Onko teillä vanhoillisilla käytössä ripitys? Eikö teillä tunnusteta synnit, jotka sitten annetaan anteeksi? Pitääkö synnit tunnistaa ja pyytää anteeksi vai miten homma hoituu? Entä jos ei ole huomannut tehneensä syntiä? Pyydetäänkö niitäkin syntejä anteeksi, joita ei ole huomannut tehneensä?
Kysymys
ripistä:
4256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joten en vastaa kysymyksiinne.
Amen!
toimintaa? Eikö kannattaisi vastata edes asiallisiin kysymyksiin? No itsepä häviätte... ette voi kertoa todellisuutta, vaikka täällä valheitakin levitetään. Tietääkö kysymykseen vastausta kukaan EI-VL.?
>>
Onko teillä vanhoillisilla käytössä ripitys? Eikö teillä tunnusteta synnit, jotka sitten annetaan anteeksi? Pitääkö synnit tunnistaa ja pyytää anteeksi vai miten homma hoituu?
>>
En ole itse vl, mutta kerron heidän puolestaan, miten tiedän heidän rippiin suhtautuvan.
Vanhoillisilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen sielunhoitoon, jossa voi ripittäytyä. Ripissä tunnustetaan ne synnit, jotka mieltä painavat ja ne saa kuulla saarnattavan anteeksi.
Rippiä ei yleensä vaadita, vaan pelkkä "kaikki synnit anteeksi" julistus riittää, sillä erotuksella että "epäuskoisen" täytyy kuulla se henkilökohtaisesti tehdessään epäuskosta parannusta. Muutoin kyseisen julistuksen voi uskoa yleisestä saarnasta.
>>
Pyydetäänkö niitäkin syntejä anteeksi, joita ei ole huomannut tehneensä?
>>
Kaikki synnit voi uskoa anteeksi yleisestä julistuksesta. Siinä voi uskoa anteeksi myös ne synnit, joita ei ole huomannut tehneensä. Tiedostamattomista synneistä ei siis tarvitse erikseen ripittäytyä.
Toisaalta vanhoillisuudessa opetetaan että jos tietää tehneensä joitain nimeltä mainittuja syntejä, niin ne kannattaa laittaa "nimellä pois", etteivät ne jäisi painamaan mieltä, vaan että jaksaisi uskoa nekin anteeksi.
Jotakuinkin noin se vl-opetus ripistä menee, paitsi että "epäuskoinenkin" voi uskoa syntinsä anteeksi yleisestä saarnasta. Rippi on armoetu, ei pakko, ja uskoisin, että yleisestä saarnasta uskova "epäuskoinen" saa halun ripittäytyä joistain "nimellisistä" synneistä, jos se on uskomisen kannalta tarpeellista eli auttaa uskomaan.