KAHVIPIRTTI 153 /2019

Hienoa että jaksat aloittaa uuden pirtin, toivottavasti vielä kauan.
Pirtissä on lämmin tunnelma, mustikkapiirakan maun ihan tunsin kielelläni.
Taidankin thdä mustikkapiirakkaa huomenna kun leivon pullaa, tykkään pullataikinasta tehdystä piirakasta.
Marjoja olisi pakkasessa vaikka kuinka paljon, liian vähän tulee niitä käytettyä.
Odottelen parturiin pääsyä se on kahdeltatoista, sitten ajelen mökille syöttämään lintuja. Minulla kun on näitä ruokittavia nirson kissan lisäksi.
Kävelin autotallille panemaan auton lämpiämään, aurinko paistaa kirkkaasti mutta jo lyhyellä matkalla meinasi naama jäätyä kun oli kova vastatuuli ja 15-astetta pakkasta.
Onha täällä kylillä helpompaa olla, astianpesukone on hyvä olla vaikka vähän tiskiä tulee, kuitenkin päivän mittaan koneellinen.
Kunhan jalka leikataan joudun olemaan kauan keskustassa, varpaita pitää suihkuttaa ja on muutenkin helpompaa. Mökillä ei ole suihkua, on vain ulkosauna. Onneksi sentään on vesijohdot.
Syön aika paljon vitamiineja ja hivenaineita, olen miettinyt että pitäisi vähentää, lääkärin mukaan ei tarvise kun tavella D-vitamiinia.
Piimaa on auttanut siihen että hiukset on pysyneet tuuheina, tai en tiedä olisivatkohan pysyneet muutenkin kun olen syönyt Piimaata vuosikausia.
Kun katselee ikkunasta niin ulos tekee mieli, on niin kirkasta. Kylmyyttä ei huomaa ennenkuin menee ulos.
Kaisa-katti nukkuu telineellään ikkunan edessä, siitä on hyvä pitää silmällä ketä ulkona liikkuu.
Hyvää Keskiviikko päivää

Hyvää pikkulauantaita!

Pelmahdin tänne pirttiin ja niin tuli lauantainen olo. Pirtti on taas niin kaunis ja erilainen. Täytyy muistaa ostaa omaan kotiinkin keltaisia kukkia. Ne piristävät niin. Mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeella ja kuumaa kahvia, väriksi tilkka maitoa. Voi että, ihanaa istua ja nauttia olostaan.

Edellisestä ketjusta luin SkillaNin kuorolaulantaan menosta. Voi, kunpa minullakin olisi edes siedettävä ääni. Kerran sai todistukseen 7. Säälistä varmaan tai pontevuudesta, muutoin aina 6.
Urheilussa joutuvat joskus "laulukuoroon". Minä menisin mieluusti :)

Tänään muistin ostaa kukkamultaa, huomenna vaihdan ruukkuihin. Toivottavasti onnistuu mullan vaihto, joskus on joku kukkanen kuukahtanut.

Koululainen on parina päivänä käynyt syömässä koulun jälkeen. Kiitollinen ruokittava, kasvava poika.

Toivotan hyvää ja aurinkoista loppuviikkoa!

Karjalanpiirakat munavoin kanssa on herkkua, jota on vaikea vastustaa. Itse en ole leiponut yhtä kokeilua lukuunottamatta, mutta Moilasen pienet piirakat on minusta olleet ihan laadukkaita.
Hyvällä maulla on puhdas pirtti taas sisustettu, niin nätisti kaulinkin tuolla hymyilee. Kyllä Skillan'in käden ja kynänjälki on pirtin olemassaoloa kaunistaneet, ei siihen kärsivällisyyteen ja hyväntahtoisuuteen yllä monikaan.

Tännehän sitä kahvikupposensa rientää hörppäsemään, ja päivistään kertomaan. Tänään laiton päiväruuaksi possuun kassleria ja juuresmuhennosta. Se oli sitten ruokaisan täyteläistä, vain soseutettu omassa keitinliemessään hitusella suolaa, ja nokare voita!

Nämä aurinkoiset päivät kaunistavat kodinkin valollaan, iloa ja hyvää mieltä toivotan kaikille!

Kiitos SkilaN, kun olet taas uuden pirtin, puhtaan ja hienon saanut aikaiseksi!Tänne on mukava tulla varsinkin, kun
kovassa lumipyryssä ajelin juuri kotiin lähikaupungista. Tulppaneja kimpun ostin vielä kun olivat niin kauniita!
"Uusi lumi vanhan surma" sanotaan, aurinko lämmittää nyt niin paljon jo, että kun se hetken paistelee, kyllä lumetkin häipyy!
Toivotaan, että mielikki. mummon varvasleikkaus onnistuu, ja kesällä on jo terveenä!

Hyvää vointia kaikille pirttiläisille!

Iltaa pirttiin@

Olin valmistautunut pilkkipäivään. Ajoin keskipäivällä mökille teroitetun kairan kanssa. Ei ollut ilmojen herra suosiollinen. Aurinko tosin paistoi pilviverson läpi, mutta se tuulen voima mikä tuorutteli ja heitteli jään pinnan lumia paikasta toiseen. Ei ollut jäälle istumaan menoa. No, tein kävelylenkin jäällä. Istuin laiturilla ja nautin kaakaon ja kinkkuleivän. Sain pävittäisen raitisilma annoksen. Nyt pitää odottaa ehkäpä ensi viikkoon seurasvaa mahdollisuutta kalastaa.

Tramppssi näköjään tuolla aijemman ketjun lopussa. No, pölläytin tuolla toisaalla tramppaajaa, joten odotettavissa häirintää.

Sama häirikkö, ei suostu lopettamaan. Voi olla, että tuntee itsensä jalkapuoleksi ilman minua.

Ilmestyi aamulla rikospaikalle. Ei löytänyt etsimäänsä, joten kiukutteli skillaanille.

Kelpaapa tas uuden Pirtin lakkapintaisia paneeleita nuuhkia. Se on aina uudelleen koettava. Valitsen maitokaakaon kanssa mureita kaurakeksejä. Muistan samanmakuisia herkkuja ostaneeni ruotsalaisten valmistamina. Olivat samanlaisia, rapeita kauralehtiä. Valmistuksessa oli käytetty kanamunia. Herkullisia.

Tänään piti tormistautua. Johonkin edestakaisin kävelyyn sisätiloissa hukkasin arvokkaita iltapäivän tunteja. Parasta vaan tottua. Myöhemmin muistelen tätä ehkä hyvänä päivänä.
Pilkkivälineet vien kirppariin lahjaksi kun "tiilimatalasta" saa kalaa liikaa aikaa hukkimatta.

Onko kellään ollut vielä esimakua lännestä lähestyvän säärintaman mahdollisesti aiheuttamista öisistä kolotuksista ja kivuista. Heräsin yöllä kipeitä niveliä hölväämään kipugeeleillä.
Olisin hakenut bensaa kumirataspeliin, mutta joku vika siinä bensamittarissa oli kun toisetkaan eivät tankkauksessa onnistuneet.
Rauhallisin mielin lähden loppuiltaa ja yötä kohtaamaan. Huomen illaksi on kuukalenteriin, Almanakkaan merkitty uuden kuun symboli. Nyt ollaan lähestymässä kuutonta aikaa siihen asti. Ehkä se on hyvä että pitää kylmät säät aikanaan putkeen; sitten pääsemme nauttimaan kevään lämmöstä.

Aikaista huomenta, siksi, kun teen lähtöä sokkomatkalle, määränpää pimennossa, toivottavasti mukava yllätys.
Näistä sokkomatkoista on tullut hyvin suosittuja yhdistyksessämme, täyttyvät hyvin nopeaan.

Miinusnolla, noin minä toimin, toivottavasti ei kovin kovasti vaikuta sinun kirjoitteluun ja voin neuvoa, älä käy pirtissä, niin et minua huomaakaan;)
Sitä vaan on tavaksi joka väsymisen tai kyllästymisen tunteet esiin tuoda ja joskus, ehkä useinkin liikaa tulee valitettua.
Sanot että pilaan muiden kirjoitus halut, se on harmi, mutta en lupaa lopettavani sinun pyynnöstäsi, oma haluni sen joskus päättää ja ylläpito voi sen tehdä.
Jospa et pirttiin kurkisteli ollenkaan;)

Mielikki.mummo, ikäviä on nuo vaivat, vaikka vaan varpaassa, tuttu juttu, vaivaisenluu minullakin kengän oston vaikeaksi tekee.
Kaikenlaista harmia sitä tuleekin, kyllähän kenkäni oli kapeita siihen aikaan, kun muoti sitä mallia tarjosi, mutta syypää ei yksin se jalkaongelmiini ole, suvussa on kulkeutunut.

Miksi kirjoitus lakkoa ole aikonut pitää Kristiina23, eihän se nyt ollenkaan kivaa.;)
En vaihda mihinkään pirttiä niin kauan kun mukana olen, olen vastustuksista huolimatta 70 palstalla, minusta ei voi taata kenenkään ikää, voihan kertomatta olla vaikka pari kymppinen, mitä se ikä kirjoitteluun vaikuttaa, eihän pakko olisi ikää mainita lainkaan.
Ollaanhan mieleltämme kaikki nuoria;)

Moilasen piirakat tuttuja täälläkin, tahdas noin neljänkymmenen kilometrin päässä, olen siellä monesti käynyt.
Minulla on lähikaupassa siellä paistetut raakapiirakat, oikein herkkuja ja halpoja. 0,29 kappale, haluttu tuote, voilla voidellut.

Kiitos Neeassa kiitoksista, samaa mieltä kanssasi, että kiva on pirtissä pistäytyä.
Tulppaanien aikahan nyt on, kohta multaan kesäkukat on laitettava.

Perusteellinen olet kaikessa tekemisessäsi korppis, kuten tuo pilkkimään menosta kertova juttusi meille kertoo, toivottavasti kalat on syönnillään.
Kyllä minä näistä kiukuttelijoista olen tuta saanut näiden vuosien aikaan, mutta sanonta,
ei haukku haavaa tee, jos ei koira purra saa, pitää paikkansa, ohitetaan ja jatketaan.
Pahaa oloaan purkavat;)

Hurskainen kyselet kolotuksista, kyllä niistä sään vaihtuessa tunteita saa ja ei oikein mukavalta tunnu.

Nyt on lyhyeksi viestini tuleva, aika loppuu kesken, jospa vähän helpottaa ikäväksi kokenutta tämä lyhyempi viesti;)
Jaksakaa, ei anneta pienten vastoin käymisten elämää suppuun laittaa, heippa ja kivaa päivää.

Päivä kääntymässä iltaan.

Aamupäivä aina iltapäivälle kello 14.00 asti oli kaunis aurinkoinen ja tyyni sää. Sauvakävelin Nuaksen jäällä. Naapurin isäntä oli verkkojaan kokemassa. Päivän saaliina kaksi kuhaa ja yksi siika. Nuas on kuhajärvi, naapuri sanoi kuhan olevan turhan yli arvostettu kala. Pilkkipaikaksi hän suositteli mökkini vastapäisen saaren rantavesiä. Siellä olin jo avavtoja etsinyt. Hän tosin myös totesi että Nuas ei ole otollinen pilkkijärvi.

Pari tuntia jäällä. Ohi hiihtelevät ihmiset kyselivät minne olen sukset jättänyt. Siitäpä inostuin ja kun palasin mökille kaivoin varastosta kartanolle kahdet murtsikkasukset. Toiset omani vanhanaikaisila siteillä ja toiset x-mieheni kilpasukset SMS-kärkisiteillä. Join kaakaoni laiturilla jonka jälkeen ajelin Entringin kierrätykseen etsimään monoja. Siellä oli ollut urheiluvälineitten ale, joten monot oli myyty. Uusien etsiminen jää huomiselle. Eli ajattelin päivittää hiihtotaitoni tulevina aurinkoisina kevät päivinä. Haasteita riittää.

Kirpparilta löysin kaksi nivelistään taipuisaa nukkekodin nukkea, euron kpl, mikä löytö ; )

Koti matkalla kuopus soitti. Aikoi olla viikonlopulla apunani avantojen teossa.

Ihanaa on tämäkin aika vuodesta.

Noh, pelaahan se hallinto täällä.

Huomenet lumituiskun keskeltä, nollassa mittari, onpa mukava, kun ei tarvitse lähteä mihinkään.
Oikein hyvää Naistenpäivää pirtinkin naisille ja Vilppu nimisille tupla onnittelut;)
Tasa-arvo ei vieläkään ole toteutunut palkka rintamalla, mutta pienempi murhe sekin koko maailman tuskan joukossa.

Hallinto_pelaa, olet aivan oikeassa, pirtissä jokainen keskustelunsa hallitsee, mitä nyt vähän noita ulkopuolisia viestejä meinaa esiin tulla ja ne on hieman vaikeampia hallita, mutta niistäkin ohi pyyhällämme;)
Malttakaa mielenne kaikki loppuu aikanaan, toisista eroon pääsemme, mutta omasta itsestämme emme koskaan ja siinä sitä kestämistä monella onkin;)

Noista kiipeilyistä olen minä myös saanut nuhteita, et saa kiivetä verhojen laittoon, et ikkunan pesuun, mutta onkos aina joku avulias Aatu apua antamassa, ei ole.
Niinpä minäkin kiipeilen, hyvin varovainen olen ja vielä on suuremmat tuhot tulematta, mutta eihän voi elääkään yksin eläjä, jos kaikkea pitää pelätä ja varoa.
En kehuskele, mutta yritän tekemiseni ennakoida mahdollisimman hyvin ja tähän asti olen onnistunut, edelleen suunnitelmissa keväinen ikkunan pesu on, jää nähtäväksi pesenkö, vai onko kohdaltani kaikki jo ohi, ei voi tietää.

Kyllä kuha on hyvä paistokala, tai maku asioista ei voi kiistellä, omalta kohdaltani vaan tämä mielipide.
Hyvät on aikomuksesi korppis, kun sukset jalkaan laitat, kyllä sen verran muistissa minullakin asia on.

Eilen matkamme vei Suonenjoelle, paikkaan missä lasten toiminta/koti paikkaa suurilta osin omin voimin pidetään yllä.
Siellä alkuunpanijoista toinen oli taloa esittelemässä, eläkkeellä jo, mutta mukana kaikessa toiminnassa.
Viljelevät monen laista luomu kasvillisuutta ja sitä luomu tuotteena myyvät ja hevosratsastus koulu yksi eurojen tuoja ja vapaaehtoisten työskentely mahdollistaa toimintaa, hieno ja hatun noston arvoinen juttu.
Tämä eläkkeellä oleva aloittaja, on myös ollut kova hiihtäjä, vuonna 1976 voitti olympia laisissa hopea mitalin, ehkä joku muistaakin.
Antoisa matka kaiken kaikkiaan, monen moista kerrottavaa olisi, mutta näin lyhyesti nyt.

Minulla myös verenpaineen oma tarkkailut ja kokeet sen jälkeen, sain vihdoin sen verran itsestäni, että soitin hoitajalle, hän lähetteen kirjoitti kokeisiin.
Tuo vesijuoksu olisi hyvä, mutta ihoni ei oikein siitä uimahalli vedestä tykkää, yritän jotain vastaavaa polkemista oma toimisesti ja olen huomannut selkä vaivoja auttavan.
Vuosi on väliä, kun olen lääkärin oven avannut, saa nähdä johtaako kokeet nyt oven avukseen;)

Aika taitaa olla se, että linnunpöntöt olisi hyvä puhdistaa, mutta siinä on se mutta myös hurskaisen kohdalla, kun ei pitäisi kiipeillä.
Kyllä ne taitaa linnut osata sitä entistä pesää ulos kantaa, jos et vaikka puhdistaisikaan tällä kertaa.
Hankalaksi se elämä menee, kun pitäisi tehdä ja kuitenkin olisi jätettävä tekemättä, siinäpä pulma.

Lumipyry lakkasi ja minulle tulikin oiva keli mennä lähikauppaan varaston täydennykset hakemaan.
Oikein rattoisaa päivää, nauttikaa olemassa olostanne oikein hyvin;)

On olemassa pirtin vakio kävijät, sopuisat viestit ja sitten nämä jotka ilkeillen pirtiin kirjoittavat, eivät halua sopuisaan viestittelyyn ryhtyä.
Osasinko ymmärrettävästi vastata;)

Olen myös sitä mieltä että pirtin vakiokävijät eivät ilkeile. Tänne voi vapaasti kirjoitella, jos ei pidä pirtin tunnelmasta ja etsii vain vikoja niin on kummallista että pitää väkisin tunkea ilkeilemään.
Valinnanvaraa netissä riittä, varmaan jokaiselle löytyy jotain jossa tuntee viihtyvänsä.
Hienoa että Skillan on jaksanut luotsata pirttiä vuosikausia, hän on pirtin tunnelman luoja.
Toivon todella että Korppiksen jahtaaja viimein kyllästyisi, luulisi elämässä olevan tärkeämpiä asioita.
Olen oppinut sivuuttamaan ilkeät viestit kokonaan.
Viime yönä tuli taas lunta, vieläkin satelee hiljakseen.
Olen keitellyt Inkiväärijuomaa, sitä hörpin joka päivä, lieneeköhän sen ansiota että flunssa on pysynyt poissa.
Olen miettinyt ankarasti että lähtisikö vielä muutamaksi päiväksi mökille kun jalkaleikkauksen jälkeen tulee pitkä tauko.
Vein roskat ja katselin paljonko lunta on tullut, ei oikein huvittaisi lähteä kahlamaan lumessa. Onhan tässä päivää mietiskellä.
Hallituskin kaatuu, Sipilä on jättänyt eronpyynnön. Seuraan mielenkiinnolla mitä kansamme edustajat puuhailevat. En nyt politikoi tämän enempää, pidän Ylen sivut auki, sieltä tulee koko ajan uutta tietoa.

Hyvää viikonloppua kaikille.

Nyt ei auta, pitää ihan Pirttiin kirjoittaa, kun hallitus sillai meni ja kaatui. Korkealta romahti.
Siitäs nähdään, kaatuvat ne nuoremmatkin, ja kuten Skillan sanoi, wanhana joutuu kiipeilemään tikkailla paljon enemmän kuin nuorempana, sillä eipä ole apua tarjolla, kun korkeuksissa pitäisi jotain tapahtua.
Olen ennakoinut tilanteet niin, että minulla on kolmet tukevat tikkaat eri puolilla huushollia, niin että ei tarvitse kaukaa apua hakea, kun ei ylety.
Hallitukselle ei tikkaita löytynyt. Olen kaiken aikaa ihmetellyt, miksi sotesta tehtiin sellainen paketti, ettei se mahtunut eikä pysynyt millään pöydällä. Olisivat pilkkoneet sen osiin ja ratkaisseet pulman kerrallaan.
Nyt joutuvat sen tekemään kuitenkin.

Lumet sulaa. Kun eilen malttoi jättää lumityöt tekemättä, niin voi iloiten todeta, että niistä ei enää tarvitse huolehtia. Ollaan lämpöasteilla taas. Nyt maistuisi kahvi.

Aikamoinen rytinä onkin tänään käynyt, kun hallitus näin loppumetreillä kaatui. Olisi säästynyt paljon vaivaa , aikaa ja rahaa, kun olisi suosiolla uskottu, ettei kahta noin isoa lehmänkauppaa voi koplata, maakuntauudistusta ja soten valinnanvapautta. Yksityisten hoivabisnesten karmeat väärinkäytökset lopulta saivat kansan tajuamaan tuollaisen uudistuksen mahdottomuuden eikä edes säästöjä olisi syntynyt. Hoito- ja hoivasektorien ei kyllä kuulu ollakaan ensimmäisiä säästökohteita, ei koulutuksenkaan, kansalla lienee suuri yksimielisyys näistä puoluekannasta riippumatta.

Valmistin jäätelökahvia näin naistenpäivän kunniaksi, jospa Makriinalle ja muillekin piipahtajille maistuisi. Vaniljaäätelöä korkean lasin pohjalle, päälle vahvaa suodatettua kahvia , pinnalle vielä vaahdotettua maitoa , tummaa täyteläistä suklaata pari palaa lisäksi.

Inkivääriä minäkin olen nyt talven flunssa-aikaan käyttänyt , uuttanut teetä, maustanut sitruunalla ja hunajalla. Raastan muutenkin vokkiruokiin ja saatan pieniä lastuja lisätä voileivän päälle. Oikein tuntee, kun lämpö leviää jäseniin, hengitystiet aukeavat.

Sohjokeli tänään, vähän loskaa jouti työntelemään pihasta, rännien ja purojen lirinääkin kuuli , sointui hyvin palokärjen kevätrummutukseen. Meillä ei katolle saa nousta ilman turvavaljaita, on totuttu purjehtiessa niitä pitämään. Mies kuitenkin puhdistaa linnunpöntöt tikkailta käsin , ja sattuipa pehmeä periksiantava mätäs tikasten alle, joten ne lähtivät kallistumaan sivulle kuin hidastetussa filmissä, ei auttanut vaikka kuinka kiljuin "varo". Onneksi alastulopaikkakin oli pehmeää mätästä ja muurahaispesää, olisi siinä toisella puolella kivikin ollut.

Iloista naistenpäivää ! Näyttää olevan upea ruusukimppu pöydällä, kukahan tuonut ...

Iloista naistenpäivää ystävät.

Ruokien valmistuspäivä. Jauhelihakeittoa kuopukselleni. Savulohipiirakaa ja kinkkupiirakkaa iltapaloiksi. Tulossa myös P.n kuopus kolmen koiransa ja ystävättärensä kanssa, mutta onneksi yöpyvät pojan mummolassa. En halua koiria ainakaan tänne alakertaan hötkyilemään. On tosi ikävää, että koirat jäkaa meitä. P.n lapset ovat koiraihmisiä, mutta minä ja lapseni emme. Onneksi asiasta ei ole tullut isoa ongelmaa sillä koirat tänne tullessaan oleskelevat pojan äidin sukulaisten luona.

Katolle nousu on ollut puntarissa. On kuitenkin otettava huomioon, että katolle en nouse. Vanhalle bitumikatolle nousin ja ihastelin ympäröiviä näköaloja, mutta 2015 rakennetulle uudelle peltikatolle ei minulla ole asiaa. Nousen vain telineelle, josta yletyn puhdistamaan lehdet räystäskouruista. Kesämökkini on matala, rannan puolelta hieman korkeampi. Siellä käytin rakennustikkaita puhdistaessani rännejä. Poikani puhdistavat yleensä kaikki katot ja rännit. Saunamökin rännejä en ole ikinä puhdistanut se olisi jo riski.

Onhan mökillä paljonkin töitä joita kaupunkilaistuneet, luonnosta vieraantuneet ihmiset eivät taida. Ikäni erilaisia töitä tehneenä en erittele miesten ja naisten töitä. Kaikenlaista kokeillessani olen tullut siihen tulokseen, että iso osa töistä onnistuu. Nyt vanhempana turvallisen puuhastelun edellytyksena on tarkka töiden suunnitelma.

Täällä olivat taas tiet sulana ja pihastakin oli lumi poissa.

Kaikki tapaamani ihmiset olivat kevättunnelmissa, paljon iloisempia kuin eilen
kylmänä viimapäivänä.
Me seisoimme kauppamatkalla juttelemassa tuttavani kanssa pitkään.

Lämpötila sahaa 0:n yli ja ali, huomenna ollaan taas pakkasella.

Onnellista oloa Kahvipirtin lämpimään!

.

Kiitos Skillan tunnelmallisista aamunavauksista hyväntahtoisessa kahvipirtissä! Kaikkea parasta teille toivoo Ande2

Lauantai aamua ja viikonloppua, nämä viikot vierivät sillä vauhdilla joskus tuntuu , että joku päivä yli hypätään.
Eipä voi valittaa ajan hitaasti kulumisesta ja pitkistä päivistä,, ei edes ehdi yksinäisyyttä tuntea.
Yhden asteen lämpöä mittarissa ja nimipäivä sankari on Auvo, onnea!

Kiitos Ande2 mukavista sanoistasi, mukava että piipahdat elon merkkejä meille kertomassa, hyvää jatkoa sinulle;)

Kyllä se kevään tulo tiedossa on ja ihmisten kasvoissa jo hymy herkemmin pysyy, kummasti sitä tuota luonnon kulkua tulee seurattua.
Minä olen katsellut varis herran ruokailu tilanteita, melkein viikon on joka aamu tullut kuolleen oravan tarjoamaan ruokapöytään.
Tuonne lumihangelle päätyi oravan viimein matka, ja tämä varis on sen hävittänyt kokonaan.
Viisas lintu, kun paikan osaa kohdentaa ja siitä sitten aterian nauttii, näin luonto jälkensä korjaa.

Mökilläni oli hyvät rautatikapuut, mutta en muista kiivenneeni katolle, huopakatto oli ja ei rännejä ollut, en muista olisiko kattoa puhdistettu ollenkaan, ei siellä kyllä roskia näkynyt, lie hyvät haltiat homman hoitaneet.
Sellainen näin jälkeen päin ajatellen melkoinen uhkarohkeuden teko minulta, kun maalasin taloa ja matala harjaosuuden pääty oli maalattava.
Mieheni tekemille kapeneville puutikkaille kiipesin maali pöntön kanssa ja nyt ajatellen asiaa kauhistelin,
Putoaminen olisi ollut kohtalokasta, kun kivinen ja epätasainen alusta mihin tikkaat asettelin, mutta enkelit oli mukanani, muuta en voi ajatella.
No olinhan vähän nuorempi, aikaa siitä jo viisitoista vuotta.

Mielikki.mummolla jännittävät ajat, kun leikkaus lähestyy, uskon että kaikki hyvin menee ja kesällä jo kevyin jaloin mökillä touhuilet
Hankalaa varmaan vähän aikaa mutta kestää sen, kun tietää helpotuksen olevan seurauksena.
Minä en ole koskaan leikkauksessa ollut, en nukutettu, tosin kaihi leikkaus on läpi käyty, mutta se kohtalaisen helposti sujui.
Vikoja kyllä löytyisi leikkaukseen asti, mutta ajattelen, että yritän näin päästä elämäni loppuun.
Pakotuksia ei ole ja liikkuminen jotenkin sujuu, sillä menen.

Tuo hallituksen ero aika erikoinen tapaus, kun näin tipalle jäi, mielipiteeni pidän nyt sisälläni, ihmettelen kylläkin.
Isot euro määrät tähän soteen kulutettiin, asiantuntijoita joka lähtöön, kokouksia kokouksen perään ja varmaan ei alennuksella kukaan näitä talkoita tehnyt.
Ihmetellään ja kuunnellaan kyllästymiseen asti sitä, miten päättäjät hommiaan hoitaa ja takaavat oman elämänsä.

Ramoona ihanan jäätelön meille valmistit, vesi kielellä sitä täällä livenä tunnustelen ja makustelen, jäätelön ostoon kai lähdettävä;)
Inkivääriä minä myös ostin, kun täällä siitä keskustellaan, raastoin leivän päälle ja hieman kirpakalta maistui, mutta hyväksi sitten lopuksi koin ja nyt sitä herkkua, tautien tappajaa rupean käyttämään.

Totista puhetta hurskaiselta, kyllä ne pöntöt olisi siivottava, salmonella leviää, jos lintujen hommaksi jää, olen kyllä nähnyt sellaisen pöntön, jossa jo tarvikkeet suu aukon kohdalla ja siihen vaan lintu munat muni.
Ei kovin turvallinen ja lämminkään paikka ollut, kai asuntopulan vuoksi näin teki;)

Onhan niitä vahinkoja ammattimiehillekin sattunut, että ihan syyttä ei varotella, uhka rohkeus joskus tuhoon johtaa.
Sitä vaan aina ajattelee, että kyllähän minä selviän, näin on onnen myötäjäinen mukana ollutkin, mutta eteen päin ei voi tietää mitä tapahtuu.

Nyt tuli lumisadetta, tai räntää paremminkin, ei kiva ulkoilu päivä ollenkaan, mutta pidetään tupa päivä;)
Viihtyisää päivää tahoillanne, lepokin päivän hyväksi saa;)

Aurinkoista huomenta!
Kyllä sitä on tullut oltua yltiöpäinen, minäkin. Harjakattoisen navetan katolla menty päästä päähän. Ukin ja mummon talon katolle kiivetty. Aikuisiällä turhin lienee ollut laskuvarjoliito moottoriveneen perässä.
Ymmärrys kuolemattomuudesta tuli vasta lähes kaksikymmentä vuotta sitten syövän tehdessä pesänsä. Nopeasti sen unohti, mikä lieneekin elämän jatkumisen kannalta tärkeää. Nyt veljen sairastaessa olen ollut kiitollinen Suomen korkealaatuisesta terveyden/sairaudenhoidosta.
Toivottavasti tuo soten kaatuminen terävöittää terveydenhoidon uudistamisen tarvetta järkevästi. Uudistamista tarvitaan varmastikin väestön ja yhteiskunnan rakenteiden muutosten myötä.

Eilen tein matkan kaupunkiin ja ostin hiiliä, lyijyä, lehtiöitä jne. Valon määrän lisääntyminen virkistää myös harrastamaan.

Iloa viikonloppuunne!

Se eilinen naistenpäivä jäi minulta pirtissä käydessäni huomioimatta. Sikäls huono juttu ettei näitä enää niin monta 8.3 päiväYksiä ehkä tule. Ylävitoset edes palstan naisille näin päivää myöhässä.
Meillä päin vielä näkyy näitä mansardityylisiä talojen kattauksia muutama harva. Ne ovat poikkeuksetta ennen sotia rakennettuja.

Sodan jälkeen ns. rintamamiestalot tehtiin aina jyrkkäkattoiseksi. Lumet niistä tulee vahdilla alas ellei erillistä lumiestettä ole asennettu. Minäkin teetin sellaisen. Kallis mutta hyvä ja tarpeellinen.
Toistaiseksi vaan takapihan puolelle. Lumen joutuu potkimaan siitä saappailla alas. Huoltotyöt näillä kirkkokattoisilla taloilla ovat vaaralliset.

Toimettomuus vaivaa. Pienet sisä-ja ulkotyöt vievät ajan nykyään. Sitä se ikääntyminen teettää. Terveyskeskukset ovat ylikuormitettuja. Koko maahan levittäytynyt terveystalo Mehiläisen yksityiset lääkäripalvelut ovat hintavia, mutta pakko niihin on päätyä.

Voihan Sote saa vaan ihmetellä. Sen rakentaminen siirtyy vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Ounailen että Keskusta tulee hyötymään kun pääministeri Sipilä pisti pelin poikki. Jopa hallituskumppanitkin ihmettelevät pelin rajuutta, hallituksen eronpyyntöä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Sunnuntai aamua ja sen hiljaisuudesta taas mainitsen, vaikka on mukava seurata elämää ulkopuolella kodin, saa siitä tarpeekseen arkena, tämä pyhä juhlaksi muodostuu varsinkin nämä aamu hetket.
Lunta sataa kuinkas muuten, no entisiä on jo paljon sulanut, joten lisää sopii.
Kaksi astetta mittari pakkasen puolella, Aurora juhlii nimi päiväänsä, onnea!

Raisuja olette olleet raakile.vielä ja Kristiina23, minä tyttöjen leikeissä vaan viihdyin.
Olin lapsena varmaan aika kiltti, sen mikä muistikuva on jäänyt, sitten nuoreksi tultua, äitini ainakin sanoi minun olleen turhamainen, no tykkäsinhän minä vaatteista, kun niitä rupesi vihdoin saamaan.
Korkokengillä tipsuttelin ja muodin mukaisesti yritin vaatteitani ostella sen mihin rahat riitti.
Kai sitä jotenkin huomiotakin sai, sitä en muista.

Voin ihan kuvitella Kristiina23 navetan katolta laskettelemasta, varmaan mukaan olisin tullut jos se olisi ollut mahdollista, ne katothan oli matalampia.

Hiljaiseksi tuo syöpä sana vetää, siskoni kuoli syöpään ja kaiketi tauti minunkin mieltä rasittaa, yritän valmistautua ajatukseen, että sen vielä joudun kokemaan.
Neljän päivän verenpaine mittaus käynnissä ja sitten kokeisiin., ei mitenkään hälyyttäviä ole paineeni, tasaisena on pysynyt, sydän tykyttää vähän liikaa.
Kyllä tuo Sote niin sekavalta kuulostikin, että toivotaan yksinkertaisempaa ratkaisua tulevaisuudessa, jos nyt joskus jotain aikaan saavat.
Maksettu tästä uudistuksesta on kyllä reilusti, jospa uudet valmistelut hintaa tasoittaisi.

Hurskaisen olisi aika tunnustaa itselleen, että ei tarvitse aina olla tekemässä jotakin, lepoa vanha ihminen tarvitsee;)
Kyllähän sen ymmärtää, että tekemistä aina omakoti talosta löytyy, mutta jospa tekisit vaan ne välttämättömät.
Toisaalta sinä olet varmasti niitä ihmisiä, joille työn teko on elinehto, et osaa jäädä laakereilla lepäämään ja hyväkin voi olla, sillä vierivät kivet ei sammaloidu, näinkin sanotaan;)
Itselläni koen tuon saman vaivan, vai olisiko se levoton mieli, joka ei osaa rauhoittua, aina jotakin uutta on tapahduttava.

Tänään ei kuitenkaan mitään uutta tiedossa, lopettelen noita sairaalaan meneviä tossuja ja pipoja, kertyikin aika kiva läjä.
Lihapullataikinan teen ja siitä sitten pakkaseen monen kerran aterian päätarpeet.
En ole viikkoon perunaa syönyt, nyt tekee mieli ihan keitettyjä perunoita, ruusukaalia lisukkeeksi ja valmiiksi nuijitun pihvin paistan.
Vispipuuroa myös en ole aikoihin tehnyt, nyt siihenkin mieliteon tyydyttämiseen aion ryhtyä.
Eiköpä näillä nälkä lähde;)

Lepäilkää ja nauttikaa, tehkää maukasta ruokaa ja hengen ravintoa sitä tarjoavilta kanavilta,, eiköhän näin tehden päivä iltaan päästä.

Erilaisten vilkas viikonloppu meidän kahden hiljaiseloon

Olin lauantaina aamupäivällä kuopuksen kanssa mökillä pilkkireikiä jäälle kairailemassa. Teimme kolme reikää, joista viimeisen peitimme tyroksilla ja lumella, jotta kun arki koittaa ja aurinko paistaa pääsen pilkkimään.

Sillä aikaa oli P.n kuopus tyttöystävineen saapunut kolmen koiransa kanssa kaupunkiin.

Palattuani kotiin nuoripari koirineen olivat ulkoilemassa. Olin pettynyt nuoret eivät olleet ottaneet palaakan piirakoista joita heitä varten olin tehnyt.

Syy selvisi kun palasivat omat eväät kassissa takaisin. Vegetaristeja, ei mitään eläinperäistä, jopa niin, että maitotuotteetkaan ei kanamunatkaan kuuluneet heidän ruokavalioon.

No, mitä tuon nyt ottaisi.

Onneksi omani ovat kaikkiruokaisia vaikka miniät ovat ruoka-aineissa rantumpia.

Koiriin totuin, mutta en haluaisi niitä kotiini. Uskomaton sähellys, tuntui, että kolme koiraa ovat työläämpiä kuin kolme lasta. Ei tosin ole kokemusta. Mitähän sitä tänään?
Pilvipoutaa, harmaata. No, josko puuhastelisi jotain sisällä.

Kyllä minäkin lapsena ja nuorena olin uhkarohkea. Laskin mäkeä sellaisista paikoista mihin veljet eivät uskaltautuneet.
Kerran kaaduin tosi pahasti, suksi katkesi ja polveen tuli vikaa. Liikkasin pitkään, ei silloin hevin lääkäriin viety.
Nyt vanhempana sama polvi taas alkoi oikutella, se leikattiin reilu kolme vuotta sitten. On muuten parempi mutta hermosärkyä jäi, se haittaa nukkumista.
Meilläkin lähisuvussa on yksi vegaani ja useita ruokarajoitteisia. On keliakiaa, laktoosiintoleranssia ja ties mitä.
Onneksi tytär jälkikasvuineen voivat syödä normaalisti.
Minä olen kissa-ihminen, tyttären porukalla on koira, se on minun makuuni aika levoton. Vienkin kissan mökille kun koira tulee käymään, voi tulla tappelu jos ovat samassa asunnossa.
Varvasleikkaus lähenee uhkaavasti, Perjantai-aamuna anivarhain on lähdettävä.
Kaveri otti vapaata töistään, hän vie ja hakee minut, on myös katsomassa perään Sunnuntai-iltaan asti. Eivät päästä kotiin jos ei ole ketään kaverina.
Toivon että kaikki sujuu hyvin ja ensi kesänä kävelen jo normaalisti.

On varmaan hankalaa kun jalattomaksi menee joksikin aikaa? Jalat ei itselläni ole reistailleet, rasitusvamaa podin tosin liiasta kävelystä.

Räntäsadetta ja vuoroin aurinkoista on viikonloppu ollut, muistelin tässä hääpäiväämme 10.3 lasten isän kanssa. Nostalgisia muistoja tulee mieleen, vihkiminen Hels. Vanhassa kirkossa, ja muutto Katajanokalle.

Katselin valokuvia talvitakistani, jossa oli sinikettu helmassa ja hartioilla, muhvikin oli samaa tuuheaa karvaa.

Varhain menehtyi ensimmäinen mieheni, mutta onneksi lapseni on saaneet pitää edes minut näinkin kauan. Yhdessä muistelimme tänään menneitä aikoja, häävalssinikin oli Ivanovitsin "Valssi menneiltä ajoilta"

Nyt loppu- uutisiin ja isitten llan filmiin 5, haaksirikosta, heippa!

Lapset ovat lähteneet eri puolille Suomea, ikävä kulkee perässä.

Olen saanut kokea viikon lopulla vastusteluistani huolimatta uuden kokemisen arvoisen ihmeen. Koirat ovatkin ihania.

Keskityin tänä iltapäivänä nukkejen tekoon. Taiteilijaperhe on nyt koossa. Nauroin figuureilleni, ne ovat huippu humoristisiä.

Isä Hermanni on saanut P.n piirteitä, äiti Aira Samulinin (jonka koen sielun siskokseni). eli omia piirteitäni Aira nukke kantaa. Kuudesta lapsestamme siirtyy piirteitä oleviin ja tuleviin uusiin nukkeihin. Lastemme monipuoliset harrastukset antavat uusia ideoita

Huumori taiteen tekemisessä on koko kehoa hyväilevää höyhenen kutitusta..

Hyvää yötä, takana luovan tekemisen päivä.

Kova pyry taas ja niin kylmä tuuli, ettei ulos nyt tee mieli lainkaan!
Pyykiä laitoin koneeseen, se vain, että on niin monenlaisissa lämpötiloissa pestävää, että tulee ainakin kolme koneellista, vaikka eivät täysiä olekaan.
Miesten kevyet villasekoitteiset paidat ja jotkut kauluspaidatkin kestävät vain 30 astetta, toiset kauluspaidat 40 astetta ja valkopyykki sitten 60.70 astetta.

Kyllä täytyi nauraa, kun luulin, että sinne Kristiinan läheisyyteen on tullut uusi tavaratalo, kun hän puhui, että " täytyy käydä Kristiinan Valinnassa", sitten hän kertoikin se kaupan olevan autonsa takaosassa! Mukavat jutut piristää! Kiitos Kristiina!

Menin joku aika sitten keräyslistan kanssa erääseen taloon, jossa vanhempi rouva asui ja ihailin siellä tosi kauniita kukkia, rouva sanoi, että "Niin, ja ajatteles, niitä ei tarvitse edes kastella!"
Ne olivat tekokukkia, mutta niin aidon näköisiä! Tuohan on viisautta silloin, kun liikunta oli hänelläkin jo huonoa, silti koti pysyi kauniina!
Kahvin perässä tänne nyt tulin, että otanpa kupposen kuumaa ja mitähän sen kanssa, täällä on niin runsas valikoima, ai otan kurkkukinkkuvoileivän, kiitos!

Hyvää viikkoa kaikille!
joita oli ikkunalaudalla

Tulipa hassu lopetus, nyt täytyy itsekin nauraa, en tiedä mistä tämä kone heitti tuon viimeisen lauseen? Ikkunalaudalla meitä tuskin ketään lienee, kone vähän pilailee!
Ei anneta sen häiritä!

Minäkin odotan Skillanin aamun avausta. Vaikka en ole ollut kauan pirtissä niin se on tullut tärkeäksi.
Aika tapahtuma köyhä päivä.
Ulkona on pakkasta vaikka aurinko paistaakin. Keitin inkiväärijuomaa, alan uskoa että se pitää flunssan loitolla kun olen säästynyt siltä tänä talvena.
Neuvoin tänään tytärtäni tekemään inkiväärijuomaa vävylle kun hänellä on usein flunssa, tytär taas sairastuu hyvin harvoin.
Ainoat kotityöt jotka kiinnostaisivat ovat ruuanlaitto ja leipominen. Alkaa olla pullaa pakaste pullollaan, eilen tein laskiaispullia, onnistuivat hyvin. Tänään keitin pinaattivelliä, panin osan pakkaseen ja vispipuuroa tein myös kun on marjojakin käytettävä.
Siivoan kyllä tarpeen mukaan mutta en voi sanoa tykkääväni hommasta.
Pitänee ottaa ompelukone esille, jotain pientä korjattavaa on taas kertynyt, siinä kuluu aika nopeasti. Voisihan jotain ommellakin, saumuri pitäisi huoltaa ensin, on päässyt välillä pölyyntymään.
Kankaita olisi vaikka miten paljon, tulee osteltua jos näen nättiä kangaspaloja.
Toivottavasti taas huomenna nähdään Skillanin aamun avaus.

Ihmettelin myös, kun SkillaN ei ole aamunavausta tehnyt!
Toivotaan, että pian saapuu! Eikä mitään hätää hänellä ole.

Iltaa@

P. Lopetti huolehtimatta minusta kun oli polttaa talonsa ; ) Niin, älkää heti pahinta pelätkö. Minulla on mielikuva, ertä skillanilla oli joku meno tänään.

Olin keramiikkaa tekemässä. Olen suunnitellut tekeväni kasvokuvan savesta. Yleensä ensin tehdään kipsipohja ja sitten savea kipsipohjaan ja kuva yhdistetään alustaa. Minäpä tein ensin aluslevyn sitten lätkäsin kaulitun savilevyn kasvoilleni, muotoilin ja laitoin sanomalehtiä, nenän, leuvan, poskipäiden ja otsan alle ja yhdistin alustaa. Otin selfien ja aloin hienosäätää muotokuvaa. Kieltämättä olin tyytyväinen tekeleeseen. Porukkaa huvitti tekniikkani, mutta kun näkivät lopputuloksen olivat hämillään. Nyt vielä poltto, värien lisäys, lasitus ja loppupoltto. Lopputulos on aina yllätys.

Tein vielä pääsiäisnoita-akan ja lähdin kaupan kautta kotiin. Kotona huomasin, että nenänpäässä oli savea.

Muuten kun otin savimassan kasvoiltani, iho tuntui ihanan viileältä ja raikkaalta.

No, pian kohti unimaailmaa.

Kokeilen, Suomi24 ei suostu lähettämään viestiäni, "lähetys virhe".

Huomenta, jospa nyt onnistuisi.
Eilen todella kaksi kertaa viestin kirjoitin ja aina hyrrä vaan pyöri ja tuli teksti "lähetys virhe".
Oikein mukavalta tuntuu, että kaipaatte aamu juttuani, kaikille se ei niin haluttu ole, mutta jatketaan jos sallivat.
Kaunis pakkaspäivä vaihteeksi, viisi astetta pakkasta, Reijo onniteltavana tänään, onnea Reinot;)ei tossut.

Kaikilla tuntuu olevan muistoja "rajuista" lasten leikeistä kumminkin ja kiva kun muistoja mieleen tulee, minulla ei noin rajuja kuitenkaan, kerran ajoin jarruttomalla pyörällä ja ojasta itseni löysin, ei naarmuja kummempaa seurannut.

Mielikki.mummo on varautunut leikkauksen jälkeiseen aikaan, helppo on pakkasesta ruokaa ottaa, kun huonommin liikkuminen onnistuu, jyvä että apujoukot valmiudessa.
Kyllä se kuusi viikkoa pian menee, kun seurailee elämää telkkarista ja lukemisesta muistaakseni tykkäsit.
Minulla varmaan samat korjaukset olisi edessä, mutta yritän siirtää, olen aina jättänyt omat vaivani hunnigolle.

Neeassan hämmästelyihin minä myös nauraen yhdyn, aika hassua on, kun ei erota tekokukkia oikeista, kyllä ne niin oikeilta näyttää, samoin tuo Kristiinan valinta kauppa on hymyn huulille nostava, kunhan vaan ei tuotteet jäädy siellä.
Kai minä sellainen mummo hahmo enemmän olen kuin äiti, mutta kaikki sopii.

Korppis taitojaan kertoilee, mahtavia ovatkin, en kykenisi moiseen.
Varmaan ihastelijoita on nukkekotisi ympärillä, kun nukeille osaat vielä tunnistettavat muodot luoda.
Onhan se yhtä kasvojen hoitoa tuokin, jospa ei kalliilla tarvitsekaan hoitoja ostaa.

Hurskainen kello määrää tarjoili viestin laittamiseen, kyllä jokainen voi laittaa viestiä minun mukaan tulosta tai tulemattomuudesta huolimatta ihan milloin vain, tämä vaan on tälläiseksi muodostunut ajan kanssa.
Omat mokat suututtaa, mutta suutu sitten itsellesi, mitä se auttaa;)

Minun häävalssini oli Kultaa ja hopeaa, toisena Kyllikki valssi, jotenkin sopi, kun olen Kyllikki toiselta nimeltäni.

Yleensä kerron jos pitkään aion poissa olla ja numerokin on ystävällä, se on sitten eri asia kokeeko tarpeelliseksi mitään ilmoittaa.
Kyllä nämä koneen ja Suomi24:n ongelmat minua useimmin estelee.

Nyt jännään kuinka käy, lähteekö viesti, talvista päivää toivotan, vielä näkyy jatkuvan talven merkeissä.

Aurinkoinen kirpeä kevättalven päivä on aluillaan, hankiaiset kutsuvat, aurinkolasit ehdottomasti silmien suojaksi. Mieleen tulee lapsuuden laulu, itsensä Z. Topeliuksen runoilema :

Paju pieni uinahda,
Viel' on talven tavat.
Ruusu, lilja, kanerva,
Koivu uinahtavat,
Paljo aikaa tarvitaan
Kukkaa saamaan pihlajaan.
Paju pieni, uinu,
Viel' on talven tavat.

Pitkää viikonloppua vietettiin pikkuveljen kuusikymppisillä, ihanaa oli tavata koko sisarussarja puolisoineen, yhdellä on ensi kuussa toisen kierroksen häät. Kemut oli kylpylässä, jonne meistä monet jäivät viettämään hemmotteluviikonloppua, mekin vasta eilen kotiuduimme. Nyt on rentoutunut olo hierontojen , hemmottelujen ja vesileikkien jäljiltä, ja saipa sydämen kyllyydestä tanssiakin. Itse olen ollut karussa pyöreitä synttäreitäni, samoin mieheni, mutta järjestämme kotona puutarhajuhlia , isompiin on otettu pitopalvelukin.

Nyt ulos aurinkoon, aurinkoista mieltä kaikille !

Nyt se onnistui vihdoin. Istuin Nuaksen jäällä uittamassa värikoukkua. En minä kalaa saanut, mutta toteuttin haasteen ja onnistuin siina oli pääasia.

Huomiseksi on luvattu kaunis päivä, joten minut löytää jäältä pilkkimästä. Pilkkikoukua ajattelin hiukan tuunata. Josko huomenna edes yhden kalan saisin narrattua avannosta ylös se riittäisi, mutta sekään ei ole tavoite vaan ulkona auringossa oleminen. Näin ihanilla ilmoilla en pystyisi sisällä istumaan. Harmaat päivät ovat sisätöitä varten.

Tänään on ollut taas vastoinkäymisiä, onneksi olivat tilapäisiä.
Pitää sanoa että olen joskus liian hätäinen ja asiat alkavat mennä mönkään.
Ensi uudemman tietokoneen kuvaruutu pimeni, sen se teki kerran aikaisemminkin. Ei auttanut mikään. Sitten otin vanhemman läppärin esiin jota en ollut käyttänyt ainakaan vuoteen, sekin pysyi pimeänä.
Tässä vanhemmassa koneessa on sellainen vika että kuumenee jos on kauan auki, muuten pelaa hyvin jos ei hätäile.
No niin, ihmettelin mikä on vikana pitkän ajatustyön tuloksena huomasin että töpseli ei ole kunnolla pistorasiassa, jopa kuva tuli.
Uusi ongelma edessä, Reitittimen salasana oli unohtunut, sitä tarvitsee harvoin, olin vaihtanut alkuperäisen muka helpompaan.
Ei onnistunut vaikka kuinka yritin, soitin DNA-tukeen, sieltä tuli apu.
Jo katsos kummaa se toinenkin läppäri heräsi eloon :D
Vähän ompeluhommia ja koneiden kanssa taistelua, siinäpä päivä onkin vierähtänyt.
Perjantai lähenee uhkaavasti ja varvasleikkaus on edessä.
Ajajttelin jo välillä että jossain välissä on mentävä ostamaan uusi tietokone kun joudun olemaan sisällä leikkauksen jälkeen, vaan eipä tarvinnut.
Olisi minulla vielä tabletti mutta en ole oikein ihastunut siihen, elokuvia joskus sillä katselen.

Täällä on nyt tyytäväinen mummo ja kissa

Illan hämärissä!
En ole Pirtissä muutamaan päivään vieraillut... no joskus hätäisesti lukaissut.
Ehkäpä nyt paremmin pistäydyn, kun asiamme ovat käännähtäneet parempaan.
Sairaalavierailujani ei enää tarvitse tehdä, kotouttaminen on tehty. No...jäähän
sitä huoltohommaa;) Kuitenkin eteenpäin meno, kohentuu ajan kanssa.

Onhan tässä ollut aikaa ajatellakin. Tulee mieleen "tärkeysjärjestykset", kuinka
aikaansa viettää. Olen tässä nähnyt kaikenlaista sivusta seuraten. Vaikka en
ole kirjoitellut, olen koettanut seurailla maailman menoa, myös kotomaamme
touhuja ja vilkaissut väliin keskustelupalstojakin. Sekalaista...olkoon enempi
toiseen kertaan.
Tänään oli valopilkkuna aurinkoinen päivä. Ihan istahdin asiareissullani
bussipysäkin katoksen penkille aurinkoa ottamaan. Eikä maalaamaton puupenkki
aurigonpaisteessa edes jäätävältä tuntunut.
Eiköhän tässä olekin ilmoittautumisen verran. Katsellaan...

Mukava kuulla ynnämuun elämän helpottuneen sairaala käyntien osalta. Onkin tuntunut hieman oudolta monen tutun kirjoittajan jäädessä pois.

Lukuinnostus on taas vallannut minut näinä päivinä, viimeinen kylmä kausi kai sitten ensi yönä, ja pääsisi kevätsäät alkamaan. Tutut Kesäheinäläiset kirjoittavat Facebookissa kaipaavansa jo kovasti mökeilleen, muistan itsekin saman. Kausihan avataan 31.3 jo, joten eipä kauaa tarvitse odottaa !😀

Mukillinen kuumaa kaakaota sopii näin iltajuomaksi, kahvin join tutun kanssa jo iltapäivällä.

Leppoisaa iltaa pirttiläisille!

Tänään tiistaina ei päiväpostia jaeta, kuten tiistaina ei nykyään yleensäkään. Olen vielä parerilehtien tilaaja. Yli 860 € vuotta kohden. Laitoin jo kampetta päälle kun solalle ja ryhmäpostilootalle aamulla uskalsin.
Tummaa maalattua pellikattoa kai aurinko lämmitti kun viime sateen rippeet tulivat ryminällä rappusille. Jäisinä. Kova kolina olisi varoittanut just silloin rappusille astumasta.

Auringosta ei tänään näkyny vilaustakaan. Tuulta ei ollut paljoa, mutta kyllä se kevättalviselta naamalle ja paljaille käsille tuntui. Laitoin lämmityskaapelin riisipussin keulaan.
Kaukimmaiselle linnunpöntölle on matkaa 1½ kilometriä Kevytkin alutikas on hankala polkupyörällä kuljettaa.
Hanki kantoi avo paikoissa. Sain ne kaummimmaiset tehtyä. Iso huolenaihe vajeni. Kuitenkin jäljellä ehkä kymmenmonta huollettavaa. Pitäisipä tämän viikon vielä sään kylmänä.

Minulle on yllätys että Ynnämuu on kuntoutumassa. Ajattelin ettei hän ihan skarppina viime viesteissään mielestäni ollut.
Meillä jäljellä olevia kahta nuorempaa nettikeskustelut eivät kiinnosta pätkääkään. Vanhempi velimies sanoo, ettei sitä rakkinetta taloonsa hanki. Häneltäkin vaimo jo pois.

Huomenna jatkan pönttöturneeta ennen hangen pehmenemistä. Kotkassa vaikuttaa maan kuulu luonto aktiivi > Urpo Koponen < https://www.aarrelehti.fi/jutut/luontomies-koponen-valmistaa-koteja-siivekkäille-1.169950

Ranteita ja sorminiveleitä säestää väkipaljon kun joutui hetkiä rukkasitta viimassa touhuumaan. Se laskiainen tais sitten jo mennä. Hyviä fiiliksiä itekullekin!

Huomenta hieman myöhäisempään aamun avaukseen, ei kukaan ole aloitusta tehnyt.
Kaunis päivä, yli viidentoista asteen pakkasessa saamme sitä viettää, ehkä päivällä muutaman asteen hellittää.
Ernon päivä, onnea, yhden Ernon tiedän kirjailija on.

Hurskaisen urakka hyvällä alulla, kyllä ne siitä lopututkin tekemällä onnistuu ja lintujen on hyvä pesintä aloittaa.

Tuota sini-sirkun lukuinnostusta kaipaan, ei vaan tartu vaikka hyviä kirjoja olisi tarjolla, harmittaa.

Olipa mukava kuulla ynnämuun valoisammasta tilanteesta, nyt vaan hellää hoivaa ja rakkautta, elämä alkaa sujua.
Joskus elämä asettaa niitä rajoituksia ja niiden vaatima keskittyminen saa asiat oikeisiin mitta suhteisiin, mikä milloinkin on tärkein.
Kyllä se kevään voimaannuttamana taas alkaa normaalisoitumaan ja voimia koko perheelle lisääntyy, hyviä paranemisia potilaalle.

Mielikki.mummon hoo hetki lähestyy ja perjantain jälkeen sitten paraneminen elämän tehtävänä ja se kuusi viikkoinen toipuminen alkaa sujua.
Sitten onkin jalat kunnossa ja elämä siltä osin hymyilee,)
Nämä koneet aika kivoja lisä harmeja ovat tekemään ja en tiedä keljuttaako mikään enemmän kuin konstaileva kone.

Kalaonnen paranemista toivottelen, saaliit ei kai ole vielä päätä huimannut, mutta eihän päätarkoitus se lienekään, vaan siinä istuessa vapaa maailma virkeille ajatuksille ja rauhaisalle ololle, tästä varmaan nautit korpis.

Ramoonan elämä on yhtä juhlaa ollut, minulla kevään ja kesän aikaan voi juhlia odottaa.
Tyttären tytöntytön kahdet valmistautumisjuhlat ja tytär pyöreitä keskikesällä täyttää.
Saapa nähdä juhlitaanko, toivossa kumminkin.

Päivä jo pitkällä, nyt jotakin järkevämpää tekemistä pitää löytää kuin koneella istuminen, jos nyt mitään järkevää enää osaakaan;)
Parvekkeelle kuitenkin iltapäivällä vähäksi aikaa istahdan, väriä kaipaa tämä ryppyinen naama;)
Voiteilla ei tuloksia ole tullut, jos vähälle on jäänyt yrityskin.
Siispä kiirehdin kohentamaan huushollia ja ruokakin on laitettava, lohi uuniin ja rieska perään, siinäpä sitä apetta onkin, siis viettäkää hyvä päivä tahoillanne.

Päivää!
Oikein mukava päivä tänään ilmojen puolesta. Kävelin 2-3 km lenkin kaupoilla
Kauppa-asioita ei juurikaan ollut, mutta tärkeinhän olikin painua ulos ja kävellä.

Kyllä Skillan on ymmärtänyt "tärkeysjärjestykseni". Halusin kertoa vain sen,
miksi en ilmestynyt Pirttiin, sen tarkemmin hölöttämättä. Hurskainen taisi saada
väärän käsityksen. Ei minulla suurempaa ongelmaa ole ollut. Minulla ja kaverilla
on voimassa oleva" myötä- ja vastamäkisopimus", ollut lähes 60 vuotta. Sen
puitteissa tunsin velvollisuudeksi sen, että käyn vierailulla sairaalassa.
Tilanne tuli tapaturmasta...eikä aivan pieneksi jäänyt.
Juu...hurskaisen havainto sinänsä pitää paikkansa - en ole ole ollut" skarppina."
Vähäistä masennustakin kai on ollut. Mitä jatkoon tulee, tuskinpa edes entiseen
"iskuun" tulen. En ainakaan kovin ponnistele tai pyri siihen. Ei ole tarvettakaan,
eikä mitään merkitystä:) Vaalithan ovat mm. tulossa. Tuskinpa viitsin tempautua
mukaan. Kyllähän nyt "asiantuntijoita" riittää vaaleihin asti. Äänestystäni varten
en näiltä palstoilta neuvoja ota, enkä tarvitse. Näistä ei ole ollut ogelmaa ennen,
eikä nyt. Paikkani olen ymmärtänyt ja tiennyt:)) Seuraavaan kertaan!

Tänään onnisti, elämäni ensimmäinen pilkkiahven nousi järvestä. Kävin eilen Prisman kalastustarvikeosastolla, jossa kilpakalastusta harrastava nuori mies piti minulle oppitunnin. Olisi pitänyt jo eilen ostaa kärpäsen toukkia kuten nuori mies suositteli.

Aloitin tänään värikoukuilla. Ei mitään elämää jään alla. Ajoin kaupunkiin, ostin kärpäsentoukkia. Neuvot osoittautuivat toimiviksi. Laitoin kärpäsen toukkia varikoukkuun ja heti tärppäsi.

Nyt isohkon ahvenen fileet odottavat pakkasessa uusia kavereita.

Oppia ikä kaikki. Hitsi kun olen iloinen onnistumisesta ja ylpeä itsestäni.

Hyvää iltaa!
Kyllä minulle SkillaNin aamunavaus on vähän sama kuin isännän viiri salossa tai pöngän puuttuminen ulko-oven edestä :)

Kävi minulle niin köpelösti, että sillä vesijuoksukäynnillä viime viikolla sain ärhäkän lenssun. Silmätkin olleet kuin olisi öljykalvo pinnalla. Tietokoneen valo ärsytti. Tänään vähän parempi päivä.
Olisipa minulla sellainen jauhopeukalo kuin Mielikki-mummolla. Kun mikään muu ei maistu kuin hiilihydraatit. Olisi hyvä olla pakastimessa pullia. Väkisin ihan inkiväärit, valkosipulit ja muut rohdokset olen niellyt. Närästävät.
Anteeksi, tuli taas vaivoja valiteltua.

Huomisesta luvattiin lämpötilan nousua. Mukava noita lintuja olisi parvekkeella istuen katsella. On tuossa rinteessä jänöjäkin näkynyt ja oravia puissa.

Olisi hyvä olla sellainen YYA -sopimus itsekullakin. Niin kuin ynnämuun myötä- ja vastamäet.

Levollista pikkulauantai-iltaa!

Huomenet tähän torstai aamuun, lunta taas hiukan heittelee, neljä astetta mittarissa ja Matildan nimipäivä, onnea!
Yhden vankiloiden kunnostaja Matilda Wreden olen lukenut, hyväntekijänä kunnostautui.
Ennen vanhaan, kun kirjaston kuluttaja suuressa mittakaavassa olin, tuli hänestäkin luettua, nyt sitten ei mitään tule lukemisista, ei ajatus pysy tekstissä.

Tuota silmien kirvelyä ja vuotamista on minulla myös, vaikka kuinka tippoja laittaisin, illalla jo ihan tuskaista on.
Silmälasini otin jo tummeneviksi, kun yksin ikkunasta katsoen kirkkaus rasittaa.
Kaikilla ei onnistu leipominen, ei juuri mikään mikä toisilla, mutta kykyjensä mukaan on elettävä ja hyväksyttävä taitojen puute.
Minä jo puoli tuntia auringon paisteessa istuin ja poskia alkoi kuumoitti, tänään ei aurinkoa oteta, kun pilvessä on, mutta toivossa on sitäkin herkkua;)

Hurskaisella noita mukavia löytöjä aina vaan löytyy, kyllä se joskus vielä täysiosumakin tulee.

Onnea eka ahvenen saannista, siitä se lykky paranee, kohta ahven kukon saat aikaiseksi.
Minä paistoin eilen ohrarieskan ja voi että se on hyvää kuumana voin kanssa syöden, yksi paha kuitenkin, meinaa turvottaa;)

Kyllä se liki kuudenkymmenen vuoden yhdessä olo jo vaikuttaa, jos toiselle jotakin sattuu, niin toisensa tuntien ja kiintymys sitoen yhteen huolen aikaan saa, oma mielikin siinä helposti murtuu.
Nyt kuitenkin lenkkeilykin alkaa taas sujumaan ja kauppa reissulla tuttujen tapaaminen virkistää ynnämuu.
Näin vuoristorataa elämä on, yksi päivä voi kaiken muuttaa.
Huomenna voi aurinko paistaa ja kaikki hyvältä näyttää, masennukset tipo tiessään;)

Nyt sitten katsomaan, mikä tämän päivän tuotokseksi tuleekaan, ainakin vauvan mekon teko aloitettava, pikkuhiljaa varusteita tulevan kesän iloiseen tapahtumaan.
Taitaa olla niin runsas joukko näitä varusteita tekemään, että jää osa pitämättä, mutta onhan maailmassa kohteita.
Iloista päivää harmaasta päivästä huolimatta, tai juuri siksi ilo pintaan;)

Pyykkipäivä, kone laulaa. Istun ja pää on myhkyränä ideoita, mietin mistä alkaisin.
Ystäväni luovuttua nukkekodista, jonka on itse tehnyt hän tarjosi kotia minulle koska oli aikeissa sen pois heittää. Tuossa se nyt pöydälläni seisoo, upea kolmikerroksinen iso talo täynnä yksityiskohtia, joita alan työstämään mieleisekseni. Mielenkiintoisesti suunniteltu ja rakennettu.

Pitänee alkaa portaista. Sitten seinien maalaamista ja tapetointia. Talosta tulee tekemälleni taiteilijaperheelle hulppea koti, yläkerran valoisine ateljeineen 😊

Ei pääse tämä kivi sammaloitumaan.

Hyvää kevättä --Odotan vaan ,että olis mukava ilma ,olisi ruokakauppaankin mentävä .
Olin jo tänäänkin ulkona --olen hoidellut Tuttäreni pojan koiraa . Onkin vielä Pentu ,
He ottivat, kun se oli 5kk ja pidän päivähoidossa nyt onkin jo 6 kk ja opetan "ihmisten " tavoille --niin, että jos siittäkin tulisi hyvä Perhekoira.
Lapset halusivat -- mutta eivät varmaankaan tienneet ottaessaan kuinka koiraa edes on pidettävä ja hoidettava .
No minä huomasin että jos saisin siittä vielä jotenkin kuuliaisen .
On kyllä minulla kova homma , mutta kun tykkään koirista --ja apu on heille tosi täärkeää . Isokin siittä tulee Iso Puudeli ,musta ja luonteeltaan tosi kiltti ( itseppäinen ) Joka onkin joskus työn takana ja pois saatava kuunneltava käskyjä.


Olen ollut kauan kirjoittelematta tänne--kun tykkään FB--missä on 30-40 ryhmä -- Mutta luen joskus iltasella --Tämä Kahvipirtti on ollut aina mukavaaluettavaa.


Hyvää Kevättä teille ja Terveyttä


U:M

Iltapäivää pirttiin. Odottelen tässä viemärimiestä, jonka pitäisi tulla vaihtamaan toisen asentajan rikkoma WC-istuin uuteen.
Kyllä tämäkin firma, joka tuon viemäriremontin teki , osoittautui muuksi kuin mitä myyntimiehen ja -esitteen perusteella uskoi. Itse sukitusta en epäile, mutta töiden suunnittelu ja ohjaus ontuivat pahasti: info ei kulkenut, asentajia oli "lomalla" tai sairauslomalla, pääasentaja kertoi lopettavansa työt esimiehen kanssa tulleiden erimielisyyksien vuoksi.
Eli: työelämässä ei taida sujua hyvin edes näillä työvaltaisilla erityisaloilla. Vai yleistänkö taas..? )) Olen kyllä muitakin tarinoita kuullut ja on niistä kirjoitettukin, joten en liene ainoa ihmettelijä.
SkillaN taisi viimeksi näistä kertoessani ihmetellä jaksamistani..)) No, enhän minä jaksakaan. Tämä talvi on kyllä koetellut kestävyyttäni ja saanut miettimään, että jokohan on isojen muutosten aika asumisessa. Toisaalta saattaisin turhautua kerrostaloasumisessa tai sitten rivarissa, jossa naapuruus saattaa aiheuttaa ongelmia kuten täälläkin on kerrottu. Ja muuttoon sisältyisi se ikävä pesänselvitys minkä tahtoisin siirtää tuonnemmaksi.

Kuun vaihde ja tämä maaliskuun alku ovat tosiaan olleet niin työn- ja tapahtumien täyteistä, etten ole juuri ehtinyt koneelle istahtaa eikä jatko lupaa sen enempää.

Kerroinkin aikaisemmin nuorten perheitten tilanteesta, ruuhkavuosia ja opiskelua ja mummon mukanaolo on tervetullutta. Pienimmän 1-1/2-vuotiaan seurassa vietin eilenkin melkein koko päivän ja olin onnellinen että kaikki sujui hyvin: tyttö ei enää vierasta ja näyttää hyvin tyytyvän mummon seuraan. Joka päivä en kyllä noin pitkää hoitosessiota jaksaisi, mutta pari, kolme päivää viikossa vielä menee ja usein jompikumpi vanhempi on lähettyvillä tai helposti tavoitettavissa.

Kun luin noita teidän tekstejä koin, että monet ylläpitävät edelleen niitä taitoja, joita ovat aikaisemminkin viljelleet. Eläkkeellä pystyvät paremmin omistautumaan niille. Minulla ei taida oikein olla sellaisia taitoja, mistä voisin kertoa, mitä voisin "esitellä". Kyllä toiset ihmiset ovat aina olleet vahvasti mukana kaikessa tekemisissäni niin työssä kuin vapaa-ajallakin ja ehkä myös ne isoimmat ilot ovat tulleet sitä kautta, kuten tällä hetkellä näiden pienten lasten kautta.
Osaan kyllä ihailla muiden tekemisiä olematta kovin kateellinen..)) Jaetusta ilostahan on kyse...
Tuota korppiksen blogia pääsin vasta katsomaan. Taidokkaita ovat hänen hahmonsa.
Asennot ja ilmeet, sielu on mukana näissä kodin asujissa ja tunnelma välittyy hienosti...
Ramoonan kuvaukset herättävät myös kiinnostusta.)) Eikö niistäkin saisi kuvia nähtäviksi ?
Kristiina kertoi tuolla, miten hankalalta tuntui näyttää lomaketta, vaikka se on aikaisemmin kuulunut työnkuvaan. Olen huomannut saman itsessäni. Minäkin tein vuosia sitten töitä taloushallinon parissa ja byrokratia piti olla hyvinkin tuttua. Nyt tuntuu, että jo veroilmoituksen täyttö vaatii ison ponnistuksen..))

Mielikki.mummon operaatio taitaa olla jo takanapäin ? Toivottavasti kaikki meni hyvin ja toipilasaikakin sujuu... Kevättä kohti ollaan kuitenkin menossa ja silloinhan tuntuu, että kaikki sujuu paremmin.

Minun kevääni jatkuu samojen askareitten parissa. Odotan aikaa, jolloin ehtisin lukea muutakin kuin kirjakerhon "pakolliset" kirjat, mitkä tämän kevään aikana ovat aika "ongelmakeskeisiä", peliriippuvuuden jälkeen tulee perheväkivalta !!

Löysin kirpparilta Duodecimin kustantaman, Eino Heikkisen ja Taina Rantasen toimittaman kirjan "Gerontologia". Vaikka minulla on perusopinnot vanhustenhoidosta, lisätieto kiinnostaa, vanhuus ihmiönä olisi hyvä tehdä tutuksi. Jospa oppisin näkemään sen mahdollisuutena... "Efter nio" -ohjelmassa kun vakuuteltiin, että 85-vuotiaana ihminen on onnellisimmillaan..))

Sitä odotellessa toivotan kaikille pirtissä kävijöille oikein hyvää kevään jatkoa !

Kun tässä nyt vauhtiin pääsin, en malta olla vielä kommentoimatta paria seikkaa. SkillaN kirjoitti tuosta seurallisuuden vähenemisestä. Vaikka minulla on iso suku ja olen pitänyt siihen yhteyttä ja lisäksi laaja ystäväpiiri, vanhuus on tuonut tullessaan sen, että olen tullut hitaaksi myös kontaktien ylläpitämisessä. Tapaamisten järjestäminen on usein ison kynnyksen takana. Taitaa olla yleistä, koska pari hyvin aktiivista ja seurallista ystävääni valittavat samaa. Hyvä jos kerran vuodessa ehditään tavata niin antoisia kuin nuo tapaamiset aina ovatkin olleet.
"Hiljaisuus, luonto, lähimmäiset" listasi Helena Anhava runossaan. Ehkä se on siinä ja siinä on kyllin ?

Herkut ja herkuttelu ovat myös "puhuttaneet". Minulla oli pitkään vaihe, ettei tehnyt mieli mitään makeaa, leipominenkin jäi. Sitten leivoin sunnuntailounaalle mustikkapiirakan, joku taisi siitä juuri täällä kirjoittaakin. Että oli hyvää, pullataikinaan tehty. Lisäksi tein sienipiirakan tutulla reseptillä ja tonnikalapiirakan. Nuoret eivät niitä syöneet juurikaan ja kun olen näitä rääppiäisiä sitten harrastanut huomasin, että painoni on noussut melkein kolme kiloa. Onkohan niin, ettei muuta tarvita ? Sitten olen kai huomaamattani suurentanut annosten kokoa ja kun sen tekee siitä ainakin minulla seuraa se, että jatkossa elimistö vaatii sitä samaa, vähän isompaa annoskokoa.

No. Vielä mahdun juuri ja juuri painoindeksiini ja luotan siihen, että kun olot tasaantuvat ja jaksan lykkiä pikkutyttöä kylänraitilla ja metsäteillä, syöminen "unohtuu"....Ja kuten sanottu, kun jaksaa itseään paimentaa kaiken aikaa ?

Edelleen; mukavaa maaliskuuta kaikille.

Iltaa!
Pistäydyn vain" ilmoittautumassa". Eipä tästä päivästä ole paljon kerrottavaa.
Rönttäkeliä ikkunasta ja parvekkeelta katsastin. Toki elämiselle välttämättömät
hommat hoitui ja palkintona pari kunnon päiväettonetta. Mitäpäs tässä enempää:)
Teille hyvää jatkoa!

Eräällä keskustelupalstalla kyseltiin sanaa 'hupulainen' .
Äidilläni oli tapana sanoa hoiviinsa tuotua lastenlasta 'hupulaiseksi'.

Onko sana teille muille tuttu?
kysyy Miaelina

Pistäydyn Pirttiin kun läheltä kävelyreittini käy. Pelkkää maitokaakaota tänään kun oikealla, ylhäällä hammas taitaa olla irtoamassa. Huono juttu kun käytän osatekareita.
Poistetun hampaan tilalle erikoishammasteknikon on rakennettava uusi. Kalliita hoitoja ne on.

En malttanut olla menemättä pienelle pönttökeikalle. Hanki vielä kantoi, mutta sää oli mikä oli, räntäsadetta eikä etelänpuoleinen tuulikaan juur hivele. Onneksi vapaaehtoishommaa, muuten olisin noitunut väkipaljon.
Niin nälkä siellä tuli että market-reissulla ostin ja söin valkosipulipatonkia sellaisenaan. Verensokerin laskemisen myötä tulee pientä huimausta, melkein ilmaiset pikku tuiterit.

Ulkona tarpomisesta on se hyöty että sisällä lämpimässä löhöäminen tuntuu oikeutetulta. Vaikka toimintakenttäni on kapea ja kuin yksiniitinen, joki unet ovat sitä vaihtelevampia. Jotain häikänderii on silloin kun pulssi kimmahtaa turbovaihteelle kun arkitodellisuuteen herää unimaailmasta.
Kuten dementerilläkin, meikälläkään viikonvaihde ei anna kokonaista vapaapäivää. Jaksellaan!

Huomenta päivää, kokeet otettu, tuomio tulevan viikon alussa, kolme putkiloa tummaa verta.
Pilvinen sää ja lunta pienin välein heittelee, lämmön puolella mittarissa lukema ja Risto nimisille onnittelut.
Nopeaan kävi näytteen otto, kun aika oli tilattu, paljon oli niitäkin jotka vuoronumeron ottivat.

Ei onnekseni ole mitään sokeritautiin viittaavaa ollut ja huimaukset hyvin harvinaisia, ikävä on jos tikkailla rupeaa huimaamaan hurskainen, siinä voi seurauksena tulla muutakin vahinkoa.

Miaelina kysyt tuota sanontaa, en ole kuullut, hupainen on tuttu ja tarkoitus kaikilla varmaan tiedossa.

Niinpä se tahtoo elämisen rutiinit samana pyöriä, mutta kun melkein tyhjästä juttua saa aikaan, tulee pituutta viestiin;)
Kaiketi lepoa tarvitset noiden vahinkojen jälkeen ynnämuu, voimia se kysyy vierellä kulkijaltakin.

Demeter kertoili painon noususta, minulta on jo jäänyt ne harmittelut vähemmälle, vaikka melkein koko ikäni olen laihduttamista harrastanut, tuloksetta.
Muistelen poikani syntymän jälkeen olleeni hoikka tyttö, mutta sitten se vaan on paino noussut vuosi vuodelta ja nyt en enää kiusaa itseäni.
Joskus vanhetessa tulee ruuan suhteen estoja, mikään ei maista ja kuitenkin vanhenevan ihmisen pitäisi säännöllinen ruokailu pitää.
Olen jo sen ikäinen, että syön halutessani ja ruoka maistuu hyvältä, lääkärin ohjekin oli, syö jos ruoka maistaa, aika harvinainen kehotus.
Eipä minulla suuria odotuksia enää olekaan minkään kaunottaren rooliin, ei painon ei ulkonäön suhteen, nuoret pitäkööt reviirinsä;)
Terveyttä vaan toivon jatkoonkin.
Nuo talollisen huolet ovat mittavia ja rasittavia, mutta onhan huoli pidettävä oman asunnon kunnosta myös kerrostalossa, vaikka huomattavasti helpommin sujuu.
Voimia jaksamiseen demeter.

Kiva kuulla sinusta sieltä lahden takaa ullamirjami ja hyvä myös että koira elämääsi on tullut, vaikkakin vaan hoidettavaksi.
Jerryn kanssa yhteiselämäänne kertoilit ja se kuulosti niin mukavalta.
Kasvattaja taidat ollakin sanan täydessä merkityksessä, olihan Jerry kuuliainen koira.
Pistäydy jokus viesti laittamassa elosi kulusta, kiva sitä olisi tietää miten voit;)

Minulla ei ole purrut koskaan tuo nukkekoti asia, ei tyttärenikään sitä halunnut.
Nukkeja kyllä on sängyn päässä useampia yö kaverina, valvovat untani;)
Siinä odottavat mahdollista sijainti paikkaa, kun se aika tulee, no tyttövauva on tiedossa, jospa sitten sattuisi oikea kohde.
Mukava harrastus varmaan on, kun siihen on innon saanut.

Nyt olisi kaupparetkelle lähdettävä ja asialle apteekkiin, se ainoa lääke loppunut mikä minulla vakituisena on.
Hyvää viikonlopun alkua palaillaan!

Tuttuja sanoja nuo ovat, aivan ihania!
Amma ehkä tulee sitä, että antaa tuttipullosta maitoa ja muutenkin hoitaa,
hupulainen on jo vähän isompi lapsi, joka tuo iloa ja seuraa tullessaan ja autteleekin jo mielellään.

Olen uimaan menossa, että nyt en ehdi enempää, ettei aika mene ohi!
Hyvää jatkoa !

Hyvää päivää!
Oli pakottava tarve viedä tämä rupunen kehoni kauppareissulle. Alkoi olla puutetta vähän kaikesta tarpeellisesta. Tärkeinpänä kahvi. Ilman sitä ei aamut lähde käyntiin. Huomasin olevani kärsimätön ja kärttyinen reissullani. Ei toiminut kortinlukulaite ja luulin korttini rikki menneen. Automaatista sain rahaa nostettua. Ja uudelleen jonottamaan, että sain matkakortin ostettua. Oli siinä toinenkin henkilö joutunut kortinlukijan kurittamaksi. Kävin isommassa kaupassa jonne bussilla kuljen. Siellä on isompi valikoima ja edullisemmat hinnat. Viikon ruoat kerralla. Minkä huomasin hyväksi nyt yli viikon sairastettuani tuota lenssua ja pärjäsin ruokavarastollani. Lenssusta tuo kärttyisyys varmaan johtui. Onneksi pidin mölyt mahassani, enkä antanut satinkutia kortinlukijalle :)

Tuo harmaa ja vetinen sää suosii sairaslomapäivien pitämistä vielä. Ajattelin selata netistä josko löytäisin jotain uusia virikkeitä neulomisiin ja virkkauksiin. Vaalipaneelit alkoivat. Niitä on herkällä korvalla kuuleminen ja vaalikonettakin käydä netissä pyörittämässä.

Kyllä minä melkein päivittäin käyn lukemassa kahvipirtin tekstejä. Aina en koe olevan mitään sanottavaa. Eipä nämä tämänkertaisetkaan mitään tärkeitä ollut, kunhan höpöttelin.

Mielenvirkeyttä viikonloppuunne!

Iltapäiväkahvin aika ! 😊 Mieli on niin hyvä kun kevätsiivous on loppusuoralla, viimeksi petivaatteiden vaihto tänään ja lakanoiden pesu.

Olen niin ihastunut Bridjet Jones nimiseen näyttelijään, söpöön koomikkoon! Eilisen sinkkiparodian jälkeen tulee illalla uusi leffa "Ja elämä jatkuu". Kivassa mallissa kotihommat, herkkusienimuhennoksen tein jo illaksi paahtoleipää varten, joten vapaata aion pitää.

Kylläpä kahvi maistuikin, heippa ja mielekästä viikonloppua!

Väsyin kauppareissullani ja istahdin laiskana tähän koneelle.
Kauppaan mennessä tuli mieleen Mielikki mummo, hänellä varmaan leikkaus ohi ja nyt sitten toipuminen alkaa, toivottavasti kaikki hyvin menee ja varpaat kohta kenkiin suosiolla mahtuu.
Minulla tuo kengän osto niitä vaikeimpia tehtäviä, mitään ompeleita, ei koristeita jalkapöydän päällä saa olla, kaikki painaa ja tuska joka askeleella.
Jääkaapissa taas ruokaa viikoksi, minusta hyvä tapa toimia näin, ei joka päivä kauppaan tarvitse lähteä.
Kyllä kiukun pintaan nostaa, jos ei tekniikka pelaa, vaikka vain kortinlukijasta olisi kysymys.

Joko sini-sirkku on kevät siivouksen tehnyt, minä yritän sitten pääsiäisen aikoihin huomenna tavallinen viikko siivous.
Jotenkin vähän tässä kunnossa ja tällä mielialalla ei pahemmin innostus pääse pintaan, mutta pakko se on enimmät pölyt pois saada.

Eipä tässä tämän kummempaa, pelaan muutaman pokeri pelin, jospa aivot saisi virikettä.

Tihkusateinen, hämärä päivä oli tänään. Kävellä jolkottelin marketissa. Kyllä
harmaa päivä vaikuttaa mielialaani ja sitä myötä kävelyynkin. Semmonen 3 km
painoi polvissa jo mietoon särkyynkin. Ei se ennen!:)
Tärkein asiani oli kävelyn lisäksi lampun hankinta. Olen vetänyt roikalla lampun
sängyn viereen, josta saa valon tarvittaessa tyynyltä päätä nostamatta. Lamppu
kärähti, se on sellainen kynttilälamppu, jota ei varastoistani löytynyt. Löytyihän
lamppu marketin toisesta kerroksesta. Nappasin yhden avatusta laatikosta.
Kassalla tuli tenkkapoo, ei käynyt maksu kun ei ollut viivakoodia. Joku koodin
tapainen oli, mutta ei käynyt. Eipä muuta kuin tavarakassi säilytyslokeroon ja
takaisin kerrokseen. Otin koko avaamattoman laatikon ja johan kävi. Kieltämättä
koko juoksentelu otti pattiini, mutta sain hillittyä itseni. Sattuuhan sitä.

Vähän nuupallaan tuntuu elämänmenoni olevan. Ei särje, ei mikään ole oikeasti
kipeä, mutta jonkinlainen väsy painaa. Saatta olla, että se on normaalia vanhenemistani.
Siitä kun minulla ei ole kokemusta näiltä vuosiltani:)) Se on "uutta."
Luulen kuitenkin, että kyllä se siitä lutviutuu kunhan aikani nuhjailen. Toivossa
se vain on eleltävä. Vaihtelevat ilmat jatkuvat. Jatkoja!

Iltaa pirttiin@

Ei auta siivouksia meikäläisen ajatella. Laput silmille. Päivällä kiersin kirppiksiä, kävin puukeskuksessa rimoja puuhallin roskalaatikosta hakemassa. Sieltä hommailen timpurointi puut, eikä maksa mitään. Kierrätyskeskuksesta löysin pieniä kaakeleita ja muita härpakkeitä nukketaloprojektiin.

Huoneessani on levällään rimoja pistosaha, maalipurkkeja, siveltimiä, liimaa jne. Sain kuin sainkin valmiiksi portaat kerrosten välille.

Maalin hajua tuuletan juuri.

Jahka pääsen pidemmälle taloprojektissa päivitän taas blogiani.

Mainio on tuo Ynnämuun arvio vanhenemisesta; siitä ei itsellä tosiaan ole ennakkotietoa. Askel painaa vaan vuodenaika vuodenajalta raskaampana.
Ei ole välttämätä hyvä että on käskettävä itsensä vaan liikkeelle, mutta jos paikalleen jää, se on vielä huonompi juttu.
Tein välttämättömät uunien lataukset lämmitystä varten. Huonosta säästä huolimatta tein pienen pönttökeikan. Ensimmäisessä oli kuollut talitintin poikanen. Luultavasti pesän pohjimmainen ei ollut jaksanut lentää pesän lentoaukkoon. Kuollut sitten ravinnonpuutteeseen.

Seuraavaa pönttöä ei oltu kelpuutettu. Kolmatta puolusti hätääntynyt talitintti. Se lenteli ja räksytti, pesä on minun eikä sinun. Hyväksyin kannanoton oitistansa.
Pönttö n. 2½ meetteriä korkealla. Torimyyjän hieno, tuohipäälliseen koivupölkkyyn sorvattu luomus. Pesäpuun, nuoren männyn alla odotti minua yllätys kun toiseksi paras vasarani löytyi vuoden sammaleessa levänneenä.
Ilohan oli suuri. Vein kaltoinkohdellun kalun takanviereen kuivumaan ja tressistään lepäämään. Aseöljyllä hänet hölvään ja pyydän nöyrästi anteeksi vuodentakaista huolimattomuuttani.

Auto on minulle toisalta huono juttu; joka viikko ajohanskat jäävät jonnekin. Jalan ja pyörällä kulkiessa niistä tulee paremmin huolehdittua.
Kuitenkin hyvä että säitä riittää, olkoot vaikka huonompiakin. Kyllä se ehtii aurinko rällittää vielä kiusaksi asti ennenkuin on syyspäiväntasauksen aika.

Sitä paitsi enemmän räjähtäneen näköinen kuin minä, tuo Vesa-Matti Loiri on tuossa mainosvitsissään... puolustelen.

Huomenta , taas lauantai ja kun viikkoa tarkastelen ei mitään uutta suurta ole tapahtunut, toistoa toiston perään.
Eipä taida muuta voida odottaakaan, kun itseään ajattelee, sillä minusta kaikki kiinni on tekemiseni ja tekemättä jättämiseni.
Kuitenkin ilmasta sen verran, että pilvessä on ja sadetta vahtaan, kun matot roikkuvat parvekkeen kaiteella, onneksi tuuli vähän puhaltelee ja pölyjä irrottaa, tai ainakin haluan näin ajatella.
Ilkka nimiset tänään juhlinnan kohteena, onnea heille!

On se mukava yllätys hurskaisella, kun aina vaan jotain löytyy, arvokastakin, tokko muistat hävittäneesikään?
Aina joku surullinen tapaus löytyy eläintenkin maailmasta, luonto on kova, ihminen vielä julmempi eläimiä kohtaan, aina saa lukea noita hirveyksiä ihmisten tekeminä, muka sivistyneitä ollaan.
Joka kerta kun luen tämmöisen tapahtuman, ajattelen että narun päähän joutuisivat roikkumaan tekijät.

Intoa riittää korppiksella ihailtavasti asti, mahtuuko sinun kotiisi vielä lisää noita askartelujasi, eikös nukkekoti vie jo tilaakin.

Harmillista tuo uudelleen jonossa seisominen, täällä aika usein kassa juoksee vaihtamaan tuotteen tai soittaa osastolle ja pyytää jonkun tuomaan.
Tietenkin pyörimme pienissä ympyröissä, ehkä ei onnistu siellä suurmarketeissa.
Kyllä se vanhenemiseen kuuluu tuo väsyminen ja muukin haluttomuus, ainakin minä kohdallani sen uskon niin olevan.
Minulla polvissa tuo vaiva, mikä tekee liikkumisen hankalaksi, no olen sen monesti kertonutkin, mutta kertausta se on tämä elämä kaikessa nykyään.
Joka päivä uusi väsymisen tunnistus, pakota ei minuakaan, mutta uupumus hyvin nopsaan tulee, saa nähdä joko lääkärin juttusille määräävät, kun kokeiden tulokset tulee?

Lapsuuden tuttu herkku tuo Kristiina23 tekemä nautinto, en kyllä aikuisiässä sitä ole muistanutkaan, jospa kokeilisin minäkin.
Noin ne tulee tarkkaan käytettyä vanhat leivätkin, joskus olen pannulla voissa paistanut ja maidolla pehmittänyt, hyvää sekin.
Salaatti tarpeita kannan kaupasta ja vihanneksia syön paljon, mikä siitä huolimatta noita kiloja yllä pitää.
Olkoot, olenhan päättänyt unohtaa koko vaa´assa käynnin.
Voin käytöstä laskeskelin kilolla selviäväni kuukauden ja siihen jo leipomiset kuuluu, siis ei aivan mittava sekään päivää kohti ole, suositus kai olisi 10 g.

Nyt sitten tarmokkaasti puhdasta tekemään ja sitten uusi kauppareissu, sen tärkeimmän eilen unohdin lääke täydennyksen, hienosti apteekin ohi kävelin, eikös tämä jo ole huolestuttavaa;)
Kuitenkin hyvän ja mukavan päivän toivotuksiin lopetan.

Huomenta pirttiin, poikkean taas vain ihan nopeasti nappaamaan kupin lattea kanelitangon kanssa maustettuna lumiseen aamuun Taalainmaan joen alajuoksulla, taas kerran uusi lumi maassa ja joutsenparat kärvistelevät sulassa vedessä saarien kupeella ja vahtivat pesäpaikkojaan.

Viikko on mennyt kevyesti kahden eri universumin laidalla kieppuessa ja vähän urheilua seuratessa. Kerroinko jo että velipoikani joka on asunut koko elämänsä USA:ssa on nyt taas kerran kylässä ja hän on ns. sydänmaiden republikaani ja vannoutunut trumppilainen ja eläköityi USA: ilmavoimista ja on laskenut nopeuslaskua sen jälkeen. Nytkin hän on maailmancupin osakilpailujen välillä; kilpaili juuri Idressä (vaatimattomalla menestyksellä, mutta 73-vuotiaalta päästä edes alas Chockenista ehjänä on saavutus) ja huomenna hän lentää Geneveen ja sieltä Ranskaan. Haasteellinen , mutta fantastisen mielenkiintoinen viikko ja elefantti huoneessa on tietenkin ollut politiikka; aihe jota kartamme.)

Ruokaa olen laittanut kolmelle miehelle, pyykkärinä ollut jne. ja olemme käyneet ulkona syömässä ja tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin. Paljon perheensisäisiä juttuja ja olen saanut häntä vähän haastateltua hänen Dominikaanisen Tasavallan matkastaan seuraavaa kirjaani varten (Kuolema Samanassa) joka on työn alla.

Kivaa viikonloppua kaikille ihan tasapuolisesti!

Huomentapäivää!
Aamupesulla vilkaistessani kylppärin peiliin säikähdin. Olin muuttunut ankan näköiseksi. Kaikki nenän alapuolella oleva oli turvonnut ja rakkuloilla. Ylähuulikin alkoi nenästä. Kuin botoxia olisi ruiskutettu. Kipeää tekee. Nyt toivon ettei tuo virus äidy vyöruusuksi. Joskus niinkin on käynyt.
Aamiaisen jälkeen päätin, että istutan siemenet itämään. Kävin parvekkeen pikkukaapista hakemassa ruukkuja. Olin pariin ruukkuun jättänyt mullat, että kuivettuaan irtoaisivat helpommin. Kuinkas ollakaan. Kantaessani ruukkuja yksi muksahti olkkarin lattialle. Tietysti sellainen jossa oli multaa. Kuiva multa leviää aika laajalle. Hyvä puoli se, että sen saa imuroitua helposti. Nyt ruukut , siemenet ja multa odottavat keittiössä. Pidän taukoa.

Selailin noita lehtiä ja yhdestä naistenlehdestä luin tutkimuksesta, jossa todetaan television katsominen hyväksi. On mitä parhainta stressin poistoa ja rentouttavaa. Nyt sairastaessani on telkkari ollut mukava seuralainen. Maksullisilta kanaviltakin löytyy maksuttomia ohjelmia. Vaan kyllä yleensä yle-areena riittää.
Kevään edetessä se stressin poistaja löytyy luonnosta. Nyt kyllä sataa suoranaan vettä, se edistäneen noiden lumien sulamista rivakasti.

Tässä tätä taas tuli höpöteltyä. Mielikki-mummolle nopeaa toipumista josko olet jo kotiin päässyt. Nykyisinhän ei sairaalassa makuuteta, jos vaan kynnelle kykenee.

Pitäkäähän itsestänne hyvää huolta!

Lenkiltä juuri palailin, oli kevään tuntua ilmassa, ei tuullutkaan, niinkuin viime päivinä jatkuvasti.
Kyllä se piristää, vaikka nytkin vain pari kilometriä kävelin.

Minulla on kerran, aivan nuorena 16 v. ikäisenä ollut tuontapainen allerginen reaktio, kuin raakile.vielä kertoi.
Menin lääkäriin ja sain sieltä mietoa spriivettä, jolla voi pyyhkiä, jos kutiaa. Ei muuta , sanoi sen häipyvän pikkuhiljaa, niinkuin tekikin.

Nyt täytyisi mennä silityssessioon, paitojen ym.,
mankelilla sitten loput!

Hyvää jatkoa kaikille!

Tapasin vuosikymmeniä vanhoja tuttujani eilen iltapäiväll'ä.
Pois lähtiessämme emäntä pyysi ihan käsistä pitäen, että pian tapaisimme uudestaan, "eihän sitä koskaan tiedä..."
Ajattelin yllättyneenä, että niinhän tämä asia on. Kun ollaan ikäihmisiä, ei todellakaan koskaan tiedä tavataanko viimeisen kerran. Hänkin kulkee rollaattorilla ja on hauras ja väsynyt.
Miten se kuitenkin aina unohtuu, se ikä, ja ollaan hyvillä mielin, ja juttu luistaa. Ei kannata ruveta synkistelemään, siihen ei ole aikaa tässä iässä. Päätimme kuukauden kuluttua mennä erääseen rantaravintolaan syömään ja ihailemaan merinäköalaa. Löimme päivän lukkoon, ettei jää vain puheeksi.
Sää on harmaa ja märkä. Eipä tee mieli mennä kastelemaan jalkoja. Tihkusadekin on alkanut.
Tytär on elämänsä flunssassa, silti joutui työnsä vuoksi menemään toiselle paikkakunnalle lentäen. Sanoi, että paineen muutos miltei räjäytti hänen korvansa, Nyt makaa poloinen taas sängyn pohjalla, ja kunnon työläisen tapaan sairastaa omalla ajalla. Maanantaina toivoo olevansa taas työkunnossa.
Itselläkin on olo, ettei veri kierrä. Panin saunan lämpiämään, ehkä löylyssä olo virkistyy.

Leikkaus on onnellisesti ohi. Kaikki sujui hyvin, pääsin jo samana päivänä kotiin.
Kipeä jalka tietysti on kun luutakin sahattiin ja pantiin metallinen tuki vaivasenluun kohdalle, piikit on varpaissa neljä viikkoa, metallituen takia on pidettävä Pirka-kenkää kuusi viikkoa, en saa lähteä yöllä edes vessaan ilman kenkää.
Olen elänyt ihan normaalisti, tänäänkin laitoin ruokaa ym..välillä vähän lepuutan jalkaa.
Toivon hartaasti että mikään ei mene vikaan, on aikaisemmista leikkauksista huonoja kokemuksia.
Lähden taas vähän lepuuttamaan jalkaa.

Mukavaa loppuviikkoa.

Hyvää toipumista mielikki-mummolle jalkaleikkauksen jälkeen! Sille saa ilmeisesti tukeutua kengän kanssa, sehän jo helpottaa askareissa ja ajankin kulutuksessa!

Hymyilyttää Makriinan rantaravintolan tapaaminen, miten virkistävää se onkaan istua valmiiseen!
Isänpäivänä viimeksi kutsuin miespuoliset jälkeläiset tapaamiseen Rantamajakalle lohisoppaa syömään.
Tyttärentytär hakee sillointällöin nokakkain kahvittelemaan samaan paikkaan, ja mukavaahan se.
Minusta pitää tosiaan omaankin viihtyvyyteen satsata, loppusuoraa kun mennään kerran
Tulee sekin päivä jolloin ei jaksa tai kykene omatoimisiin menoihin.

Iltakin on joutunut, viimeisiä luen Eskolan teoksesta, hauska ja suorapuheinen vasemmistolainen yhä, joskin näköala on jo lyhentynyt, kuten hän itse tuossa sanoo.

Viihtyisää lauantai-iltaa kaikille!

Viikon juhlahetkeni olen juuri naatiskellut saunomalla. Suuri osa päivästäni meni
pölyimuria talutellessa ja luutturätillä tahroja jahdatessani. Meillä kun ei ole
koskaan ollut koiraa, niin pienellä mielikuvituksella pölyimuri korvaa hyvin sen.

Vanhemillani oli koira, mutta se katosi kun olin kymmenen vuoden paikkeilla.
Nuorin setäni oli innokas metsästäjä. Minä hoitelin koiran hommaa.
Terille nostettiin houkutukseksi "kuvat" puiden latvaan ja minä ajelin sieltä salojen
ympäristöstä teeret liikkeelle ja usein ne laskeutuivat kuvien seuraan. Jahtimies
jutkotti pyssy valmiina. Kyllä sitä usein saalistakin tuli. Ja tottahan "koirakin"
osansa sai.
Eipä muuten ole mitään erikoista kerrottavaa, joten kohti huomista lepopäivää!

Englantilaiset ovat sarkasmissaankin väkeviä. Eräästä julkisuudessa elävästä miehestä brittimies arvioi; "parasta hänessä on hänen koiransa".
Omasta tämän päivän lauantaista sanoisin että parasta siinä on sen lyhyys. Simahin eilen totaalisesti yrityksessäni rentouttaa hiukan hartioiden seutua.
Ei huono, uni voitti. Uusi merkki lisääntyvästä uupumuksesta. Mehevä pakollinen uni tietysti valpastutti. Oli aivan tarpeetonta käydä nukkumaan.

Vaimo vainaa oli tilannut kirjan nimeltä Kansanviisauden Aarrearkku. Etsin sieltä sitä makeinta viisautta. Veikko Huovisen romaanihenkilöllä Konsta Pylkkäsellä se oli jälkiviisaus.
Kuten SkillaNkin sanoi, herään samoihin aikoihin ennen 08 vaikka uniaikaa olisi vain muutama tunti.
Laitoin kuitenkin huomiseksi ruokaa. Kuoriperunoista laitoin tilsimäraudalla puolimuussia erillisellä tassilla. Maustan aika vahvasti. Uusi löytö, aasialainen makea chilikastike sopii ja on hyvänmakuinen lihan tai kalan kanssa. Paistetua suolalapaa on vielä huomiseksi.
Siipikarjatuotteet ovat edullisempia kuin naudan tai porsaanliha vastaavat.

Helmipöllö huhuili eilen illalla omalla kolkohkolla äänellään. Kun liikennettä on vähän, pöllön soidinääni kuuluu lähialueelta parvekkeelle asti.
Tyypillisiä ääniä näin kevättalven aikaan. Pidetään aisteja edes hiukan raollaan. Kuunnellaan ja katsellaan!

On armas sunnuntai aamu tää,,,,näinhän paimenpoika lauleli ja sitähän tässä on päästy aloittamaan.
Pilvessä, yksi aste lämmintä ja Kerttujen nimipäivä, anoppini syntymäpäivä, onnea Kertuille ja tervehdys tuonne pilvien taa.

Kyllä sitä keväällä nuo luonnon äänet voimistuu, mutta eipä liioin kaupungissa huomaa, no lokit kuitenkin kevään airuina kohta ilmestyy, sitä tehden sitten joutsenten ja hanhien yli lennot seurattavissa.

Puhdasta varmaan tuli ynnämuun urakan jäljiltä, se vaan on sitä iankaikkista uusinta hommaa.
Noita teeren ampumisjuttuja olen kuullut minä myös, ei ehkä ampuminen onnistuisi;)

Aika harvoin enää isolla porukalla kokoonnutaan, mutta itseäni hyvällä ruualla tai mieleisellä joka päivä hellin, melkein ainoita nauttimisen aikaan saamisia.
Pahaksi on mennyt, no raakile vielä mainitsi telkkarin katselun hyväksi olevan, se minulla hyvin toteutuu.

Nukeille viinikellari, jo on ylellistä, mutta miksikäs ei nuketkin viinin makua tuntisi;)
Kivaa katseltavaa kotiisi touhuilet korpikirjailija ja aika rattoisasti menee.

Mielikki.mummo, nyt vaan rauhoitat jalkasi ja yrität paljon levossa pitää, toivottavasti ei särkyä ole, siitä se päivä kerrallaan kuntoutuu.

Paras onkin aina sopia päivämäärä, kun tapaamisia suunnittelee, useinkin "nähdään" jää toteutumatta, vaikka elossa olevien kirjoihin kuuluttaisiin, tuppaa jäädä toteutus unholaan.
Ihmeellistä se on tuokin, että mieli on kuin parikymppisen ja suunnitelmat sen mukaiset, sitten huomaakin ettei kykene toteuttamaan.
Minulla meinasi tulla tenkkapoo, kun VC:n lattia kaivoa yritin putsata hankalasti on allaskaapin alla ja mahallaan sain lattialla könytä.
Ylös nousu olisi ollut naurun aihe ja koko toimitus kuin pilakuva, nyt sitten on joka paikka kipeä, kun asennot ei olleet parhaat mahdolliset.
Putsattua jotenkin kyllä tuli, mutta sanon, että onpa suunnittelun kukkanen tuokin, oikea insinöörin työn näyte;)

Flunssaako sairastat raakile vielä. olet varmaan kertonut, mutta minulta unohtunut, ikävästi koettelee.
Itse olen säilynyt vuosi kausia ilman mitään kiertävää tautia, toivottavasti jatko menee samalla tapaa.
Neeassa antoi lääkitys ohjeen, millä varmaan voisit koettaa helpotta oireilua.

Neeassa lenkillä käyntiä ihasteli, niin se onkin, mutta kun jo kaupalla käynti voimia koettelee, ei lenkille enää puhettakaan, no nyt on asiat näin.

Palomalla mukavia aikoja vieraiden kanssa ja kirjakin teon alla, on se jotakin, kun saa tuommoista aikaiseksi, ei se kaikilta onnistu.
Eihän kaikkien tarvitsekaan osata kaikkea, mutta kirjan tekeminen jo ylittää monen taidot, minun ainakin.
Onnea vaan tuotantosi kanssa;)

Olisi sitä jotain varmaan saatava aikaan pyhänäkin, se pieni mekko on valmistumassa ja jännään miltä se näyttää, kun ei mallia ollut saatavana ja heti ole päästävä kokeilemaan.
No purkaminenkaan ei vaikeutta aiheuta;)
Keväistä päivää jokaiselle ja luonnon seuraamista, jos se onnistuu.

Päivää pirttiin. Sain yllättäen "vapaapäivän", kun vakiporukalla oli muuta, eikä lounasvieraita tullut. Ajattelin ensin kutsua ystävän tuosta naapurikunnasta mutta kun hän on aktiivinen menijä ja tarvitsen itsekin "omaa aikaa" ja latautumista niin jätin väliin.
Eilinen päivä meni ruuan valmistuksessa. Tein pakkaseen vähän viemisiä, ettei tarvitse stressata kun "kutsu" saattaa tulla pienellä varoitusajalla.

Eilen sain myös yllätysvieraita ! Jehovan todistajat ilmestyivät ovelle ja kun olivat jo kerran pyrkineet sisään eikä minulle silloin sopinut, kutsuin peremmälle.
Kiva heidän kanssaan oli jutella: nuoria, hyvin hoidettuja (toinen kertoi opiskelevansa kosmetologiksi !) ja kohteliaita. Eivät panneet pahakseen tarkentavia kysymyksiäni eivätkä sitä, että otin puheeksi Aira Ruohon kirjan "Vartiotornin varjossa", mikä ei kyllä antanut erityisen mairittelevaa kuvaa jehovan todistajista ja heidän toiminnastaan.

Muutama tuttu Raamatunkohta luettiin tabletilta (!) ja tottahan sen saattoi sietää. Enää eivät jättäneet Vartiotornia luettavaksi kuten joskus aikaisemmin. Tiedänhän minä, että tuo ovelta-ovelle-kolkuttelu kuuluu heidän velvollisuuksiinsa samoin kuin jonkinasteinen pyrkimys "pelastaa sieluja", mutta so what, entä sitten".

Illalla kesken leipomistani soitti ystäväni maalta ja kertoi, että hänet oli kutsuttu geriatrisen sairaanhoitajan puheille ja hänelle tehtiin perusteellinen terveystarkastus. Hän täyttää 80 vuotta tänä vuonna. "Palvelutarpeen arviointi" kuuluisi kunnissa tehdä jo 75-vuotiaille, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin sen tehdyn. Harva kunta kai lähettää kutsun, mutta jos/kun sitä pyytää itse, se kuuluu saada.

Ystävä kertoi, että "moniammatillinen työryhmä" tuli hänen kotiinsa, seuraili hänen toimiaan haastattelun ohessa, teki muistitestin ja otti verikokeet. Hän sai ilmaispalveluna jopa pään magneettikuvauksen, koska hänen lähisuvussaan on esiintynyt Alzheimerin tautia.

Toivottavasti en nyt saa syytöstä "juoruilusta". Kerron tuon vain siksi, että kovin moni ei tiedä tuosta palvelusta ja saattaa vaikka pienistä eläketuloistaan maksaa tuosta peruskartoituksesta itse. Ei sitä käsittääkseni suureen ääneen markkinoida.

Myös joku läheinen voi pyytää tuota palvelua. Itse ajattelin pyytää sitä miehenpuolen sukulaiselle jonka elämänhallinta on luisunut lapasesta. Myös toimeentulotuen tarve arvioidaan pyydettäessä.

Tuli nyt pitkä juttu, sorry, jos joku katsoo, ettei kuulu tähän osioon..))

Kevättä pukka, eikä loska ei ole kivaa. Kun kipitän kaupalle, sinne vähän kauemmaksi, jalkakäytävillä on sulaa, vetistä tai jäistä askellettavaa. Vaikea valita jalkineita, jotka lisäksi tahtovat vuotaa pohjan ja kengän liitoskohdasta tai pohjasta (Kuoma-saapas !). Eikä kyse ole edes kovin vanhoista kengistä. "Kyllä kaikki oli ennen paremmin" kuten Mielensäpahoittaja on niin monesti todennut..))

Sen verran täytyy tehdä oikaisua tuohon edelliseen viestiini, että kun kerroin suhteestani painon nousuun, kone teki tepposet (?), kirjoitti: "kun jaksaa itseään paimentaa" vaikka tarkoitus oli kirjoittaa "kuka jaksaa itseään paimentaa" eli en tarkkaile painoani pakkomielteisesti. Ei vanhan rouvan tarvitse sopia standardeihin ja onhan sekin arvo, jos ruoka maistuu ja osaa siitä nauttia.

Kiva oli lukea teidän kuulumisia vaikka taisin olla kuten se seuraihminen joka tulee joukkoon kyselläkseen toisten kuulumisia, mutta kertookin vain omansa..))

Hyvää pyhäpäivän jatkoa kuitenkin kaikille !

Olen kuullut jäävaroituksen myös muodossa : Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle. Kuovin olen jo kuullut, enkä meren jäälle ole koko talvena haikaillut, rannoilla vain havainnoinut ja haaveillut jäiden lähdöstä. Käymme usein Porkkalanniemessä ja silloin tällöin Hankoniemellä bongailemassa lintujen muuttoa ja jäätilannetta. Haahkan ilmaantuminen on täällä ensimmäinen kevään merkki, kuin symboli, siitä on arvauskilpailukin vuosittain. Yleensä ensimmäiset tulevat helmi-maaliskuulla. Hangon lintuasema Halias tiedottaa ja valistaa, se ylläpitää Haahka-muuttoselainta.

https://haahka.halias.fi/?_inputs_&language="fi"&species="Somateria mollissima"&tabs="species"

Tringalla on paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista lintuasiaa.

https://www.tringa.fi/2019/03/tringan-lintutilannekatsaus-maaliskuun-alkupuoli/

Miaelina ja raakilevielä mietiskelevät sanoja, samoin minä. Amma on tosiaan äitiä merkitsevä sana jossain intialaisessa kielessä. Minusta isoäitiä merkitsevät sanat eri kielissä ovat myös hyvin viehättäviä ja pehmeitä äänneasuiltaan, kuin hyväilyä. Amma merkitseekin islannin kielessä isoäitiä. Espanjan abuela , saksan oma, italian nonna, puolan babunia, turkin ene, kroatian baba, venäjän babushka...suomen mummo, mummi, mummu. Suomen kielen äiti on poikkeuksellinen, jopa virossa on ema. Suomen kielen kauneimmaksi sanaksi se on monasti äänestetty, vaikka äänneasussa ä:tä ei aina mielletä kauniiksi. Tunne tekee sanan kauniiksi, niinhän se on.

Mielikille hyvää toipumista, pääset kesällä kevein jaloin sipsuttelemaan.

Iltaa!
Uutinen, että täällä oli nyt illalla aikamoinen lumipyräkkä. Kyllä se maan reilusti
valkoiseksi peitti vaikka mittari näytti puolta astetta lämmintä. Siinä sotkeentui
sunnittelemani iltakävely. No ei sillä nyt niin väliä, huomenna voi asian korjata:)

Semmonen rauhallinen päiväni. Ettoneellekin liikeni aikaa, vaikka urheiluakin
seurailin. Ei tullut merkittävää suomalaisten menestystä. Lukureissulla netissä
kävin ja samalla tässä ilmoittaudun. Jatkoja!

Huomenta täältä Savon puolelta ja jatkuvasta lumi/räntä sateesta, eilen kun aloitti sitä on tullut ja enpä kadehdi ulkona liikkujia, tie paksussa sohjossa.
Eetu nimiset viettävät nimipäiväänsä ja poikani syntymäpäiväänsä, jännättiin sattuuko anoppini päivän kohdalle syntymä, mutta päivällä liippasi.
Appi ukkoni kanssa olimme samana päivänä syntyneet.

Hankalaa on ollut ulkoilu täälläkin, kuten siellä ynnämuun maisemissa ja lumi tulikin tiskirätin kokoisena, en tosin tiskirättiä käytä, harjalla pesen, jos pesen, pienen koneeni annan laiskuutani työn tehdä.

Kyllä se tämä keli tekee huonoa elämistä linnuillekin, joten tarpeeseen ruokintasi menee hurskainen.

Ihailla pitää Ramoonan moni puolista tietämystä kaikenlaisesta asioista, minä saan nolona vaan todeta, että aika paljon valistat minuakin, kun kertoilet tietämyksiäsi.
Olet paljon minua nuorempi ja minun kuvittelisi jo elämän koulua käyneenä pystyväni parempaan.
Minä olen luullut että" kualikiäryle" olisi niitä vaikeimpia sanoja.

Demeter jutusteli noista vanhojen hoito asioista, kyllä ne monella on hakusissa, ei tieto jokaiselle varmaan kanna ja jos ei sukulaisiakaan jotka voisivat jelpata, monet hyödyt jää saamatta.
Paljon asioita tuodaan esille, mutta niiden omaksi kokemiset ei useinkaan mene tarvitsevan pääkoppaan.
Nuo laihduttamisjutut on jokaisella omansa ja onneksi jokainen itse kärsii tuloksista, kuten minä;(

Monta uutta tulokasta luettelit pirttiin tulleita, en minä teidän elämästä juuri mitään tiedä, sen minkä osaan täällä pirtin kirjoittelusta arvailla.
Tutuiksi sitä vuosien mittaan tullaan ja pystymme jotakin kuvaa kirjoittajista saamaan viestien välityksellä.
Kun viestit tulee rehellisen tuntuisina, pian ne omistajan esiin piirtää ja on kuin vanhoja tuttuja olisimme.
Yritän huomioida kaikki kirjoittajat muutamalla sanalla, aina ei onnistu, mutta yritys hyvä kymmenen ja ärsytystä sitten syntyy joidenkin lukijoiden kohdalla.
Kumma miten se suomenkielikin katoaa, jos sitä ei käytä.

Oikeita arvioita on nuo lintujen äänten tuottamat vanhat sanonnat, usein totena tapahtuu, kyllä jäät on nyt heikkoja, varovaisuus viisautta.
Joutsenten ylilentoja ei vielä meillä päin ole näkynyt, ei lokitkaan ole kotiutuneet.

Nyt lumisade lakkasi ja taivas kirkastuu hissukseen, kai se oli todella entisen surmaa, jokohan vesitilanne paranee pohjavesien suhteen?
Pikkumekko valmistui, mutta tuli niin pieni, että ei kasvun varaa ole, heti on ruvettava pitämään, kun tytär maailmaan putkahtaa, no onpa hommaa tehdä isompi;)
Peittoa alan nyt tekemään vaunuun isoäidin neliöistä ja sitten jotakin hempeää koristetta , tietenkin vaalean punaista;)
Nyt näkemiin ja kuulemiin.

Olin lähdössä keramiikkapajasta samaan aikaan kuin pieni 6-vuotias taidekoululainen omasta luokastaan. Mummi oli poikaa hakemassa, kävelimme yhtä matkaa ulos, pojalla oli värikäs hyvin sommiteltu piirrustus kädessä. Kehuin piirrosta, poika sanoi ylpeänä, että olen esikoulun paras piirtäjä. Mummu nolostui ja alkoi torua poikaa, höpö, höpö, katsoi minua ja jatkoi poika on kova höpisemään.
Sanoin mummille, elä aliarvioi lasta, poika on hyvä piirtämään ja värien käyttö on hienoa, hän myös tietää kykynsä. Muista kannustaa häntä älä lannista.

Oli vaikea arvioida mummin ikää, ehkä ikäiseni, ehkä nuorempi tai vanhempi. Mutta hänen käytös osoitti sen kuinka lapsuudessamme monen kotiopetus vanhoihin sananlaskuihin verrattavaa, joka itsensä ylentää se alennetaa tai oma kehu haisee, kel onni on hän sen kätkeköön jne.

Itse sain kannustavan kasvatuksen. Tiesin jo lapsena taiteelliset vahvuuteni, en vai osannut käyttää hyväksi koulutusmahdollisuuksia mitä minulle tarjottiin.

Nyt on helppo sanoa, olen hyvä, minä osaan, olen lahjakas eikä se tarkoita ylpeilyä.

Ramoonan sanoista Skillanille ekassa kappaleessa olen samaa mieltä. Myös
sosiaalisia taitoja on monen muun ohella vaatinut näin onnistuen Pirtin vetäjänäkin.

Onhan meissä monenlaista "paidan kuluttajaa." Varmaan syntyperäisillä
luonteenpiirteillä on merkitystä. Joskus vanhempien vaikutus ihan "näkyy". Luulen
kasvuympäristön, kavereiden ja myöhemmin työkavereiden vaikuttavan kehitykseen.
Niin myös työtehtävät voivat muokata persoonaa, enemmän kuin pelkkä elämän antama
kokemus. Onhan näitä joskus tullut ajateltua ihan henk. kohtaisena. Oma arvio ei
kyllä kovin luotettavaa kuvaa välttämättä anna, mutta saattaa auttaa "kieroutuneen"
luonteenpiirteen hallinnassa. Olkoon nyt, että en ihan pöteröitä kirjoita:))

Eiliset lumet ovat melkein kadonneet. Kovin olivat kadut ja jalkakäytävät vetisiä. Olihan
lämmintäkin 5-6 C. Hyvää jatkoa vaihtelevissa keleissä!
Ramoonan sanoista Skillanille ekassa kappaleessa olen samaa mieltä. Myös
sosiaalisia taitoja on monen muun ohella vaatinut näin onnistuen Pirtin vetäjänäkin.

Onhan meissä monenlaista "paidan kuluttajaa." Varmaan syntyperäisillä
luonteenpiirteillä on merkitystä. Joskus vanhempien vaikutus ihan "näkyy". Luulen
kasvuympäristön, kavereiden ja myöhemmin työkavereiden vaikuttavan kehitykseen.
Niin myös työtehtävät voivat muokata persoonaa, enemmän kuin pelkkä elämän antama
kokemus. Onhan näitä joskus tullut ajateltua ihan henk. kohtaisena. Oma arvio ei
kyllä kovin luotettavaa kuvaa välttämättä anna, mutta saattaa auttaa "kieroutuneen"
luonteenpiirteen hallinnassa. Olkoon nyt, että en ihan pöteröitä kirjoita:))

Eiliset lumet ovat melkein kadonneet. Kovin olivat kadut ja jalkakäytävät vetisiä. Olihan
lämmintäkin 5-6 C. Hyvää jatkoa vaihtelevissa keleissä!






Ramoonan sanoista Skillanille ekassa kappaleessa olen samaa mieltä. Myös
sosiaalisia taitoja on monen muun ohella vaatinut näin onnistuen Pirtin vetäjänäkin.

Onhan meissä monenlaista "paidan kuluttajaa." Varmaan syntyperäisillä
luonteenpiirteillä on merkitystä. Joskus vanhempien vaikutus ihan "näkyy". Luulen
kasvuympäristön, kavereiden ja myöhemmin työkavereiden vaikuttavan kehitykseen.
Niin myös työtehtävät voivat muokata persoonaa, enemmän kuin pelkkä elämän antama
kokemus. Onhan näitä joskus tullut ajateltua ihan henk. kohtaisena. Oma arvio ei
kyllä kovin luotettavaa kuvaa välttämättä anna, mutta saattaa auttaa "kieroutuneen"
luonteenpiirteen hallinnassa. Olkoon nyt, että en ihan pöteröitä kirjoita:))

Eiliset lumet ovat melkein kadonneet. Kovin olivat kadut ja jalkakäytävät vetisiä. Olihan
lämmintäkin 5-6 C. Hyvää jatkoa vaihtelevissa keleissä!


Kyllä voin yhtyä Ramoonan sanoihin Skillanille. On se merkki kyvykkyydestä
ja sosiaalisesta ymmärryksestä Pirtin onnistunut pitkä jatkumokin - monen
muun ohella.
Onhan meitä monenlaista "paidan kuluttajaa". Voihan usein olla merkitys syntyperälläkin.
Joskus se selvästi "näkyykin" vanhempiinsa verratessa. Luulen kuitenkin,
että ympäristö, kaverit ja myöhemmin työkaverit ja työtehtävät muokkaavat
merkittävästi persoonalisuutta. Olen joskus näitä pohdiskellutkin. Tietysti
itseään koskien ei kotikutoinen alalyysi liene kovin luotettava. Voihan se
syntyperäisen "luonteen kierouden" hillitsemisessä auttaakin, sikäli jos
ongelman uskaltaa havaita. Olkoon nyt, etten ihan pöteröitä kirjoita:))

Lämmintä on ollut 5-6 C. Niinpä lumet ovat melkein häipyneet. Hyvää
jatkoa teille näissä vaihtelevissa keleissä!





.

Höh! Ensin lähetys tökki ja sitten ryykäsi koko homman moneen kertaan! Eikö
tuosta jotenkin selvää saan -jos nyt lie tarpeen.

Iltaa Kahvipirttiin kun kerran Ynnämuukin aloitti kerran viestinsä noin. Minunkin mielestä SkillaN on organisoija-nainen. Asennetta pitkää pinnaa ja venymistä eri ihmisten kannanottoihin tuo vaatii. Itsellä pinna katkea nykyisin jo pukiessa.

Otetaan esimerkiksi onkiminen tai pilkkiminen. Jos kalaa ei ala heti tulemaan, kyllästyn ja häippäsen. Jos toden sanon, hosujana minuu töissäkin monet pitivät.
Alkukevään päivän aika on jo pitkä. Armeliaskin. Siinä ehtii puuhaamaan yhtä ja toista, sutta ja sekundaakin. Muutaman vuoden päästä tätäkin voisin muistella hyvänä päivänä.
Aika vahva lumiensulamispäivä tästä tuli. Se eilisiltainen räntäde merkitsi kerrankin vanhanlumen surmaa.
Tuttu mies oli ehkä liukastellessaan naarmuttanut naamaansa. Ei olisi pitänyt vitsailla vakavalla asialla. Jouduin hyvittelemään ja anteeksi pyytämään vaikka se ei helppoa ole meikäll.

Sitä toivoisin ettei enää uusia lumi- ja räntäsade-aaltoja tulisi. Kävelin muutaman satametriä illalla vastatuuleen. Suojalasit olisivat olleet hyvin tarpeen.
Lunttasin. Huomenna on Juuson nimipäivä. En tunne ketään Juuso nimistä miestä. Ajokoiramme nimeksi se jouduttiin antamaan hurskaiden kasvojensa ansiosta.

Huomenta ja sadetta edelleen, eilen kuitenkin tovin mitä ihanin auringon paiste, ehkä sitä lisää piankin saadaan.
Minna Canthin päivä, rohkea nainen, toimi omana aikana monen hyvän asian puolesta puhujana, onpa Juuso nimiset saanet samaksi päiväksi nimipäivänsä.
Onnea heille ja jatkukoon Minnan alkamat ja viitoittavat toimet edelleen, työtä riittää.

Pitäisikö sanoa, sitä saa mitä tilaa, tarkoitan noita ylistyksiä kohdallani, kiitos niistä, mutta uskokaa tai älkää, en siinä tarkoituksessa viestiä kirjoittanut ja Ramoonalle ihasteluja osoittanut.
Olen mikä olen ja toki olen oppinut tyytymään omaan persoonaani, mutta ihan vilpittömästi olen sitä mieltä, että moni asia on minulle avartunut pirtin kirjoittelun myötä.

Korpikirjailija, puhuit koti kasvatuksesta ja siihen voin sanoa sen, että sain kasvaa omana itsenäni, mihinkään parempaan ei vaatimuksia ollut ja sitä arjen ja tiukan elämän lisäksi rakkautta sai tuntea joka päivä ja hyväksyntää myös, siitä ei voi valittaa.
Vaatimaton oli kotini ja totta myös tuo sanonta oli, joka itsensä ylentää, hänet alennetaan, ylpeyteen ei opetettu, vaan lähinnä inhimillisyyteen, kokemaan ja tuntemaan muiden vaikeudet.
Muistan niin selvästi isän tilipäivänä hän toi tullessaan appelsiinejä (harvinaisia sodan jälkeen) ja useinkin oli naapurin leikki kaveri seurana ja se appelsiini jaettiin hänen kanssa, tämä tapa kulki kautta lapsuuteni olipa kyse mistä aineellisesta asiasta, se jaettiin
Tänäkin päivänä on helppo tuota toteuttaa, jos on mitä jakaa.

Ramoona olen todella monen kauniin kertomasi nähnyt mielikuvan mukaan, niin selkeästi osaat kaikesta kuvan luoda ja sen verran yrityksiä minullakin on ollut, että ihan oikeasti saat mielikuvitukseni lentämään.
Tuntuu väliin, että yhtä hymyä ja kukkasten keskellä elämistä on elosi, näin tunnen muuta en voi.
Tämä menee nyt kehuskelun piikkiin, mutta ei se sitä ole, pirtissä on niin monen taitajan ryhmä, että pakostakin kiitoksiin on ryhdyttävä.
Jokainen oman kortensa kekoon tuo, omilla ihanilla taidon näytteillä.
Sanoista muodostuu lauseet ja niistä muotoutuu elämisen kirjo joka näin kirjoittajien välityksellä jokaisen nautittavaksi tulee.

Ynnämuu, kone oli sitä mieltä, että niin kauan pois olit pirtistä, nyt runsaasti antia meille laittoi, hyvä vaan.

Minulle joku sanalasku on juuttunut aivoihin ja se, että minkä taakseen jättää j.n.e on saanut minut laittamaan tavarat paikoilleen, heti homman loputtua, tarkoituksen olen näin ymmärtänyt.
Vie mennessä, tuo tullessa oli sanonta mitä yritin miehelleni tolkuttaa, hän oli sitä mieltä, että joudan hakemaan eri reissulla tarvittavat.

Kiitos vaan hurskainen tuosta organisoivasta nimestä, ehkä pitää paikkansakin, ainakin siinä mielessä, että tartun myös hommiin jotka ei muille kelpaa.
Malttamaton olen luonteeltani, mutta onkiminen on poikkeus, veneessä istuisin vaikka kuinka kauan, ei koske selkään ei puudu jäsenet, pois lähteminen on surullinen asia;)
Nyt on käyty kattava keskustelun aihe, jospa tästä poikisi runsas mielipiteiden viestittely.

Mukavaa päivää teille kaikille ja kaikesta huolimatta mukavia olette kaikki;)

Huomenta!
Mielenkiintoisia keskusteluja olette käyneet. Olen samaa mieltä SkillaNin kyvyistä, eivät ole vain "kehuja" vaan totuuden sanoja.
Tuli mieleen noista sananalaskuista joista mainitsitte mm. "Joka itsensä ylentää hänet alennetaan". Siihen rinnalle laitan "Ylpeys käy lankeemuksen edellä". Monella on "vauhtisokeutta" oman erinomaisuutensa korostamisessa ja silloin voi käydä köpelösti ja kompastua omaan erinomaisuuteensa. Noin kuvaannollisesti sanottuna.

Aivan ihanaa MC:n päivää. Olen hurmaantunut Juha Hurmeen selkokielisestä MC:n kuvaamisesta. Minna Canth oli äitini idoli. Äitiäni suivaannutti usein se miten naista arvostettiin ja arvioitiin puolison kautta. Hän puhui siitä meille tytöille, ei huudellut ympäri kyliä.
Minna Canthin Työmiehen vaimo on yksi vahvimpia teoksia.

Palaan vielä noihin sananlaskuihin.
"Ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki". Olenhan minä vaivoistani valitellut ja jouduin ihan maitohapoille. Nimittäin maitohappoja eli hapankaalia syön nyt runsaasti taltuttaakseni tulehdustilaa jonka sain flunssan kylkiäisenä.

"Eteenpäin, sanoi mummo lumessa".

Minun portaitteni vieressä on kaistale lumetonta kukkapenkkiä. Lumikellot ovat nousseet siihen ja ottavat aurinkoa rivissä. Nyt ei kovin aurinkoista ole ollut, mutta sinnikkäästi vain siinä pinnistelevät. Ensi yönä tulee kuulemma pakkanen, Toivottavasti eivät palellu nämä ensimmäiset kevään merkit.

Viime vuonna kadun puoleinen piha oli järvenä, kun katuoja oli jäässä pohjia myöten. Kadun varren lumet sulivat suoraan minun portaitteni eteen. Nyt ystävällinen naapurini kaivoi lumet pois, kun lumi on sulaa. Ojassa lurisee mukavasti sulavesiä suoraan katukaivoon. Pihasta on jo sora näkyvissä, ei ole lammikkoa ainakaan vielä.

Alueellamme on ollut toivomus, ettei lintuja ruokittaisi. En sitten ruokkinut. Nyt ei näy tinttejäkään, saati muita pihalintuja. Yksi harakka pomppii katolla, oravatkin ovat poissa, kun niillekään ei siis ole mitään lintulaudalta pudonnutta sapuskaa. Kun kuulemma jopa varpuset ovat Suomessa uhanalaisia lintuja, niin pahalta tuntuu, että pelkäämme myyriä ja hiiriä niin että annamme lintuja kuolla pois.
Mietin kyllä uudelleen tämän ruokkimiskiellon ensi vuonna. Onneksi kuuluu kuitenkin sirkutusta kun menen pihalle. Jotkut ovat selviytyneet, vaikka eivät näyttäydy saidalle emännälle.

Huomenta@

Tein ennätyksen, nukuin puoli kahteentoista. Olisiko luova kauteni hiljaa tasaantumassa.

Tuo mainintani kotikasvatus tuntui koskettavan ja kumoavan kasvatuksessa vallinneen ajan, joka 40-50-luvulla vallitsi. Vaatimattomuus kaunistaa.

Eilen lapsenlastaan aliarvioineen naisen käytös oli mielestäni lasta loukkaavaa.
"Hän on tuollainen höpöttäjä".

Tuo lapsuutemme aika lie ollut hyvää ja kannustavaa meille, jotka vielä tällä iällä olemme aikaamme seuraavia ja uusia haasteita ottavia, tietotekniikan hallitsevia ja ulospäin suuntautuneita. Keskustelemme netissä ja käymme harrastepiireissä, luomme uutta. Elämäntapamme kertoo, että olemme perineet kotoamme kannustavan kasvatuksen, emme ole katkeria menneelle.

Ikäseni lapsuudenystävä. jolle koti ja lapsuus ei ollut paras mahdollinen on sisäistänyt elämän kurjuuden olevan luonnollinen jatkumo menneestä elämästä. Hän ei suostu opettelemaan nykytekniikkaa, älykkään tiedon välityksen taitoja, mieluummin hän jonottaa pankissa käteistä rahaa, istuu yksin iltoja viinipullo seuranaan.

Mielestäni me täällä kirjoittajat elämme tässä ajassa, olemme aktiivisia ja siitä voimme johtaa aasin sillan kannustavaan hyvään lapsuutemme.

Viestini häipyi, harmittaakin vähän, kun olin seurannut Minna Canthin juhlavuoden tapahtumia ja uusia tutkimuksia hänestä ja niistä kerroin, siitäkin , että myös lapsille suunnattuja uusia tietokirjoja on Canthista tehty, tyttöenergiaa lisääviä. Ehkäpä tekstissäni oli liikaa uutuuskirjojen nimiä, katsottiin mainonnaksi. Vai oliko se Minna Canthin ihanasti piparimausteille tuoksuva nimikkokahvikakku, joka vietiin pirtin pöydästä ja samalla meni viesti ja Kristiinankin viesti. Ei kai me mitään pahiksia Kristiinan kaa kuitenkaan olla ! Toivottavasti löydätte netistä ainakin Jenni Haukion puheen eilisessä Kansallisteatterin kansalaisjuhlassa, muutkin presidenttien puolisot kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Jenni edusti sähäkässä tulipunaisessa pitsipuvussa, kuten voimanaiselle omistettuun päivään ja tulisieluiseen puheeseen hyvin sopiikin.

Meitä sodanjälkeisen sukupolven tyttöjä ei käsittääkseni enää yleisesti vaatimattomuuden kaunistusta korostamalla kasvatettu eikä enää tiettyyn tyttömuottiin. Kodin ilmapiirissä muistan sen, miten iloittiin rauhan ajasta ja lasten mahdollisuudesta koulutukseen, alkoi saada kaikkea kaupoistakin. Varmasti tietty kiltteys ja tunnollisuus oli ihanne varsinkin tytöillä, äidin mieltä varottiin pahoittamasta, mutta en pitänyt sitä kohtuuttomana vaatimuksena, vaan enemmänkin puhalluksena yhteiseen hiileen ja satsauksena omaan tulevaisuuteen.

Sai sydämestään iloita omista onnistumisistaan vaikkapa koulun kulttuurikilpailuissa tai hiihtokisoissa, kyllä ansaittua kehumista annettiin. Kerroinkin jo, että virheet ja epäonnistumiset ohitettiin, sai yrittää ja aloittaa alusta. Joka aamu on armo uus, äidin usein viljelemä sanonta. Äitini ompeli itselleen ja meille tytöille, ja muistan monet isän ylpeät toteamukset, miten nättejä tyttöjä hänellä on, joilla kauniit mekot pääsevät oikeuksiinsa. Pääsin kerran kiinnittämään juhlamitaleita isäni apuna, sain uuden vaaleansinisen seersucker-kankaisen leningin ja samanvärisen kellonremmin, muisto on hyvin elävä ja onhan siitä valokuvakin. Itseluottamusta sain varsinkin hontelossa murrosiässä, kun olin taitava kaunoluistelija ja tunnustukseksi äiti ompeli samettisen luistelupuvun valkein teddyreunuksin. Siihen kudotettiin valkeat damaskit, ja niistä oli kuulemma konekutojalla juoruiltu, miten turhamaista ison perheen lapselle.

Vaihto-oppilaaksi en edes osannut haaveilla, mutta olin parina kesänä ystäväni kanssa Tukholmassa sairaala-apulaisina kesäkuukaudet, hyvin pärjäsi kouluruotsilla ja palkka riitti lähes koko lukuvuodeksi säästäväiselle opiskelijalle. Oma esikoistytär oli USA:ssa vaihto-oppilaana ja nyt tämä seuraava polvi on muunkielisessä ympäristössä kuin kala vedessä, englanti tietenkin sujuu ja jopa ranska kahdella tytöllä ja ruotsiakin arvostavat.


Lippu liehuu naisille pihamaalla sateessa. Hyvää Minna Canthin päivää !

En päässytkään ihan niin helpolla leikkauksen jälkeen kun ensin luulin. Mukaan saamani voimakkaat särkylääkkeet varmaan auttoivat.
Ei nytkään kipuja juuri ole mutta väsyttää ihan tolkuttomasti.
Olen vain makaillut ja kuunnellut äänikirjoja, eihän minun ole pakko mitään tehdä jos en jaksa.
Poistin eilen siteet kun sanovat että kolmen päivän päästä voi poistaa. Aika paljon oli verta vuotanut, suihkutin eilen ja tänään, laitoin uudet siteet, annoin kuitenkin aika kauan paljaalle jalalle ilmahoitoa että kuivaa kunnolla ja haavat menisivät umpeen.
Kasvatuksesta täällä puhutaan, ei minua kannustettu, kovasti piti tehdä työtä heti kun kynnelle kykeni.
Ihan normaali ihminen minusta tuli vaikka itse sanonkin, lapsista tuli pärjääjiä ja kasvatimme yhden huostaanotetun lapsenkin aikuiseksi.
Olen aina ollut nopea oppimaan vaikka vanhemmiten tietysti hidastuu. Kiinnostuin tietokoneista heti kun tulivat käyttöön. Ennen internettiä jo tein tietokeneella kaavoja vaatteisiin.
Raskas omaishoitosessio sai minut arvostamaan omaa aikaa ilman velvoitteita. Voin vilpittömästi sanoa että elän elämäni parasta aikaa. Kunhan jalan saa kuntoon niin elämä taas hymyilee.

Huomenta edelleen pilvisestä Savosta, lumet on kyllä saaneet kyytiä, kadut melko kuivina, kyllä sitä jo aurinkoa kaipaa.
No tulee kun niin sallitaan ja jokos se on nyt se yhtä pitkä yön ja päivän kesto?
Minulle on moneen kertaan kerrottu, miten kuun on täytenä ja miten siitä lasketaan juhlapäivien sattumiset.
Marian ilmestymisen päivä on ensi sunnuntaina ja siitä yhdeksän kuukautta on joulu, tämä nyt on mielessä pysynyt;)

Kerrankos sitä erehdytään Kristiina 23 ja arvelit että en ole ylpeä, en todellakaan ellei sitä tyhmää ylpeyttä liene, että haluan kaikessa olla itse tekemässä, en apua pyydä.
Voihan senkin suhteen vielä tulla pakko nöyrtyminen, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Raakile vielä. olen minäkin tomaatin siemenet laittanut ja ne jo pukkaa lehteä, sain keijunkukan siemeniä Marja-Liisalta joka on kaiken taitaja, kirjoitteli joskus pirttiinkin.
Nyt saanut 30.00 tykkäyksen Facebookissa, hän kirjoittelee sinne puutarha ja muitakin asioita ansiokkaasti.
Joudun sisä kukkanikin uusimaan, on sellaisia raappoja, ettei enää silmää ilahduta.

Minä en muista mitenkään erikoisemmin kiitelleeni jos en moittinutkaan lapsiani, mutta kaikkeni tein mitä osasin, voi olla että se on aika vähän.
Kuitenkin ovat perheensä hoitaneet, työnsä samoin ja heidän jälkeläisistään on tullut ihan kunnon ihmisiä.
Elämä opettaa meitä kaikkia ja kauneuden näkeminen on jokaisella erilainen ja mikä on perimä paljon vaikuttaa ulkonäköön.
Kauniita jokainen varmaan haluaisi olla, mutta minkäs teet, jos näin ei ole, olisi edes sitä sisäistä kauneutta, nuoret mielestäni omalla tavallaan kauniita kaikki.
Menin naimisiin 1956 ja kyllä silloin jo sai valmis vaatteita, ainakin muistan kävelypuvun, joka oli marjapuuron värinen, tyköistuva ja vyötärö silloin vielä oli kaikilla, hyvien liivien ansiosta kaiketi.
Tämä vartalon vapautuminen ei kaikille sopinut, useammalta vyötärö katosi.
Ei minusta tuo "höpöttäminen" nyt niin alistavalta kuulosta, sanotaanhan joskus aikuisistakin, että turhan höpöttäjä.

Vierailijana, olen melko paljon samaa mieltä kanssasi, ei vanhemmat joutaneet kasvattamaan, töissä oli riennettävä, vaikka oma äitini oli paljolti kotiäiti, mutta aina tilaisuuden tullen ahersi leveämmän leivän saamiseksi.

Voin nähdä Ramoonan luistelemassa kauniissa asussaan, minun äitini oli hyvin arkinen ja ei kovin paljon ajatellut lapsen ulkoista ilmettä, kunhan oli ehjää ja puhdasta, tosin heti sodan loppumisen jälkeinen aika oli tiukkaa, ei ollut liioin kankaita, hyvä kun ruokaa kuitenkin saatiin.
Oman ajattelunsa mukaan teki parhaansa ja minä koin olevani hyväksytty lapsi, koska ei muillakaan mitään ylellistä ollut.

Makriina suret lintujen kohtaloa, kyllä aihetta onkin, maailma niin steriiliksi tehdään, että aina luonnossa olleet ja eläneet, sotkevat nyt ihmisten ympäristön, entäs kun kaikki katoaa, mitä sitten, hyvä vauhti on jo päällä.

Mielikki mummolla nyt jännät ajat seurailla paranemista, varmaan tuntuu hankalalta, mutta ajattele tulevaa, kyllä se vielä paranee ja kivut kaikkoaa.
Näin puhaltelen parannuksen tuulia luoksesi.

Hurskainen tyytyväinen eläkkeeseensä, kyllä nätisti eläen minäkin pärjään, vaikka sillä rajoilla on, että köyhyys raja melko lähellä.

No niin, pituutta taas tuli, jospa saisin kuitenkin tämän lähtemään.
Aki nimisille onnittelut ja nyt näyttää taivaalla valoilmiö aikoa esiin tulla, jospa näin kävisikin;)
Oikein mukavaa keskiviikko päivää.

Mukava keskiviikkopäivähän on meneillään täälläkin. Kahville kaipasin tänne, kodikkaasti juttelevien seuraan. Niin naisellisia tyttöjen juttuja. lapsuuden muistoja muunmuoassa.

Onhan nyt yö ja päivä yhtä pitkiä koko maapallolla näin kevätpäiväntasauksena. Minulle se edustaa ajatusta

😗🎵🌿🌷 ☕️❤️ Auringon noususta tänne Pohjolaan!

Juuri aamulla kun laitoin valot päälle, tiesin pian olevan aika, jolloin valo tulvii yötä päivää, saaden koko luomakunnan jälleen puhkeamaan kukoistavaan hedelmöitykseen, taaten elämän jatkuvuuden.
Ihana aika!

Tänään piti olla "markettivapaa"päivä, ei tarvetta kaupoille. Kummiskin kun aurinko
äityi päivällä paistamaan, täytyihin sitä ulos lähteä. Ainahan kaupastakin jotain
mukaan lähtee, niin tänääkin.
Jos hurskainenkin on huomannut, että ikäkin saattaa tehdä vaikutuksensa, niin
minä olen huomannut jo jonkin aikaa. Selkänikin on temppuillut. Se ei ole yllätys,
on vanha vaiva. Kyllä se siitä kun aikansa lepyttelee:)
Lapsuusajoista olette kirjoitelleet. Eipähän minulle esitelty kouluttautumista.
Luonnollinen syy, ei ollut varaa. Olin vanhin penikoista, työpanostanikin
tarvittiin. Isällä oli "sotasavotta"ja vapauduttua terveyskin horjahteli. Kaksi kertaa
oltiin evakossa, se sotki kansiksenkin käyntiä. Kiertokoulua pidettiin salokylän
suurimman talon tuvassa. Siinä se kouluni alkoi. Ikää ehti tulla sen verran, että
kokeeksi pistivät oikeassa koulussa 3. luokalle. Pärjäsinhän minä ihan hyvin.
Ainoa tenkkapoo oli, että olen täysin vasenkätinen ja tietysti kirjoitin vasemmalla.
Se "korjattiin" pakolla. Hankalaa se kyllä olisi ollut mustekynällä vasemmitsalla
kirjoittaa. Aika monta kaunokirjoitusvihkojen kirjoitusta opettelin harjoitellessani.
Koulumatkani oli 7 km yhteen suuntaansa korpimaisemissa. Kyllä se eläminen
yleensäkin oli riskirajoilla näin jälkeenpäin ajatellen. Mitäpäs näistä, kun on
jotenkin selvinnyt:)
Huomennakin saattaa aurinko näyttäytyä. Katsellaan....Terv. ynnämuu

Hyvää huomenta ja nyt lumisateettomasta Savosta, tai onhan aika laaja käsite tuo Savo, sanotaan, että keskellä Savoa ei sada.
Pientä aavistusta on myös mahdollisesta auringon paisteesta.
Nyt sitten alkaa päivä pidetä ja eipä aikaakaan, kun olemme keskikesässä.
Tänään Pentit juhlivat nimipäiväänsä, onnea.

Aivan toista oli koulun käynti sotaa edeltävänä ja sodan jälkeinenkin aika, puutetta kaikesta ja kun vertaa nykyiseen koulun käyntiin, eroa ei uskoisikaan, jos ei olisi sitä kokenut.
Katselen aamu linja-autoja ikkunasta ja ne on täysiä koulukkaista, enää ei tarvitse kouluun kävellen tai hiihtäen mennä, nyt autot pysäkiltä kyytiin ottavat.
Ennen koululaiset autossakin antoivat istuma paikan vanhemmille, nyt huoletta voi seista nuoren ihmisen vieressä vanhanakin.
Tämä on kehitystä tämä, ei välttämättä hyvään suuntaan, mutta näin vaan on ja pitäähän nuorten saada istua, että vanhana jaksavat seisoa;)
Kaikessa ei kehitys välttämättä ole hyvään suuntaan mennyt, mutta mitäpä sitä tämmöinen vanha ihminen kaikkea ymmärtäisi.
Nyt on nyt, ja ennen oli ennen, piste.
Äitini oli vasen kätinen, mutta oppi kirjoittamaan oikealla ja erittäin kaunista käsialaa, nyt tytär samalla tapaa vasen kätinen on, kirjoittaa vasemmalla.

Sini-sirkku ja Miaelina ihastelevat tätä päivän valoisaksi muuttumista , onhan se vaihtelua sekin.
Aika vaan kuluu niin nopsaan, että ei aikaakaan kun olemme päivää lyhentämässä, mutta pidetään kuitenkin kesä ensin;)

Minä aloitin koulun vuonna 1944, siis aiemmin kuin hurskainen, olemmehan sen verran ikä eroisia, minä vuoden lopulla täytän ja sinä heti vuoden alussa, olin vielä kuusi vuotias, kun koulun aloitin.

Nyt päivä alkaa tyttären verhojen ompelulla, ei mitään kivaa puuhaa, mutta onhan ikävätkin tehtävät suoritettava ja kun lapsi pyytää, on tehtävä otettava vastaan;)
Nyt meinaa nuha päälle iskeä, kuume ei herkästi minulle tule, kaikki arvot hyviä kokeiden tuloksissa.
Viettäkää mukava keväinen päivä.

Heis!
Pistäydyin kiireiltäni pirttiin. Nukketaloprojekti on vienyt minut fantasia maailmaan. Tänään kahviaamiaista nauttiessani katselin mainoslehtiä. Kevään kukkasia, mökkijutskoja, mutta jätän ne vielä odottamaan. Eilen oli ikkunoiden asennus ja tänään haastava divaanisohvan teko. Pitänee välillä myös imuroida, portaat yläkertaan ovat askarteluista sukanpohjien mukana levinneessa sahanpuruissa ja lankojen pätkissä.

Kiitos jää-infosta Kristiina. Kävin mökillä, katselin järvelle, niin se on nyt siinä ja siinä pitääkö pilkkiminen unohtaa. Kelit ovat olleet harmaat ja lunta on tihuutellut joten olen keskittynyt sisähommiin. Nyt aurinko yrittää esiintuloa ja huomeneksi on luvattu aurinkoista. Jos tuuli pysyy kohtuullisena yritän vielä pilkkimistä.

Skillaan olit jo koulutyttö kun synnyin 1947 sodat oli sodittu. Muistikuvani alkavat 50-luvun puolelta. Kouluun oli matkaa runsas kaksi kilometriä, joka luonnollisesti käveltiin.

Muistiini on jäänyt kylmä pakkasaamu kun seisoin bussipysäkillä suksien kanssa. Sen kerran kun olisin käyttänyt bussia se ajoi ohi eikä ottanut minua kyytiin. Liekö syy ollut suksissa vai eikö bussikuski nähnyt minua.
No, kävellen tai pyörällä koulumatkat sujuivat.

Nyt imurin varteen.

Ei me pikkuihmiset käsitetty sitä että vasta keväällä erään viiksiherra Adolf H:n elämä oli päättynyt vasta keväällä 1945. Tai että Lapin sota päättyi meillä vasta saman vuoden syksyllä.
Mut eihän meitin tarvinnutkaan tietää. Koulussa oli kivaa. Kesät olivat aurinkoisia ja pitkiä. Haarapääskyt pitivät tutun hauskaa pirstinkiään anodiradion antennilangalla. Oli se aikaa!!!

Tämä päivä oli erikoinen. vasemmalla alavatsan kohdalla tuntui melkein jo hengittäessä kipua. Jo yli 40 vuotta vanha vaiva. Iäkäs keuhkolääkäri sanoi että keuhkon pintasi ovat aivan arpeutuneet tuhansien kehkoputkitulehdusten jälkeen.
Tein varovasti mihin pystyin. Reuhtomiseen ei ole nyt varaa. Mut kevät oli jo meillä. Linnut ovat innosta soikeena kun tajuavat että kevät on täällä kohta joka päivä.

Luin yleuutisotsikoista että pääkaupunkiseudulla oli ensimmäiset leskenlehdet alkaneet kukintonsa. Lounais-saaristossa ehkä jo tätäkin aikaisemmin.
Mukavaa torstaki-iltaa ja hyvii unii kaikille.

Huomenta, tuuli melko kovasti puhaltelee ja kuivattaa katuja.
Sellainen pilvipoutasää näyttää olevan, lämmön puolella yksi aste, mutta tuuli voi tehdä ilman melko viileäksi, kun pohjoisesta näkyy tuulen suunta olevan.
Vihtoreita tänään onnitellaan, olikos se joskus sellainen sarja kuva kuin Vihtori ja Klaara, jotenkin on Vihtori nimestä myös väännetty alistuneen miehen kuvaa, mutta sanonta kuuluu, ei nimi miestä pahenna j.n.e, onnea kaikille Vihtoreille.

Viisautta taitaisi olla korpikirjailija, jos et pilkille menisi, ainakaan keskelle järveä ja rannallahan ne ahvenet uivatkin.
Muistan kesän, kun maalle suuntasin ja korpilammelle ongelle mentiin, ahventa tili niin ettei meinannut ehtiä ylös vetämään, mutta siitä tahti sitten hiipui, kun useimmin ongella istuttiin.
Verkot oli mukava nostaa ja katsoa oliko saalista, olihan useimmin, siikoja ja haukia, kookkaitakin.
Usein vei hauki koukun mennessään katkaisten siiman, siellä ne uiskentelee koukut suupielessä.
Nuori olet minuun verratessa korpikirjailija ja pitää todeta, että viisauskaan ei ole iän myötä minulle kasvanut.
Itsehillintää olen yrittänyt opetelle ja pohtia, että ei minun sanomiseni taida aina niitä oikeita olla, vaikka ikä jo edellyttäisi.
Kai sanonta, että ikä opetellaan ja oppimatta kuollaan.
Vielä tuosta sinun projektista tuon rakentelun suhteen, pitää olla näppärät sormet että onnistuu.

Ei siitä Hitleristä lapsena olon aikaan hirveästi kuullut puheita, tai sitten meni ohi korvien, muistini on heikko lapsuuden ajoista, kyllä se sota aika myöhemmin paremmin tietoon tuli.
Kesät oli kuitenkin lämpimiä ja kauniita, en sateita muista ollenkaan, pitihän niitäkin olla, mutta näin ajatellen aina paistoi aurinko ja uiminen oli kesän tärkein tekeminen.
Voi sitä huoletonta lapsuutta, mitä ei tämän päivän lapset koskaan tavoita, no taitaa olla tavoitteetkin niin toisenlaisia.
Lapsilla ei nykyaikana ole edes lapsuutta, kun jo aivan pienestä aikuisiksi muokataan.
Mietteeni taitaa olla sieltä sodan aikaisilta ajoilta ja mutta muistot kuitenkin lämpimiltä tuntuu.
Älä hyvä hurskainen enää mitään reuhtomista edes yritä, onhan ehdittävä olla vanhakin, muistoissa elämistä vaan yritellään ja ne pakolliset hommat hoidetaan.

Minulla varaston täyttö päivä ja tuuli on niin kovaa, että tuohon lähi kauppaan menen varastoon ruokia ostamaan.
Nyt voi olla hyvillään elopainostaan, ei ilmaan ehkä jaksa tuuli nostaa.
Koettakaa iloista päivää viettää, viikonloppuhan on edessä;)

Pistäydyn vielä täällä Kahvipirtissä, jospa on vielä kahvia, on, onhan sitä ja aivan tuoretta ja hyvältä maistuvaa! Nämä valinnat vain ovat vaikeimpia, ottaisinko hyvän näköisen leivän, jossa paljon kurkkua ja tomaattia, vaiko juusto,kinkku kurkkuleivän, valinta on vaikea!
Lopulta tämä viimeksi mainittu osui käteeni, nam!

Tyttäremme ehti käymään, vaikka on hänellä töitä paljon, olihan se mukava Piristysruike ,
tällä mennään pääsiäiseen saakka!

Aurinkoa on ja ihmeen keväistä, pienen lenkin tein äsken, siinä parhaiten aistii sen kevään tulon!

Hyvää viikonvaihdetta kaikille!

Iltapäivää!
Tänään oli kovin tuulinen, mutta aurinkoinen päivä. Täytyihän se markettireissu
tehdä. Huomenna on sitten pölyimurin kävelyttäminen ja saunajuhlani.

Eilen hankin Eskolan viimeisen kirjan: Vanhanakin voi ajatella. Onhan se
sopivan lupaava nimi - eihän se pahitteeksi olisi, jos ajatus toimisi:) Minulla
oli aikomus hankkia tämä kirja jo ajat sitten, mutta sattui tulemaan noita
kommelluksia. Täytyi etsiä oikea kirjakauppa, kun entinen kaupan paikka
on purettu. Löytyihän se kun sain toimeksi pistettyä.
Niin siitä kirjasta, eilen aloitin ja tänään sain luettua loppuun muiden
puuhien ohella. Tietokirjana vanhuuteen liittyen Eskola kirjaa esittelee.
Sellaiselta se minustakin vaikutti, osin vapaasti kevennyksiä sisältäen.
En nyt tarkemmin esittele, kohtuullisen rankan lukemisen jälkeen pääni
on ikäänkuin sekaisin. No yksi huumorin puolelle vinksahtava asia: Eskola
kertoo, että pahiten työpäivän pystyy tuhoamaan kaurapuuro. Ja minä
kun olen vuosikausia syönyt aamulla kaurapuuroni:) Tiedäppä häntä,
mihin olisin pystynyt, jos olisin älynnyt olla puuroa syömättä:)) No taisi
se kirjailija mainita, että ihmiset ovat erilaisia kaurapuuronkin suhteen.
Pidin kirjaa ihan lukemisen arvoisena, kyllä 28€ ei hukkaan mennyt:)
Nyt heittäydyn vapaalle, heippa vaan!

Iltaan on painunut tämäkin päivä. Horisontin taakse aurinko laskenut. Makoilen ja sulattelen karjalanpaistia, jota nautin perinteisesti keitettyjen kuoriperunoiden, suolakurkun, punajuurten , sienisalaatin ja puolukoiden kera.

Raukasee, istuin kuin istuinkin pilikillä. Aivot saivat aimo annoksen raitista ilmaa ja "nukkukotileikit" unohtuivat tyystin. Ei ollut kala syönnillään, mutta ei se ollut ehdoton päämääräni. Täällä pohjoisessa jäät ovat vielä kantavia. En tuntenut epävarmuutta kun kävelin vanhalle pilkkiavannolleni. Oli siellä muitakin moottorikelkat veti ahkioita, minä kävellen omaani.

Kotiin palattuani lasku postilaatikossa muistutti viikonlopun raku-kurssista. Piti ottaa kalenteri ja kirjoittaa kaikki menot ylös, että ei tule unohduksia. Nyt meinasi käydä unhoitus, onneksi tuli se lasku. Huhtikuussa sitten toinen viikonloppukurssi, jolloin lasitamme huomisen ja sunnuntain työt ja poltamme ne ulkona kaasu-uuneissa.

Luin,  että viisaat ihmiset unohtavat asioita, joten pitänee laskea itsensä jonkin sortin viisastenkerhoon. Unohtaminen, sanotaan, on hyväksi, eli pienet asiat joutavat unohtaa, isompien asioiden haitolta.

Niin ennakkoäänestyskin lähestyy ja olen lupautunut vaalitoimihenkilöksi. Kierrän vanhustentaloja. Kiirettä pukkaa no, sen jälkeen tulee jo toukokuu.

Katselin mökin pihapiiriä, mitähän sieltä hangen alta paljastuu..huh. Jätin puiden lehdet haravoimatta syksyllä kun matkustin Hollantiin.  Kevätmyrskyt ovat tiputelleet puiden oksia pitkin kartanoa. Eli edessä ruma piha, mutta kyllä se viheriöityy ja kesällä voin juoksennella taas avojaloin vihreällä ruohikolla.

Pari päivää univelkainen väsymys oli lomalla, mutta tänään se hiipi uudelleen jo valmiiksi hiukan nuhjuiseen takkiini. Kuitenkin se vasemmanpuolinen alavatsakipu oli pois.
Päiväunilta kavutessa aurinko oli jo korkeimmillaan. Kyllä se kirkasti pohjoisen eläjän päivää kummasti.
Tupsin mitä tupsin. Ulos ulkoilmaan oli päästävä. Alakerran kuivilla klapeilla lämmitetyt uunit pukkaavat lämpöä näin lauhalla liikaakin. Nukkumalämpö mieluusti alle 18. Avoportaikko yläkertaan puskee lämpöä sinne. Suljettu ovi ja koko talven rallaan oleva ovi kylmään kuivatuskomerotilaan pitää talviaikaan lämpötilan, ulkovaatteet päällä sopivana.

Viimeisen kirjan lukemisesta on vuosia. Kirjastosta lainausaika ei riittänyt koskaan. Kyllästyin sakkojen maksamiseen. Yks kirja jonka haluan lukea, saan sen netistä tilaamalla. En muista sen nimeä, mutta kirjan aihe kiinnostaa. Huomenna sen jo muistan.

Toivottavasti se ennustettu säärintama ohenisi meitin alueella vain hitusen vettä ripauttelevaksi. Lumikerros sai kyytiä jo tänäänkin.

Huomenta, viikonloppua elämme ja sää on pilvipoutainen, tuuli vinha ja lämmintä kaksi astetta.
Akselit on tämän päivän juhlijoita, onnittelut heille.

Pääsiäisvieraista jo Neeassa kirjoittelee, toden totta kuukauden päästä on pääsiäinenkin jo ohi, siitä viikko on jo Vappu, huhheijaa miten aika meneekään nopsaan, ainakin näin ajatuksen lennossa, mutta kyllä ihan muutenkin.
Nykyään en ehdi juuri mitään aikaan saada päivän aikaan, ihmettely vaan lisääntyy, miten sitä ennen ehtikään.
Yksinäisyyttä en ole ehtinyt kokea, vaikka todella yksin elelen, pitää sanoa, että onnellinen mummo olen, kunhan tuo nuha vaan loppuisi.

Ynnämuu kertoili kirjasta jonka tiimoilta saa lukea, että vanhanakin voi oppia, olen ihan samaa mieltä, tosin oppiminen voi olla suuremman työn takana, kun muisti ei meinaa tietoa pitää.
Pirtissäkin on niin hyviä kirjoittajia, että melko usein uusia asioita täältäkin omin, tapoja joita en itse ole ymmärtänyt voida ollakaan;)
Hienoa tuo luku harrastus, sitä minä en vaan takaisin saa, aikakausi lehtien luku jää minulle suuremmaksi lukemisen tavaksi, niitä yritän tavata ja jotakin uutta mieleen saada.
Lienee tämä kyvyttömyys ajatteluun lukemisen kanssa, seuraavan hautaan asti.
Markus-setä ei tuollaisista kaurapuuro lausahduksista olisi tykännyt;))

Pitäisikö korpikirjailijan mökin maisemasta lausua vanha sanonta, minkä taakseen jättää sen eestään löytää, noin varmaan monellekin on käynyt.
Pienemmät roskat kuten lehdet jää nurmen kasvun myötä ravinnoksi, eli eivät haittaa kauan aikaa.
Onhan ne jäät kestäviä jos muitakin liikkeellä on ja jos moottorikelkat kestää toki ihmisen painon myöskin.
Vaalilautakunnassa istuin monia vuosia minäkin, viimein osasin sanoa ei kiitos sillekin hommalle.

Nyt tuuli tekee kuivaa jälkeä noille kaduille ja teille, nouseeko kosteus taivaalle ja sitten koko kesän satelee alas, vai laskeeko routa vedet maan alla, se olisi nyt toivottavaa, kun on pohjavedetkin melkein loppuneet.
No nämä näitä kansan vanhempien aatoksia, ja mitäpä tuota edes pohdin, ei kysele näidenkään asioiden valvoja minulta toivomuksia.
Tämä kerrostalojen melko vakaa lämpötila on aika hyvä, kun pakkanen paukkuu, patterit kuumenee, kun lämpö ulkona lisääntyy, patterit viilenee, se on sen termostaatin ansiota, joka viisaudessaan menee minulta ohi;)
Niinhän se on, jos tänä päivä ei jotain muista, huomenna se usein mieleen tulee, eipä hätäillä hurskainen;)

Nyt olisi imuria kuljettava, kun ei ole ketään kenelle homman delekoisi ja kun alkuun pääsee, loppu kiittää.
Oikein kivaa keväistä päivää, voikaa mahdollisimman hyvin;)

Voi Heta, Late Vaan on siirtynyt tuonpuoleiseen, ei kirjoita Facessakaan enää. Venlastiina on siirtynyt palvelutaloon, Latehan se hoiti koko ruljanssia ruuan laittoineen siellä.
Kiva kuulla sinustakin, varmaan on kiva päästä kotiin. Voimia ja hyvää kevättä!

Jos ei ennenkään ole ollut paljon tapahtumia niin viime viikko oli jopa minunkin mittapuun mukaan pitkästyttävä.
Autolla ei saa ajaa vielä moneen viikkoon ja tiet ovat meillä vielä liukkaat joten olen ollut sisällä.
Tuttavani oli kaatunut ja sääriluu murtunut, olivat panneet ruuveja ja kipsiin. Nyt jalka on tulehtunut, sairaalassa menee viikkoja, mätää tulee säärestä letkua pitkin pussiin. Jalka oli avattu uudelleen, kaikki alkaa alusta ja pitkittyy paljon.
Olen huolissani että ei vain tulisi mitään takapakkia varpaisiin. Eihän näky kaunis ole tikkeineen mutta en usko että olisi tulehdusta. Olen noudattanut tarkasti ohjeita.
Koko ensi kuukausi menee vielä tämän viheliäisen kengän kanssa, hyvin pääsin liikkumaan keppien kanssa kun kaveri kuljetti apteekkiin ja kauppaan. Sisällä tuntuu hanlalta kun on niin iso ja kolho, sisällä otan kengän usein pois ja annan jalalle ilmahoitoa. Mutta metriäkään ei saa kävellä ilman kenkää.
Kunhan tulee aurinkoista niin paistattelen päivää parvekkeella.

Iltaa vaan! Päivä on mennyt eilisen suunnielman mukaan, kaikki tarvittava hoitui.
Eihän niitä hommia pahan paljoa ollut, mutta arvokkaammalta se tuntuu kun
on olemassa" suunnitelma" tehvävien hoitamiseksi. Viimeisin, miellyttäväkin
urakkani juuri päättyi:) Tietysti se saunomiseni:) Luppoaikaakin päivällä jäi. Sen
uhrasin urheilun seuraamiseen, ettoneenihan on ollut ennakkoon ohjelmoitu.

Niihän se on kuten Skillan pähkäili: miten paljon sitä ennen kerkesikään puuhia
hoitaa kun nyt nykyistä menoa vertailee. Kyllä olen sen itsestänikin huomannut.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt on hyvä kun välttämättömät hommat hoituvat.
En kuvittele olevani "tulevaisuuden toivo."
Mutta nyt olen ilmoittautumiseni laatinut:) Hyvää jatkoa teille!

Kaunista sunnuntai päivän aamu puolta, taivas kauniin sininen, tuuli hiukan puhaltelee, mutta ihan on mummolaan meno ilma;)
Näin kauniin päivän seurassa saavat Kaapo nimiset juhlia, onneksi olkoon!

Minusta on aika uskomattoman tuntuista, että imurit olisi niin viisaita, että joka nurkan pölystä puhdistaisi, sellaisen kyllä haluaisin minäkin.
Onhan niitä kaikenlaisia ihmeitä kehitetty, kai vaan uskominen tähänkin vempeleeseen on löydyttävä.

Mukava kuulla Heta sinustakin, vaikka ikävää oloa kerrotkin, toivotaan että todella kesästä kaunis tulisi ja sinäkin pääsisit kalan ongintaan mökille.
Olemme juuri saman ikäisiä ja kyllä ne vaivat vaan lisääntymään päin tahtoo olla.
Sini-sirkku tuolla kertoilikin surullisen asian Late on poistunut taivaan maailmaan, ikävä hänen jälkeensä jäi.
Ei taida Venlastiinankaan elämä hyvin sujua.

Hurskainen variksien kanssa keskustelua käy, eivät taida hullumpia keskustelu kavereita ollakaan;)
Mielekästä puuhaa tämäkin, aika menee luonnon seuraamisessa ja linnut tulee autettua.
Menneiden sukupolvien työstä ja sinnikkyydestä saamme olla kiitollisia, siitä olen kanssasi samaa mieltä.
Väliin tuntuu, että tämä kehitys jatkuu, mutta aivan liian nopeana, ei näin vanha mukaan ehdi.
Juttelin eilen pojan vanhimman tyttären kanssa ja niin vieraalta tuntui jotkut mielipiteet, että koin olevani jo muumio ajatuksiltani, ihana tapaaminen kaiken kaikkiaan.

Varmasti aika tuntuu pitkältä mielikki. mummo sinulla, kun rajoituksia liikkumisessa, mutta koeta jaksaa, ajattelu, että kesällä jo voit vapaana siitä kengästä olla, ehkä jo vappu karkeloihin pystyt.
Kerroit tuttavastasi joka sääriluunsa katkaisi, minulla hyvin läheltä kokemus tämän tapaisesta vahingosta, tyttäreni kaatui ja monesta kohti meni jalka poikki, vuosi siinä meni sairastaen.
Jalkaa operoitiin useasti ja lentokoneessa oli kauan, rautaa laittoivat paljon ja ei kai täysin kuntoon ole tullut, ainakin pakotukset mukana seuraa.
Koeta pitää mieliala korkealla, kyllä kaikki hyvin sujuu. näin uskon.

Hymyilytti tuo ynnämuun "tulevaisuuden toivo" ei taida todellakaan olla suuria toiveita meidän toiminnoissa, ainakaan isoa ja mahtavaa emme enää aikaan saa, mutta voihan elämä muuta mukavaa järjestää, jos ei niin, hyvä näinkin;)
Sauna se oli minullakin ja tähän nuhaiseen oloon teki hyvää lämpimän ilman haistelu, liekö pahasta tai hyväksi, mutta helpompi oli löylyssä hengittää.
Tykkään että saunassa on kovat löylyt, en pidä "höyrysaunasta"

Nyt olisi viisainta aloitta tämä normaali päivän vietto, muuten menee päivä ihan hukalle.
Iltapäivällä kääriydyn lämpimästi ja istun parvekkeen aurinko tuoliin.
Miettikää oikein kunnolla, mikä saa päivästänne onnistuneen ja sitten vaan toteuttamaan sitä;)

Sunnuntai-iltaa korvesta. Viikonloppu meni hulppeesti raku-kurssilla. Teimme savitöitä rakupolttoon. Ensikuun puolessa kurssi jatkuu, jolloin loppukasittelemme työmme ja poltamme ulkona. Toivottavasti tulee kaunis viikonloppu polttopäivälle.

Meitä on viistoista iloista savenpyörittäjää, naisia ja yksi mies. Hauskaa porukkaa ja jokainen tekee omanlaisia esineitä.

Piti pötkähtää pitkälleen kun kotiin tulin, mutta nyt jo piristyneenä napsautan saunan päälle ja kylven savipölyt pois 😊

No, huomenna maanantaina on taas keramiikkapäiväkurssi joten samassa savessa taas huomenna.

Aina kun kirjoitatte Latesta, tulee paha mieli. Kirjoittelimme Laten kanssa niitä näitä privaatisti. Miellyttävä mies hän oli, kiva kuva jäi muistoksi hänestä.

Kummallista, oli pyhä tai arki, sama meno. On kiirettä ja hötäkkää tai hiljaista.
Nyt minulla oli menoa ja puuhaa, "takkini on tyhjentynyt". Hädintuskin sain
ettoneeni koisittua:)
Niinpä nyt toivon teille vain hyvää yötä, ja sitä samaa itsellenikin!

Sitä polen pohiskellu että meniköhän min oma parasta ennen päiväys vanhaksi kun muinaisena tammikuun päivänä kuulin naisäänen sanovan, poika tuli.
Lainaan sen tv-tyypin sanaa, > toen perrään < näitä asjoi ei voi muuks muuttaa. Niin että Herra antoi, Herra otti, kiitä siitä hottentotti.
Jääpetkelellä hakkasin pihapolun simenttilaatat jäästä vapaaksi. Tarpeellinen homma kun jäinen polku oli vaan väki-vaarallinen.
Sanoin Waltteri-vaakulle aamulla että nyt on töyhtöhyyppiikin jo maisemassa, yritä etsiä vaan murkinasi. Tarkistin varaston peltipytyt. Sieltä löytyikin vielä kourallinen.
Katsoin sivusilmällä, saiko Martha yhtään rehupapanaa. Näytti hän nokkivan.

Sen takia selvisin huonosti nukutun yön jälkeen kun vasiten nukkua roikotin yli Kansan Radion kun katsoin sen tärkeemmäksi tänäisessä elämän vaiheessa. Heippa hei!

Kalakeittoa odotellessa vilkaisin palstalle lukeakseni Kahvipirtin tarinoita, vaan eipä ole ovi vielä käynyt aamusta.

Puoliutuinen päivä paistaa ja valoa tulvii ihan kiitettävästi. Huomiseksi sain jalkahoidon tässä lähistöllä, olen antanut hemmotella itseäni ammatti-ihmisen käsittelyllä. Jalat on tärkeät liikunnan kannalta, onkin niin mukavaa kun ei talvisaappaita täällä enää tarvita.

Nyt on varmaan keittoni kypsynyt, hyvää alkavaa viikkoa toivottaen 😋 ja ei kun syömään!

Kylmähkö päivä on ollut, pakkasta ei, mutta raaka pohjoisviima sai kyllä hytisemään, vaikka kuinka koetin työntukassa olla kiinni.
Putsasin auton sisätilat, matot pois ja pudistelin, on melkein kuin huoneita siivoaisi!
Imurointi ja ikkunain siivous ja etuosan pyyhkiminen tuoreen pyyhkeen kera, siinä päivä ihmeesti kului!

Ihailin hurskaisen kuvailua Valtterista ja Marthasa, olet lahjakas kertoja, kirjan voisit kirjoittaa, on ne jutut niin hyviä. Silmissäni aivan näen tilanteen!

Lumet sulaneet hyvää vauhtia, mutta kyllä sieltä hangen alta aina siivottavaa löytyy.
Oksia kokoilin jo samaan paikkaan, on jo vähän avuksi kun tulee haravoimisaika.
Kaikkia lehtiä, mitä on syksyllä vielä pudonnut, en rupea ottamaankaan esiin, olkoot siellä, nurmikko tykkää!
Pian lämpenee, nautitaan siitä!

Juu...kyllä hurskaisella on hyvät kaverit, nuo Valtteri ja Marthasa. Mukavahan
heidän kanssa on seurustella kun oikea" etiketti" on hallinnasa.
Täällä oli aamupäivän hyvä keli. Iltapäivällä pyrytteli oikein isoin hattaroin luntakin.
Eihän lumi maahan jäänyt, oli 3 lämmintä. Ennätin hyvissä ajoin kipaista asiointini,
kaupassa ja apteekista rohtoja. Muutoin on mennyt lueskellessa ja ettoneella.
Ei ole Pirtissä ollut kovin vilkasta. Eihän sitä joka päivä, enkä minäkään pitkäksi venuttele.
Jatkoja vaan hyvissä merkeissä!

Huomenet, en tiedä tohtiiko kirjottaakaan, kun aina vaan joku este tarjolla.
Enpä tuota harmittele, ei mitään maailmaa muuttavaa ole kirjoituksissani, jos vaikka taukoa tulisikin.

Eilen oli Kristiinankin mainitsema sotku, ilmoitus moneen kertaan" ei kirjoituksia", lopulta kun pääsi, ei onnistunut mikään.
Kallis maidon osto tuli Kristiinalle, mutta se lohtu kuitenkin, että pitkälle pääset autollasi;) ja varasto melkein täynnä, no ne herneet puuttuu;)

Jalkahoito olisi tarpeen, mutta aina vaan löytyy raha reikiä, nyt haudan hoidon ja kukkaset päätin maksaa kymmeneksi vuodeksi, sen jälkeen varmaan en enää ole hoitoa katselemassa.
Perilliset sitten hoitaa tai ei.

Kyllä se tuo autokin kulutuksen lisäksi kaikenlaista hommaa teettää, kuten siivoamista.
Minä en muista koskaan auton siivoamista tehneeni, aina sen mies hoiti.
Tuota pihan siivousta riittää, kun niin usein noita myrskytuulia riehuu, tällä hetkelläkin tuuli vilkasta ja lumisadetta, ettei vaan tavat muuttuisi;)

Hurskainen taitaa olla makujen nautiskelija, niin monesti noista herkuistasi kerrot, onhan se mukava että nautintojaan voi kaupan hyllyltä löytää, ei tarvitse kuin lämmittää.
En ole ihmeemmin noihin itä suunnista oleviin ruokiin perehtynyt, varmaan hyviäkin, ainakin tulisesti maustettuja, minä vaan näitä kotimaan herkkuja liiankin kanssa syön.
Noita salmonella tartuntaisia lintuja on paljon, varsinkin keltasirkut, mitkä maasta ruokansa useinkin etsivät.
Luonnossa on julmaa tuo elämä, aina vaaroja jos jostakin, isot ne sielläkin pärjää.
Hyvinhän polskuttaa ihmisten keskelläkin he, joilla on aineellista hyvää kertynyt.

Ynnämuulla luku harrastukset jatkuu, mikäs siinä, kyllä sitä hengen ravintoa sitäkin kautta ammentaa, minä tyydyn teeveen antiin, sieltäkin kuuleman mukaan jotain asiaa voi nähdä ja kuulla, kun oikein osuu sitä tuottaville kanaville.
Näin jostakin luin tämänkin viisauden, kaikkeahan sitä tutkitaan.

Laulupäivä tänään ja viikon päästä sitten 55-vuotis juhlamme ja siellä pitäisi onnistua.
Odotellaan ja katsellaan tämän kevään erilaisia päiviä, takapakkia välillä ottaen, en kuitenkaan takatalvesta puhuisi, aina se kesä sieltä kuitenkin tulee.
Vietetään mahdollisimman mukava tiistai päivä ja onnitellaan Manu nimisiä, jos vaikka tuttava piiriin sellaisen nimen omaava löytyy.

Keskipäivää Korvesta@

Olen aikeissa lähteä pilkille, aivojani tuulettamaan. Siellä järvellä pääkoppa huilaa ja kiireet haihtuvat. Jospa jonkun ahvenen saisi ylös järvestä. Etiäisiä näin viime yönä, sain syötäväkseni halstrattuja ahvenia.

Nukuin pitkään viikonloppu ja eilinen olivat työntäyteisiä päiviä, joten kelpasi maata.

Tekasin (nukketalon) Joonakselle ja Jennille tietoteknisiä verneitä. Joonakselle tabletin ja Jennille läppärin. Siinäpä sitä pientä sorminäppäryysharjoitusta hieman tälle aamupäivälle.

Eilen illalla, pika pikaa kävin koneella, joten en huomannut mitään häslinkiä, mutta liekö päivällä ollut katkoksia tai kirjautumishässäköitä, olivat näet saaneet valokuvatoiminnot profiileissa toimimaan.

Aurinko paistaa -1 C.

Tuttu mies nousi huojuen kimppataksista. Viikkoja kestänyt kausiflunssa oli viemässä kamusta viimeisetkin mehun rippeet. Uskoi että Negrita Rommilla se lähtee jos on lähteäkseen.
Vähän eri tulkintaan uson; samalla lähtee millä on tullutkin sanoi entinen miäskin.

Tuohon "satunnaisen" tutun miehen flunssaan. Saattaisi se kuuma rommipaukku
helpottaa flunssaa. Yliannostus sentään lienee pahasta:)
Tänään tuli vietettyä täysi tupapäivä. Aivan riittävästi oli puuhastelua. Kauppaan
ei ollut tarvetta. Tuli sentään käytyä taloyhtiön kuntokämpässä hiukan kiusaamassa
kuntoiluvälineitä. Siihen ei tarvinnut ulkokautta mennä.
Onhan Skillanilla kunnon harrastukset menossa, harjoittelut juhliin. Näinhän sitä
pitää. Minä en ole laulellut, paitsi joskus metsässä marjareissuillani, kun kuvittelen
olevani yksin. Varmaan Hurskaisen kaverit Valtteri ja Marthasa saattisivat
tykätä laulustani, jotta osuvammin voisi kutsua rääkäisyksi:))
Eipä nyt tämä kirjoittamiseni oikein suju. Voisi sanoa urheilutermillä: ei
suksi luista. Katsellaan ja kuunnellaaan...

Huomenta hyvin kauniiseen aamuun, taas on tullut mummolaan meno keli, kulunut, paljon käytetty sanonta.
En muista mummoistani mitään, olivat jo kuolleet, kun minä synnyin, samoin ukit, ennen hyvin nuorina jo kuolivat ihmiset.
Onhan niitä tervaskantoja ollut ennenkin, mutta ei niin suurissa määrin, mihin nyt mummot ja ukit pääsevät, terveyden hoidolle kiitos.

Hurskainen ruoka hommiaan kertoi, no onhan se aika tärkeä osa tämän iän jatkumisen osalta ja myös elämyksen antavaa onnistuessaan.
Kunnon välineet kannattaa hommata, minulla on se vesikansi pata ja sen olen kokenut hyväksi monen ruuan valmistuksessa.
Tilasin erään astiaston tyttärelle 60-vuotis lahjaksi, saan kylkiäisenä kauniin punaisen padan ja parilapaistinpannun, ehkä annan ne joulun aikaan jollekin lahjaksi.
Itse en tarvitse, tarvittavat välineet jo on.

Pitääpä kurkata tuonne profiiliin, jospa onnistuisi kuvan vaihto, kyllästyttää tuo sama naama aina katsoa, vaikka eipä se paljonkaan muutu, teki mitä tahansa;)
Mukavaa hommaa nuo ahertamisesi korppis, minulla ei sormet noin pieniin taivu, olen jo sen sanonutkin, mutta kertaus on varmistava;)

Satunnaisen,kirjoittaja samaa mieltä kanssasi, nuha lähtee niistämällä ja yskä yskimällä, voiton puolella olen nuhani kanssa nytkin, eikä mitään lääkitystä ole ollut.
Join tosin mustaviinimarja mehua kuumana, saattoi apua antaa.

Pientä on osallistumiseni nykyään, kun aiemmin olin vastuu henkilöiden joukossa monessa asiassa, nyt vaan tuo laulu velvoitteeni ja tietenkin se vaatii osallistumista juhlaan.
Osallistun kyllä laivaristeilyyn kesäkuussa, mikä on tämän juhlan tiimoilta suunniteltu, olisi ulkomaan matkakin, mutta en usko jaksavani kulkea, siksi jätän unholaan.
Kaikki toiminta hiljenee ja nautin nykyisestä olostani, ei pakko lähtemisiä, sillä jos johonkin sitoutuu, on myös asiat hoidettava.
Mukavaa aikaa oli, sitä en kiellä, mutta aika aikaa kutakin.

Nyt yritän miten asiat hoituu, jotakin parannuksia kaiketi yrittävät ja ehkä remontista nuo harmit sitten mukaan tulee.
Nyt ulos aurinkoon, sitä herkkua tänään varmaan joka puolen suomea.

Tänään kutsuin kylään nuoren parin, joiden vauva on jo alkanut hymyillä. Ylpeänä voin sanoa, että vauvan äiti on mieheni sisaren lapsenlapsi, niin että olen siis vauvan isoisotäti. Vai miten se on sanottava. Kolmannessa polvessa!
Eilen kävin tutustumassa Hakasalmen huvilan näyttelyyn, joka kertoo Helsingistä menneiltä ajoilta. Kyllä sitä vaan tuntee itsensä vanhaksi, kun näkee lapsuutensa arkitavaroita vitriinissä ja pahimmassa tapauksessa vieläpä selostuksen kapistuksen käyttötarkoituksesta.

Muistan omat isovanhempani. Isän äiti sai isän viisikymppisenä joten hän oli aika vanha muistoissani. Isän isä oli kuollut ennen syntymääni. Äidin molemmat vanhemmat elivät vielä kun olin aikuinen.
Itse olen isomummo, vielä pari vuotta sitten äitini eli joten oli viisi polvea elossa.
Minäkin vaihdoin kuvaa kun se nyt onnistuu. Kuvaa pitää pienentää aika lailla ennenkuin saa onnistumaan, tämä oli valmiiksi pienennetty.
En turhaan pelännyt leikkaukseen menoa, toisesta jalasta alkoi metallipiikki tulla pois, on jo pdemmällä kuin varvas, huomenna näyttämään keskussairaalaan.
Masentaa kun näyttää että varpaat tahtovat painua entiseen asentoonsa, kunhan ei koko vavannäkö olisi ollut turhaa.
Yritän ajatella positiivisesti, otin parvekkeella aurinkoa, näytän ihan siltä kun olisin käynyt etelän reissulla.
Huomenna näkee mitä tekevät jalalle.
Aurinkoa päiviinne

Mielikki ja Kaisa-katti

Hyvä aurinkoinen keli oli tänäänkin ja jatkossa lupaavat yhä lämpimämpää.
Minulla kävi hyvä säkä tänään. Kaiken hötäkän keskellä silmänpaineeseen
kuukuvat lääkkeet lopahti. Luulin, että yksi pullo on jäljellä - ei ollutkaan.
Terveyskeskuksen "direktiivi" on, että preseptin uusinta on jätettävä 7 pv. ennen
tarvetta. Minulla on yksi kokemus takana, resepti ei uusiutunut ennen takarajaa.
Puheeni ei tehonnut. Nyt sain asian hoidettua, näin synkkä pilvi päältäni
katosi:) Reilusti kiittelin asiani hoitaneita.
Kyllä se on tullut esille, että Skillanilla on ollut "monta rautaa tulessa" vapaehtoisissa
puuhissa. Eräänlainen ay-aktiivi olin minäkin, iltahommia niistäkin sikisi. Ei
kuitenkaan paljosta voi puhua. Helsingin työväenopistolla kävin kyllä vuosia
ahkerasti "sivistymässä." Nyt kaik on jääneet ja hyvä niin!
Tällaista verkkaista tahtia se päivä toiseksi tulee, kaikki pienetkin puuhat
vaativat enemmän aikaa kuin ennen. Hyvää elelyä teille!

Hei Pirttiläiset. Hieno päivä sään puolesta on taas illassa. Omat työt sujuivan kovin verkkaisesti. Heräilin yöllä pariin kipuun. On opetettu että niihin saa lievitystä kun tietää kikat. Ja ihan lääkkeettömästi.

Mielikki-mummolle on laitettu varpaisiin oikaisupiikkejä. Minullekin Sairaala Ortio niitä asensi. Pois ne tulivat. Kipujen saattelemina. Nimeltään Kirtchenin piikejä ehkä nimeltään. Viime viikolla kävin ortopedilla valittamassa pahinta vasaravarvastani.
Lääkäri lupasi kirjoittaa lähetteen Koksiin. Sieltä vahvistettiin että olet jonossa. Homman nimi on varvas-amputaatio. Varvas on paisunut. Joka askel siihen sattuu. Känsä siinä varpaan päällä tietysti vielä lisää hankausta.

Taivas alkoi jo pilveytymään. Lauhtuu kai aluksi. Pian uutisissa kuullaan säästä parempaa tietoa.
Aika tuntuu kiitävän. Jo ens maanantaina on Aprillin päivä. Messevää menoa kaikille!

Hiljaiseloa olen minäkin pitänyt, etten saa liikkeellä olevia tartuntoja, nyt kun hoitovaihe on taas päällä. Onhan kaupoissa käytävä kuitenkin, mutta käsihygienia on auttanut tähän asti.
Ihmettelen kun lääkärit pitää minua poikkeuksena, ja mieleltäni pirteänä, meinaavat näköjään lisäaikaa aina vaan järjestää 😀 ))
No, kiitollinenhan saa olla että kannattaa vielä hoitaa, kyllähän nuo hoidot on tehonneet.
Pärjäillään!

Myöhäisiltaa@

Tänään on sitten ollut ainakin mitä itseäni tunnen vaisu päivä. Nukuin pitkään kun minnekään ei ollut kiire. Jotain pientä puuhastelin ja sain muka jotain aikaseksikin. On väsyttänyt ja vieläkin väsyttää, mutta olen armelias itselleni, annan väsymykselle tilaa.

Tulin toivottamaan hyvää yötä kahvipirttiin.

Torstai on toivoa täynnä, vai miten se meni. Istuin aamupäivällä Kaupungin talon kokoushuoneessa vaali-infossa. Tuttua vaalityö on, mutta kertaus on aina hyvästä.

Kävin kirpparilla josta löytyi taas askarrukseen sopivia pussukoita ja lasiverannaksi sopiva puinen kynttilälyhty. Tuunaillen syntyy sisääntulon eteen lasiveranta ; )

Iltapäivällä askartelin nojatuolin ja kävin WhatsAppin kautta keskustelun isosiskoni kanssa. Hän kun ei ollut jokunen vuosi sitten tyytyväinen tapaani hoitaa vanhempiemme hautaa. Oli nyt kyllästynyt maksamaan seurakunnalle hoitomaksuja ja pyysi minua maksamaan lasku tulevalle kesälle. Miksi maksaisin, osaan hoitaa haudan itse ja uskon vanhempani olevan tyytyväinen tyyliini.

No, sisarusten välisiä nahistelujahan nämä.

Korvessa aurinkoa, lumipyryä, tuulta ja nollassa lämpömittarit.

Kunhan aurinko nousee vielä korkeammalle ja lumet sulaa niin alkaa tulla toimintaa kehiin.
Talvi on sellaista luppoaikaa nykyisin, mökin ja keskustan väliä olen reissannut. nuorempana oli enemmän toimintaa ympäri vuoden. Nyt on ollut tosi hiljaista jalan takia.
Tänään kävin keskussairaalassa, lääkäri nyppäsi piikin pois joka oli jo melkein tullutkin pois, samalla poistivat tikit. Nyt eivät ole yhden varpaan osalta lopputuloksesta varmoja kun piikki lähti ennen aikojaan.
50 euroa on Kela-taksin omavastuu edestakaisella matkalla, on aikaa kun viimeksi olen tarvinnut, silloin hinta oli paljon halvempi.
Sairastaminen on kaiken kaikkiaankin kallistunut Sipilän hallituksen aikana. En valita itseni takia mutta monelle on viisikymmentä euroakin iso raha, varsinkin jos joutuu usein turvautumaan näihin palveluihin. Onhan niissä kai maksukatto mutta muistaakseni ovat sitäkin nostaneet.
Mieliala on hyvä kun lääkäri kehui että olen hoitanut haavat moitteettomasti.
Huomenna on kevään lämpimin päivä ainakin säätiedotuksen mukaan. Pitää ottaa parvekkeella aurinkoa ja kuunnella tabletilta luentoja, nyt kiinnostaa avaruus ja mitä aika yleensä on.
Minä ainakin tiedän ajasta sen verran ennestään että naamasta näkee jos on elänyt pitkän ajan täällä maan päällä.

mielikki.mummo

Telkassa ruotsalainen luontokuvaaja katselee karhujen rauhallista elämää erämaassa. Mukavaa puuhastelua niillä. Käkikin taustalla kukkuu.
Puolentoistakuukauden päästä käen kukuntaa voi kuulla kun menee vähän kauemmaks. Mustarastas luritteli kivaa huiluiluaan jossakin lähellä vielä iltapäivällä.

Könysin katoksesta kesäpyörän, nyt kun jäät ovat jo teiltä sulaneet. Hyvin outo naistenpyöräksi kun tämä kone on hiukan korkeampi siitä polkimien tietämiltä.

Löysin keittiön lattialta lämmenneen ja muhineen homejuustopalan. Hyvää se oli kun nokareen otin. Veitsi piti pestä kun haju oli niin h i r m u i n e n. Ei niitä huonompi hajuisiakaan herkkuja mäkeen heitetä.
Hyvempää kevään meininkiä tänään kuin eilen. Hyvä se on keisarin elleä; saunanlauteilla makkoa ja voisulloa syyä, veistelivät wanhat veijarit ennen wanhaan.

Ei kai ole mitään viimeistä? Kameliasta - satoja kukkia olen antanut naapureille, kun näkivät puskaan sanoivat oi,oi,. Ei edes ruusussa ole niin paljon kukkia ja kukkien alla nuppuja kun vanha tippuu tulee uusi tilalle. Tänään oli liian lämmintä 15 saa nähdä kuinka kauan jatkuu, ehkä ensi kuun puoliväliin. (google kamelia, kuvia.)

Poikkean vielä Pirttiin katsomaan, onko teetä vielä, kahvia en näin myöhään enää uskalla juoda.
Päivä on mennyt nopeasti , olen varmaan hidastunut hommeleissa, kun kello menee liian lujaa!

Muuten, SkillaN tässä ennemmin kertoi, kuinka hänen mies putsasi aina auton. Samahan se on ollut meilläkin siihen saakka, kun sitten mieheni selkä tuli niin huonoksi, ettei sovi enää kumarrella!
Silloin minä ajattelin, että voinhan minä tuon homman tehdä, eikä se hassumpaa olekaan, näkee heti työnsä tuloksen.
Toivon, etttä mielikki.mummon leikkaushaava hyvin paranisi! Pahin aika on jo varmaan ohi!
Hyvää yötä kaikille!

Huomenta, kokeilen tätä viestin lähetystä jälleen, eilen ei onnistunut kirjautuneena, ei muuten hyrrä vaan pyöri, katsotaan mitä nyt tapahtuu.

Yritänpä jonkun viestin saada aikaan, minun koneessako lienee vika, vai Suomi24:ssä, muualla toimii kyllä kohtuudella.

Kivasti olette kirjoitelleet pirtin päiväkirjaan, lukemassa olen käynyt.
Neeassa noin pitääkin tehdä, jos toisella ei kunto riitä, apuna totta kai, en moitteeksi sanonut, koskaan ei voi arvioita toisista sanoa, kun ei olosuhteita tiedä.
Muistan kyllä sinun jo aiemmin sanoneen, että miehelläsi on selkä huono ja eipä se mikään pieni vaiva olekaan, kokemusta on.

Mukava kuulla, että Mielikki. mummolla valoisampi mieli, siitä se vaan parempaan suuntaan menee.
Kuvasta katsoo hyvin siloposkinen nainen, ei moittimista;)
Kaikki eläminen on kallistunut, ruokakin, vaikka tuskin siitä tuottajat ovat hyötyneet.

Hurskainen lattialta lääkkeensä kerää, joku on sanonut, että liian steriiliä on elomme ja lastenkin pitäisi lattialla saada ryömiä, sieltä eston sairauksille hankkia.
Ehkä kuitenkin on vaaroja myös kovin vanhan ruuan nauttimisesta;)

Kameliat Ruotsissa kukkii, iloa tuottavat.

Korppis haudan hoidosta puhui, minulle tuli tilaamani kymmenen vuoden hoito lasku, 788 euroa, kukat siinä mukana, itse hoidimme mekin, kun vielä pystyin polvieni vuoksi kyykkimään.
Haudalla käyntikin harventunut, kun en aina halua lapsia rasittaa.
Nyt olen huoleton sen asian suhteen.

Sini-sirkulla hoito jakso menossa, voimia sinne, olet jo varmaan tottunut moiseenkin elämään.

Ynnämuu asiasta sanoit, kun olit kuullut minun juttua pitäneen osallistumisistani, näin on, ehkä liian kanssa, nyt sitten hehkutan tätä omaa aikaani;)

Makriina, kyllä se niin on, kun kaikki jopa astiatkin menneiltä ajoilta on antiikkia, kai sitä ollaan itsekin, minä varsinkin;)

Nyt lopetan vähän lyhyemmin, jospa onnistuisi lähettäminen, ei kyllä siitä kiinni saisi olla, ei varmaan olekaan, jotain muuta sotkua.
Kaunis päivä näyttäisi tulevan, katuja kovasti puhdistavat, on helppo kauppaan astella.
Oikein hyvää päivää kaikille, kulutetaan se kukin tahollaan ja tavoillaan;)

Kuuntelen kirjoittaessani tabletilta puoluejohtajien ilmastotenttiä.
En usko että maassamme voidaan paljokaan asian eteen jos muu maailma ei perusta tippaakaan ilmastosta.
Tietysti pitää tehdä parhaansa jokaisen, itse olen kierrättänyt roskat jo kauan. Lihaa syön samain kun aina, en ole koko elämäni aikaan ollut kovin innokas lihansyöjä.
Autolla ajelen pakolliset, en erityisemmin pidä ajamisesta, mökkimatkat pääasiassa tulee ajettua.
Taidan tänään kävellä lähikauppaan ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen. Pilvessä näkyy olevan, tänään piti olla kevään lämpimin päivä.
Tässä kylillä sitä ollaan kissan kans asusteltu muutama viikko yhtä soittoa, onneksi kaveri käy tullessaan lisäämässä linnuille ruokaa. Monesti puhutaan mummon kissasta, sellainen meidän Kaisa-katti on.
Aamulla tulee päälle ja silittää pehmeällä tassulla poskea. Jos en reagoi niin ottaa järeämmät keinot käyttöön. On sitä mieltä että olisi aamupalan aika.
Hyvää viikonloppua
Mielikki ja Kaisa-katti

Mielikki, olemme Legon kanssa käyneet nämä samat ilmastokeskustelut läpi parikin kertaa ihan lähipäivien aikana. Olen viimeinkin hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että voimme kaikki vaikuttaa, omalta minimaalisen pieneltä osaltamme, oman lähiympäristömme ilmastoon, kasvullisuuteen, puhtauteen. Jos kaikki aloittavat oman pesänsä siivoamisesta ja kieltäytymästä myrkyttämästä tai tuhoamasta lähiympäristöään, kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan, niin olemme jo luomassa jalanjälkeä jota on hyvä seurata. Olen kuitenkin sitä mieltä edelleenkin, että ympäristöystävälliset vaihtoehdot, puhdas sähkö, sähköautot . aurinkokennot, puhdas ruoka jne. eivät saa olla ainoastaan hyvin ansaitsevan kaupunkilaisporvariston etuoikeus, vaan että sitäkin säkkiä on nostettava pohjasta: vähävaraisten eläkeläisten, maaseudun ja pikkukaupunkien asukkaiden, kaupunkien pienituloisten palveluammatissa elantonsa hankkivien, osa-aikaa tekevien, pienten lasten äitien ja isien, dumma summarum kaikkien jotka syystä tai toisesta tulot ovat alle tietyn rajan pitäisi saada olla samalla viivalla, mitä tulee ilmaston suojelemiseen: ilmastokysymykset eivät saisi olla luokkakysymys, vaan kaikilla pitäisi olla varaa olla ympäristölle ystävällinen, ei ainoastaan suurkaupunkiemme rikkailla. Pakotteilla ja syyllistämisellä yrittävät poliitikkomme pakottaa kaikkia miljööystävällisiksi. Ei se niin mene.
'''
(Haha, taisin tulla väärään paikkaan pitämään vaalipuhettani. Minä nyt vain sain inspiraation Mielikki-mummun aprikoinnista)

Itämeren kummina saan postia WWF:ltä. Sen uusi ruokasuositus vaikuttaa pääosin järkevältä, pääpaino kasviksissa, kalassa (lähikalaa) ja kanassa, punaista lihaa kerran viikossa. Tuota jo noudatankin. Maitoa siinä suositellaan vain lasillinen päivässä ja kananmunia vain 6 kuukaudessa, ja nämä ovat aivan liian alhaiset mitoitukset, romahduttaisivat sitä paitsi Suomen karjatalouden ja munatuotannon. Jos syö pääasiassa kasviksia, pitää saada edes monipuolisia maitotuotteita ja munia. Nehän ovat edullisiakin eikä lypsykarja rasita luontoa kuten lihakarja, ainakaan täällä missä metsiä ei hakata laitumien tieltä. "Ilmastoruokavalio" Suomen oloissa koskisi eniten pienituloisiin ja lapsiperheisiin, kasvavat tarvitsevat paljon hyviä proteiineja, joita tuotetaan mahdollisimman lähellä. Jos korvaa lihan vaikka soijalla, se on tuontituote ja mistä voimme tietää onko se kestävästi viljeltyä. Avokadon viljelykin on paikoin arveluttavaa, valtavasti vettä ja metsiä haaskaavaa.

Varsinkin nuoret tuntevat helposti ilmastoahdistusta ja omakin lapsenlapsi oli lukioaikanaan vegaani, nyt opiskelemaan lähdettyään sekasyöjä ihan käytännön syistäkin. Opettelin tekemään vegaaniruokia, ilman munaa ja maitotuotteita. Monia maitotuotteita voi korvata kotimaisilla vaihtoehdoilla, kuten kauramaidolla, mutta valitettavan monet ovat soijapohjaisia. Mummolassa hän söi mielellään kanttarellikastiketta ja perunoita, laitoin juureslaatikot vegaanisti ja onhan valtavat valikoimat juureksia, vihanneksia ja hedelmiä. Manteleita, pähkinöitä ja siemeniä jauhoin kasvisten sekaan ja paistoin pihvien tapaisiksi, härkiksestä ja nyhtökaurasta olikin helppo tehdä monenlaista ruokaa. Mutta aika vaivalloista, kun muut kuitenkin söivät sekaruokaa eikä ihan halpaakaan. Suklaista Wiener nougat sopii vegaanille, kik-herneitten liemestä saa vispatuksi vaikka marenkia...opin kyllä monet niksit. Tyttö alkoi ensin syödä maitotuotteita ja munia, sitten kalaa ja nykyisin vähän lihaakin, taitaa olla urheilullisella, liharuokia syövällä poikaystävälläkin osuutensa asiaan. Ihmeen hyvin tyttö vegaanina jaksoi lukiossa ahertaa ja urheilla, mutta tarkkana piti äitinsäkin olla, että kasvisruoka oli monipuolista, onneksi koulussa tarjottiin korkealaatuista vegaaniruokaa. Nykynuoret ovat valistuneita ympäristöasioissa , heille tämä maapallo perinnöksi jääkin.


12 astetta on mittarissa täällä, lumien rippeet hupenevat vauhdilla, avomeren raja lähestyy satamalahteamme. Pelloilla näkee ja kuulee muuttohanhia sadoittain levähtämässä, ilmatila alkaa muutenkin täyttyä keväisistä siivekkäiden äänistä.

Niini, että päivää pirttiin. .)) Sain taas yllättäen pari "vapaapäivää". Kovasti kelpasi. Jäin jo eilen pahasti suustani kiinni tuonne "yleiselle osastolle"
Sen verran vielä vanha suola janottaa, että tulee seuranneeksi näitä vaalikeskusteluja, vaikka muu seurailu on jäänyt vähemmälle.
Pienelämässä on ehkä hiukan helpottanut, siis tämän talon kanssa, kun lumitöitä ei enää ole eikä lämmittäminenkään enää vie niin paljon aikaa.
Putkimiestä tosin odottelen katsastamaan lämminvesivaraajan kuntoa kun vesi ei lämpene riittävästi.

Itsekin kyllä kaipaisin huoltoa. Selkä oireilee, iskias , etenkin jos seison pitkään. Ja sitähän kokatessa tekee. OMT-selkäterapia varmasti auttaisi, mutta nyt ei ole varaa, se kuitenkin maksaa melkein 100 euroa per kerta. Silmät ovat myös vaivanneet ja päätin kuin päätinkin hankkia uudet silmälasit, vaikka silmälääkäri sanoi, ettei sitä kannata tehdä ennen kaihileikkausta.

Optikolta tulikin sitten uutta tietoa: lukemani ovat siinä mallissa, ettei niillä vielä mennä "pitkään aikaan" julkisen puolen kaihileikkaukseen. Ja minä kun olen juossut uskollisesti silmälääkärissä joka vuosi. Milloin on puhuttu kaihista, milloin glaukoomasta. No. Kummankaan silmäsairauden etenemistä ei voi ennustaa, mutta ilmeisesti olen ollut ylivarovainen ja/tai lääkärit ovat tykänneet rahastaa..))

Pieniähän minun vaivani ovat kun vertaan siihen, mitä olette täällä kertoneet. Mielikki,mummon operaatio taitaa jo olla voiton puolella, ja kohta hän pääsee jo huristamaan sähköpyörällään..))
Sini-sirkulla lienee myös omat vaivansa, tsemppiä vain, Hänkin jaksaa aina olla iloinen ja energinen, elämää täynnä...

Tänään oli tosi lämmin päivä. Olisin tehnyt pitemmän lenkin, mutta katupöly oli runsasta ja liikenteen melukin kova, kun talvirenkailla vielä monet ajavat. Metsässä on tietysti parempi ilma ja sinne yritänkin aina päästä.

Ensi viikollekin löytyy jo buukkauksia, kyllä vanhaakin viedään..)) Aurinkoisia kevätpäivä kaikille.

Tänään taisi tulla vuoden lämpöennätys. Mitari kävi 14 C. Tulihan kauppareissullani
auringossakin istuttua, matkalla on sopivasti penkkejä.
Olen katsellut vaalikeskusteluja, myös puheenjohtajien tenttejä. Eipä niissä kovin
yllättäviä käänteitä tapahdu. Tämä viimeinen, Halla-ahon esiintyminen onkin paljon
puhuttanut. Hyvinhän hän puolueensa asioita sai esiteltyä, joissain asioissa voisin
olla lähes samaa mieltäkin. En kuitenkaan Persuja äänestä, en yleensäkään heittelehti
"tuulten mukana."
Ilmaston "suojelemiseksi" en katso voivani mitään erikoista tehdä. Se menee
kohdallani entiseen malliin, niinkuin hyvältä näyttää. Höpinäähän tietysti voisi
pitää, mutta vanhat tavat tähän hätään riittää. Jätteeme lajitellaan, ruokaa ei
haaskata. Sen olen vanhastaan kokemusten kautta oppinut. Autostani luovuin
jo ennen kun "hätä ja hoppu" äkkiä ilmastosta alkoi. Se siis ei ollut "harkittu
ilmastotekoni." Jotkut asiat vain katson tarpeelliseksi jättää ilman "päänsärkyä"
ikäni huomioiden.
Huomenna taitaa olla vielä hyvä keli pujahtaa uloskin. Heippa vaan!

Heipat Pirttiin! Olen monena päivänä tuntenut oloni kovin väsyneeksi. tuli mieleeni että voisko syynä olla liian vähäinen raudan saanti.
Otin tehokkaan rautakapselin. Tosiaan. Virtaa on ollut tänään enemmän. Nämä raudanpuutosanemiat ovat kiusallisia ja vaikeasti havaittavia.

Tuli yllättäen menoa. Hyvää viikonloppua kaikille!

Noäsh kun sämpläsin kirjoitukseni avaruuteen, hyvä, että kaakaomuki sentään pysyi kädessäni 😊

Kiitos kannustavista kommenteista, hyvin tässä on selvitty ekasta hoitokerrasta. Siksi aikaistinkin kevätsiivoustani, jotta sain ottaa lekottelun kannalta ilma paineita.

Uuden keväisen liinan ostin keittiön pöydälle, tulppanikimppu siinä lisä somistaa. Aurinko on tulvnnut puolenpäivän jälkeen ja lumet on sulaneet vauhdilla. Tänään vain lootrasin ulkona mielikseni, mutta huomenna pitänee taas varustaa jääkaappin sisältöä.

Niinpä tyhjeni kaakaomukini ja juustosämpyläkin meni samalla seurassanne. Nyt vielä vilkaisu illan filmitarjontaan! heippa taas,..

Iltaa pirttiin@

Tuuli viskasi toisen vihreän muovikuuseni kumoon, joten oli aika ottaa valkoinenkin turvaan. Ne olivat sieviä lumipeitteisinä.

Minulla on tämä asuinkumppanini täydellinen ilmastoystävällisen ja terveellisen ruoan käyttäjä. Ilmankos hän on ollut aina perusterve. Itse olen vähentänyt punaisen lihan syöntiä ja lisännyt luonnon jugurttin ja marjojen sekä hedelmien nautiskelua.

Huomenna ajattelin laittaa kesäviinin muhimaan. Pakkasesta otan perusaineet. Puolukkaa, mustikkaa ja mustaherukoita. Vuosien kokemuksella raikkaiden marjaviinien valmistuksesta on tullut rutiinia. Jokainen erä on kuitenkin erilainen makuelämys, aina se tuntuu paranevan ; )

Että mitä olen saanut aikaseksi. Taiteilija Hermanni Sivellinin talo sai valkoisen ulkoverhoilun maalilla. Haastetta riitti parvekkeen ja sen oven asentamisessa, mutta onnistuihan se kun aikansa tupeksi.

Nyt silmiä vetää sirilleen, joten hyvää yötä.🎶

Kaunista lauantai aamua, taivas kauniin sininen, tuuli heiluttelee mattojani parvekkeella ihan sopivasti pölyjä irrottaen.
Tänään kaikki Usko nimiset saavat onnitteluja ja meille muille uskoville päivästä saattaa tulla mukava.
Kyllä sää jo keväiseltä tuntuu, tomaatin taimiani olen jo koulannut.

Olette jutustaneet paljon ruuasta ja hyviä vinkkejä Ramoona ja toisetkin olette antaneet.
Ilmastomuutos on myös puhetta aikaan saanut ja onhan se ihan paikallaan muistuttaa niistä hyvin pienistä tavoista olla mukana tässäkin urakassa.
Tosin olen vähän sillä kannalla, että liian paljon ja joka tuutista yritetään meitä syyllistää, uskon että ainakin vanhempi sukupolvi osaa antaa arvoa maailman ilmaston säilymisille ja varmaan osa fiksuista nuoristakin tämän ymmärtävät.
Uskomme varmasti vähemmälläkin paatoksella annettuja ohjeita.
Tietoa tulee paljon ja me joilla on ymmärrystä ilmaston muutoksesta teemme parhaamme, vaikka pieni on osuutemme.
Onhan se niin tämänkin asian suhteen, pienistä puroista se j.n.e.
Ruuan suhteen en mitään äkki käännöksiä ole tehnyt, mielestäni aina olen ostanut kotimaista, kun siihen on mahdollisuus, hinnasta huolimatta.
Naisihmisenä ei tuo liha ole ollut koskaan jokapäiväistä evästä, siltä osinkin vähäinen olen ilmastoa tuhoamassa.

Onnekseni ei lähipiiriini kuulu ketään ruokaesteistä ja saan huoletta tehdä mitä milloinkin mieleen tulee ja niin on jäänyt vähäiseksi kertomanne ravinto tarjonnat, sitä vanhaa perinteistä millä on tänne asti päästy.
Viimeiset kokeet antoivat vahvistusta tekemääni ja uskon selviäväni loppuun asti näillä eväin.
Varmaan hyvät geenit matkassani olen saanut elää.
Edelleen lääkitys se yksi pilleri päivässä, lääkäri kerran vuoteen, näin on ollut tähän asti, mutta kaikki voi hetkessä muuttua, siis en terveydelläni ihastele, kiitos mielin ja nöyränä elelen.

Jaksat kovasti rakennella korppis, miten hienoa onkaan sinun nukkekodossasi?
Ihanko itsellesi sitä rakennat, vai onko suvussa pieniä tyttöjä ihastelijoina.
En osaa edes ajatella, miten sinun pitää osata ja miten näppärät sormesi onkaan.
Minä olen tehnyt havainnon, että puikotkin tippuvat useammin mitä ennen, kohta kai ei mikään sormissa kestä;)

Olen minäkin noita vaalitenttejä sivusta seurannut ja Halla-aho on ilmeetön puhuja, mutta varmaan tietoa omaava.
En minkään ole heiluri ollut koskaan, suuntani olen nuoresta asti pitänyt ja hautaan asti pidän.
Toivoisi että yhteispeli edistyisi ja asioiden hoito helpottuisi.

Nyt päivän puuhiin, mitäpä muutakaan kuin siivousta tämä aamupäivä sisältää.
Iltapäivällä otan torkut parvekkeella, jos paiste jatkuu, mukavaa viikonlopun alkua;)

Siivoushommahan se minunkin reviiriin kuului. Vikuroivaa, hanttiin panevaa imuria
kävelyttelin. Hoitui homma kuitenkin. Olisihan se omin keinoin toimiva pölyimuri
helpotus. Voisi katsella touhua "päältä." En kyllä usko sen olevan kovinkaan
täydellinen.
Saunajuhlanikin on hoidettu. Hyvää teki! Lopettelenkin ja siirryn lekottelemaan.
Hyvää sunnutaipäivää aamusta iltaan!

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta, pilvi poutaa, ja kolmen asteen lämpöä.
Kelloja on siirrelty ja luvattu on, että enää kaksi vuotta tätä tehtäisiin, olisi jo saanut loppua, tai pitäähän aikaa olla kinasteluun kumpiko otetaan kesä vai talviaika, sen jokainen maa itse voi päättää.
Irma nimisille onnittelut ja viimeinen maaliskuun päivä alullaan, huomenna sitten aprilli päivä, joutuukohan joku juoksemaan tai muuten huijatuksi.

En oikein jaksa sen ropotti imurin työ jälkeen uskoa, itse imuroinnin jälkeen olen vielä sukkahousun lahjeosia kietonut lastan päälle ja lattiat näin käynyt läpi, pölyä kertyy tähänkin aika suuri määrä , vaikka minulla on hyvä imuri.
Pölyttömäksi ei varmaan koskaan paikkoja saa, aina auringonvalo tämän paljastaa.
Könysin minäkin käsin vielä nurkat ja listat, vaikka kostealla muuten pyyhin.
Hellankin vedin seinästä irti ja on se kumma miten sinnekin vaan roskaa menee, vaikka aivan olematon on rako tiskipöytään.
Nämä hommat on niitä, jotka ei lopu koskaan, mutta aina vaan uudelleen tehdään, ei muuten jaksa olla.

Haluatko miljonääriksi jää saunavuoron vuoksi näkemättä, katson usein uusintoina.
Olen nyt koukkuuntunut Netfixtin antiin ja muihin kanavoiden tuotoksiin, Muotitalo Velvetin toinen osa sarja menossa.
Runsaasti eri kulttuureihin tutustuminen mahdollistuu, kun paljon Turkin ja Espanjan tuottamia sarjoja tarjolla.
Kovin erilaista on näissä maissa ainakin se perinteinen kulttuuri ollut.

Nyt kuitenkin on päivä alettava elämään, kymmenen uutisia jo lukevat, pitkäksi menee alkuun meno päivän viettoon, mutta illalla sitten valoisampaa tuntia kauemmin.
Iloa päiväänne.

Nyt iltapäiväkahville jätskin kera. Nuo pienet annospakkaukset on sitten kivoja jälkiruokina, jos edes sunnuntaisin haluaa herkutella.

Naudanpihvi ylistyksen kuvasin ihan hurmaantuneen tahallani :😀)) tuonne politiikkaosioon Halla-ahon erittelyketjuun, kun juuri oli sen syönyt! Ans' kattoo suuttuuko joku.
Muistan aikanaan Ruuneperin olleen kovin harmistunut aiheesta poikenneille, mutta minusta se on joskus vallattoman hauskaa !

Kesän koittaessa on jo pahin hallituskuumekin ohi, ja onhan maailmassa paljon muutakin kuin politiikka!
Minä sitten pidän noista Huvila & Huussi sarjoista, miten hyvällä maulla saakin nuo ammattilaiset pihat muotoonsa. Sisustukset muuttuvat tekstiileineen niin herkuiksi, että silmä lepää,..samoin tuo englantilainen puutarhaohjelma, missä hyvätekeväisyys tarkoituksella väellä kunnostetaan vähä-osaisten pihapuutarhoja uskomattoman upeiksi.

Kiitos kahvituokiosta ja hyvää jatkoa!

Taas tuli kellojen kanssa sekamelskaa, kun nyt en sitten kiivennyt tikkaille, kun paikalla on nuorempaa väkeä siihen hommaan. Oli vain unohtanut justiinsa sen kellon, josta yleensä aikaa katson, joten olen ollut talviajassa koko päivän.
Ei isoa vahinkoa kylläkään, kuuntelin Teemalta konserttia ja nukuin autuaan untakin yhden tunnin.

Sitten sain suruviestin sukulaisesta, joka on muuttanut tuonpuoleiseen eilen. Jo toinen viesti viikon sisällä. Haikeaksi vetää.

S amaa mieltä kuin sini.sirkku, tuosta Huvila ja Huussi-ohjelmasta, on kiva katsoa, miten nopeasti
kaikki tulee hienoon kuntoon, että simpsalapim!
Kuulin että "Haluatko miljonääriksi" alkaa, jäikin se eilen katsomatta, että nyt täytyy mennä!
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Kellot ovat yhä siirtämättä. Kännykän kellon asettaminenkaan meikältä ei onnistu. Poltan vaan päreeni ellen heti onnistu.
Tänään anoin päivän toipumisloman 'Yliluonnolta'. Se myönnettiinkin. Kun on kokenut vakavan työuupumuksen, se palaa helposti takas.
Burn outille on ominaista ettei osaa nukkua univelkaa pois vaikka olisi aikaakin.

Kävelin kuitenkin koleessa kevätsäässä paljon kampetta pyntänneenä. Waltteri kävi kaksi kertaa ruokaa kerjäämässä. Kun oli gravilohen nahan suikaleita ja komea hiiri niin aamupalan heille tarjosin. Lisänä koiran ravinoksi tarkoitettuja papanoita.

Yritrin selittää että talvieinesaika alkaa olemaan ohi. Varis herra kuunteli pää kallellaan. Lähti sitten pettyneenä lähistöltä pois. Kun on oikeassa suhteessa hullu niin kommunikointikin onnistuu. Kavereita he aina ovat minulle. Pitkäaikaisia tuttuja.

Iltaa!
Niin se minulle kävi, muistin kellojen siirtelyn vasta silloin, kun tv-ohjelmat eivät
käyneet yksiin olettamani kanssa. Mitäpä tuosta muutaman tunnin viiveestä!
Selailin koko joukon keskusteluja vaaleista. Tuli tunne, että "yhtä tyhjän kanssa."

Kun tuolla raitillakin tapaa yhtenään mainosten tyrkyttäjiä, olen kehittänyt lyhyen
"torjunnan": - En ota keneltäkään mitään opastusta, teen äänestyspäätökseni itse!
Yritän pitää äänenpainoni asiallisena, mutta selvänä. On tämä hyvin tehonnut.
Olen kyllä muistaakseni käynyt äänestämässä valtiollisissa vaaleissa joka kerran
saatuani äänioikeuden. Kunnallisvaaleissa voi olla pari poissaoloa. Enköhän saane
numeroa kirjoitettua vaalilippuun avustamatta:))
Tämä pyhäpäivä meni melkein levon merkeissä ja hyvä niin. Katsellaan...

Hyvää Aprillipäivää ja hutikuun alkua., herättyäni taivas oli kauniin sininen, nyt pilviä on ilmaantunut, jotakin sadetta lupailivat.
Pepit viettävät nimipäiväänsä, onnea!

Kellot on siirretty kesä aikaan, ei tuota minulle juurikaan harmia, muutama päivä menee ja taas kaikki sujuu entiseen tapaan.
Makriina kellonsa saanut myös ajan mukaiseksi, haittaako jos yksi kello onkin talviajassa, valmiina jo seuraavaan siirtoon;)
Onhan se jonkunlainen turha touhu tämäkin, hurskainen kännykän kanssa taisteli, minulla sekin, kuten tietokone ja telkkari itsestään siirron hoiti
Tarkan ajan kännykästä saankin.

Sini-sirkku härnäilee liha pihvillään, aivan oikein, miksi kaikesta moista hälyä nostetaan.
Liha on kautta aikojen ollut hyvinkin tarpeellinen, ei entisen ajan raskaat työt olisi pelkillä salaateilla onnistuneet.
Pihvi silloin tällöin ei ilmaston suuntaan ei toiseen vaikuta, eiköhän haitat ole enemmänkin ahneuden tuottamaa.
Tottahan pienetkin teot sen eteen vaikuttaa, että ilmaston harmeja vähennetään, mutta ruoka ehkä kuitenkin pienempiä harmeja.

Neeassa kuin sini-sirkku kertovat tykkäävänsä Huvila&Huusi ohjelmista, niin minäkin.
Minua kyllä vähän se suurten puu lavitsoiden määrä ihmetyttää, miksi mökillä pitää luonnollinen maasto kokonaan peittää, kyllä jalan alla voisi maa tuntua.
Kohtuulliset kesäkeittiöt ja ruokailu paikkojen terassit ok, mutta myös luonnon omaa pitää mökeillä näkyä.
Sisustuksen suhteen ehkä Mikko tekee konstailemattoman sisustuksen, tämä minun mielipide, mutta ei toki mikään fakta, kaikki on hyväksyttävää.

Noita vaali esityksiä en jaksa edes katsoa, äänestämässä käyn, mutta mieltäni en muuta, vaikka sankkojen ja makkaroiden avulla sitä yrittäisivät muuksi muuttaa.
Ymmärrän että yksi mies tai nainen ei mitään päätöksiä saa aikaan, puolueiden yhteinen näkemys asioihin vaikuttaa ja niissä soisi yhteisen sävelen löytyvän.

Ihana katsella pikkulintuja, miten ne vilkkaasti lentelevät, pesäpaikka kaiketi hakusissa kuin myös kumppani, jonka kanssa elämää jatketaan.
Tämä kai myös ihmisten keskuudessa heräävä tunne on näin keväällä:)
Olisihan se ihan mukava jo turvallisuuden kuin myös keskustelu kumppanin mukana olo olla mukavaa, mutta hyvä näinkin;)
Varokaa nyt sitä aprilli juoksemista ja viettäkää mukava huhtikuun eka päivä.

Kävin peräkärrin kanssa ostoksilla. Oli varattava painavampaa evästä, kuten perunoita.
Kävelykadulla näin ikävännököisen kempsahduksen, hyvinkin iäkkäältä näyttänyt
mummo kaatui rollaatorin kanssa. Kyllähän siihen apua tuli äkkiä, pari nuorempaa
miestä nosti varoen mummon pystyyn ja istumaan rollaattoriin. Samoihin aikoihin olin minäkin
paikalla, mutta vedäytyin sivuun, koska hyvin määrä tietoista apua oli jo touhussa.
Esimerkillistä, hyvää auttamista.
Aprillipäivähän tämä. En ole niin leikkimielellä, että pilajutun väsäisin. Tuleehan noita
juttuja, jotka aprilliltä vaikuttavat, vaikka eivät sitä olekaan. MOT - ojelma tulee nyt vajaan tunnin
kuluttua. Luin siitä netistä. Ihmeellisiä, ei hyviä ovat ääri-islamistien jutut.

Täytyy purasta vähän iltapalaa ja ja sitten töllöttämään tv:tä. Hyvää jatkoa teille, "ilmojakin"
näyttää riittävän.

Luulin hetken että kahviprtin ikkunoissa olisi ollut laudat, mut se olikin vain iltauringon tekemää heijastusta vaalimainoksista. Ennakko äänestäminen alkaa kai jo tällä viikolla.
Innokas haasttelija tuli kysymään, äänestätkö vaaleissa. Puolueen tiedän,mutta henkilöä en vielä. Jatkan matkaa pilkkihaalareissa kotiini. Oltiin veneenpelastustalkoissa. V
Kaverin vene oli jäänyt syksyllä kääntämättä ylösalaisin. Minulla on nälkä kuin hyeenalla. Ei siinä olisi tarvinnut kolmea papparaa sitä huoltamaan. Odotin että Otto sanoo aprillia. Toki huikat sain vahvasta päärynä likööristä palkaksi.

Meni huhtikuun toiselle päivälle pirttiin piipahtamiseni. Liekö tuo kellojen siirto tehnyt aprillipilan minulle. Illalla kuuden korvilla kotiin palattuani keramiikkapajalta ja salaatin syötyäni kiepsahdin pitkälleen. Heräsin puoli yhdeksältä voi, että nukutti vielä silloinkin, joten unta tässä houkuttelen saapuvaksi. No, nämä minun energiaa vievät harrastukseni vaativat toki lepoa ja yleensäkin olen jo untenmailla näihin aikoihin. Jospa vielä yhden sudokun pelaan se kun vie myös energiaa ja uni voi tulla tupsahtaa kuin varkain.

Hyvää yötä, kuorsaus kuuluukin jo pirtin perältä ; )

Mun oma päivänsä hajosi liian moniin osioihin niin että mistään ei tullut valmista. Makeat päiväunet toivat virtaa kuin sähköpiuhat olisi kytketty valovoimaverkkoon.
Tietenkään mie en tuota itte keksiny. Se tuli siintä kun eräs työkaveri sillain miust sanos. Tämä tapahtui joskus 50 vuotta sitten.

Illan päätteeks olisin vaihtanu uuden rattaan fillariin, mut se uuden karhean takavanne oli kyllä oikeaa tuumamittaa ympärysmitaltaan, mutta tehty kapeille kumeille.
Niinpä mie tahkosin päivät pikkuajot sillä vanhalla rattaalla. Soli raskas kun kivireki polkea. Jumankekka, lievässä alamäessäkin piti polkee etten tykkänään kaatuis.
Kuulin rariosta että se aprillipäivä sitten meni jo. Huomenna jo keskiviikko!

Luin tiedemiehen sanaa siitä että vanha tosiaan tuntee ajan suorastaan syöksyvän eteenpäin, kun taas nuorten aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. Sama aika suorastaan tuntuu matelevan heistä.

Huomenta ja kaunista tiistai aamua.
Ei.yön .timo, sanonpa vaan, että äänestän totta kai ja mainoksia en tarvitse, olen seurannut ehdokastani pidemmän ajan, hyvä että todellinen avun tarve Otolla oli, ja tottahan palkka on saatava.
Jos jättäisin ääneni antamatta, harmi olisi suuri jos ehdokkaani ei sen vuoksi asioiden päättäjien keskuuteen pääsisi ja enhän voisi päätöksiäkään moittia, jos en äänestämässä kävisi, ainoa mahdollisuuteni vaikuttaa.
Nyt yritän uuden pirtin aikaan saamista.

uutta intoa on antanut kevät, selkeästi on pientä rusketusta jo kasvotkin saaneet,
huomasin äsken peiliin vilkaistaessani!
Tänään on sää mitä parhain! Nautitaan nyt näistä huhtikuun alun tunnelmista!
Voidaan hyvin kaikki! toivottaa Miaelina.