Nyt omat venetyöt on joko stand by-tilassa tai ulkoistettuina ja aikaa virantoimitukseen.
GGR:n kilpailutilanne näyttää kovin selvältä, Uku painelee hyvissä tuulissa kohti maalia ja Istvan räpiköi sääsysteemin väärällä puolella vielä päiväkausia oloissa, joissa ne heikotkin tuulet ovat vastaisia. Uku näyttäisi kasvattavan etumatkaa enemmän kuin penalttia tuli. Tapio taas on tullut moottoritien päähän, eli myötävirta loppuu alta. Eilen Tapion yli meni rintama, jonka mukana tuli useampia 60-70 kts ukkospuuskia. Ei tainnut sadevettäkään kertyä, vaikka vettä on kai väliin tullut samassa määrin kuin tuulta. Vesi- tai ruokavarannot eivät siltikään lähelläkään kriittistä tilaa ole. Tarkempi tieto jäljellä olevan veden määrästä tosin puuttuu.
GGR:n kilpailutilanne näyttää kovin selvältä, Uku painelee hyvissä tuulissa kohti maalia ja Istvan räpiköi sääsysteemin väärällä puolella vielä päiväkausia oloissa, joissa ne heikotkin tuulet ovat vastaisia. Uku näyttäisi kasvattavan etumatkaa enemmän kuin penalttia tuli. Tapio taas on tullut moottoritien päähän, eli myötävirta loppuu alta. Eilen Tapion yli meni rintama, jonka mukana tuli useampia 60-70 kts ukkospuuskia. Ei tainnut sadevettäkään kertyä, vaikka vettä on kai väliin tullut samassa määrin kuin tuulta. Vesi- tai ruokavarannot eivät siltikään lähelläkään kriittistä tilaa ole. Tarkempi tieto jäljellä olevan veden määrästä tosin puuttuu.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Eteläatlannin merivirrat ovat tavanomaista valtameriluokkaa 0-0.5s. Hakemalla löysin yhden 1,4s. Virtaukset eivät selitä Asterian vauhdin vaihtelua. Tuuletkin kää tyvät vastaisiksi ensi viikonvaihteessa. Senjälkeen hankalanpaa.
Onko Tapio !ähtiessä vrustautunut vuoden säilykeruoalla ja vedellä?,. Muilla varastot olivat loppumatkasta niukemnat
Arvelen että Tapiolle myötävirrasta on suhteellisesti enemmän hyötyä kuin muille, koska hanhenkaulojen vuoksi hänelle sopivin etenemistapa on ajelehtiminen. Erikseen Tapio on kyllä kiitellyt myös poikkeuksellisen suotuisia tuulia, ja kun Tapion reittiä vertaa windyn virtakuvioihin, niin kyllähän niistäkin hyötyä on ollut. Se lysti on kyllä loppumaisillaan.
Ei kai muilla kuin Ukulla ole ollut ruoasta pulaa. Niin Slats kuin VDH erikseen kertoivat maaliin tullessaan, että ruokaa on runsaasti jäljellä.
Windyn virtakartta trackerissa näyttää oikein hyvin, millaista pikatietä Tapio on viimepäivät kulkenut. Kartan mukaan virta on ollut parhaimmillaan lähellä kahta solmua. Ja sehän näkyy varsin selvästi myös Tapion vuorokausimatkoissa. Vauhtia on ollut poikkeuksellisen hyvin, mutta vesigenu ei ole tuottanut edes kulutusta vastaavasti.
Slatsilta ei loppunut ruoka, mutta hätäpakkauksen käsikäyttöistä watermakeria hän pumppasi kyllästyksiin saakka. Vesi loppui muutamalta muultakin jo hämmästyttävän aikaisin. Susienkin vesi oli ennen kuperkeikkaa aivan lopussa. Jos nyt oikein muistan, on Istvanilta yksi säiliöllinen pilaantunut, mutta ilmeisesti riittävästi sadevettä hän on saanut kerättyä.
Kummastuttaa tuo Tapion sähkönkulutus, jota vesigenun tuottokaan ei pystyne kompensoimaan. Kulkuvalossa (tricolor) on varmaankin LED eikä muita sähkönkuluttajia ole kuin radiolähetin. Radion kuuntelu ei vie paljon, lähetys vie. Olisiko radioamatööriyhteyksiin käytetty päivittäinen aika kasvanut? Tapio kai saa tarkat säätiedot, mutta ei varsinaista weather-routingia.
Olen ymmärtänyt, että ilman radioamatöörien apua Asterian matka olisi saatttanut päättyä jo Kapkaupunkiin.
Radioyhteyksiä+on+viimepäivinä+lyhennetty+sähkön+säästämiseksi.+Molemmissa+akustoissa+on+edelleen+yli+90%:n+varaus,+joten+tilanne+ei+ole+mitenkään+hälyttävä,+mutta+nyt+trendi+on+ollut+laskeva.+Tapio+saa+tosiaan+hyvät+säätiedot,+joiden+vakiomuoto+on+hyväksytetty+juryllä.
Tässävaiheessa vasta mielenkiinnon herättyä tiedustelisin, että voisiko joku laittaa linkin seuraamista varten.
Täältä sopii Samppa-arskan kassella:
https://goldengloberace.com/
On se vaan komia menokalu tuo Rustler 36 !
Ei ollut hyvä valinta tuo (ainakin) tonnilla ylilastattu Sparkman & Stephens. . .
Kiitos. Alkaa kevättää, niin tulee tämmöistäkin mieleen.
Kovia poikia ja likkojakin.
Edellisessä kisassa Tapsa olisi taistellut voitosta.
"Windyn virtakartta trackerissa näyttää oikein hyvin, millaista pikatietä Tapio on viimepäivät kulkenut. Kartan mukaan virta on ollut parhaimmillaan lähellä kahta solmua."
Oletko tosiaan pystynyt katsomaan Windystä ajantasaista virtauskarttaa Asterian edetessä?. Itse en pysty.
Perustelen hieman edellä esittämääni ajatusta, ettei Atlannilla Asterian etenemiselle merivirroilla ole juuri merkitystä. Windyn virtausennuste oli tänään puoleen päivään asti 5 vrk vanha. Lähde NOAA ja perustuu ilmeisesti sateliittitietojen perusteella ennustettuun ja voi muuttua mm tuulen vaikutuksesta, mikäli se poikkeaa ennustetusta. Mutta oletetaan ajatusharjoituksessamme, että kaikki toteutui ennustettuna, kun parempaakaan tietoa tuskin on tarjolla.
Ennusteessa 5 vrk sitten eteläisellä Atlantilla virtauksia esitetään juosteina 0-1 s . suuntaan 10-20*. Suurin havaitsemani arvo 1,4s oli muualla. Ja samanlaisia virtakiemuroita vastasuuntaan samalla vauhdilla. Kukaan ei varmaankaan laillisin keinoin voi välittää Tapiolle virtauskarttoja. Kun hän purjehtii näiden vastakkaisten virtausalueuiden läpi niin nettovaikutus vauhtiin on liki 0. Kappaleet liikkuvat virran mukana. Hanhenkaulat eivät lisää tai huononna ajelehtimisvauhtia. Vaikuttavat kylläkin siihen vauhtiin, miten Asteria liikkuu veden suhteen.
Seppomartti, mistä lähteestä otat noita 5 vrk vanhoja virtakarttojasi? Ainakaan itse en ole huomannut, että siirtyessä tuuliennusteesta virtaennusteeseen Windyssä tapahtuisi jotain päivämäärän tai kellonajan muutoksia. Katseletko Windyn ennusteita ehkä älypuhelimen ohjelmalla??
Niin, hanhenkaulat eivät vaikuta ajelehtimisvauhtiin, mutta riittävällä kuorrutuksella varustettu lautta ei purjehdi, vaan ajelehtii. Jos virtaan lisää hieman tuulta, lautta edelleen lähinnä ajelehtii, mutta purjehduskykyinen alus saa lisävauhtia tuulesta. Suotuisalla virralla on siten suurempi suhteellinen vaikutus lauttaan kuin purjealukseen.
Karttaa ei tietenkään voi lähettää, mutta tässäkin tapauksessa on annettu pikatien alku- ja loppupisteen koordinaatit, kerran aikasemmin myös käännepisteen koordinaatit. Ja nythän on voinut nimenomaan ajaa virta-aluetta pitkin, ei sellaisen poikki. Jos et usko, anna jokin muu uskottava selitys sekä hyville vuorokausimatkoille ja toisaalta sille, ettei vesigenusta ole saatu paljoa ulos. Edellisessä päivityksessä myös Don huomasi virran merkityksen. Donin arvio kartan perusteella oli, että parhaimmillaan kaksi solmua tuli hyvää.
"voinut nimenomaan ajaa virta-aluetta pitkin, ei sellaisen poikki.". Ja mitenkä n 100 mpk leveää myötävirran kiemuraa pitkin ajetaan, jos ei ole virtakarttaa eikä keinoa määrittää onko vene myötä-tai vastavirrassa vaiko kenties ilman virtaa?.
Kun ei ole tietoa virrasta niin todennäköisesti ajelee virta-alueiden poikki ja vaikutukset pitkällä aikavälillä ovat matkavauhtiin mitättömiä.
Donin tietolähdettä ja ajankohtaa en pysty arvioimaan.´mutta 2 solmua avoimella Atlantilla on peräti poikkeuksellista Golfia lukuun ottamatta, yleensä 0,5s tai alle, kuten ilmeisesti Tapanin tilanne nyt. Hänen läpi seilaamalla alueella on enemmän, nyt 1,3 s myötä- ja vastavirtoja.
Sähköstä on vaikea arvailla. Akut huonot, vesigenu rikki, aurinkopaneelit rikki, moottori ei lataa? Se ongelma ei liity merivirtoihin laisinkaan, genu ajelehtii liikkuvassa vesimassassa jos sellaista on. Veneen vauhti veden suhteen vaikuttaisi.
"mistä lähteestä otat noita 5 vrk vanhoja virtakarttojasi?Katseletko Windyn ennusteita ehkä älypuhelimen ohjelmalla?? ". Asterian ollessa aamulla 33*54,2`S, 045*3,2`W virtaennuste malli NESDIS Windyssä oli 5 vrk vanha ja luvattiin päivitystä. Nyt illalla virtauksen pävitys oli 21 tuntia vanha ja tuulen 1h 43`vanha. Normaali päivitysväli vitaukselle on 48-49h. Eli eri tiedot päivittyvät ilmeisesti eri tahtiin eikä jokaisen sateliitin ylilennon jälkeen. Asiaa voi ihmetellä näppäämällä halutun aiheen jälkeen kellotaulun kuvaa.
Valitettavasti en osaa Windyllä katsella menneitä aikoja, osaako joku muu?
Tapion nyt loppuun kuljettu pikatie oli varsin suora etelä-pohjois -suuntainen alue, jonka sijainti oli helposti määriteltävissä ja kerrottavissa radiossa. Akut ovat hyväkuntoiset ja olleet viimepäiviin saakka täyteen ladattuina. Välillä genun potkurissa oli köydenpätkä, eikä se ladannut. Ennen pikatielle tuloa lataus oli kuitenkin normaalilla tasolla.
Jos et osaa katsella Windyllä mennyttä aikaa (en osaa minäkään), etsi fb:sta muttaman päivän takainen Donin update. Siinä hän avaa kartalleWindyn virtauskartan tarkastellessaan Tapion edistymistä. Virtakartalla ei ole enää jälkeäkään Tapioa kyydinneestä virrasta, ainoastaan niitä sinne tänne kiemurtelevia heikkoja virtoja.
Oletteko nähneet tämän päivän HS :n jutun Tapion joutumisesta Rioon johtavalle laivaväylälle.
Siinä annetaan ymmärtää, että siellä on vilkas laivaliikenne. Joutuukohan Tapio nyt pitämään jatkuvaa vahtia kunnes pääse sen läpi?
On ilmeisesti vaikea tehdä mitään väistöliikkeitä sillä veneellä.
Hesarin toimittaja taas ylireagoi ja nielaisi radioamatöörien koukun pureskelematta. Vilkas väylä ei tarkoita yhtään mitään, siellä on sadan mailin säteellä pari rahtialusta. (Oikeassa ruuhkassa Tapio oli Falklandin jälkeen tavatessaan jättimäisen kalastusjoukkueen.)
Eikä siellä mitään väistöliikkeitä tarvitse tehdä. Konealus väistää ja ymmärtääkseni GGR-veneet näkyvät tutkassa, aississa jne. eli ei pitäisi jäädä huomaamattakaan. VHF:lläkin voi huudella. Ehtii tirsoja ottamaan oikein hyvin.
"Tapion joutumisesta Rioon johtavalle laivaväylälle." Rioon ja Buenos Airesiin on matkaa noin 600 mpk. Ei ole kovin ahdas väylä väistellä. Silmämääräisellä tähystyksellä voisi nähdä noin laivan per viikko
1.14 Routing
"Routing means any personalized indication , especially prepared or tailored for one or a Group of entrants , information coming from the outside , allowing the understanding of different weather scenarios and choice of route or routes to follow or avoid. Routing is allowed up to one month before the start of the Race.
3.1.3.1 Routing is forbidden Personalized meteorological or geographical assistance , alsonamed “Routing”. Routing is forbidden from one month before the start of the Race
Suomalaisia tulkintoja: "Tapion nyt loppuun kuljettu pikatie oli varsin suora etelä-pohjois -suuntainen alue, jonka sijainti oli helposti määriteltävissä ja kerrottavissa radiossa."
"Karttaa ei tietenkään voi lähettää, mutta tässäkin tapauksessa on annettu pikatien alku- ja loppupisteen koordinaatit, kerran aikasemmin myös käännepisteen koordinaatit. "
Minusta ilmoitus siitä, että on lähetetty koordinaatteja reitin noudattamiseksi tai kääntöpisteeksi on selvä sääntörikkomus. Säännöissä uhataan lähes joka rikkomuksesta siirrolla Chichester-luokkaan tai diskausksella. Sellaisia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Tuskin ketään kiinnostaa saisiko Tapio 2 vai 5 vrk aikaa lisää jos maaliin pääsee.
Itse kukin voi miettiä sääntöjen erikoisuuksia:
Mitä kunkin maateamin meteorologi tekee, jos ei saa antaa henkilökohtaisia sääohjeita , ks. yllä.
Miksi kiellettyjen varusteiden joukossa on AIS. Sallittujen joukossa on AIS lähetin ilman GPS:ää.
Miksi kaikki eksoottiset kuidut ovat kielletyt, mutta veneissä on Dyneemaa purjeissa ja maston korjausmateriaalina, joka ei tosiaankaan ole Walker Knotmasterin laahuslokin köyttä.
Miksi watermakerin käyttö ei johtanut poistoon GGR-fleetistä jne, jne.
"On annettu pikatien alku- ja loppupisteen koordinaatit, kerran aikasemmin myös käännepisteen koordinaatit" ihmettelin myös. Mikä olisi reititystä, jos ei tuollainen ohje?
Ennen tuota tietoa vaikutti melkoiselta onnenkantamoiselta tuo jatkuva myötävirrassa pysyminen.
Kielletystä reitityksestö ei tule diskausta, vaan tulee aikasakkoa (mikä on sääntöjen mukainen ja käytännössä jo sovellettukin rangaistus). NOR:in kohdassa 3.2 (muistaakseni, ks. kirjoitukseni edellisen viikon ketjusta) annetaan mahdollisuus antaa rangaistukseksi enintään diskaaminen.
Sääntöjen erikoisuuksista:
- tiimin meteorologi kertoo säätietoja, julkisista lähteistä saatuja säätietoja saa kertoa, se ei ole reititystä
- ais-lähetin on turvallisuusvaruste, ilman gps:ää siksi, ettei sijaintia voisi luntata
- dyneemalle ei ole muuta selitystä, kuin että oli etukäteen hyväksytetty. Ei olisi ehkä pitänyt etukäteen sallia, mutta kun oli sallittu, ei voine rangaista siitä, että oli mukana
- vesikone oli pakollinen turvallisuusvaruste, eikä sen käyttämistä ollut missään kielletty
Se on toinen kysymys, oliko Tapion saama tieto merivirtojen sijainnista kiellettyä reitystä, on eri kysymys. Jos vain kerrottiin, missä ne ovat, ollaan sallitulla alueella. Jos annettiin suunta, minne ajaa, reititettiin.
Niin matalapaineiden kuin virtojenkin sijainnit ovat sitä julkisista lähteistä saatua dataa, jonka kertominen on sallittu. Kilpailijan vastuulle jää tehdä niistä päätelmänsä. Tapiolle päivittäin niitä kerrotaan muodossa "koillispuolellesi on kehittymässä matalapaine, joka liikkuu länteen". Viimeksi eilen kerrottiin parisadan mailin etäisyydellä rannasta olevasta lounaaseen suuntaavasta virrasta. Tiedot annetaan hyvin vakiomuotoisina ja muoto on hyväksytetty juryllä. Samalla tietysti vakiomuoto menee helpommin oikein perille. Ei kai tässä ole mitään epäselvää sääntötulkintaa?
Ei tuo minustakaan ole kiellettyä reititystä, jos info oli tuota tasoa. Yritin vain havainnollistaa, mikä olisi kiellettyä reitystä ja mikä sitä ei ole.
Kyllähän kilpailijat ovat saaneet yleisohjeita viikottaisissa sat.puh.keskusteluissaan GGR:n kanssa. Don on vihjannut Tapiolle "barnaakkeleiden" skrabaamisesta ja spinnukelistäkin, mutta kippari on tehnyt ja tekee tietysti omat ratkaisunsa. Ilmeisesti Asteria on muuttunut hitaaksi cruising-veneeksi eikä sen kipparilla enää ole tarkoitustakaan ehtiä maaliin ennen GGR:n päättäjäistilaisuutta huhtikuun lopulla (=Suhailin maalintulopäivänä).
Uku lennättää venettä Azoreitten itä-puolitse kohti maalia. Saattaa viikon kuluttua saada Biskajalla vielä kunnon kyytiä.
Istvanin meno on taas hyytynyt tyveneen.
Hepoasteet ja päivänyasaajan tyynivyöhyke ovat kaikille ongelma. Kun tilanne oli päivastainen, Uku tyynivyöhykkeellä ja Istvan kaakkoispasaatissa, monelle syntyi GGR johdon tapaan mielikuva, että syntyy vielä kilpailutilanne pronssista. Ei syntynyt vaan Ukulla on varsin edullinen tuuliennuste. Matalat menevät koilliseen pohjoisempaa normaalia reittiä. Ma aamuna voi 35-40 kts tuulet osua kohdalle Biskajalla. Seuraava olisi 10.pv kovempana jos tulisi jkv eteläisempää reittiä
Eikö ole mennyt näinä viime kuukausina amatöörien kautta tapsalle vihjettä (ennen donia), että kannattaisko putsata pohjaa?! "Ilmeisesti Asteria on muuttunut hitaaksi jne..", no ehkäpä!!?
Meni tai ei, mitä sitten?
Mark Slatkin vene nostettiin äskettäin Hollannissa. Pohja oli puhdas, vain yksi näkki. Kuten muistetaan Mark oli puhdistanut veneensä pohjan useita kertoja Intian valtamereltä alkaen. Atlantin puolella hän vielä täydensi puhdistusta hiekkapaperilla.
Niin, että mitä sitten? Mittaluvun mukaan Tapion vene on nopeampi kuin Rustler36, käytännössä huomattavasti hitaampi. Maalissa ero taitaa olla kuukausia.
Kokeneemmat kertovat, että uusia hanhenkauloja kasvaisi poistettujen tilalle muutamassa viikossa, jos pohjamaali siihen tilaisuuden tarjoaa. Vanhat pohjat ovat tehokas kutsu uusille tarttumiseen johtuen niiden lisääntymistavasta. Eli sitä sitten, että peli oli käytännössä menetetty jo starttiviivalla.
Juuri niinkuin totesit: yksi pohjan puhdistus ei tietenkään riitä! "Peli menetetään jo starttiviivalla", jos jo etukäteen päättää olla sukeltamatta ja puhdistamatta. Jokainen kippari tietysti päättää mitä pohjamaalia omilla valtameripurjehduksillaan käyttää. Suomen vesille hyväksytyt ympäristöystävälliset eliönestomaalit eivät ole parhaita valintoja pallon kierrolle.
Ei riitä yksi puhdistus, eikä riitä viisikään, kun maali ei toimi. Jos Tapio olisi lähtiessä tiennyt, ettei pohjassa ole sitä mitä oletti siellä olevan, olisi käyty maalikaupassa ja pohja maalattu uudestaan. Se tosin olisi luultavasti tiennyt lähtöä vasta seuraavana päivänä startin jälkeen. Maalivalinta on moneen kertaan loppuun kaluttu aihe, jota enää kannata aloittaa. Se oli joka tapauksessa asia, jonka takia sukeltelu olisi hukkaan heitettyä. Tapio on useampaan kertaan todennut, että pari viikkoa aikaisemmin ehkä olisi perillä, jos viikon uhraisi pohjalle. Lopputulos olisi silti aivan sama, kilpailu loppui viimeistään Tasmaniaan, jäljelle jäi aloitetun urakan suorittaminen loppuun.
Slats kävi hiomassa pohjaa, jossa oli yksi hanhenkaula. Jos niitä on tuhansia, on luonto voittanut, niiden liima kun on epoksin veroista.
Uku on kuitenkin ollut hyvässä vauhdissa, vaikka pohja oli todella karseassa kunnossa Hobartissa. https://cdn.goldengloberace.com/app/uploads/2018/10/Uku_Randmaa_Barnacles_one_and_all.jpg
Sen jälkeen on moneen kertaan käynyt putsaamassa, vaikka ei ollut mitään välineitä tuohon varattuna. Nyt on 4200 M Tapion edellä. Hobartissa eroa oli "vain" 1000 M.
Ukun aktiivinen purjehdus onkin hyvä näyttö siitä, että tahtoa ja jaksamista tarvitaan, mikäli veneen haluaa kulkevan. Ukulla ruokakin on ollut vähissä, mutta kalastus vetouistimella on ollut sen ongelman ratkaisu.
Maalin syyttely ja pohjan puhdistuksen välttely ei paranna tilannetta. Mitä pitempään eliöstön antaa kasvaa, sitä huonommin vene kulkee.
Asteriassa taisi käydä niinkin, että Windpilotin servolapa katkesi siihen kasvaneen "barnaakkeli"möykyn takia. Onneksi sentään oli varalapa mukana. Tuuliperäsimen servolavan puhdistaminen ei vaadi sukeltamista eikä sitä aina edes maalata antifoulingilla!
Mark Slats oli kylläkin kaapinut veneensä pohjan toistuvasti ja Atlantin pläkään jouduttuaan hän vielä viimeisteli homman hiekkapaperilla. Siksi kotisatamassa pohja oli puhdas. Tietysti maalin tyypillä on merkitystä, mutta ei hänenkään veneensä pohja ilman kipparin aktiivisuutta pysynyt kunnossa.
Varmaankin kisan jälkeen julkaistaan juttua kunkin veneen ja varusteiden hoidosta/korjauksista matkan aikana.
Servolapa oli otettu ylös ja puhdistettu puukolla vuollen hyvissä ajoin ennen senkatkeamista. Sehän on kulutusosa tuuliperäsimessä, jota muutkin Windpilotilla liikkuneet vaihtoivat.
Mutta siitäkin toimenpiteestä palstalla sai moitteet. Sellaista ei kuulemma koskaan pitäisi tehdä.
On ihmisiä jotka loputtomasti suunnittelevat ja spekuloivat ja sitten on niitä jotka tekevät. Mulla on näitä tyyppejä töissäkin. Se mikä on varmaa on se että ne eliöt eivät poistu niitä ajattelemalla ja pohdiskelemalla kannattaako niitä puhdistaa, lähtevätkö ne irti ja kasvavatko ne kuinka nopeasti uudelleen. Se olisi selvinnyt sillä että otetaan se raappa käteen ja ryhdytään hommiin. Mutta jos Tapio ei halua olla aikaisemmin perillä, ei sitten, ei siinä ole sanomista.
Ymmärsit väärin! Ei moitittu servolavan vaihtoa. Ihmettelin sitä, miksi lavan annettiin mennä eliöstön möykkymäiseen peittoon ja vasta sitten alettiin puhdistaa. Lapa on yleensä helppo nostaa ja puhdistaa vaikkapa kerran vrk:ssa, jolloin puukkoa ei todellakaan tarvita. Mitä pitempään eliöstön antaa muhia sitä hankalammaksi tulee poisto. Windpilotin servolapa oli vanhemmissa malleissa puuta, Asteriassa se on alumiinia. Jos lapa oli säännöllisesti puhdistettu, oliko puhtaan lavan katkeaminen kuormituksen aiheuttama? Jokainen pallonkiertäjä kyllä tuntee hanhenkaulat ja pohjanpuhdistuksen. Snorkkeli ja skraba kuuluu veneen vakiovarusteisiin.
Joo, niitä on myös ihmisiä, jotka tekevät ja niitä, jotka eivät tee, mutta arvostelevat niitä tekeviä. Täällä kirjoittaa monta, jotka tietävät paremmin projektin johtamisesta ja monta, jotka olisivat paljon kovempia, jos olisivat sattuneet kierrokselle lähtemään.
Tuuliperäsimen vedessä olevat lavat eivät ole "kulutustavaraa". Väärä mielikuva.
Varaosana voi olla mukana mutta lavat normaalisti toimivat vuosikausia. Niitä ei välttämättä maalata myrkkymaalilla kun ovat ylös nostettavaa mallia jolloin voi limat pyyhkäistä pois ennen hanhenkauloja. Vuoleskely o. Erittäin poikkeuksellista
. GGR:ssa tuuliperäsimien rikkoontumisia on vaikeasti käsitettävä määrä. Osa ilmeisesti rakenneheikkouksia, osa käyttövirheitä. Toivottavasti tulee raporttia julki syistä.
Samanaikaisessa Longue Routessa keulilla purjehtinut daami koki 63 myrskymatalaa 1.5 kierron aikana. Ainoa vaurio oli kevyen tuulen genoa. Aries toimi ongelmitta kuten myös Erdmanin sooloissa 60- luvulla. Olisikohan vanha Aries ylipäätään vahvin?.
No jos joku tekee kuukävelyllä virheen, kyllä sitä voi kommentoida ilman että itse pitää ensin matkustaa kuuhun.
Windpilotin servolavassa on kuitenkin pakkomurtokohta ja kaikilla oli enemmän kuin yksi varalapa mukan, miksi? Vuosikausien cruisingpurjehdus, johon sisältyy useampikin valtameren ylitys on tyystin eri asia kuin non-stop pallonkierto.
Onkohan todella "myrskymatala" oikea nimike? Eikös ne ole yleisesti ottaen vain matalapaineita, joista jotkut aiheuttavat myrskyksi luokiteltavia tuulia. Ja merialueesta riippuen myrskyissä aallokko on hyvin erilaista. GGR:ssä enimmät vahingot sattuivat Southern Oceanilla matalan keskuksen pyyhkäistyä yli ja tuulen käännyttyä rajusti aallokon säilyessä. Tuskin kuitenkaan longueroutelaiset oleellisesti erilaisissa olosuhteissa purjehtivat GGR:ään verrattuna.
Don oli vahvasti jo lähtiessä Hydrovanen puolesta, enkä muista niissä olleenkaan mainittavia ongelmia. Hydrovanen puolesta olisin itsekin liputtanut ennen lähtöä.
Ja kun koko sukkula pamahtaa kantoraketin mukana, voimme tietenkin kommentoida, miten osaamattomia insinöörit olivat.
Kyllä ainakin Challengerin tapauksessa tehtiin vakavia virheitä - tosin siellä eräs insinööri yritti parhaansa estääkseen sen pakkasessa tehdyn laukaisun.
Boostereissa (kiinteää polttoainetta) käytetyt O- renkaat kutistuivat pakkasessa ja yksi sauma vuosi hitsiliekin, joka räjäytti suuren nestetankin.
Ainakaan Windpilot Pacificin vanhemmassa mallissa ei ole tuollaista pakkomurtokohtaa, koska servolapa on puuta. Uutta mallia en tunne. Mark Slatsin Aries-tuuliperäsimen kiinnitykset pettivät, mutta Mark sai ne korjattua merellä. Korjaukset, jotka hän oli tehnyt vanerilevyjen ja pulttien avulla, näkyvät maaliintulon videossa.
Tietysti non-stop purjehdus on eri asia kuin etappipysähdyksin tehty. Ero on varsinkin ajassa, jonka vene on vedessä. Kolme tai neljä vuotta kestävillä cruising-purjehduksilla tulee tehtäväksi monia pohjanpuhdistuksia ja tulee sukelluskokemuksia niistä. Riippumatta tuuliperäsimen mallista kannattaa sen lapa pyyhkiä puhtaaksi silloin tällöin - ei tule tarvetta teräaseiden käyttöön.
Windpilot Pacificin uudemmassa alumiivesilavallisessa mallissa on murtovaroke. Se on muovinen ruuvi, jonka on tarkoitus katketa ja sallia lavan taittua taakse jos lapaan jotakin osuu, estäen näin suuremmat vahingot. Itse vesilapa on kiinnityskeskiöstään kiinni pystyakselissa 8mm kuusiokantaruuvilla. Lapa pysyy kyllä toiminnassa ilman sitä murtovarokeruuviakin kiristämällä itse kiinnitysruuvia enemmän. Lavan puhdistusoperaatio ei ole tuosta vaan tehtävissä, sillä lapaa ei jaksa nostaa vedestä yli 1,5-2 solmun vauhdeissa. Näin ollen vauhti on lähes pysäytettävä, jotta lapa saadaan nostettua. Noh, ei kuitenkaan kauhean iso operaatio sopivassa kelissä. Jos olen windpilotin valmistajan blogista oikein ymmärtänyt jokainen windpilotin GGR: ään valinnut sai kokonaisen laitteen mukaansa varalle ja varmaan haluamiaan varaosiakin riittävän määrän.
En ymmärtänyt väärin, referoin aivan toista aiempaa säiettä ja siksi sanoin, että "palstalla on moitittu".
Lapa on ehkä yleensä helppo nostaa puhdistusta varten. Tosin jo alempana todetaan, että se onnistuu vasta hyvin pienillä nopeuksilla. Asterian tapauksessa lavan nosto on pari kertaluokkaa isompi operaatio. Ensin pitää nostaa vesigenu varoen tarkoin sen liittimen rikkomista, vasta sitten pääsee servolapaan kiinni. Käytänössä siis tarkoittaa hyvin tasaisia olosuhteita, joita ei noilla merillä joka toinen päivä ole. Tapion kuvauksen mukaan lavassa oli kiinni noin litran paakku hanhenkauloja. Paakun poisto kesti yli puoli tuntia hyvällä puukolla optimaalisissa työoloissa. Se antaa käsitystä siitä, mitä pohjan puhdistus sukeltaen olisi ja mitkä mahdollisuudet olisi jatkossa pitää pohja puhtaana. Kun myrkkyväriongelma tuli ilmi, tällä palstalla (huom. sanamuoto) jo kokeneiden taholta todettiin, että eliöstöä tulee loppumatkalla kasvamaan enemmän kuin poistamaan pystyy. Siksi myös Tapio aikanaan päätteli, että fataali virhe oli tapahtunut jo Suomessa ja sen jälkeen on samantekevää, meneekö matkaan kuukausi enemmän tai vähemmän, kunhan varmasti perille tulee.
Lisääntyäkseen hanhenkaulojen tulee ylettää toisiinsa seksipuuhia varten. Siksi aiempi kiinnityskohta on erityisen houkuttava toukalle. Toukkahan ei siinä vaiheessa, jos myöhemminkään paljoa osaa miettiä, onko siinä alustassa jo sukulainen olemassa. Siksi niitä myös kertyy paakuiksi.
Nyt en aivan ymmärrä. Asteriassa näyttää kuvien perusteella hydrogeneraattori olevan veneen tyyrpuurin puolella perälautaa. Sen on siinä oltavakin, koska windpilotin vesilapa käännetään ylös paapuurin puolelta. Lapa nousee ylös kaaressa poikittain veneen kölilinjaan nähden. Samalla tyyrpuurin puolella pyörähtää alas vastaavasti varsi johon pinnan ohjausköydet kiinnittyvät. Tämä varsi ei kuitenkaan ole nivelestään kuin 35-40cm pitkä. Itse tuuliperäsinkokonaisuus lienee kuitenkin asennettu sen verran irti perälaudasta, joka saavutetaan ihan vakioasennuskonsolilla, ettei varsi osu varteen.
Miksi vesigenu on ensin nostettava?
Arvaapa, olenko ollut nostamassa Asterian servolapaa, jotta osaisin tuohon vastata. Mutta uskon kyllä vahvasti, ettei Tapio vain huvikseen ole vesigenua nostanut päästäkseen irroittamaan servolavan. Ja hänen kertomastaan käy yksiselitteisesti ilmi, että näin on täytynyt tehdä. Ehkä me täällä maissa kuitenkin tiedämme paremmin.
No varmaan sitten, jos aikoo pää alaspäin roikkua perälaudan yli yltääkseen varokeruuvin ja keskiökiinnitysruuvin irtiruuvaamiseen lavan irroittamista varten. Sofistikoidumpikin ja kaikin tavoin varmempikin tapa löytyy. Sitäpaitsi, koko tuuliperäsinkoneisto, lapoineen päivineen, ei ole kuin yhdellä pulttiliitoksella kiinni asennuskonsolissa. Olis vaik vaihtanut siihen iskemättömään varalaitteeseen putsaamisen ajaksi.
En kuitenkaan väittänyt tai väitä minun tai meidän tietävämme paremmin täällä maissa. Ei ole minkäänlaisia edellytyksiä kun ei kaikkia muuttujia ole tiedossa.
Kunhan ihmettelin......
Peräpeilin pienuus vanhoissa veneissä voi ilmeisesti olla laiteasennuksien kannalta yhtä suuri ongelma kuin nykymuodin mukaiset alas laskettavat uimatasot. Jos hydrogenun ja tuuliperäsimen ylösnostossa toinen häiritsee toista eikä voida tehdä kuin tyvenessä niin asennus on pielessä. Sargsssoalueella hydrogenun voi joutua puhdistamaan useita kertoja päivässä vauhdissakin. Ja servolavan liman poispyyhkäisy on nopeampi ja helpompi kuin litran rokkopaakkujen poisvuoleskelu. Laitteiden asennuksen yhteensopivuus on ilmeisesti jäänyt kokeilematta aikapulan vuoksi?.
Samoilla linjoilla seppomartin kanssa. Tosiaan nyt kun googletin lisää kuvia Asteriasta niin näyttää vesigenun kiinnityskonsolit olevan pahasti estämässä vesilavan ylöstaittoa. Eli vesilavan nostossa tyyrpuurin puolelle pyörähtävä varsi, johon ohjausköydet kiinnittyvät, ottaa pahasti kiinni vesigenun konsoleihin.
Tämä on vain omaa arvailua, mutta olettaisin alun hydrogenuongelmien olleen seurausta servolavan ja genun törmäyksestä. Ensimmäisen kerran Tapion piti asennella genua uusiin asemiin muistaakseni jo ennen starttia ja uudestaan pian käyttöönoton jälkeen. Alussahan Tapio koitti tulla toimeen aurinkopaneleilla ja välttää vesigenun jarrutusta. Aika toivotonta se räpellys oli lähdön lähestyessä ja kiireen kasvaessa. Ihme, että sen jälkeen Tapio on näin pitkällä ja melkoisen suurella varmuudella viemässä homman maaliin. Kovin monesti sitä täällä on matkan varrella epäilty.
"63 murskymatalaa"?. Kerron kerrottua, ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti vaan suuruusluokkana. Meistä harva joutuu moneenkaan myrskyyn purjehdusuransa aikana. Etelämerellä on tälläkin hetkellä 7 matalan keskusta alle 1000mb. Sillä alueella niistä aika monet kehittyvät myrskyksi kuten GGR:kin on osoittanut. Kaikki eivät toki osu kohdalle.
Erikoiselta tuntuu se, että Asterian tapauksessa laitevalmistaja Peter Förthman kauppaa paitsi omaa tuotettaan, Windpilotia, myös tuota vähemmän tunnetun tyyppistä vesigenua ja silti tuli vääränlainen asennus tai oli "väärä vene" kuten Istvan Koparin tapauksessa. Ainakin jälkimmäisessä (Istvanin tapauksessa) tuuliperäsimen valinnan ratkaisi sponsorointisopimus eikä kipparin oma kokemus tuuliperäsimistä.
Veneen ja erityisesti peräpeilin malli on hyvä ilmoittaa tuuliperäsimen valmistajalle jo ennen laitteen tilaamista. Kaikki laitteet eivät sovi kaiken tyyppisiin veneisiin. Kiinnitys on ongelmallisempi vaikkapa suippoperäisessä Joshua 40:ssä, joka on GGR 2022:n uusi luokka entisen veneluokan lisäksi.
Jos tapsa olisi maalannut pohjan toimivalla maalilla vielä ennen starttipäivää ja vaikka hänen lähtö olisi viivästynyt yhdellä päivällä, olisi se hyödyttänyt 3kk lopputuloksissa?!
Ehkä 1.7.2018 matkaan pääsemisen tärkeys sumensi pään..
Maalin laatu paljastui vasta päiväntasaajan jälkeen. Ei siinä sen kummempaa sumentumista ollut.
No niin , kun ollaan maaliskuun tapsahaukut haukuttu , jotain asiaakin ?
Ylempänä kerrottiin että servolavan saa ylös vedestä vasta pienillä nopeuksilla. Eli Tapion vauhti ei juurikaan ole ollut esteenä putsaukselle, ainakaan tyynen meren puolella..
Kun puhtaalla pohjalla menivät kuutta solmua, meni Tapio neljää, eli todella hitaasti. Sekin oli silti kaksi kertaa enemmän kuin lavan kääntöön vaaditaan. Ja toisaalta lavan puhtaanapito ei ole ollut Asterialla mikään suurempi ongelma, vain oire.