Onko kokemuksia kuka maksaa kun sataman poijusta katkeaa esim ketju ja vahinkoa tulee sekä naapurin että omaan veneeseen ? Olettaen että veneellä on vakuutus. Sataman säännöissä mainitaan poijukiinnitys kahteen poijuun, mikä monessa kohtaa käytännön mahdottomuus. Peseekö satama tällä kätensä vahingon korvauksista ja mitä sanoo vakuutusyhtiö ?
Kuka maksaa kun poiju pettää
WhatIf
62
1061
Vastaukset
Miksi kaksoiskiinnitys olisi mahdoton (olettaen, että poijuja on oikea määrä eli 1 per venepaikka)? Puuhaa se tietysti aiheuttaa ja edellyttää sitäkin, että jokainen osaa todella kiinnittyä oikeisiin poijuihin eli ei missään vierassatamassa kyllä toimisi?
Missäs fendarit, jos kolhuja tuli?- WhatIf
Poijuja on aina 2 per venepaikka, mutta ovat aina yhteiset naapurin kanssa. Ts. jos on iso vene naapurina, poiju voi olla vedossa todella kaukana toisen puolen poijusta. Haastava pakitella liinanpäälle koukkimaan poijua.
Mutta kysymys oli nyt lähinnä korvausvastuusta ko tapauksessa. WhatIf kirjoitti:
Poijuja on aina 2 per venepaikka, mutta ovat aina yhteiset naapurin kanssa. Ts. jos on iso vene naapurina, poiju voi olla vedossa todella kaukana toisen puolen poijusta. Haastava pakitella liinanpäälle koukkimaan poijua.
Mutta kysymys oli nyt lähinnä korvausvastuusta ko tapauksessa.Suurella todennäköisyydellä maksat itse, jos et ole niitä sataman sääntöjä noudattanut. Siinä ei ole pahemmin merkitystä sillä, onko se hankalaa vai ei, venepaikkasopimus sitoo sinut niihin. Jos olit kiinni kahdessa poijussa ja toinen pettää, niin sitten on jotain eväitä karhuta satamanpitäjältä. Ellei sitten sopimuksessa ole jotain "pientä pränttiä", joka poistaa satamanpitäjän vastuun...
Mutta kuten Joakim tuossa näköjään sanookin, merkitystä on silläkin, miten hyvin poijuja on huollettu. Ja kaikkein päällimmäisenä ovat joka tapauksessa venepaikkasopimuksen ehdot.- Taitavako
Miten kaikentietävä nappaa peräköydet kahteen poijuun tullessaan jos ne on kaukana toisistaan? Jos on apujolla tai kumppari käytettävissä niin sittenhän niitä voi jälkikäteen viritellä..
Taitavako kirjoitti:
Miten kaikentietävä nappaa peräköydet kahteen poijuun tullessaan jos ne on kaukana toisistaan? Jos on apujolla tai kumppari käytettävissä niin sittenhän niitä voi jälkikäteen viritellä..
Sanoinko mitään "tullessa nappaamisesta"? Tai sanoinko sen olevan helppoa? Kyseenalaistin väitteen sen mahdottomuudesta.
Kolmei vaihtoehtoista menetelmää tulee mieleen oikopäätä:
1) mainitsemasi apujolla
2) pitkä keulaköysi ja rauhallinen peruuttelu
3) "mooring"- systeemin muunnos eli toisen poijun köysi (tai vaikka molempien vedettynä poijusta laiturilenkkiin kiinni.
- Joakim1
Sinulle aiheutuneet vahingot jäävät hyvin helposti sinun (tai vakuutuksesi) vastuulle. Luultavasti vain tuottamuksellisuus sysää edes osan kovausvastuusta poijun ylläpitäjälle. Tuottamuksellisuus tarkoitta, että poijun ylläpitäjä olisi laiminlyönnyt sen ylläpidon, jonka hän voi olettaa tietävän. Riippuu siis myös poijunpitäjän ammattitaidosta. Mitä korkeampi ammattitaito, sitä suurempi velvollisuus.
- Hii-o-hoii
"Riippuu siis myös poijunpitäjän ammattitaidosta"
Maksullisen /virallisen tms. sataman ylläpitäjältä voi edellyttää, että hänellä on kaikki tarvittava ammattitaito sataman ja poijujen hoitamiseen. Eli ammattitaidottomuudella ei voi luistaa vastuusta. - TurunTautiako
Hii-o-hoii kirjoitti:
"Riippuu siis myös poijunpitäjän ammattitaidosta"
Maksullisen /virallisen tms. sataman ylläpitäjältä voi edellyttää, että hänellä on kaikki tarvittava ammattitaito sataman ja poijujen hoitamiseen. Eli ammattitaidottomuudella ei voi luistaa vastuusta.Näin varmaankin on jos siis maksullinen satama on esimerkiksi viranomaisen ylläpitämä kaupallinen satama tai esimerkiksi ansiotoimintaa pyörittävä vierasvenesatama tai muu kaupallinen ansiotoiminnallinen satama.
Sen sijaan jos kysymyksessä on yhdistyksen hallinnoima vain oman jäsenistön käyttöön tarkoitettu satama niin satamanpidon ammattimaisuusvaatimus ei tarvitse olla samalla tasolla kuin mitä tilanne on kaupallista toimintaa pyörittävillä satamilla vaan yhdistys voi itse määritellä aika vapaasti mahdollisesti vaadittavat pätevyydet eri tehtäviin kuten myös sataman säännöt, jäsenten velvollisuudet jne.
Ne veneily-yhdistykset mitkä ylläpitävät seurasataman lisäksi myös kaupallista vierassatamatoimintaa joutuvat miettimään vakuutustarpeet ja myös pätevyysvaatimukset näistä molemmista lähtökohdista.
- TurunTautiako
Tuollaisiin nyt ei yksiselitteisiä ratkaisuja löydykään kun caset on aina tapauskohtaisia. Jos mieleistä ratkaisua ei keskustelulla sataman pitäjän kanssa löydy, eikä satamaohjeistus poissulje sataman pitäjän vastuita niin ensin kannattaa varmaan kysäistä oman vakuutusyhtiön mielipidettä ja ellei sittenkään ratkea, voi onneaan kokeilla raastuvan kautta.
Jos satamaohjeistus on määrännyt kahden poijun kiinnityksen, eikä näin ole toimittu ja että katkennut kettinki sakkeleineen on poijun ja painon mitoituksen mukainen eikä ole syöpynyt merkittävästi niin kyllä sataman pitäjä on mahdollisessa riitajutussa vahvoilla.
Pienvenesatamissa veneille määrätään yleensä maksimi koko ja paino, joskus myös max tuulipinta, minkä rajojen sisällä pysymistä satamakapteenit valvoo ja mikäli kyseessä veneen ns. vakipaikka kuuluu satamakapteenin virkaan valvoa, että paikan kiinnitystekniset elementit on oikein mitoitettu ao. paikkaan hyväksytyn veneen koon mukaisiksi. Melko usein satama myös määrää kiinnitystavasta erilaisia asioita joista yhtenä esimerkkinä tuo 2- poijun kiinnitys. Muita sääntöjä voi vielä olla esimerkiksi useammasta köydestä, köysien lujuudesta, springien käytöstä, joustimista ja laitasuojista. Joissain seurasatamissa määrätään myös veneen katsastuksesta ja vaaditaan myös vastuuvakuutus veneelle. Mikäli veneilijä ei noudata ohjeistusta niin tuskinpa mahdollisessa vahinkotilanteessa voi odottaa satamanpitäjältä suurtakaan vastaantuloa.
Jos taasen kyseessä satunnainen paikka missä vahinko sattunut niin taitaapa kiinnitykset tapahtua kipparin omalla vastuulla, ellei sitten voida osoittaa, että sataman pitäjä olisi karkeasti laiminlyönyt ylläpitää esimerkiksi poijujen kuntoa.
Mitä taasen tulee kolmannen osapuolen vahinkoihin, eli kun 1 vene riistäytyy irti ja saa vahingon aikaiseksi naapuriveneeseen, mikä on kiinnitetty sataman määräysten mukaisesti, niin viulut korvataan tyypillisesti irti päässeen veneen vastuu vakuutuksesta. Jos vastuuvakuutusta ei ole niin sitten irti päässeen veneen omistajan kukkarosta.
Venesatamien vastuuvakuuttaminen on kaikkinensa laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Useat veneseurat lähtevät tässä ajatuksesta, että veneilijät vakuuttavat omat veneensä ja ottavat lisäksi vastuuvakuutuksen mahdollisiin kolmannen osapuolen vahinkoihin. Jotkut seurat jopa valvovat näitä vastuuvakuutuksia. Valveutuneet seurat kyllä vakuuttavat laiturit ja sataman ja näihin liittyvän irtaimiston ja ottavat myös vastuuvakuutuksen mahdollisiin kolmannen osapuolen vahinkoihin, missä vakuutus korvaa tilanteissa mihin huolellisellakaan satamanpidolla ei ole ollut mahdollista vahingon ennaltaehkäisyyn. Lisäksi näissä vakuutuksissa painottuu henkilöturvallisuus niin talkoissa kuin seuran muuhun yhdistystoimintaan liittyvissä teemoissa."Mitä taasen tulee kolmannen osapuolen vahinkoihin, eli kun 1 vene riistäytyy irti ja saa vahingon aikaiseksi naapuriveneeseen, mikä on kiinnitetty sataman määräysten mukaisesti, niin viulut korvataan tyypillisesti irti päässeen veneen vastuu vakuutuksesta."
Tuohon ei kannata luottaa. Aiheesta oli taannoin Vene-lehdessä (11/2009) juttua; vakuutusyhtiöillä on noista sellainen ikävä tulkinta, että vastuuvakuutus ei koske noita tapauksia vaan kolmas osapuoli nuolee itse haavansa.
Toki, jos jollakulla on esittää uudempi vakuutusyhtiön tulkinta tai peräti oikeustapaus, niin mielenkiinnolla nähtäisiin?- Joakim1
10-14 kirjoitti:
"Mitä taasen tulee kolmannen osapuolen vahinkoihin, eli kun 1 vene riistäytyy irti ja saa vahingon aikaiseksi naapuriveneeseen, mikä on kiinnitetty sataman määräysten mukaisesti, niin viulut korvataan tyypillisesti irti päässeen veneen vastuu vakuutuksesta."
Tuohon ei kannata luottaa. Aiheesta oli taannoin Vene-lehdessä (11/2009) juttua; vakuutusyhtiöillä on noista sellainen ikävä tulkinta, että vastuuvakuutus ei koske noita tapauksia vaan kolmas osapuoli nuolee itse haavansa.
Toki, jos jollakulla on esittää uudempi vakuutusyhtiön tulkinta tai peräti oikeustapaus, niin mielenkiinnolla nähtäisiin?Tästä on omaa kokemusta 2011 syksyltä eli viereinen vene irtosi ja kolhi venettäni. Sen omistaja teki vahinkoilmoituksen, mutta vakuutusyhtiöstä sanottiin, että minun pitää hakea korvausta omasta yhtiöstä ja samaa mieltä oli minun vakuutusyhtiökin. Meni siis minun vakuutuksesta. Oli vakuutusehtojen mukainen myrsky. En tiedä miten olisi käynyt, jos myrskyehto ei olisi toteutunut.
Tuosta järkyttyneenä (naapuriveneen kanssa päästiin kyllä hyvin sopuun), selvittelin asiaa tutulta lakimieheltä. Hänen mukaansa tuottamuksellisuuden osoittaminen olisi ainoa tapa saada irronneen veneen omistaja edes osin korvausvelvolliseksi. Pitäisi osoittaa, että hänen tietotaidoillaan olisi pitänyt osata kiinnittää vene paremmin (köysien ja helojen sopivuus jne.).
Hän vertasi tilannetta kahden kävelijän törmäykseen. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamuksellisuutta. Muuten kyse on vain vahingosta ja molemmat nuolevat omat haavansa.
Vakuutus taas on sopimus, jonka kautta tuleva korvaus voi toimia eri lailla kuin lain mukainen vakuutuksenottajien välinen korvausvelvollisuus. Yleensä kyllä vastuuvakuutukset eivät korvaa, ellei laki vaatisi vakuutuksenottajaa korvaamaan.
Kotisataman sopimuksella varmasti voidaan sopia asioita eri tavalla, mutta ilman sopimusta satamissa vierailtaessa lienee tilanne sama eli ei pidä luottaa siihen, että joku muu korvaa, vaikka tekisit itse kaiken oikein. - TurunTautiako
Joakim1 kirjoitti:
Tästä on omaa kokemusta 2011 syksyltä eli viereinen vene irtosi ja kolhi venettäni. Sen omistaja teki vahinkoilmoituksen, mutta vakuutusyhtiöstä sanottiin, että minun pitää hakea korvausta omasta yhtiöstä ja samaa mieltä oli minun vakuutusyhtiökin. Meni siis minun vakuutuksesta. Oli vakuutusehtojen mukainen myrsky. En tiedä miten olisi käynyt, jos myrskyehto ei olisi toteutunut.
Tuosta järkyttyneenä (naapuriveneen kanssa päästiin kyllä hyvin sopuun), selvittelin asiaa tutulta lakimieheltä. Hänen mukaansa tuottamuksellisuuden osoittaminen olisi ainoa tapa saada irronneen veneen omistaja edes osin korvausvelvolliseksi. Pitäisi osoittaa, että hänen tietotaidoillaan olisi pitänyt osata kiinnittää vene paremmin (köysien ja helojen sopivuus jne.).
Hän vertasi tilannetta kahden kävelijän törmäykseen. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamuksellisuutta. Muuten kyse on vain vahingosta ja molemmat nuolevat omat haavansa.
Vakuutus taas on sopimus, jonka kautta tuleva korvaus voi toimia eri lailla kuin lain mukainen vakuutuksenottajien välinen korvausvelvollisuus. Yleensä kyllä vastuuvakuutukset eivät korvaa, ellei laki vaatisi vakuutuksenottajaa korvaamaan.
Kotisataman sopimuksella varmasti voidaan sopia asioita eri tavalla, mutta ilman sopimusta satamissa vierailtaessa lienee tilanne sama eli ei pidä luottaa siihen, että joku muu korvaa, vaikka tekisit itse kaiken oikein.Hyvä pointti ja vertaus kahden kävelijän törmäykseen
- Vdhd
TurunTautiako kirjoitti:
Hyvä pointti ja vertaus kahden kävelijän törmäykseen
Miten määritellään tuottamuksellisuus kahden kävelijän törmäyksessä?!
- Joakim1
Vdhd kirjoitti:
Miten määritellään tuottamuksellisuus kahden kävelijän törmäyksessä?!
En tiedä, mutta varmaankin niin, että on toiminut selvää varaa aiheuttaen. Esimerkiksi rynnännyt porraskäytävästä toisen päälle tai heilauttanut yllättäin kättä toista päin. Juoksee ihisvilinässä katsomatta eteensä (ei lapselle tuottamuksellista). Tai pukeutunut erityistä vaaraa eiheuttavasti vaikkapa teräviä piikkejä sisältävään asuun.
Tuottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että tekee jotain, josta pitäisi tietää aiheutuvan tavanomaisesta selvästi poikkeava riski vahingoille. On siis merkittävästi edesauttanut vahingon syntymistä olemalla nuodattamatta yleisesti tiedettyä valmistautumista ja varovaisuutta.
Poijun tapauksessa tuottamuksellisuus voisi olla ostamansa poijun asennusohjeiden karkea laiminlyönti. Esim. kiinnitys selkeästi alimittaisella ketjulla tai poijun osoittaminen selväsi poijun ohjeita suuremmalle veneelle. Jos ei ole hankkinut eikä asentanut poijua, tuottamuksellisuuden osoittaminen voi olla paljon vaikeampaa. Silloin voi aika pitkälle olettaa, että poijun hankkinut ja asentanut on toiminut oikein eli nyt poijua ylläpitävän tuottamuksellisuus on kauempana.
Millaista huoltoa poijun ylläpitäjän voi olettaa tietävän vaadittavan riippuu oleelllisesti hänen ammattitaidosta sekä saamistaan neuvoista (ohjekirja, myyjä tms.). - Kommodori
TurunTautiako tietää että: "Valveutuneet seurat kyllä vakuuttavat laiturit ja sataman ja näihin liittyvän irtaimiston ja ottavat myös vastuuvakuutuksen mahdollisiin kolmannen osapuolen vahinkoihin, missä vakuutus korvaa tilanteissa mihin huolellisellakaan satamanpidolla ei ole ollut mahdollista vahingon ennaltaehkäisyyn. "
Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen tieto. Jos vielä olisi tietoa seurojen maksamien satamaan kohdistuvien vakuutusmaksujen suuruudesta. Tätä on selvitelty myös meidän seurassamme, mutta ei ole löydetty ainakaan kohtuuhintaista ratkaisua. Seuran satamassa on noin 50 venepaikkaa. Valveutuneisuutemme on siinä että pidetään poijut ja laiturit kunnossa, mutta silti hirvittää tilanne jossa useampi kallis purjevene vaurioituisi. Sellainen saattaisi lopettaa perinteikkään pursiseuran. Tulisiko siitä konkurssi vai seuran hallituksen jäsenille velkavankeus?
Satamasäännöissä on vastuuvapauslausekkeena: "Seura ei vastaa veneille satamassa aiheutuneista vahingoista jotka johtuvat luonnonvoimista tai ilkivallasta." ja venepaikan saa vain vakuutettu vene.
Tuskin olemme ainoa seura joka tuskailee saman kysymyksen kanssa, joten tietoa veneseuran kotisataman vastuuvakuutusista kaivataan! - näin.se.menee
Muistan tästä kolmannen osapuolen vahingoista olleen aikaisemmin juttua. Silloin kerrottin tapauksesta, jossa naapurille oli huomautettu huonokuntoisesta peräköydestä, joka sitten petti. Vielä siinäkin tapauksessa kolhitun veneen vakuutuksesta vahingot korjattiin. Sama tilanne muuten, jos naapurin tontilla oleva puu kaatuu, alle jääneen kotivakuutuksesta menee, vaikka puun heikosta kunnosta olisi varoitettukin.
- Talk
näin.se.menee kirjoitti:
Muistan tästä kolmannen osapuolen vahingoista olleen aikaisemmin juttua. Silloin kerrottin tapauksesta, jossa naapurille oli huomautettu huonokuntoisesta peräköydestä, joka sitten petti. Vielä siinäkin tapauksessa kolhitun veneen vakuutuksesta vahingot korjattiin. Sama tilanne muuten, jos naapurin tontilla oleva puu kaatuu, alle jääneen kotivakuutuksesta menee, vaikka puun heikosta kunnosta olisi varoitettukin.
Tästä tuli mieleeni tapaus vuoden 2017 joulukuulta. Muistatteko kun 12 - 13 .12 -17 yöllä tuli lumimyrsky ja se aiheutti tykkylumipainon puiden oksiin.
Etenkin männyt täällä Helsingin alueella menettivät tuhansia oksia.
Menin auttamaan erästä tuttavarouvaa, jonka auton päälle oli pudonnut, niin paljon oksia ja lunta, ettei automerkkiä voinut sieltä alta tunnistaa.
Kun sain auton esiin, niin menin kysymään talonväeltä, jonka tontilla se mänty kasvoi, että joko he ovat tehneet ilmoituksen vakuutusyhtiöönsä.
Siellä oli topakanoloinen rouva ovella ja kertoi, että olivat heti aamulla olleet yhteydessä vakuutusyhtiöönsä. Sieltä oli sanottu, ettei asia kuulunut heille, vaan tuolla oksien alle joutuneella autolla pitäisi olla vakuutukset tätä varten.
Minä olin hetken äimänkäkenä tuosta, sillä maalaisjärkeeni ei sopinut, että heidän puunsa saa pudottaa oksat aidan toiselle puolelle ja vaarantaa toisen omaisuuden - jopa sivullisen hengenkin. - Meklari69
Talk kirjoitti:
Tästä tuli mieleeni tapaus vuoden 2017 joulukuulta. Muistatteko kun 12 - 13 .12 -17 yöllä tuli lumimyrsky ja se aiheutti tykkylumipainon puiden oksiin.
Etenkin männyt täällä Helsingin alueella menettivät tuhansia oksia.
Menin auttamaan erästä tuttavarouvaa, jonka auton päälle oli pudonnut, niin paljon oksia ja lunta, ettei automerkkiä voinut sieltä alta tunnistaa.
Kun sain auton esiin, niin menin kysymään talonväeltä, jonka tontilla se mänty kasvoi, että joko he ovat tehneet ilmoituksen vakuutusyhtiöönsä.
Siellä oli topakanoloinen rouva ovella ja kertoi, että olivat heti aamulla olleet yhteydessä vakuutusyhtiöönsä. Sieltä oli sanottu, ettei asia kuulunut heille, vaan tuolla oksien alle joutuneella autolla pitäisi olla vakuutukset tätä varten.
Minä olin hetken äimänkäkenä tuosta, sillä maalaisjärkeeni ei sopinut, että heidän puunsa saa pudottaa oksat aidan toiselle puolelle ja vaarantaa toisen omaisuuden - jopa sivullisen hengenkin.Mutta niiin se vain menee noissa puu-jutuisssa. Sen sijaan en tiedä, mikä tällä keissillä on yhteys kysyjän veneteltta-keissiiin.
- Talk
Meklari69 kirjoitti:
Mutta niiin se vain menee noissa puu-jutuisssa. Sen sijaan en tiedä, mikä tällä keissillä on yhteys kysyjän veneteltta-keissiiin.
Ethän nyt vain kovasti loukkaantunut kun jatkoin edellisen postauksen innostamana vielä yhdellä puujutulla?
En mielestäni ole pahimmasta päästä, mitä tulee aiheen sivuun menemiseen.
Olen nähnyt paljon räikempiäkin tapauksia näillä sivuilla.
Anteeksi nyt kuitenkin, jos jotenkin sekoitin keskustelun sinulta. - TurunTautiako
Kommodori kirjoitti:
TurunTautiako tietää että: "Valveutuneet seurat kyllä vakuuttavat laiturit ja sataman ja näihin liittyvän irtaimiston ja ottavat myös vastuuvakuutuksen mahdollisiin kolmannen osapuolen vahinkoihin, missä vakuutus korvaa tilanteissa mihin huolellisellakaan satamanpidolla ei ole ollut mahdollista vahingon ennaltaehkäisyyn. "
Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen tieto. Jos vielä olisi tietoa seurojen maksamien satamaan kohdistuvien vakuutusmaksujen suuruudesta. Tätä on selvitelty myös meidän seurassamme, mutta ei ole löydetty ainakaan kohtuuhintaista ratkaisua. Seuran satamassa on noin 50 venepaikkaa. Valveutuneisuutemme on siinä että pidetään poijut ja laiturit kunnossa, mutta silti hirvittää tilanne jossa useampi kallis purjevene vaurioituisi. Sellainen saattaisi lopettaa perinteikkään pursiseuran. Tulisiko siitä konkurssi vai seuran hallituksen jäsenille velkavankeus?
Satamasäännöissä on vastuuvapauslausekkeena: "Seura ei vastaa veneille satamassa aiheutuneista vahingoista jotka johtuvat luonnonvoimista tai ilkivallasta." ja venepaikan saa vain vakuutettu vene.
Tuskin olemme ainoa seura joka tuskailee saman kysymyksen kanssa, joten tietoa veneseuran kotisataman vastuuvakuutusista kaivataan!Käyttämäni ilmaisu valveutuneet seurat on hieman provosoiva - myönnän. Osassa seuroja koko asia ei ole edes pälkähtänyt satamatoiminteen tai hallituksen mieliin. Sitten kun lamppu syttyy niin ensimmäiset toimet kirjataan sataman sääntöihin kuten tuossa aiemmin on ollut puhetta.
Taannoin kun eräässä seurassa tätä pohdiskeltiin hieman pidemmälle ja käytiin keskusteluja vakuutusyhtiön suuntaan niin havaittiin jotta jos seuran vastuukäsitettä pystyy rajaamaan vakuutusyhtiön suuntaan esimerkiksi rajaamalla maksimi korvaussummaa mitä yksittäinen vahinkotapahtuma voisi olla, rajaamalla kohderyhmän kattamaan rajatun ryhmän veneet esimerkiksi "vakuutettuna ovat satamassa venepaikan saaneet yhdistyksen jäsenten veneet" , "jäsenten veneet" kappalemäärältään N kpl.. jne. Rajaamalla vakuutuksen kattamaan tilanteita joissa sataman laiturit tai poijut " xx -olosuhteissa pettävät" , vakuutus on voimassa alkaen 01.05... ja päättyy 31.10… Kun nämä rajoitukset osataan laatia hyvin niin riskinhallinta on hanskassa ihan kohtuu hinnalla. Jos taasen riskianalyysiä ei tehdä niin osa vakuutusyhtiöistä ei edes ole halukas tekemään tällaisia vakuutuksia tai jos tekeekin ja vakuutuksen sisältö on maailmoja syleilevää niin hintakin muodostuu aivan poskettomaksi. - tiukka.yhteys
Meklari69 kirjoitti:
Mutta niiin se vain menee noissa puu-jutuisssa. Sen sijaan en tiedä, mikä tällä keissillä on yhteys kysyjän veneteltta-keissiiin.
Analogia puujutuilla ja naapuriveneen kolhimisilla kiinnityksen pettäessä satamassa on hyvin ilmeinen. Puu tai vene, vastuukysymykset menevät samoin. Jos lähtiessä tai tullessa ajat naapurin kylkeen, on kyse aivan eri tapauksesta.
- KeissiKateissa
Talk kirjoitti:
Ethän nyt vain kovasti loukkaantunut kun jatkoin edellisen postauksen innostamana vielä yhdellä puujutulla?
En mielestäni ole pahimmasta päästä, mitä tulee aiheen sivuun menemiseen.
Olen nähnyt paljon räikempiäkin tapauksia näillä sivuilla.
Anteeksi nyt kuitenkin, jos jotenkin sekoitin keskustelun sinulta.Minä taas en löydä aloittajan kysymyksestä ”veneteltta keissiä” , jonka yhteyttä tunnut kaipaavan.
- siis.mikä
KeissiKateissa kirjoitti:
Minä taas en löydä aloittajan kysymyksestä ”veneteltta keissiä” , jonka yhteyttä tunnut kaipaavan.
Minä taas en löydä mitään "venetelttakeissiä", en ainakaan aloituksesta.
- KeissiKateissa
siis.mikä kirjoitti:
Minä taas en löydä mitään "venetelttakeissiä", en ainakaan aloituksesta.
Tuossa ylempänä nimimerkki Meklari69 moitti toista siitä, että oli ottanut lisää puuasiaa keskusteluun.
Hänen mielestään kysyjän ”telttakeissi” ei tähän sovi.
Minä menin vahingossa vastaamaan tällä nimim. Talk:ille, vaikka tarkoitukseni oli kertoa tälle Meklari69 : lle, etten ole löytänyt mitään telttakeissiä täältä.
- WhatIf
Tarkennetaan asiaa edelleen.
Lainaus ko. sataman säännöistä hieman referoiden:
*Suositellaan venepaikoissa olevissa veneissä käytettäväksi lepuuttajien ja
kiinnitysköysissä joustimia. Samoin suositellaan paikoissa, joissa on
peräkiinnitys poijuin, käyttämään kiinnitykseen kahta poijua. Samoin muissa
kiinnityksissä tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä kiinnitystapoja ja ohjeita.
*Emme vastaa venelaitureissa veneille sattuneista vahingoista.
Kiinnitys kahteen poijuun on vain "suositus", mutta seuraavassa kohdassa satama taitaa evätä vastuunsa kokonaan vahingoista.
Ko. satamassa poijuja vaihdetaan poijun, parin vuosivauhdilla. Vain sitä mukaan kun ketjut ruostuvat poikki. Itseasiassa tuossa ei edes kiinnitus kahteen poijuun välttämättä auta että vene tulee toisen poijun irrottua laituriin tai toisen veneen kylkeen. Vahinko on taattu.
ts. korvaako vakuutus ? - teppo_kytkin
sama homma kuin avioliitossa. Pettäjä maksaa.
- Tyrnäväntorpedo
Epäilen, ettei "Emme vastaa venelaitureissa veneille sattuneista vahingoista." vapauta satamanpitäjää vastuusta silloin, jos vahinko tapahtuu satamanpitäjän vastuulla olevien asioiden, kuten poijujen takia.
En ole ikinä nähnyt vierasvenesatamassa esillä veneiden painorajoja, pituutta ja/tai leveyttä koskevia rajoituksia sen sijaan on välillä esillä. Mikäli rajoituksia on, ne pitää olla selvästi merkittyjä niin ettei niitä tarvitse etsiä jostain ilmoitustaulun nurkassa mahdollisesti olevasta satamaohjeesta.
Olisi luontevaa, että viimeistään maksun yteydessä asiakaspalvelija varmistaa, että vene sopii paikalle ja kiinnittymistä koskevat ohjeet on ymmärretty. Vielä selkeämpää olisi, jos allekirjoituksella vahvistetaan, että asiakas on perehtynyt ohjeisiin ja ymmärtää ne.
Jos ohjeet jää sen asian varaan, että joku on oman muistinsa mukaan sanonut niistä, niin se antaa paljon tilaa erilaisille näkemyksille. Seuraavaksi sitten aletaankin ihmetellä, miksi on annettu olla vääränkokoisen veneen kiinnittyä väärin. Valvonta on sataman vastuulla ja silloin ei puhuta vain omalle veneelle aiheutuneesta vahingosta vaan myös muiden asiakkaiden veneistä ja turvallisuudesta.Todennäköisesti se lauseke kyllä vapauttaa satamanpitäjän vastuusta jokseenkin täydellisesti, kunhan "viittausketju" on kunnossa, ts. veneenomistajan allekirjoittamassa sopimuksessa on viitattu ko. sääntöihin ja velvoitettu niitä noudattamaan (tai teksti on itse sopimuksessa).
- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Todennäköisesti se lauseke kyllä vapauttaa satamanpitäjän vastuusta jokseenkin täydellisesti, kunhan "viittausketju" on kunnossa, ts. veneenomistajan allekirjoittamassa sopimuksessa on viitattu ko. sääntöihin ja velvoitettu niitä noudattamaan (tai teksti on itse sopimuksessa).
Tätä on kiva pohtia ja lopullinen ratkaisi löytyy hovista :)
Vahingonkorvauksen peruste on aina tahallisuus tai tuottamuksellisuus. Jälkimmäiseen kuuluu huolimattomuus ja laiminlyönti.
Jos kyse on poijun irtoamisesta, joka johtuu sen huonosta kunnosta, vastuu on poijun vuokraajalla edellyttäen, että se on ollut tietoinen huonosta kunnosta. Tietoa on vaikea näyttää toteen, mutta jos saman ikäisiä ja kokoisia poijuja on irronnut useampia, on vaikea esittää tietämätöntä. Jos samalla vuokraajalla on usean vuoden kokemus useammisat poijuista, sillä oletetaan olevan myös enemmän tietoa.
Jos taas poiju irtoaa siksi, että siihen on kiinnittäydytty jotenkin epäsopivalla tavalla, niin vastuu on kiinnittyjällä edellyttäen, että hän on syyllistynyt tuottamuksellisuuteen tai jopa tahallisuuteen.
Jos taas poiju irtoaa ilman, että kukaan olisi tehnyt mitään väärää tai että se on tiedetty huonokuntoiseksi, ei syy ole kenenkään. Silloin voi tietenkin pohtia materiaalivirhettä tms, mutta voi olla vaikea osoittaa.
Paljon vahinkoja tapahtuu ilman, että ne olisi kenenkään vika. - Joakim1
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Tätä on kiva pohtia ja lopullinen ratkaisi löytyy hovista :)
Vahingonkorvauksen peruste on aina tahallisuus tai tuottamuksellisuus. Jälkimmäiseen kuuluu huolimattomuus ja laiminlyönti.
Jos kyse on poijun irtoamisesta, joka johtuu sen huonosta kunnosta, vastuu on poijun vuokraajalla edellyttäen, että se on ollut tietoinen huonosta kunnosta. Tietoa on vaikea näyttää toteen, mutta jos saman ikäisiä ja kokoisia poijuja on irronnut useampia, on vaikea esittää tietämätöntä. Jos samalla vuokraajalla on usean vuoden kokemus useammisat poijuista, sillä oletetaan olevan myös enemmän tietoa.
Jos taas poiju irtoaa siksi, että siihen on kiinnittäydytty jotenkin epäsopivalla tavalla, niin vastuu on kiinnittyjällä edellyttäen, että hän on syyllistynyt tuottamuksellisuuteen tai jopa tahallisuuteen.
Jos taas poiju irtoaa ilman, että kukaan olisi tehnyt mitään väärää tai että se on tiedetty huonokuntoiseksi, ei syy ole kenenkään. Silloin voi tietenkin pohtia materiaalivirhettä tms, mutta voi olla vaikea osoittaa.
Paljon vahinkoja tapahtuu ilman, että ne olisi kenenkään vika.Tuottamuksellisuuden kynnys riippuu oleellisesti ammattitaidosta. Seuran vapaaehtoiselta hallitukselta tai satamavastaavalta ei voi olettaa kovinkaan kummoista tietämystä poijujen huollosta. Kaupungin tai yhtiön ammattimaiselta satamanpitäjältä vaatimustaso on korkeampi.
Tuo tosiaan toimii niin, että tumpelo on syytön samasta asiasta, josta ammattilainen tuomitaan. Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Tätä on kiva pohtia ja lopullinen ratkaisi löytyy hovista :)
Vahingonkorvauksen peruste on aina tahallisuus tai tuottamuksellisuus. Jälkimmäiseen kuuluu huolimattomuus ja laiminlyönti.
Jos kyse on poijun irtoamisesta, joka johtuu sen huonosta kunnosta, vastuu on poijun vuokraajalla edellyttäen, että se on ollut tietoinen huonosta kunnosta. Tietoa on vaikea näyttää toteen, mutta jos saman ikäisiä ja kokoisia poijuja on irronnut useampia, on vaikea esittää tietämätöntä. Jos samalla vuokraajalla on usean vuoden kokemus useammisat poijuista, sillä oletetaan olevan myös enemmän tietoa.
Jos taas poiju irtoaa siksi, että siihen on kiinnittäydytty jotenkin epäsopivalla tavalla, niin vastuu on kiinnittyjällä edellyttäen, että hän on syyllistynyt tuottamuksellisuuteen tai jopa tahallisuuteen.
Jos taas poiju irtoaa ilman, että kukaan olisi tehnyt mitään väärää tai että se on tiedetty huonokuntoiseksi, ei syy ole kenenkään. Silloin voi tietenkin pohtia materiaalivirhettä tms, mutta voi olla vaikea osoittaa.
Paljon vahinkoja tapahtuu ilman, että ne olisi kenenkään vika.Pohdintasi tuottamuksellisuudesta näyttää ihan validilta. Sivuutat nyt kuitenkin sopimusvapauden merkityksen: sopimus, jolla osapuolet toteavat, että toisen osapuolen vastuu mahdollisesta tuottamuksellisesta vahingosta poistuu, on täysin pätevä. Nähdäkseni tuo aloittajan mainitsema lause satamasäännöissä on juuri sellainen. Tämä siis todellakin oletuksella, että se lause on suoraan sopimuksessa tai että sopimuksessa osapuolet sitoutuvat niihin satamasääntöihin, joissa se on. Esimerkiksi oman seurani venepaikkasopimuksessa on kohta "seura ei ole vastuussa..."
En olisi kovin luottavaisena lähdössä käymään oikeutta veneenomistajana tuossa tilanteessa.
(Vilkaisinpa varmuuden vuoksi vertailuksi Helsingin kaupungin venepaikkasäännöt, tarkemmin sanoen nimeltään vuokrasopimusehdot. Siellä rajataan kaupungin ("vuokranantaja") vastuuta vain sikäli, että "Vuokranantaja ei vastaa myrskyn, tulvan, epänormaalin säätilan tai muiden poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aiheuttamista esine- tai henkilövahingoista. ")- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Pohdintasi tuottamuksellisuudesta näyttää ihan validilta. Sivuutat nyt kuitenkin sopimusvapauden merkityksen: sopimus, jolla osapuolet toteavat, että toisen osapuolen vastuu mahdollisesta tuottamuksellisesta vahingosta poistuu, on täysin pätevä. Nähdäkseni tuo aloittajan mainitsema lause satamasäännöissä on juuri sellainen. Tämä siis todellakin oletuksella, että se lause on suoraan sopimuksessa tai että sopimuksessa osapuolet sitoutuvat niihin satamasääntöihin, joissa se on. Esimerkiksi oman seurani venepaikkasopimuksessa on kohta "seura ei ole vastuussa..."
En olisi kovin luottavaisena lähdössä käymään oikeutta veneenomistajana tuossa tilanteessa.
(Vilkaisinpa varmuuden vuoksi vertailuksi Helsingin kaupungin venepaikkasäännöt, tarkemmin sanoen nimeltään vuokrasopimusehdot. Siellä rajataan kaupungin ("vuokranantaja") vastuuta vain sikäli, että "Vuokranantaja ei vastaa myrskyn, tulvan, epänormaalin säätilan tai muiden poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aiheuttamista esine- tai henkilövahingoista. ")Ihmisillä on oikeus tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia.
Kun kyse on kuluttajalle suunnatusta tuotteesta, kuluttajansuojan pykälät astuvat mukaan. Sopimukset eivät saa rajoittaa lakiin perustuvia vastuita eivätkä saa olla kuluttajalle kohtuuttomia. Käsittääkseni pykälä, joka ohittaa vahingonkorvauslain, on pätemätön, mutta se ratkaistaan oikeudessa , ei täällä. - Joakim1
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Ihmisillä on oikeus tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia.
Kun kyse on kuluttajalle suunnatusta tuotteesta, kuluttajansuojan pykälät astuvat mukaan. Sopimukset eivät saa rajoittaa lakiin perustuvia vastuita eivätkä saa olla kuluttajalle kohtuuttomia. Käsittääkseni pykälä, joka ohittaa vahingonkorvauslain, on pätemätön, mutta se ratkaistaan oikeudessa , ei täällä.Seuran venepaikka ei ole kuluttajasuojan alainen tuote. Mahtaako kaupungin venepaikkakaan olla? Kaupallisen sataman venepaikka taas on.
Jos venepaikan satamasta haluaa, on aikalailla pakko tehdä sopimus. Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Ihmisillä on oikeus tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia.
Kun kyse on kuluttajalle suunnatusta tuotteesta, kuluttajansuojan pykälät astuvat mukaan. Sopimukset eivät saa rajoittaa lakiin perustuvia vastuita eivätkä saa olla kuluttajalle kohtuuttomia. Käsittääkseni pykälä, joka ohittaa vahingonkorvauslain, on pätemätön, mutta se ratkaistaan oikeudessa , ei täällä.Heti vahingonkorvauslain alussa sanotaan, ettei se koske "sopimukseen perustuvaa" korvausvastuuta. Myönnän oitis, etten ole varma, tarkoitetaanko tällä myös sopimusta, joka vähentää sopijaosapuolen vastuuta mutta uskallan olettaa niin.
Kuluttajansuojan merkitys on sitten avoin kysymys, siitä ei taida tällaisissa olla oikeustapauksia.- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Heti vahingonkorvauslain alussa sanotaan, ettei se koske "sopimukseen perustuvaa" korvausvastuuta. Myönnän oitis, etten ole varma, tarkoitetaanko tällä myös sopimusta, joka vähentää sopijaosapuolen vastuuta mutta uskallan olettaa niin.
Kuluttajansuojan merkitys on sitten avoin kysymys, siitä ei taida tällaisissa olla oikeustapauksia.Sopimukseen perustuva korvausvastuu on ainakin se, kun tavaran kuljettaja korvaa rikkoutuneen tai kadonneen tavaran ilman, että se olisi itse sitä aiheuttanut. Silloin korvausvastuuta ei vahingonkorvauslain mukaan välttämättä olsi ollenkaan.
- Miten.se.nyt.menikään
Joakim1 kirjoitti:
Tuottamuksellisuuden kynnys riippuu oleellisesti ammattitaidosta. Seuran vapaaehtoiselta hallitukselta tai satamavastaavalta ei voi olettaa kovinkaan kummoista tietämystä poijujen huollosta. Kaupungin tai yhtiön ammattimaiselta satamanpitäjältä vaatimustaso on korkeampi.
Tuo tosiaan toimii niin, että tumpelo on syytön samasta asiasta, josta ammattilainen tuomitaan."tumpelo on syytön samasta asiasta, josta ammattilainen tuomitaan"
Hmmmm... ehkä näin voi olla, mutta ottamatta kantaa mihinkän poijuihin, niin ihan yleisellä tasolla joku tuossa mättää ja pahasti.
Tuohan tarkoittaa ihan kirjaimellisesti, että laki ei ole kaikille sama. Miten tällainen on mahdollista nykyajan "tasa-arvoisessa" oikeusvaltiossa? - Joakim1
Miten.se.nyt.menikään kirjoitti:
"tumpelo on syytön samasta asiasta, josta ammattilainen tuomitaan"
Hmmmm... ehkä näin voi olla, mutta ottamatta kantaa mihinkän poijuihin, niin ihan yleisellä tasolla joku tuossa mättää ja pahasti.
Tuohan tarkoittaa ihan kirjaimellisesti, että laki ei ole kaikille sama. Miten tällainen on mahdollista nykyajan "tasa-arvoisessa" oikeusvaltiossa?Riippuu miltä näkökulmalta asiaa ajattelee. Tumpelon näkökulmasta olisi kohtuutonta vaatia häneltä erityisosaamista (vaikkapa siitä poijun kiinnityksestä). Jos nyt vain olet sattunut menemään venekerhosi satamatoimikuntaan ja et ole koskaan asentanut poijua, miten voisit tietää sen huollosta. Lain mukaan riittää, että pyrit taitojesi mukaan hyvään tulokseen. Siitä, että ei osaa ei rankaista.
Sitten taas se ammatilainen, joka on asentanut lukuisia poijuja ja saanut kaikki vaadittavat tiedot niiden huoltoon. Häneltäkin vaaditaan sama eli pyrkiä taitojensa mukaan hyvään tulokseen. Hänelle se vain tarkoittaa sitä, että poijukettinki tarkistetaan suositelluin väliajoin jne.
Kyllä tuossa on ihan validi logiikka vaikka se ammattilaisen silmin voikin tuntua epäreilulta. - Lakionlakijakaikille
Joakim1 kirjoitti:
Riippuu miltä näkökulmalta asiaa ajattelee. Tumpelon näkökulmasta olisi kohtuutonta vaatia häneltä erityisosaamista (vaikkapa siitä poijun kiinnityksestä). Jos nyt vain olet sattunut menemään venekerhosi satamatoimikuntaan ja et ole koskaan asentanut poijua, miten voisit tietää sen huollosta. Lain mukaan riittää, että pyrit taitojesi mukaan hyvään tulokseen. Siitä, että ei osaa ei rankaista.
Sitten taas se ammatilainen, joka on asentanut lukuisia poijuja ja saanut kaikki vaadittavat tiedot niiden huoltoon. Häneltäkin vaaditaan sama eli pyrkiä taitojensa mukaan hyvään tulokseen. Hänelle se vain tarkoittaa sitä, että poijukettinki tarkistetaan suositelluin väliajoin jne.
Kyllä tuossa on ihan validi logiikka vaikka se ammattilaisen silmin voikin tuntua epäreilulta.Minun mielestäni taas ei ole validia logiikkaa pätkän vertaa.
Ihan periaatteessa se, että jokin tuomittava asia katsotaan "läpi sormien" jos aiheuttajana on ollut töpeksivä törppö, ei kestää päivänvaloa miltään kantilta katsottuna.
Ei mulla muuta.
- m-karhu
leka mereen!
- vahinkotarkastaja
Jos kysymys on Lähitapiolasta, niin ei korvaa.
- WhatIf
Onko tästä kokemusta vai onko arvio asiasta :D ?
- En_kysyny_täältä
WhatIf kirjoitti:
Onko tästä kokemusta vai onko arvio asiasta :D ?
Mulla lähitapiola korvasi kaiteet kun myrskyssä vene kävi jostain syystä laiturin alla (vesi miinuksella reilusti). En tiedä oliko joku isompi puuska tms. mutta ei jäänyt koko yöksi laiturin alle jauhamaan. Asialliset kuvat yhtiöön, selvitys mistä ja mihin hintaan kaiteet saa ja lupaus asentaa kaiteet itse niin vastauksena tuli että lähetä lasku Tapiolaan. Vuosi 2012
En_kysyny_täältä kirjoitti:
Mulla lähitapiola korvasi kaiteet kun myrskyssä vene kävi jostain syystä laiturin alla (vesi miinuksella reilusti). En tiedä oliko joku isompi puuska tms. mutta ei jäänyt koko yöksi laiturin alle jauhamaan. Asialliset kuvat yhtiöön, selvitys mistä ja mihin hintaan kaiteet saa ja lupaus asentaa kaiteet itse niin vastauksena tuli että lähetä lasku Tapiolaan. Vuosi 2012
Kuvaamasi tapaus on erilainen, siinä on kyse sinun omalle veneellesi sattuneista vahingoista, jotka luonnollisesti ovat korvauksen piirissä. Aloittajan kysymys, jota tässä ketjussa on pohdittu, koski naapurin veneelle aiheutettuja vahinkoja.
- WhatIf
10-14 kirjoitti:
Kuvaamasi tapaus on erilainen, siinä on kyse sinun omalle veneellesi sattuneista vahingoista, jotka luonnollisesti ovat korvauksen piirissä. Aloittajan kysymys, jota tässä ketjussa on pohdittu, koski naapurin veneelle aiheutettuja vahinkoja.
Kosku myös omaa venettä.
" vahinkoa tulee sekä naapurin että omaan veneeseen" WhatIf kirjoitti:
Kosku myös omaa venettä.
" vahinkoa tulee sekä naapurin että omaan veneeseen"Anteeksi, olet oikeassa. Eli sinun kuvaamassasi (olettaakseni ja toivottavasti hypoteettisessa) tapauksessa sinun (jos se on siis sinun veneesi, jonka kiinnitys pettää) vakuutuksesi korvaa oman veneesi vahingot normaalina merivahinkona, mutta naapurin on käännyttävä oman vakuutusyhtiönsä puoleen.
- Joppejolla
Mä en tiedä veneeni tuulipinta-alaa, mistä sen saa tai miten mitataan? Vakuutusyhtiöni ei ole ollut kiinnostunut..
- WhatIf
Voiko näistä kaikista nyt päätellä niin että välttämättä kukaan ei korvaa kun huomaa myrskyllä poijun pettäneen ? Vai korvaako oma vakuutus viimekädessä kun omavastuut on kuitattu ?
Rauhallisin mielin kohti seuraavaa kautta :D Kelle nalli napsahtaa(ketju katkeaa) tänä vuonna.
No meillä on jo onneksi toinen poiju vaihdettu, mutta naapurilla ei. Jostain syystä meidän paikka oli aikoinaan vapaana poijun vaihdon jälkeen hmmm.- Joakim1
Kasko korvaa yleensä myrskyvahingot, mutta seurauksena omavastuu ja bonusten alentuma. Ilman myrskyä tapahtunut vahinko on sitten epäselvempi juttu. Ehdoissa yleensä puhutaan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tulleesta ulkoisesta tapahtumasta. Hitaasti etenevät, kuten ruostuminen taas rajataan pois.
Mikset kysy vakuutusyhtiöltäsi?
- FLP
Juu, Lähitapiola korvaa ehdoissa jopa talvisäilytyksenkin. Venepukit ja peitetarvikkeet! Viittaan keskustelussa " vene teltta romahti". Tarkastaja kävi kolmen päivän jälkeen toteamassa puiden oksiin jäänieiden lumien kuormasta, että myrskyvahinkoa ei ole tapahtunut. Vene on säilytyksessä omassa pihassa. Naapurikin ihmetteli tapahtuma iltana, että mikä ihmeen Trombi pyörähti meidän yhteisellä pihatiellä.
Valokuviakin otin heti tapahtuman jälkeen, mistä voi todeta, että lumikuormasta ei ollut kysymys. lähetin ne Lähitapiolalle. Ei kelvannut, heidän päätöksessään todettiin vain, että 15km päässä olevasta tuulimittauspisteesä ei todettu myrsky lukemiin saavuttettuja lukemia.
Olen ollut Lähitapiolan asiakkaana toistakymmentä vuotta ja ikinä ei ole sattunut mitään. Nyt olisin toivonut, että yhtiö olisi tullut vastaan tässä myrsky vahingossa.minulla omavastuu kuitenkin 500€ ja olisin pyytänyt saman verran vastaan tuloa. Juu, ei.
Masan kuitenkin vuodessa Lähitapiolalle 2598.30€/ vuosi. näitä maksuja ja jopa muutaman kerran maksujen viivästys korkoja.
Eli tässä kiitos. - Len-Setä
Parinkin tuttavan kokemuksia poijukiinnityksen ongelmista on että poijun omistaja ei korvaa, eikä korvannut vakuutuskaan, koska kyse ei ollut omasta töppäyksestä (!). Toisena tapauksena sellainen että naapurivene olikin kiinnittynyt kahdella köydellä. Tosin toinen oli löysä ja kiinnittämätön ja oli ajautunut veneen alle. Kone käyntiin ja pakki päälle -> köysi potkuriin ja poikki, kone jumiin koska loput köydestä vetolaitteessa, tuuli vei veneen kivikkoon. Köyden omistajalla ei vakuutusta, kukaan ei korvannut kenellekään mitään.
- FLP
Ja kyseessähän ei ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen tilanne.
Vai mitä?
Kristallipallot kouraan........../ käyttöön - Isoantilla
Muistelen vanhaa KKO:n ratkaisua, jossa urheilukentän katsomo oli romahtanut ja aiheuttanut suuret vahingot. Kun katsomoon oli myyty lippuja, oli järjestäjä vastuussa vahingoista. Tuskin olisi auttanut jos järjestäjä olisi ennen tapahtumaa ilnoittanut, että saavut omalla vastuulla ja saapumalla hyväksyt sopimuksen.
- Jälkiviisastelua
Näin varmaankin henkilövahinkojen osalta. Mielenkiintoista olisi tietää miten päätös meni materiaalivahinkojen osalta ja oliko katsomossa siis kolmannen osapuolen omaisuutta, mikä saattaisi olla vertailukelpoinen tähän poiju, laituri ja naapuriveneen eli siis kolmannen osapuolen omaisuuden vahingoittuminen.
- Tyrnäväntorpedo
Maanvuokralaki saattaisi olla se, mitä noudatetaan venepaikan vuokraamisessa koska se koskee maata tai aluetta. Siinäkään ei ole mitään mainintaa poijusta.
Tuskinpa todellakaan maanvuokralakia sovelletaan, koska kaupallisissa marinoissa tuo on arvonlisäveron alaista toimintaa.
- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Tuskinpa todellakaan maanvuokralakia sovelletaan, koska kaupallisissa marinoissa tuo on arvonlisäveron alaista toimintaa.
Miten ALV liittyy siihen?
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Miten ALV liittyy siihen?
Siten, että ALV:n alaista on palveluiden ja tavaroiden myynti. Maanvuokraus ei ole ALV:n alaista. Toisin sanoen ALV oli ensimmäinen mieleenjuolahtanut selvä "tunniste", joka viittasi siihen, että mainitsemasi laki ei tähän liity.
Venesatama- ja telakointipalvelut ovat nimenomaan palveluita.
- ArtistinMaksaa
Artisti maksaa...
- matkalaskuttaja
Tarjoan myös perinteistä Artist total responsibility sopimusta vaikka Kehä-3:n ja Airiston seisojat niskaansa punottavatkin, jos kohdalle sattuu.
Lisäksi kaivan verta nenästäni toteamalla veneilevien opettajien, huom. myös eläkeläiset, olevan ammattiryhmä, jonka on vaikea mieltää sitä, että aina ei voi maksuja siirtää toisille.
Kirjoittaisivat vielä matkalaskunkin omista seilauksista jos joku maksaisi. - juu_artisti
Mulla peräpoijun ketju pätkähti poikki. Keula kaivoi laituriin kolon, kyljistä nojasi naapureihin fendarien varassa. Satamakapteeni lupasi, että saan käyttää jotain muuta paikkaa mikäli löytyy vapaita, eli loikkimaan loppukauden paikasta toiseen. Ei velvoittanut vaihtamaan laiturinreunaa eikä lähettänyt laskua rikotusta ketjusta. Keulan naarmut sain pääosin itse pois, osittain jäi arvet. Monenmoisista sattumuksista olen pannut merkille, että seura ei ainakaan korvaa yhtään mitään, vaikka nostovastuullinen itse vetäisi veneen nosturin nokassa nosturia päin. Tai vaikka jos jo nostettua venettä kolhittaisiin toista nostettaessa. Eikä korvaa kyllä kukaan muukaan ilman oikeudenkäyntejä -tuskin sittenkään.
- WhatIf
Ilmeisesti vahingot olivat sen verran pieniä ettet lähtenyt asiaa vakuutusyhtiöstäsi ratkomaan ?
- Jfbfjk
Vahingonkorvausoikeudellisessa analyysissä kannattaa erottaa ensimmäiseksi kaksi asiaa.
1. Onko ylipäätäänkään joku vastuussa aiheutuneesta vahingosta.
2. Jos on, niin korvaako vahingosta vastuussa olevan vakuutus vahinkoa.
Jos kukaan ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta, on kyse siitä korvaako vahinkoa kärsineen vakuutus vahingon.
Jos joku on vastuussa vahingosta, hänen on korvattava vahinko. Se, maksaako korvauksen hänen sijastaan hänen vakuutusyhtiönsä, on hänen ja vakuutusyhtiön välinen asia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513517- 1562129
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2061825Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341746- 801165
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä3101112- 2341104
- 1311019
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52949- 72905