Pihtiputaan palstat ja lehdet eivät noteeraa eikä kirjoita tästä Svop-päätöksen kumoamista juuri lainkaan. Tämä päätös jolla lainat muutettiin sijoituksiksi on lopulta se tärkein päätös niistä kolmesta, jotka Hallinto-oikeus kumosi laittomina. Pihtiputaalla summa on useita miljoonia euroja.
Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen vapaaseen pääomaan sijoituksena. Svop sijoitus tarkoittaa karkeasti sitä ettei 25 miljoonaa euroa tarvitse maksaa kunnille koskaan takaisin kuten laina jossa on korot ja lyhennykset määrätty lainasopimuksessa. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää tämän toimenpiteen tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite.
Kunnat eivät hoida tehtäviään:
Hallinto-oikeuden tekstiosassa mainitaan seuraavaa: Kunnanhallitus ei ole päätöstä tehdessään selvittänyt asianmukaisesti ja riittävällä tavalla mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, vaikka se on edellä mainituilla perusteilla ollut velvollinen niin tekemään.
Hälytyskellojen olisi pitänyt soida. Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti sen, ettei tukea tullut yhtään. Tämäkin todettiin Hallinto-oikeudessa Multian ja Pihtiputaan päätöksissä laittomiksi. Näistä toimenpiteistä olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:iin.
Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia euroja. Todellisuudessa kaikki rahat on jo käytetty.
Yhtiöiden taseiden tarkastelu myös vääristyy Svopin takia siten ettei taloudellisia vaikeuksia voida tarkastella Keski-Suomen Valokuituverkkojen osalta.
http://ilpomanninen.blogspot.com/2019/02/valokuituverkot-ahtaalla-useita.html
Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen vapaaseen pääomaan sijoituksena. Svop sijoitus tarkoittaa karkeasti sitä ettei 25 miljoonaa euroa tarvitse maksaa kunnille koskaan takaisin kuten laina jossa on korot ja lyhennykset määrätty lainasopimuksessa. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää tämän toimenpiteen tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite.
Kunnat eivät hoida tehtäviään:
Hallinto-oikeuden tekstiosassa mainitaan seuraavaa: Kunnanhallitus ei ole päätöstä tehdessään selvittänyt asianmukaisesti ja riittävällä tavalla mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, vaikka se on edellä mainituilla perusteilla ollut velvollinen niin tekemään.
Hälytyskellojen olisi pitänyt soida. Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti sen, ettei tukea tullut yhtään. Tämäkin todettiin Hallinto-oikeudessa Multian ja Pihtiputaan päätöksissä laittomiksi. Näistä toimenpiteistä olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:iin.
Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia euroja. Todellisuudessa kaikki rahat on jo käytetty.
Yhtiöiden taseiden tarkastelu myös vääristyy Svopin takia siten ettei taloudellisia vaikeuksia voida tarkastella Keski-Suomen Valokuituverkkojen osalta.
http://ilpomanninen.blogspot.com/2019/02/valokuituverkot-ahtaalla-useita.html
Vastaukset 21
Vanhimmat
Näin+Pihtiputaalaisena+mietin+näiden+Hallinto-oikeuden+kumottujen++päätösten+miljoonien+mahdollisista+takaisin+perintää.+Pihtipudas+on+suurin+yhtiön+lainojen+takaaja+ja+suurin+maksaja.+Yleensä+se+menee+näin,+että+kun+todetaan+laittomia+päätöksiä,+niin+rahojen+takaisin+perintä+toimitetaan.+Keneltä+ne+peritään+?+Onko+maksaja+kunta+vai+ne+jotka+on+laittoman+päätöksen+tehneet?+Veronmaksajien+selkänahasta+ei+rahoja+ainakaan+saa+repiä,+koska+kuntamme+asukkaista+80%+ei+ottanut+kuituyhteyttä.
Multian ja Pihtiputaan kunnanhallitusten päätös lähettää edustaja tekemään yksimielinen päätös svopista yhtiökokouksessa on siis kumoutunut eikä sitä päätöstä enää ole kummassakaan kunnassa eli heidän lähettämisensä ja valtuutus on kumoutunut oikeudessa lainvastaisena. Yksimielinen päätös on kuitenkin tehty tilinpäätöksen 2016 perusteella eli omaan pääomaan on tullut 25 000 000€.
Jos olisi menetelty oikein, niin tuon sijoituksen laillisuutta ennen sen toteutumista olisi pitänyt kysyä EU;sta. Nyt omistajakuntien yhtiökokousten päätös ei ole yksimielinen koska kahdella omistajalla ei ole päätöstä. Miten nämä muut kunnat sitten koska yksimielisen päätöksen valtuutus ei ole toteutunut?
Pitää saattaa tutkintaan. Joo, ja mahdollisimman korkealle taholle koska keskisuomalaisia pitää välttää!
Mikään näistä kunnista ei odottanut lain vaatimaa oikaisuvaatimusaikaa eikä valitusaikaa vaan oli kiire muuttaa lainat sijoitukseksi ilman vastinetta, ja tässä nyt ollaan. Palataanpa takaisin joulukuuhun vuonna 2016.
Ilmeisesti lainanmaksu karhukirjeitä on myös meillä Pihtiputaallakin? Pihtipudas on näistä kymmenestä kunnasta isoin maksaja. Kuntalaisille uskoteltiin, että yhtiö hoitaa asiansa ja vain pieni siivu jää kunnan maksettavaksi. Nyt on tilanne, että nähtävästi kunta maksaa miljoonia muutamasta sadasta liittymästä. Ketkä tätä vedätystä esittivät ja pulustelivat? Selailin vuosien takaisia papereita, ja tuttuja nimiä vilahti useissa papereissa ja samoja nimiä jopa yhtiön hallituksessakin. Mitä sanoo pihtiputaalaiset päättäjät kun on taas maksunaika? Hallinto-oikeus on käsittääkseni sulkenut tukemisen päätöksillään lopullisesti. Ilmeisesti seuraavat kuntien päätökset ovat automaattisesti tuottamuksellisia virkavirheitä.
Pihtiputaan omalta sivulta karsitaan kaikki kirjoitukset laajakaistasta. Käykää katsomassa. Millä valtuuksilla?
Joku haluaa vaientaa tosiasioiden kirjoittelun.
Tämä laajakaistajuttu on räikeä esimerkki kuinka yritetään lainsäädäntöä kiertää. Ennen oli päätöksien lainomaisuus todella tärkeätä, kun kuntien hallitukset ja valtuustot kokoontuivat. Ylin kuntien päättävä elin kun kokoontui päättämään, niin oltiin puvut päällä ja käyttäydyttiin arvokkaasti. Lakien noudattaminen oli elinehto. Tänä päivänä kähmitään omaan pussiin niin paljon kuin vain voidaan, ja lakipykälät eivät merkitse yhtään mitään. Oppia saadaan jopa eduskuntatasoltakin. Veromarkat voidaan tuosta vaan syytää käsittämättömiin huuhaa hankkeisiin. Vastaanpanijat haukutaan hiljaiseksi. Tämän kuituvirityksen laitan juuri näihin hölmöläisten hankkeisiin. Pihtiputaaltakin on hallinto-oikeus kumonnut jo useita päätöksiä. Jos liikuttaisiin yrityspuolella, olisi porukkaa saanut lähtöpassit jo ajat sitten, koska lakia on rikottu.
Kuka noita kuntia vahtii? Ei kukaan! Vastuuttomia ovat kunnan päättäjät kun ei tarvitse omia rahoja käyttää. Ja ymmärtämättömia kaiken lisäksi.
Pihtipudas ja Karstula aikovat valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajakaistapäätöksistä. Laitoin alle Hämeenlinnan Hallinto-oikeuden päätöksestä kohdan,joka todistaa ettei Pihtiputaan ja Karstulan jatkovalituksella ole mitään mahdollisuutta menestyä. Pihtipudas ja Karstula saivat nimittäin alla todettua Ely-keskuksen tukea, jota ei ole laissa hyväksytty. Jatkovalitukset tulevat kaatumaan sata prosenttisesti. Kulut maksaa kunta. Kunnanjohtajat tietävät asian aivan varmasti. Luottamusmiehiä viedään kuin litran mittaa.
Komissio on päätöksellään 7.9.2012 K(2010) 6182 final hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuviksi sille ilmoitetut muutokset edellä mainittuun tukiohjelmaan. Ilmoitetut ovat koskeneet muun ohessa hankekohtaisen tuen kumulatiivisen enimmäisintensiteetin korottamista 66 prosentista 90 prosenttiin ja lisärahoitusvälineitä, joita ovat pääomalainat, vaihtovelkakirjalainat, lainajärjestelysopimukset, pääoman ehtoinen rahoitus, matalakorkoiset lainat ja lainantakaukset, joiden arvo voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä, sekä muut alkuperäiseen toimenpiteeseen kuulumattomat suorat avustukset. Komission päätöksen mukaan Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet edellä mainitut toimenpiteet 27.1. 2012 päivätyllä kirjeellä ja antaneet niistä komission pyynnöstä lisätietoja 19.4. ja 9.7.2012 saapuneilla kirjeillä. Ensiksi mainitussa kirjeessä on todettu , että ilmoitetut muutokset eivät koske elinkeino,-liikenne- ja ympäristökeskusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myöntämiä tukia.
Pihtipudas+ja+Karstula+ovat+myöntäneet+kumpikin+Valokuituverkot+yhtiölle+luvallisen+66%+tukikelpoisista+kustannuksista+julkisen+tuen+takauksina+ja+sijoituksena+mutta+sen+päälle+vielä+julkista+tukea+takauksina+ja+sijoituksena+ainakin+saman+verran+ja+yli+koska+taajamat+meni+takauksilla+myös+ja+ilman+kilpailutusta+ja+on+mahdollisesti+kiellettyä+valtiontukea.++Ely+myönsi+tuet+vielä+noiden+lisäksi.
Pihtipudas haluaa maksaa konkurssikypsän yhtiön osakkeista välttämättä noin 800 000€. Kuntalaisen valitus olisi pelastanut kunnan lisää köyhtymästä, mutta virkamiehet pelkäävät kasvojensa menettämistä, joten aikaa pelaamalla yritetään miljoonamöhlit peitellä valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On aikoihin eletty, että väkisin halutaan maksaa arvottomista osakkeista. Kunnan tilinpäätös osoittaa yli 600 000€ alijäämää. Kunnan velkatakaukset ovat todella isot kun verrataan kunnan maksukykyyn, Talous on kuralla ja lisää maksuja ja velkaa vaan hamutaan lisää.
Mutta onhan se sentään valokuitua!
Mietin, että mikä on tämä logiikka, kun Pihtipudas arpoo edestakaisin että valittaako vai ei Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös valituksesta oli kuulemma tehty kunnanjohtajien kuukausipalaverissa. Kymmenestä omistajakunnassa neljä sai ELY-keskuksen kautta tukea ja kuuden kunnan tuet piti maksaa Viestintäviraston. Neljän kunnan tuet Viestintävirasto eväsi liiallisen julkisen tuen takia. Kahdelle kunnalle ei ole vielä tullut Viestintävirastolta vastausta tukiasiassa. Todennäköisesti nämäkin jäävät ilman tukea liiallisen julkisen tuen takia. Eli neljä kuntaa sai Ely:ltä tukea , Pihtipudas ja Karstula näiden joukossa. Kun Hallinto-oikeus antoi osake-ostoista kielteisen päätöksen, olisi todennäköisesti tullut takaisin perintä ELY:n tuistakin. Tähän tulokseen tulin, kun luin Pihtiputaan ja Karstulan kuntien Hallinto-oikeuden kumoavia päätöksiä. Tämä takaisinperintä ja koko lainamäärän maksut tulevat kunnille maksuun
joka tapauksessa aikanaan. Tällä valituksella vain pelataan aikaa. Korkein hallinto-oikeus ei tule muuttamaan Hallinto-oikeuden päätöksiä
Harvinaisen asiallista ja tietoon perustuvaa kirjoittelua! Kannattaa lukea.
Pihtiputaan ja Karstulan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen on on täysin järjetön ja turha teko. Hallinto-oikeus tutki usean tuomarin kanssa lähes kaksi vuotta valitusta, ja se on niin selvästi selvitetty, että näillä jatkovalituksilla läpi meno Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on täysin mahdoton. Kunnanjohtajat kyllä sen tietävät, mutta kasvojen menetyksen vuoksi yritetään ajalla pelata. Kurapaskat kun on housuissa, niin kaikkea on yritettävä totesi entinenkin mies.
Pihtipudas kunnanjohtajan suulla esittää että Korkein hallinto-oikeus kuuntelee jotain itkuvirsiä asiakasliittymistä. Ei varmasti kuuntele, ja saattaa laittaa valituksen takaisin samantien turhana.
Kyllä oli lehden mukaan todella surkeat argumentit Pihtiputaalla valitukselle Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pihtiputaan kunnanjohtaja on pistänyt parastaan keksimällä niin huonot perusteet. Muistutan, että nyt on kyse oikeudesta eikä kepun piirikokouksesta. Kunta oli rikkonut päätöksissä useita kohtia joita ei näillä selityksillä kumota. Hallinto-oikeus laittoi päätöksen täytäntöönpano kieltoon ja se on voimassa edelleenkin vaikka asia menee Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten tällä valituksella ei ole käytännössä mitään merkitystä. Yhtiöllä on rahat loppu ja kaikki toimenpiteet on vain saattohoitoa.
Paljon on tutkimista kun on noin paljon lainvastaisia päätöksiä. Miten tuo Svop sijoituskin lainvastaisena käsitellään? Jos sitä ei olisi tehty, yhtiö olisi kirjanpidollisestikin taloudellisissa vaikeuksissa eikä ehkä olisi laillisesti saanut enää julkista rahoitusta mistään.
Eilen Pihtiputaan valtuustossa käytti puheenvuoron oikein kunnon lantapaukku. Syytteli kaikkia muita, kun olisi pitänyt itseään katsoa peilistä. Jopa naapuri kuntaakin syytteli. Viitasaari oli todella viisas kun pysyivät erossa tästä konkurssipesästä. Ansiot tiettävästi kuuluvat muutamalle valtuutetulle. Enpä ole tyhmempää valitusperustetta kuulut , kun itketään liittymistä. Lantapallerot ovat hädässä, koska koko roska kaatuu Kepulaisten niskaan. Valtuusto oli kuin muppet showsta. Ei voi kuin nauraa kuinka kuntamme asioita hoidetaan.
Sitten että demokratiaa on muka aina valtuuston enemmistön päätös noudattaa tehty päätös sitten lakia tai ei. Ei se kuule niin ole, vaan demokratiaa ohjaa lait ja lain noudattaminen on demokratiaa ja lainvastaiset päätökset on harvainvaltaa. Kunnanjohtajakin esitti että yhteinen sävel pitäisi löytyä kunnan sisällä tuohon Valokuituverkot yhtiöön suhtautumisessa. Ensimmäinen yhteinen askel on se että
noudatetaan yhteistuumin lakeja eikä jarvainvaltaa.
Tälläinen juttu oli Suurkeuruun nettilehdessä 7.4.2019
Lainattu Konneveden sivuilta.
> Eija Ruoho Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takausvastuita on langennut omistajakunnille. Yhtiö ei ole kyennyt maksamaan 130 000 euron lainanhoitoerää Kuntarahoitukselle, joka on sitten jakanut erän omistajakuntien maksettavaksi. Multia yhtenä kymmenestä omistajakunnasta on saanut kymppitonnin laskun. Maksut on jyvitetty kunnille sen mukaan, miten suuret takausvastuut kunnilla on. – Lainanlyhennys ja korot helmikuun maksuerän osalta ovat tosiaan langenneet kunnille. Multian osalta tämä oli noin 10 600 euroa. Vuoden 2019 osuus kokonaisuudessaan on noin 46 000 euroa, vahvistaa Multian kunnanjohtaja Noora Pajari. Kunnilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut Keski-Suomen Verkkoholdingin lainoista. Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on rakentanut valokuituverkkoja kuntiin. MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA – Multialla takausvastuita on yhteensä 1,9 miljoonaa, mutta yhtiö on lyhentänyt lainaa, joten takausvastuu on tällä hetkellä noin 1,7 miljoonaa. Mikäli takausvastuut lankeavat kokonaisuudessaan kunnille, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että Multian kunta maksaa tuon 1,7 miljoonan lainan kokonaan. Lyhennys on tänä vuonna 46 000 euroa, osuus kasvaa hieman vuosittain korkojen noustessa, sanoo Pajari. Viestintävirasto on toistuvasti evännyt Keski-Suomen Verkkoholdingin hakemia laajakaistarakentamisen tukia. Ilman tukia yhtiö ei suoriudu veloistaan. – Saamattoman tuen määrä on noin 4,6 miljoonaa. Tämän takia yhtiön velat saattavat kaatua kokonaisuudessaan kunnille, mikä on tietenkin iso haaste. Multian osalta se tarkoittaa sitä, että meidän pitää jostakin kaivaa varat lainan lyhentämiseksi, pohtii Pajari. – Voidaanko jotakin tehdä tilanteen pelastamiseksi? Jostakin pitäisi löytyä rahoitusta yhtiön tilanteen tasapainottamiseksi. Valtio on jättänyt yhtiön ja sitä kautta kunnat erittäin suureen pulaan. Eri vaihtoehtoja tilanteen pelastamiseksi on etsitty jo pitkään. Esimerkiksi ulkoinen sijoittaja voisi olla yksi ratkaisu, sanoo Pajari.
> Monimutkainen vyyhti poikinut tutkintapyynnön Laajakaistarakentamiseen liittyy useita valitusprosesseja, ja laajakaistarakentamisesta on myös tehty maaliskuussa tutkintapyyntö. Tutkintapyynnössä 19.3.2019 keskusrikospoliisille, valtakunnansyyttäjävirastolle, ja eduskunnan oikeusasiamiehelle pyydetään tutkimaan, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein. Tutkintapyyntö koskee laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia. Tutkintapyynnön on allekirjoittanut kahdeksan kuntalaista eri puolilta Keski-Suomea: Jyväskylästä, Karstulasta, Pihtiputaalta, Kyyjärveltä, Multialta, Saarijärveltä ja Viitasaarelta. Keski-Suomen Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.