maalitteän yläpuolella? Vai liikkuuko sittenkin pallomme äärettömän suuressa avaruudessa vai onko litteämaamme ääretön? Odotan vastausta palstan litteänmaan matemaatikoilta.
Auringon liikkeet
onko.maa.litteä
17381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Pussaisitko mihinKohtaan?
- Anonyymipalstan ongelmaJoskus tämä palsta on kyllä melkoinen ihmiskoe. Yksi ihminen yrittää saada yhteyttä yhteen tiettyyn henkilöön ja antaa tunnisteitakin, mutta hetken päästä ketjussa on jo puoli Suomea vastaamassa kuin viesti olisi tarkoi…
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen tutkinut, onko geometrisesti mahdollista litteän maan konseptilla valaista maata siten, kuin aurinko valaisee.
http://www.automatch.de/cgi-bin/flatearth.php
Siinä on tiettyjä ongelmia kyllä, kuten kokeilemalla huomaa. Lättäreiltä on noihin eroavuuksiin tullut jonkin verran kommentteja, jotka liikkuvat valonsäteiden taipumisen ja taittumisen sekä ilmakehän muiden vääristävien vaikutusten kuten suurentavan ja pienentävän liepeillä. On myös esitetty, että esim eteläisillä leveysasteilla taivaankuvusta heijastuvaa valoa pidetään erheellisesti nousevana tai laskevana aurinkona.
Avoinna on myös kysymys auringonnousun ja -laskun aikaansaamisesta. Lättärit selittävät, että "aurinko katoaa perspektiivin katoamispisteen taakse" (ja ilmeisestikin ilmestyy sieltä jälleen näkyviin). Nyt vain on niin, että ei ole mitään rajaa, minkä jälkeen aurinkoa ei voisi enää nähdä - sehän etääntyessään vain pienenemistään pienenee. Valaisevana kappaleenahan se näkyy vielä silloinkin, kun sen halkaisija on vain muutaman astesekunnin luokkaa, kuten tähdetkin näkyvät.
Sitä paitsi litteän maan aurinko lakkaa monin paikoin paistamasta vielä näkyessään suurempanakin kuin pallomaan normaaliaurinko. - Tätäkään ei kukaan ole kyennyt selittämään.
Mitään selitystä, joka kattavasti peittäisi selvät eroavuudet aurinkohavaintojen ja litteän maan auringon kykyjen välillä ei tosin ole tullut. Paras yritys siihen suuntaan oli, että aurinkohavainnot, -ennusteet ym data auringon liikkeistä on kaikki manipuolitua ja totuudenvastaista - eli että ei aurinko todellisuudessa sillä tavoin liiku, kuin esim. netissä olevat aurinkolaskurit esittävät. Tämä rohkea väite tosin on vielä todistamatta.
Tänään minulle valkeni toinen aika paha juttu kun yritin määritetllä litteän maan auringolle kokoa ja etäisyyttä, joka tuottaisi tunnetun auringon lämpösäteilyvuon, noin 1000 W/m² kirkkaalla ilmalla keskipäivällä, kun aurinko on lähellä zeniittiä.
Onhan lähdettävä siitä, että tuntemamme auringovnalon spektrin ja jakautuman näkyvän valon ja lämpösäteilyn aallonpituuksille aikaansaamiseksi, myös litteän maan aurigon pintalämpötilan tulee olla noin 5800 K.
Kävi ilmi, että säteilyvuo 1000 W/m² saavutetaan esimerkiksi auringon 115 km halkaisijalla, mutta etäisyys ei saa olla kuin noin 100 km sekin. Tämä taas ei näytä enää auringolta, se pallo täyttäisi puoli taivasta. Pitää nyt vielä tarkistaa laskelmat, mutta täällä hetkellä näyttää termodynamiikan valossa tältä.
Mielenkiintoisia+ja+tarkkoja+laskelmia.+Olenko+minä+tyhmä+jos+sanon+että+en+ymmärrä+miksei+samalla+5800k+teholla+lämmittävä,+pallomaateorian+kanssa+taivaalla+samankokoisena+litteässämaassa+näkyvä+aurinko+lämmitä+samanverran+myös+litteässä+maassa?+
mutta hetkinen, jos auringon pintalampötila on 5800k ja maahan näkyvä osa on samansuuruinen litteänmaan ja pallomaateoriassa niin silloinhan saman suuruisena lähempänä litteäämaata sijaitseva aurinko lämmittää enemmän? aika hyvä heitto kartan palloa ;)
en osaa selittää miksi lähempänä sijaitseva aurinko lämmittää enemmän samalla pintalämpötilalla.. Minä laitan tämän kysymyksen fe societynlitteänmaan keskustelufoorumille
Aurinko paistaa taivaankannen läpi joka taittaa valoa. Litteänmaan malli on kyllä täysin oikeassa valaistu sekä pimeäksi jäävä alue vastavat hyvin todellisuutta.
https://m.youtube.com/watch?v=zvVXxfkyX1Q
Delphin, olet tulkinnut laskuria aivan oiken, juuri noin ne eri alueet ovat.
Musta alue on yö. Ei-musta alue on päivä. Keltaisen alueen valaisee litteän maan aurinko, jonka näemme liikkuvan radallaan. Keltasisen alueen säde on juuri se, jolla saadaan aikaan pohjoisen napa-alueen kaamos ja yötön yö oikein.
Minun motiivini ovat samantapaiset kuin sinunkin. Kun kuulin tästä litteän maan liikkeestä, uteliaisuuteni heräsi, mutta en missään tapauksessa halunnut tyrmätä ideaa heti, tutkimatta sekä sen mahdollisuuksia, että kannattajien perusteluja. Pian oli pakko itse tutkia, toimisiko aurinko litteässä maassa todella, ja miten.
Uskon luonnotieteiden nykyisten lakien, kaavojen ja laskentamallien tuottavan oikeita tulokisa, joista voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Olen niin usein itse kokeillut vähän kaikien alojen teorioita käytäntöön, että kantani on sillä perusteltu.
Auringon kuten minkä hyvänsä lämpöä säteilevän kappaleen lähettämän säteilyn aallonpituus ja siten myös valon väri ja kuinka suuri osa säteilystä on lämpöä, riippuu kappaleen lämpötilasta. Aurongon lämpötila on tuo n 5800 K (kelviniä=celsiusasteita absoluuttisesta nollapisteestä -273,15), ja sillä lämpötilalla saadaan sellaista säteilyä, jota auringosta tulee.
Se, kuinka paljon energiaa (W/m²) saapuu perille riippuu säteilevän kappaleen pinta-alasta, lämpötilasta ja etäisyydestä. Jos litteän maan auringon lämpötila ja näennäinen koko zeniitissä ovat samat kuin pallomaan auringolla, niin on kolme ongelmaa:
1) Näennäinen koko riippuu, millä etäisyydellä LMA on, koska se liikkuu niin lähellä katsojaa. 150 000 000 km tai 100 - 5000 km ova tässä suhteessa ratkaiseva ero. PMA näennäinen koko vaihtelee olemattoman vähän, koska se on niin kaukana. Sanokaamme, että LMA on 3500 km korkeudella zeniitissä ja näkyy 0.53° kokoisena kuten PMA. Sen halkaisija on tällöin vain 32.5 km.
2) Säteilyenergia tällaisesta LMAsta olisi zeniitissä vain 0.26 W/m², kun se PMAlla on 1024 W/m², ja
3) samaan aikaan muualla kuin suoraan auringon alla olevissa paikoissa LMA näyttäisi paljon pienemmältä ja se lämmittäisi vieläkin vähemmän.
Itse auringon pitää säteillä koko ajan samalla tavalla, se ei saa vaihdella. Perille katsojalle tulevan energian laskeminen on aika työlästä, minulla laskelma on toistaiseksi vain excelissä, mutta taidan laittaa ainakin laskurin alaosan datalistaukseen myös tämän arvon laskennan. Tietysti pitää sitten auringon lämpötilakin voida asettaa halutuksi tai määrätä kiinteästi samaksi kuin PMAn.
Eiköhän fysiikkaryhmästä saa vastauksia, mutta älä puhu litteästä maasta, vaan anonyymisti säteilevästä mustasta pallosta, lämpötila 5800K, etäisyys tämä, tulokulma 90°. Jos sinut jo tunnetaan siellä, niin laita kysymys toisella nimimerkillä.
Oikein hyvä ..." hetkinen"! Tähän kohtaan minäkin ensin tökkäsin laskelmia tehdessäni. Mutta sitten oivalsin, että optisella perspektiivillä ei olekaan vaikutusta tässä lämpöopin kaavassa.
Alkuperäinen säteilijän todellinen pinta-ala ja etäisyys nimittäin ovat jo mukana kaavassa ja vaikuttavat lopputulokseen. Toisin sanoen kaava huomioi jo ne seikat, jotka vaikuttavat myös perspektiiviin. Voidaan myös ajatella, että kaava tuottaa "säteilyn perspektiivin".
Sillä, miten isolta säteilijä n ä y t t ä ä ei ole vaikutusta lopputulokseen. Ei näennäistä kokoa voi käyttää säteilijän pinta-alana.
Hops, löysinkin virheen omasta kaavastani auringon säteilyn voimakkuuden osalta.
Palaan asiaan.
Joo virheeni selvisi ja korjasin. Korjaan nyt tässä aikaisemmin sanomaani, että litteän maan auringolla olisi vaikeuksia pysyä säteilymäärän suhteen palloauringon kanssa samoilla lukemilla. Eroja on, mutta ne eivät ole kertaluokkaa, vaan ymmärrettäviä poikkeamia, joita kuvailee sangen hyvin erot aurinkojen näennäisessä koossa.
On jopa niin, että lämpösäteilyn määrä säteilijällä ja vaimeneminen matkalla lasketaan täsmälleen samalla kaavalla kuin muunkin sähkömagneettisen säteilyn, kuten valon. Totesin tarkistustenkin jälkeen hämmästyneenä, että säteilymäärä muuttuu aivan samassa suhteessa kuin perspektiivinen muutoskin. Tarkemmin ajatellen se onkin ihan luonnollista.
Voin siis toistaa , että yksinkertaisesti auringon näennäinen koko kuvailee samalla sen kuumuutta. Säteilymäärä seuraa tulokulman lisäksi samaa perspektiivistä vaihtelua kuin näkyvä kokokin.
Tästä seuraa toisenlainen ongelma. Kun kääntöpiirien välillä olevilla alueilla ja lähistössä tulee tilanteita, joissa aurinko on suoraan päällä hyvin lähellä ja näyttää valtavalta - niin se myös paahtaa samalla tavalla moninkertaisella teholla. Kuumahan siellä on, mutta ei koskaan esim seitsenkertainen lämpötila viileämpään vuodenaikaan verrattuna. - Suo siellä vetelä täällä.
Mutta kovasti kiinnostavaa tämä laskeminen on.
Herrat kartan_palloa ja Delphin ovat hyvin arvostettavia keskustelijoita ja hienoja ovat pohdintansa. Hatunnostoni molemmille myös asiallisesta kielenkäytöstä.
Minä nyt olen tavis enkä jaksa niin syvällisesti perehtyä aiheeseen että pystyisin noin syvällisiin pohdintoihin mutta jotain tuli mieleeni.
Puhuitte Auringon lämmöstä joka yksinkertaistettuna tarkoittaa tavikselle sitä että keskipäivän Aurinko on kesällä suorastaan kuuma verrattuna aamu- ja ilta- Aurinkoon.
Se viittaisi siihen että mollikka on hyvin lähellä maata eikä 150 000 000 km:n päässä.
Keskipäivällä auringonsäteet matkaa paljon lyhyemmän pätkän lämpöä imevän ilmakehän läpi kuin illalla, siksi perille pääsee keskipäivällä enemmän lämpöä.
Jos mollikka olisi hyvin lähellä maata, niin se näkyisi aamulla pienenä, keskipäivällä isona ja illalla taas pienenä. Perspektiivi leipoo sitä reilusti kun etäisyys muuttuu puolta penemmäksi tai isommaksi.
Muatta kun se on okein hiton kaukana, niin perspektiivi ei saa otetta siitä, kun etäisyys muuttuu vain miljoonasosan sinne ja tänne.
Auringon koon muuttumista pienemmäksi sen mennessä kohti taivaanrantaa on runsaasti videoita.
Sitä selitetään milloin milläkin ilmakehän tai perspektiivin vaikutuksilla. Jokainen voi Aurinkoa tarkkailla kun se meillekin tulee kohta näkyville. Kyllä keskipäivän Aurinko on taatusti suurempi.
Itse olen etelän mailla tätä katsellut rantapäivän päätteeksi.
En löytänyt sellaista videota, jossa olisi ollut linssiin kiinnitetty mustasuodin ja mitta-asteikko auringon kuvan päällä. Silmämääräinen tarkastelu on alttiina optisille harhoille. Joskus se vaikuttaa valtavan isolta ja joskus aika pieneltä riippuen mitä muuta on näkyvissä. Harhat syntyvät myös kuvaa katsoessa.
Sitä paitsi muutenkaan paljaalla silmällä tai näillä suorilla videoillahan ei nähdä auringon todellista kulmakokoa. Kameran (ja silmän linssi hajottaa reunoilta koronan tapaista kohinaa ulospäin, sitä enemmän mitä korkeammalla aurinko on. Tässä on ihan lyhyt neutraali video, joka selvästi havainnollistaa tämän kokovirheen valokuvissa ja videoilla.
https://www.youtube.com/watch?v=9tWK5ou1ziE
Pitää vissiin ryhtyä koejärjestelyihin ja tehdä oma video tai kuvasarja.
Aurinko liikkuu 15 astetta tunnissa kaikkialla. Leveysasteesta riippumatta. Miten tämä olisi selitettävissä litteänmaan teorialla?
Joo ei kyllä liiku oikeakaan aurinko noin.
Katso tästä esimerkiksi päiväntasaajalla seisauspäivän liepeillä (alempi panoraama on oikea aurinko, ylempi on litteän maan aurinko):
http://www.automatch.de/cgi-bin/flatearth.php?ldate=2019-09-23 18:00:00&location=Kuala Lumpur&lats=0&longs=101.7000&orbitheimin=1500&orbitheimax=3500&sundia=100&unit=Km&step=minute
Mutta se on tosiasia, että litteän maan aurinkoa ei saa liikkumaan sillä tavalla kuin aurinko oikeasti näkyy.
Tässä on suomennettu video Auringon liikkeistä:
https://www.youtube.com/watch?v=XDS6IN0BHus
Tuo video on täyttä moskaa alusta loppuun.
Anna viisivuotiaalle pojalle tehtäväksi kertoa, miten auto toimii, mutta ei saa käyttää sanoja "en tiedä", "luulen, että", eikä "varmaankin". Tuollaiselta se kuullostaisi.
Katso toisessa ketjussa kommentteja tästä videosta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15586232/maa-on-littea!-tassa-on-nyt-ne-todisteet!#comment-96946687
Jos pilvien yläpuolelle piirretään viiva valosäteiden mukaisesti niin aurinko näyttäisi olevan alle 10km korkeudessa? Se ei oikein sovi litteänmaan eikä pallomaateoriaankaan, eli kyseessä lienee jonkinlainen heijastus?