HD on muutakin kuin pelkkä tavallinen harrastus.

Se on elämäntapa

Minua kiusattiin aikoinaan työpaikalla.
Ajoin moottoripyöräkortin ja ostin Harrikan.
Aloin käydä punttisalilla ja treenamaan oikein kunnolla. Siellä tutustuin muutamiin prätkäjätkiin joilla oli yhteyksiä alamaailmaan.

Aloin käyttää erään ison ja tunnetun 1% kerhon support paitoja ja pukeuduin töissä kuin motoristi. Oli nahkaliivit missä oli Harley Davidson logo jne...
Aloin myös samalla pyöriä paikallisissa ja ja vähän isommissa HD-ympyröissä ja sain myös kutsuja eri tallien bileisiin. Tutustuin samanhenkiseen porukkaan.

Töissä aloin kovaan ääneen kertoa uudesta harrastuksestani ja siitä kuinka hieno 1% aate on. Kerroin nauttivani siitä kun pääsee ajamaan letkassa samanhenkisten tyyppien kanssa ja välillä hakata joku.

Eräänä iltana olimme oman porukan kanssa kartsalla ryyppäämässä ja työpaikka kiusaajani käveli vastaan.
Meitä oli 8 tyyppiä ja muutama hengailija, olimme juuri perustaneet oman MP-kerhon. Ja meillä oli erään ison ja tunnetun kerhon support paidat liivien alla. Työpaikkakiusaaja istui samassa kapakassa.

Raahasimme tyypin ulos ja muutaman tämän kaveriporukan. Veimme kulman taakse. Vedimme turpaan koko porukkaa. Lopuksi veljeni pitivät kiinni tätä kiusaajaani. Hakkasin nyrkillä turpaan oikein kunnolla ja uhkasin perhosveitsellä viiltää kurkun auki ja kostaa kaikille tämän sukulaisille ja ystäville.
Olisittepa nähnyt kauhun kiusaajan ja tämän nörtti kavereiden silmissä. Lopulta heitimme koko porukan maahan ja kusimme niiden päälle.

Sitten tuli poliisi ja pidätti meidät me vain nauroimme ja teimme natsi tervehdyksiä. Jouduimme putkaan ja rikosrekisteriin. Myöhemmin oikeuteen, saimme ehdollista.

Sain myös kenkää töistä.

Nyt on muita töitä.

Mutta tarinan opetus on se, että minua ei kiusaa enää kukaan tai ketään, paitisi viranomaiset.