roskakalan pyynti on pop.suomessa on useita ammattilaisia,rysineen,nuottineen pyytäviä tietenkin maksua vastaan.normaali taksa on noin euron kilo.paikalliset innokkaat ovat mukana ilmaiseksi auttamassa.otetaampa järki käteen.osakaskunnat jos alueellanne on hoitokalastusta,niin vaatikaa,että osakkaanne saavat samalla hinnalla tuoda vähempiarvoisen kalansa keräilypaikalle,kuin ammattilaisetkin.näin kalastamisen taito säilyy.raha antaa mielekkyyttä pyyntiin.omalla alueellamme kaksi ammattipyytäjää ovat tukkanuottasilla menettelytavoista ja ajatelkaa pyydetyn kalan hinnaksi on ilmoitettu euro kaksikymmentä kilo.tulee vaan mieleen,miksei osakaskunnat osta esim.weke katiskoita tai vastaavia pyytäjille,ehdolla,että nk.vähempiarvoinen kala toimitetaan eteenpäin.
roskakalan pyynti
24
6895
Vastaukset
- asia
seuraavassa osakaskuntasi kokouksessa, kokous sitten päättää miten toimitaan.
- pate-teikka
En paljon tunne edes hoitokunnan asioita laeista puhumattakaan, mutta särkiä kävin tänäänkin muutaman kilon nostamassa katiskasta. Ihan ilmaiseksi, kissoille syötän, loput kompostiin ja kasvimaalle. Kesemmällä otan toisenkin weken käyttöön, niin runsaasti tuota kantaa tuntuu olevan. Vähänhän se on, mutta jokainen osaltaan?
- selviää
tämäkin asia. Kysy asiaa sen osakaskunnan kokouksessa jonka osakas olet.
Ellet ole osakas et voi tehdä muuta kun katsoa mitä omistajat tekevät.
Muuten minua sapettaa ton Soneran touhut mutta kun en ole osakas on minunkin vaan katsottava mitä ne omistajat tekee. - osakaskuntiin
selviää kirjoitti:
tämäkin asia. Kysy asiaa sen osakaskunnan kokouksessa jonka osakas olet.
Ellet ole osakas et voi tehdä muuta kun katsoa mitä omistajat tekevät.
Muuten minua sapettaa ton Soneran touhut mutta kun en ole osakas on minunkin vaan katsottava mitä ne omistajat tekee.halusin noin yleisesti tuoda asian esiin.itse tulen seuraavassa kokouksessa ehdottamaan asiaa.uskon saavani sen myös läpi.meillä on hyvät suhteet virkistyskalastajien ja osakkaitten välillä,uskomme,että pienosakkaat ja heidän tuttavansa saattavat kiinnostua asiasta,kun siitä saa edes jonkimmoisen bensarahan.miettikääpä muuten 100.000 kg.vähempiarvoista kalaa on saman verran euroissa.
- myös
osakaskuntiin kirjoitti:
halusin noin yleisesti tuoda asian esiin.itse tulen seuraavassa kokouksessa ehdottamaan asiaa.uskon saavani sen myös läpi.meillä on hyvät suhteet virkistyskalastajien ja osakkaitten välillä,uskomme,että pienosakkaat ja heidän tuttavansa saattavat kiinnostua asiasta,kun siitä saa edes jonkimmoisen bensarahan.miettikääpä muuten 100.000 kg.vähempiarvoista kalaa on saman verran euroissa.
että osakaskunta on kirjanpito ja verovelvollinen.
Korvausten maksamisessa tulee olla erityisen tarkkana, että ne toimenpiteet kelpaavat myös verottajalle.
Kannattaa ennen toimenpiteitä kysyä verotoimistosta.
- särki
Arvotonta kalaa pitäisi poistaa syys- kevättalvi ajalla. Poisto näkyy mm muikun ja siianpoikasten kuoriutumisaikaan runsaampina eläinplanktonmäärinä. Oikea-aikanen roskakalaston poisto vähentää myös lohensukuisten poikasten predaatiota jäitten lähdettyä. Usein pyynti aloitetaan keväällä, jolloin ahven ja särki ehtivät laskea kutunsa rantavesiin.
Talkoohenkeä tarvitaan hyvän lopputuloksen saamiseksi. Osakaskunnilla pitäisi olla varaa katiskoitten hankintaan. muutamana vuonna voisi istutusvarat käyttää tehopyyntiin ammattilaisten ja harrastajien keinoin.
Onnistunut kalaveden hoito palkitsee osakkaat aikanaan.- Vanhoillinen
mikä on roskakala ja mikä ei?Kuha ja siika on helpompi syödä.Siihen niitten hyvät omnaisuudet sitten loppuvatkin.Suolasärki on maun puolesta todellinen jalokala esim siikaan,kuhaan tai lohikaloihin verrattuna.Itselläni on kyllä aikaa syödä jopa suolasärkeä.Se on kala isolla K:lla suolattuna.No joo,makuasioista on turha kiistellä.Itse en kumminkaan missään tapauksessa pidä särkeä roskakalana.Ainoa asia mistä olen epävarma särjen suhteen on sen terveellisyys.Voisiko siinä olla enemmän saasteita?Toisaalta eihän ne taida kovin vanhoiksi elää.
- arvokkaampi
Vanhoillinen kirjoitti:
mikä on roskakala ja mikä ei?Kuha ja siika on helpompi syödä.Siihen niitten hyvät omnaisuudet sitten loppuvatkin.Suolasärki on maun puolesta todellinen jalokala esim siikaan,kuhaan tai lohikaloihin verrattuna.Itselläni on kyllä aikaa syödä jopa suolasärkeä.Se on kala isolla K:lla suolattuna.No joo,makuasioista on turha kiistellä.Itse en kumminkaan missään tapauksessa pidä särkeä roskakalana.Ainoa asia mistä olen epävarma särjen suhteen on sen terveellisyys.Voisiko siinä olla enemmän saasteita?Toisaalta eihän ne taida kovin vanhoiksi elää.
Kivijärvi Luumäellä on oiva esimerkki hyvistä tuloksista hoitokalastuksesta. Vuonna 1997 aloitti yksi aktiivinen kaveri tehokkaan pyynnin tehokkailla pyydyksillä kuten rysä ja nuotta. Lähtötilanne oli Kivijärvessä yli 90% särkeä, sulkavaa, pientä ahventa..ym Muikun osuus oli 1% saaliista. Vuonna 2004 tilanne on yli 75% muikkua.
Laskisin arvon euroissa. Paljonko maksaa 10 kg laatikko muikkuja ja vastaavasti saman kokoinen laatikko särkiä?
Maukkaita suolasärkihetkiä vain :-) - Vanhoillinen
arvokkaampi kirjoitti:
Kivijärvi Luumäellä on oiva esimerkki hyvistä tuloksista hoitokalastuksesta. Vuonna 1997 aloitti yksi aktiivinen kaveri tehokkaan pyynnin tehokkailla pyydyksillä kuten rysä ja nuotta. Lähtötilanne oli Kivijärvessä yli 90% särkeä, sulkavaa, pientä ahventa..ym Muikun osuus oli 1% saaliista. Vuonna 2004 tilanne on yli 75% muikkua.
Laskisin arvon euroissa. Paljonko maksaa 10 kg laatikko muikkuja ja vastaavasti saman kokoinen laatikko särkiä?
Maukkaita suolasärkihetkiä vain :-)se menee.Kysymys vain on mitä kukakin arvostaa.Ei lähimainkaan hinnasta.Suurin osa meistähän on täysin yleisen mielipiteen orjia.Jos Tarja Halonen sanoo että lohi on maukas kala,on se useammille laki.Ei minulle.
- pallo hukassa?
Roskakalan pyynti on nykyisin kovasti yleistä, mutta onko se nyt sitten niin järkevää kuin väitetään?
Vedetään nuottaa pienehköillä järvillä, keskiseljillä. Sielläkö ne roskakalat lymyilevät?
Taitaa nuotan perältä löytyä paljolti muutakin kuin vain sitä "roskakalaa". Ja sitä muuta kalaa tuskin kannattaa enää järveen laskea, kun on mojunut siellä nuotan perällä muutaman tunnin vedossa.
Olen kuullut tutkimuksesta, jossa järvellä kalastavien verkkojen silmäkokoa suurennettiin muistaakseni noin 10-millimetrillä. Muutamassa vuodessa kalojen keskikoko kasvoi, ja saalismäärien paino lisääntyi. Eli saavutettiin se etu mitä haettiin ihan omin avuin. Onko ketään, joka muistaa tai tietää tästä tutkimuksesta.- verkkokalastaja
.. haluaisimpa nähdä tuon tutkimuksen
- jojo
kotijärvelläni seitsenkymmenluvulla kokeiltiin verkon silmäkoon suurennusta.pienin sallittu oli 50 mm.muutaman vuoden aikana vähempiarvoisten kalojen joukko kasvoi,niin koossa kuin määrässäkin.ahvenen ym. pienempien kalojen pyynti jäi yksinomaan koukkupyydysten varaan.kokeilu lopetettiin ilman mitään loppulausuntoa,oliko hyvä vai huono.meillä ovat pyytäjät nukkuneet pois.nykyään saa ruodotonta filettä kaupan hyllyltä edullisesti,eikä nykypolvea huvita laskea pyydyksiä.minusta olisi tärkeää saada lisätyksi kaikkea kalastusta,jos joku saa kalaa liikaa,niin myyköön ylimäärän,jos alueella ei ole ammattikalastajia.näin hyötyvät nekin,jotka eivät itse kalasta.
- tupuri
.. talvella syvänteestä muikkunuotalla ja rantavesistä keväällä parimetriä korkealla roskakalanuotalla . Pikkunuotalla keväällä saalis on ollut särkeä, ahventa ja haukea. Hauet olen ottanut talteen lammikkoon ja lypsänyt kuivalypsynä.
Hedelmöitetty mäti haudontalaatikkoon puroon. Kuoriutuneet poikaset kiinnittyvät havuihin laatikossa. Poistokanavassa on keräilylaatikko johon parin vkn kuluttua poikaset kerääntyvät. Keräimestä olen saanut poikasia noin viikon ajan väheten loppua kohden.
Hauenpoikaset olen levittänyt tasaisesti pitkin rantaa. Osan olen vienyt muihin lampiin. Lisäksi myös ne lypsetyt hauet pieninä erinä vesipaljussa. Poikaset olen kuljettanut vesitonkalla. Kuolleisuus on ollut vähäistä.
- Sirius
Hei kaikille asianharrastajille.
Roskakalan eli vesistöä ylikuormittavan vähempiarvoisen kalan poisto on usein (järvissä)
kalakannan uusimiseksi ja arvokalojen (niiden joita käytämme ravintona) elinolojen parantamiseksi hyvä toimenpide.
Asia on vain niin että ne järvet /lammet joissa ko ongelma on olemassa sisältävät ns roskakalaa useita tonneja,kymmeniä tonneja, ehkä satoja tonneja.
Kalaojen liikkumisesta tiedetään melko paljon ja silloin kun määrätyt kalat liikuvat tietyllä vesistoalueella ( paikka - syvyys- vedenlämpö jne)
on ko alueella suoritettava ns tehokalastus.
On aivan naurettava esittää että asia hoituisi katiskoilla, ehkä pienissä lammissa, niissäkin katiskoja tulisi olla kymmeniä jopa satoja.
Oikeita välineitä ovat nuotat ja isohkot rysät.
Itse pidän rysää parhaana. Siinä kalat saadaan melko helposti rantaan ja arvokalat voidaan päästää pääosin vahingoittumattomina takaisin vesistöön. Oikein asennettu ja valmistettu hoitorysä pyytää helposti 500 - 2000 kg roskakalaa per vuorokausi. Tätä iloa kestää tietenkin maksimissaan kerralla vain muutamia päivä. Jonka jälkeenkalat liikkuvat uusilla alueilla. Rysää on siis siirrettävä(paikasta toiseen). Puhumme rysien juoksuttamisesta.
Ehkä moni ei tiedä mutta kaloista eroon pääsy onkin jo toinen juttu. Suuren määrän ollessa kysessä on luvanvarainen hautaaminen ehkä tällä hetkellä käyttökelpoisin menetelmä. Totuus on ettei monestikaan kala kelpaa tai sitä ei ole mahdollista toimittaa edes rehuksi. Hyvä rysä maksaa noin 5000 €, ja kestänee 2-3 vuotta, joskin sitä joudutaan koko ajan huoltamaan ja korjaamaan. Nuotan hinta on likimain samaa luokkaa.
Pohjavedossa jota roskakalojen kohdalla usein käytetään nuotta kestänee max 5-8 vetoa ja jos vetopaikka on huono tai perkaamaton voi nuotta mennä 1- 2 kerralla lähes korjauskelvottomaksi.
Niin tietenkin katiskoilla voi kalastaa ja sen 1-2 ämpärillistä voit piilottaa minne haluat. Muista kuitenkin kokea katiskasi joka päivä.
Muuten meillä vähempiarvoinen kala voi monessa muussa maassa olla jopa erittäin arvostettu. Kysymys on kuitenkin vesistön hoidosta kalakannan parantamiseksi niille kaloille joista me pidämme. Tässä aluksi . Terveiset kaikille kalamiehille ja vesitöjen hoidosta kiinnostuneille. tv Sirius.- kiitos
kiitos vaan ammattilaiselle mielipiteestä.minä tässä tolkutan vaan edelleen niitä katiskoita ja muita pyydyksiä,en ainoaksi vaihtoehdoksi,vaan siksi,että ohjat pysyisivät osakaskunnan hallinnassa.se mitä saadaan pois,ei ole lisää.ystäväni halusi purkittaa särkiä,laitoimme rysän kutuaikana sillä tuli särkiä noin 300 kg..verkkopyynnin ohessa saadaan paljon kalaa joka nykyään katsotaan vähempiarvoiseksi,yhdessä kookkaassa kuhaverkossa saattaa olla jopa neljäsataa sulkavaa.yhdellä wekellä ei ole konsti eikä mikään pyytää kesässä muutama sata kiloa kalaa.onhan sekin näkemys,että vesistöä hallitaan siten,että kalastusalue istuttaa,kieltää pyynnin ja maksaa kalastuksesta tehopyytäjille kohtuuttoman korvauksen.opettamalla väki jälleen kalastamaan,luomalla mahdollisuuksia ammatti tai puoliammattilaisille,vastaanottamalla vähempiarvoisen kalan myös harrastelijoilta punnituspaikoilla korvausta vastaan,saataneen tulosta aikaan.älkää ammattilaiset aliarvioiko harrastelijoitten kykyjä,ei se paunetti niin monimutkainen pyydys ole,työtä senkin hoitaminen vaan on.miksi oma porukka aina talkoilla,kyllä sekin puulta alkaa maistua.
- Sirius
kiitos kirjoitti:
kiitos vaan ammattilaiselle mielipiteestä.minä tässä tolkutan vaan edelleen niitä katiskoita ja muita pyydyksiä,en ainoaksi vaihtoehdoksi,vaan siksi,että ohjat pysyisivät osakaskunnan hallinnassa.se mitä saadaan pois,ei ole lisää.ystäväni halusi purkittaa särkiä,laitoimme rysän kutuaikana sillä tuli särkiä noin 300 kg..verkkopyynnin ohessa saadaan paljon kalaa joka nykyään katsotaan vähempiarvoiseksi,yhdessä kookkaassa kuhaverkossa saattaa olla jopa neljäsataa sulkavaa.yhdellä wekellä ei ole konsti eikä mikään pyytää kesässä muutama sata kiloa kalaa.onhan sekin näkemys,että vesistöä hallitaan siten,että kalastusalue istuttaa,kieltää pyynnin ja maksaa kalastuksesta tehopyytäjille kohtuuttoman korvauksen.opettamalla väki jälleen kalastamaan,luomalla mahdollisuuksia ammatti tai puoliammattilaisille,vastaanottamalla vähempiarvoisen kalan myös harrastelijoilta punnituspaikoilla korvausta vastaan,saataneen tulosta aikaan.älkää ammattilaiset aliarvioiko harrastelijoitten kykyjä,ei se paunetti niin monimutkainen pyydys ole,työtä senkin hoitaminen vaan on.miksi oma porukka aina talkoilla,kyllä sekin puulta alkaa maistua.
Okei. Olet oikeassa. Ongelmana on se että jos katiskanpitäjä tekee purkit vain itselleen (särki on muuten erinomainen kala mm massana) alkanee kellarit täyttyä jo kolmella Vekellä kalastettaessa. Myyntiin saaminen vaatii jo investointia eli rahaa. Pienessä mittakaavassa voi toimia mutta järvi jonka koko on esim 25 enliökilometriä ei puhdistu "roskakaloista" katiskoilla, vaan isoilla tehopyydyksillä ja ammattilaisen opastuksella. Jälkihoitoa voidaan suorittaa katiskoilla mutta tulokset ovat melko pienet. Pienissä esim 1 neliökilometrin järvissä ja lammissa mainitsemasi systeemisaattaa toimia.
- purkittaja
Sirius kirjoitti:
Okei. Olet oikeassa. Ongelmana on se että jos katiskanpitäjä tekee purkit vain itselleen (särki on muuten erinomainen kala mm massana) alkanee kellarit täyttyä jo kolmella Vekellä kalastettaessa. Myyntiin saaminen vaatii jo investointia eli rahaa. Pienessä mittakaavassa voi toimia mutta järvi jonka koko on esim 25 enliökilometriä ei puhdistu "roskakaloista" katiskoilla, vaan isoilla tehopyydyksillä ja ammattilaisen opastuksella. Jälkihoitoa voidaan suorittaa katiskoilla mutta tulokset ovat melko pienet. Pienissä esim 1 neliökilometrin järvissä ja lammissa mainitsemasi systeemisaattaa toimia.
kysymys ei ole vesistön koosta,vaan siitä hengestä jossa siellä kalaa pyydetään.jos roskakalasta jollekin maksetaan,niin miksi ei kaikille.pyydykset on talkoilla tehty,kalan hävityksestä ei vastaa pyytäjä,että silleen.
- Sirius
purkittaja kirjoitti:
kysymys ei ole vesistön koosta,vaan siitä hengestä jossa siellä kalaa pyydetään.jos roskakalasta jollekin maksetaan,niin miksi ei kaikille.pyydykset on talkoilla tehty,kalan hävityksestä ei vastaa pyytäjä,että silleen.
Jos minä anna taloni muurauksen firmalle urakaksi, joka tekee sen määrätyssä ajassa ja tietyllä hetkellä tiettyyn hintaan.Tulisiko minun myös maksaa kaikille niille jotka ohikulkiessaan tiilen kiinnittäisivät (10 tiiltä = pullo keppanaa)tätäkö tarkoitit? Voisinhan menetellä näinkin mutta tulos voisi olla kaikille osapuolille huono ja ainakin hieman epäselvä.
Muuten jos roskakalojen poistohomma on hieman suurempi, tulisi kalastuskunnan/osakaskunnan kilpailuttaa ko toimenpide. - sattuiko
Sirius kirjoitti:
Jos minä anna taloni muurauksen firmalle urakaksi, joka tekee sen määrätyssä ajassa ja tietyllä hetkellä tiettyyn hintaan.Tulisiko minun myös maksaa kaikille niille jotka ohikulkiessaan tiilen kiinnittäisivät (10 tiiltä = pullo keppanaa)tätäkö tarkoitit? Voisinhan menetellä näinkin mutta tulos voisi olla kaikille osapuolille huono ja ainakin hieman epäselvä.
Muuten jos roskakalojen poistohomma on hieman suurempi, tulisi kalastuskunnan/osakaskunnan kilpailuttaa ko toimenpide.taitaisimme olla tutut siviilissä.niin se vaan on ,että olisihan se helponpaa pyytää kalaa kun isäntä on maisemista pois.kilot kun ovat ainoat jotka ratkaisevat,sitten syytetään,että järvi on pilattu me kunnostamme sen.kuuleppa eiköhän se ole niin,että nekin kalat jotka osakaskunnan puolesta pyydetään ovat pois kuormittamasta vesistöä.voidaanhan se sopia jo kilpailutettaessa.tsemppiä
- voita leivän päälle
enkä hyväksy edes roskakalan pyyntiä jos en saa olla paikalla valvomassa ja ottamassa minulle kuuluvan osingon 60/40.
- Erämies!
Rokakalan pyynti pienimuotoisena kalavedenhoitona on hyvä asia. Talkootyönä katiskoilla ja rysillä ok! Mutta jos halutaan parantaa järven vedenlaatua ja muuttaa kalalajien suhteita, kysymyksessä on paljon vaikeampi asia.
Kokeneet tehonuottaajat ovat varoittaneet kertaluonteisen tehokalastuksen vaaroista. Jos harvennetaan voimakkaasti särkikalakantoja, saattaa jäljelle jääneet yksilöt lisääntyä entistä tehokkaammin ja seurauksena on erittäin runsaat ikäluokat ja parissa vuodessa roskakalakanta suorastaan räjähtää moninkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna.
Eräässä järvessä taas roskakalojen pyynti räjäytti sulkasääskien toukkakannan, kun kaloja ei ollut syömässä niitä, toukat söivät eläinplanktonin vähiin josta seurasi kasvisplanktonin ja levien liikakasvu. Lopputuloksena järven vedenlaatu heikkeni ja rannoille ajautui mätänemään paksuina patjoina haisevaa levää ja sulkasääskentoukkien kuoria.
Vesistöjen kunnostus alkaa järven valuma-alueen ravinteiden kuormituksen vähentämisellä ja järven kokonaisuuden pitkäaikaisella hoidolla. Roskakalan pyynti ja petokalojen istutus on vain yksi osa kokonaisuutta ja niitä on jatkettava riittävän kauan, riittävän tehokkaasti.- tupuri
.. missä kyseinen erämaajärvi sijaitsee?
- Sirius
Toki!
Ensin selvitetään järven ego, valumaalueineen.
Poistetaan haittatekijät. Selvitetään samaikaisesti kalakannat ja ns roskalan pyyntiajat ja paikat. Valitaan sen mukaan pyydystämistapa ja aikajakso. Hankitaan ja tehdään sopimukset kalanpoikasten istutuksista. Annetaan tehtävä niille jotka siitä suoriutuvat kohtuullisesti.
Muuten tämän laskennan ja suunnitelman laatimisen voisi tehdä maakunnittain asian piirissä toimivat kalatalouden spesialsitit ja ympäristökeskukset. Ihan tavallinen matti meikäläinenei siihen pysty. Käy juuri kuten ed kertoja mainitsi tilanne paheni.
Katiskoilla ei järveä saada aisoihin, jälkihoitoa niillä kyllä voidaan tehostaa, samoin runsaalla pilkkimisellä. "Ongelma on että pilkkimieskin valikoi"! Tuloksellisuutta jos haemme on tehtävä suoritettava tehokkaasti
- roskakala kierrätyks
Kun roskakalaa kerran pyydetään ja se on hyövyksi kaikille vesistöille niin miksei samantien kehitetä pienimuotoisia laitteita joilla se roskakala saataisiin käsiteltyä vaikka sellaiseksi että kalanviljelijät voisivat sitä käyttää rehuna tai jos sen voi syöttää niille käsittelemättömänä niin voisivat informoida siitä luultavasti monet kalastuskunnat antaisivat sen kuluja vastaan.Silloinhan autettais muita kantojakin säilymästä jotka maistuvat ihmisille paremmin tai ovat elintärkeitä esim jalokaloille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä521916Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1651668Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701398Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2411347Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2191278Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3381163- 1281155
- 781106
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3151075Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2271067