jo koiranomistaja alkaessani opiskella. Koira kyllä piti minut järjissäni, että sen puolesta ei kaduta. Mutta yksinhuoltajana on raskasta.
Viestisi pitää varmaan paikkansa. Olen seurannut myös opiskelevien koiranomistajien arkea´ja kehoittaisin siltä pohjalta harkitsemaan. Ensinnäkin koiralle voi olla todella vaikea hankkia hoitajaa, jos joskus päätät osallistua (yhteisiin) matkoihin yms menoihin.Ystävät on allergisia tai keksivät (teko)syitä kieltäytyäkseen tai ovat itse lähdössä reissuun. Ikävintä on kuunnella jossain puurtavan/juhlivan yksinäisen koiranomistajan koiraa, joka huutaa ikäväänsä ohuitten seinien läpi.
Sitten kun muutat omaan kämppään ei usea vuokranantaja todellakaan kaipaa koiraa, koska allergisille asuntoa on eläinpölyn vuoksi vaikea vuokrata tai myydä jälkikäteen. Lisäksi vielä koiran aiheuttamat tuhot. Eräällä tutullani koira on tuhonnut vuokrakämppää jo 500 Euron edestä.Harkitse siis vielä kerran jaksatko sitoutua vähintään 10 v!
lomieni ajaksi koiralle olisi hoitopaikka. äitini luona on bernipoika joka ilomielein ottaisi seuralaisen kylään ja isänikin avustaisi minua hoitamisessa. sinänsä ei ole hätää. jos pääsen opiskelemaan kaupunkiin jossa jo asun, asuntoasia ei ole ongelma. asun talossa, jossa eläinten pito on sallittua ja hyvin suosittuakin. mutta kyllähän se silti mietityttää...
Mitäs jos otat uros koiran ja bernipoika ja se alkaa tapella, eivätkä tulekaan toimeen tai jos otat nartun ja sillä on juoksu juuri kun tarvitsisit sille hoitopaikan. kannattaa ajatella tätäkin puolta, ehkä varmin vaihtoehto olisi ottaa narttu ja leikata se ettei tule juoksu aikoja. Vaikka berni olisikin ystävällinen toisille koirille ei välttämättä valtataisteluilta vältytä.
Pieni koira tulee muuten huomattavasti halvemmaksi kuin iso koira ja on helpompikin. Joten kannattaa harkita pientä koiraa.
Tuntuu kuitenkin sulla olevan asiat järjestyksessä koiran hankintaa ajatellen, joten miksipä et hankkisi mukavaa seuralaista.
meillä on n.3kk pikku "japsi" koira asutaan kerrostalossa. on rodultaan erittäin hiljainen (kerran kuultu haukahtavan) ja vähillä eväillä toimeen tuleva (syö vähemmän kuin me itse)
http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=345
tutustu
Otin chihuahuan opiskellessani toista vuotta ammattikorkeakoulussa ja voin sanoa olevani enemmän kuin tyytyväinen! Elämään on tullut säännöllisyyttä! Asun kilometrin päässä koulusta, ja se tietenkin tekee pitkistä päivistä helpompia. Lisäksi lukujärjestykseni on melkoisen joustava. Pitkinäkin päivinä pääsen nopesti kotiin ja takaisin koululle! Enkä voi sanoa olevani mitenkään eristyksissä opsikelijaelämästä; aina ei tule lähdettyä, mutta ei sen puoleen tule aina jäätyä kotiinkaan. Täytyy vain pitää huolta siitä, ettei koira ole yksin koko päivää ja siihen perään iltaa! Ja pitää muistaa palata siltä reissulta kotiin, että on taas aamulla pissattamassa haukkua =) Yleensä vietän päivällä erityistä laatuaikaa koirani kanssa jos tiedän lähteväni illaksi jonnekin! Taloudellisesti ei ole ollut ongelmia, chihu syö "pikkurillinpään" verran päivässä, mutta toki tulee varautua eläinlääkärikäynteihin ja tietysti rokotuksiin. Pitää myöntää, että muuttaminen hieman pelottaa, koska kaikki yksityiset vuokranantajat eivät ole innoissaan koirasta! Viikonloppuisin koira on hoidossa
"isovanhemmilla", kun "mami" lähtee etsimään lapselle "isiä" viikonloppuriennoista....