Milloin olitte varmoja että ero paras ratkaisu?

Yllättävää puhetta y15 nimimerkiltä. Hämmästyttävää, että neuvoo eikä tyrmää heti muita.

Erinomaisia neuvoja.

Kuulostaa tutulta. Se roskapussikin voi todella olla väärin, ja siitäkin pitäisi pystyä puhumaan niin kuin kaikista arkisista asioista. Lopulta siitäkään ei edes tarvitse edes olla samaa mieltä mutta silti tietyistä käytännöistä pitää olla tahtoa sopia. Usein vika on juuri siinä, ei kestetä puhetta vaan kaikki halutaan kasvattaa kynnyskysymyksiksi, esim huonon itsetunnon vuoksi.

Nimenomaan myötämielisyys. Kommunikoida voi joko taitavasti tai taitamattomasti. Taitavuus lähtee myötätunnosta, kiinnostuksesta ja arvostuksesta. Taitamattomuus sitten ihan jostain muusta....


Myötämielinen ohje ap:lle: miettikää hyviä asioita toisissanne ja ylipäänsä syitä miksi haluaisitte jatkaa liittoa. Yleensä ongelmat kasaantuvat entisestään, jos keskitytään vain niihin.

tytyo kirjoitti:

Nimenomaan myötämielisyys. Kommunikoida voi joko taitavasti tai taitamattomasti. Taitavuus lähtee myötätunnosta, kiinnostuksesta ja arvostuksesta. Taitamattomuus sitten ihan jostain muusta....


Myötämielinen ohje ap:lle: miettikää hyviä asioita toisissanne ja ylipäänsä syitä miksi haluaisitte jatkaa liittoa. Yleensä ongelmat kasaantuvat entisestään, jos keskitytään vain niihin.

Lue lisää

PS. Lapset eivät voi olla ainoa syy jatkaa liittoa.

Mistä se ärsyyntyminen tulee? Eikö auttaisi, kuten tuossa jo ehdotettiin tehdä sopimus asiallisesta tasapuolisesta keskustelusta?

Kun en oikeasti tiedä. Se on jo tavassa puhua toisillemme. Tuntuu että tarvitsemme sen kolmannen osapuolen pitämään rauhaa yllä.

Minusta taas ero on oikeasti ero. Ei mitään roikuttelua erillään, vaan erotaan ja muutetaan eri osoitteisiin.

tytyo kirjoitti:

Minusta taas ero on oikeasti ero. Ei mitään roikuttelua erillään, vaan erotaan ja muutetaan eri osoitteisiin.

Samaa minäkin ajattelen. Turha edestakaisin vääntö ei tee kenellekään hyvää.

Jos ap on melko tuore pari niin ehdottaisin erillään oloa ja asian tutkailemista niin. Itse ehdotin kumppanille vuosia sitten erilleen muuttoa, kun jo pohdittiin eroa ja suhde ahdisti hirmuisesti. Hän tyrmäsi tämän täysin, keksi kaikki mahdolliset ja mahdottomat syyt miksei niin tehtäisi. Enää en niin tekisikään, vaan suora ero.

" ei ihminen määräänsä enempää jaksa"

Se on kuule aikuisten oikeasti noin. Ei yhtään naurettavaa ja lapsellista.

hmhm kirjoitti:

" ei ihminen määräänsä enempää jaksa"

Se on kuule aikuisten oikeasti noin. Ei yhtään naurettavaa ja lapsellista.

Sinä kuvittelet ettei tuo omien tekstien komppaus näy mitenkään. voin kerto se näkyy.

Tiedoksi: en kompannut omaa tekstiäni, tulkitsit väärin.

Ollaan oltu yhdessä puolet elämästämme. Alussa oli ihan mahtavaa. Monta onnellista vuotta mahtuu tähän liittoon. Siksi kai pyristelen vastaan, en haluaisi erota, haluaisin sen entisen takaisin.

Kun lähdin lasten jälkeen opiskelemaan ja töihin, kaipa väsyimme kumpikin, ei yhteistä aikaa. Kireitä hermoja ja syyttelyä.

Edellä on hyviä ohjeita, mutta varoitan ap, että ne ei välttämättä johda mihinkään, muutakuin, että ite petyt enempi eli kantsii avoimesti lähtee muuttamaan asioita ja tapoja. Kantsii kuitenkin muistaa, että itse et pysty suhdettanne korjaamaan, siinä on se toinenkin osapuoli. Kantsii myös olla armollinen, kaikki ei pysty asioita korjaamaan, vaikka haluaisikin. Pakko ei oo yhessäkään jatkaa.

lämpöämonitarvii kirjoitti:

Edellä on hyviä ohjeita, mutta varoitan ap, että ne ei välttämättä johda mihinkään, muutakuin, että ite petyt enempi eli kantsii avoimesti lähtee muuttamaan asioita ja tapoja. Kantsii kuitenkin muistaa, että itse et pysty suhdettanne korjaamaan, siinä on se toinenkin osapuoli. Kantsii myös olla armollinen, kaikki ei pysty asioita korjaamaan, vaikka haluaisikin. Pakko ei oo yhessäkään jatkaa.

Lue lisää

" itse et pysty suhdettanne korjaamaan, siinä on se toinenkin osapuoli."

Vielä on sekin, että toinen osapuoli yleensä pelaa ns. omaan pussiin, näkee asiat vain omalta kantiltaan (ei ole enää sitä kuuluisaa empatiaa). Hän saattaa hyvinkin uskottavasti vakuuttaa, että hänkin haluaa korjata suhteen, vieläpä samalla tavalla kuin puolisonsa on ehdottanut. Usein tämä ei ole realistinen näkemys ensinkään. Etenkin jos on jo vuosia toistettu samaa haitallista ja ikävää käyttäytymismallia. Siinä on päässyt tunteet kuolemaan ajat sitten, eikä niitä voi herättää henkiin millään. Nimimerkkisi lämpöämonitarvii kertoo tästä. Moni haluaisi lämpimän parisuhteen nykyisen kylmän tilalle. Samassa suhteessa se onnistuu vain, jos molemmat onnistuvat herättämään lämmön kumppanissaan uudestaan. Jokainen voi tykönään miettiä miten sellainen tapahtuisi juuri nyt, kun ollaan vuosien riitojen jälkeen kauempana toista mitä ikinä?

Itse olen tullut siihen tulokseen, ettei riitojen pohjimmaiset syyt ole, kuten tässä ap:n tapauksessa, parisuhteen väärät toiminta- ja käyttäytymismallit. Vaan nuo alkujaan väärät toiminta- ja käyttäytymismallit ovat seuraus, ei syy. Ne ovat seurausta syvällä suhteen perustuksissa vallitsevista ristiriidoista. Nuo perustavanlaatuiset ristiriidat ovat jo sammuttaneet aidon parisuhteen lämmön, rakkauden, hehkun. Ei niitä saa takaisin, vaikka kuinka haluaisi.

fixing kirjoitti:

" itse et pysty suhdettanne korjaamaan, siinä on se toinenkin osapuoli."

Vielä on sekin, että toinen osapuoli yleensä pelaa ns. omaan pussiin, näkee asiat vain omalta kantiltaan (ei ole enää sitä kuuluisaa empatiaa). Hän saattaa hyvinkin uskottavasti vakuuttaa, että hänkin haluaa korjata suhteen, vieläpä samalla tavalla kuin puolisonsa on ehdottanut. Usein tämä ei ole realistinen näkemys ensinkään. Etenkin jos on jo vuosia toistettu samaa haitallista ja ikävää käyttäytymismallia. Siinä on päässyt tunteet kuolemaan ajat sitten, eikä niitä voi herättää henkiin millään. Nimimerkkisi lämpöämonitarvii kertoo tästä. Moni haluaisi lämpimän parisuhteen nykyisen kylmän tilalle. Samassa suhteessa se onnistuu vain, jos molemmat onnistuvat herättämään lämmön kumppanissaan uudestaan. Jokainen voi tykönään miettiä miten sellainen tapahtuisi juuri nyt, kun ollaan vuosien riitojen jälkeen kauempana toista mitä ikinä?

Itse olen tullut siihen tulokseen, ettei riitojen pohjimmaiset syyt ole, kuten tässä ap:n tapauksessa, parisuhteen väärät toiminta- ja käyttäytymismallit. Vaan nuo alkujaan väärät toiminta- ja käyttäytymismallit ovat seuraus, ei syy. Ne ovat seurausta syvällä suhteen perustuksissa vallitsevista ristiriidoista. Nuo perustavanlaatuiset ristiriidat ovat jo sammuttaneet aidon parisuhteen lämmön, rakkauden, hehkun. Ei niitä saa takaisin, vaikka kuinka haluaisi.

Lue lisää

Jos molemmat kykenevät huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja puuttuvat heti epäkohtiin rakentavasti, ei suuria ristiriitoja pääse syntymään. Ihmiset ovat ¨onneksi¨ erillaisia ja ellet tiedä miksi toinen toimii kuten toimii, se aiheuttaa riitoja. Kun tiedät miksi toinen toimii tietyllä tavalla, asian ymmärtäminen on mahdollista.

fixing kirjoitti:

" itse et pysty suhdettanne korjaamaan, siinä on se toinenkin osapuoli."

Vielä on sekin, että toinen osapuoli yleensä pelaa ns. omaan pussiin, näkee asiat vain omalta kantiltaan (ei ole enää sitä kuuluisaa empatiaa). Hän saattaa hyvinkin uskottavasti vakuuttaa, että hänkin haluaa korjata suhteen, vieläpä samalla tavalla kuin puolisonsa on ehdottanut. Usein tämä ei ole realistinen näkemys ensinkään. Etenkin jos on jo vuosia toistettu samaa haitallista ja ikävää käyttäytymismallia. Siinä on päässyt tunteet kuolemaan ajat sitten, eikä niitä voi herättää henkiin millään. Nimimerkkisi lämpöämonitarvii kertoo tästä. Moni haluaisi lämpimän parisuhteen nykyisen kylmän tilalle. Samassa suhteessa se onnistuu vain, jos molemmat onnistuvat herättämään lämmön kumppanissaan uudestaan. Jokainen voi tykönään miettiä miten sellainen tapahtuisi juuri nyt, kun ollaan vuosien riitojen jälkeen kauempana toista mitä ikinä?

Itse olen tullut siihen tulokseen, ettei riitojen pohjimmaiset syyt ole, kuten tässä ap:n tapauksessa, parisuhteen väärät toiminta- ja käyttäytymismallit. Vaan nuo alkujaan väärät toiminta- ja käyttäytymismallit ovat seuraus, ei syy. Ne ovat seurausta syvällä suhteen perustuksissa vallitsevista ristiriidoista. Nuo perustavanlaatuiset ristiriidat ovat jo sammuttaneet aidon parisuhteen lämmön, rakkauden, hehkun. Ei niitä saa takaisin, vaikka kuinka haluaisi.

Lue lisää

Et sinä voi sanoa, ettei aitoa parisuhdetta saa takaisin vaikka kuinka haluaisi.
Lämpö ja rakkaus on mahdollista palauttaa parisuhteeseen jos molemmat osapuolet niin haluavat. Mutta toki siihen tarvitaan tekoja puolin ja toisin, pelkät sanat eivät yleensä riitä.

Kyllä se oikeasti on suhteessa mahdotonta, jos tietyn rajan yli mennään eli jos tilanne pitkään jatkuessa aiheuttaa tunteiden hiipumisen. Jos suhteessa yritetään ratkoa asioita ja ongelmia ja toinen alkaa toimia siinä vaiheessa kun papeeit on tassussa niin ei siinä paljoa tehdä. Toinen on saattanut joutua kypsyttelemään päätöstä ties kuinka pitkään ja ehkä kokenut syvää epätoivoa, ahdistusta ym. Miten joku voi olla niin tyhmä, että alkaisi toimia vasta tuossa vaiheessa, jos vaarana on menettää jotain itelle tärkeää.

eihyvääpäivää kirjoitti:

Kyllä se oikeasti on suhteessa mahdotonta, jos tietyn rajan yli mennään eli jos tilanne pitkään jatkuessa aiheuttaa tunteiden hiipumisen. Jos suhteessa yritetään ratkoa asioita ja ongelmia ja toinen alkaa toimia siinä vaiheessa kun papeeit on tassussa niin ei siinä paljoa tehdä. Toinen on saattanut joutua kypsyttelemään päätöstä ties kuinka pitkään ja ehkä kokenut syvää epätoivoa, ahdistusta ym. Miten joku voi olla niin tyhmä, että alkaisi toimia vasta tuossa vaiheessa, jos vaarana on menettää jotain itelle tärkeää.

Lue lisää

Silloin kun se vittuuntuminen ja äyskiminen on molemminpuolista, niin silloinhan siinä ollaan pattitilanteessa. Jomman kumman täytyy tehdä aloite.
Jos edes toinen tajuaa, että voisi olla kivempaa, jos nätimmin sille toiselle puhuisi, niin hyvä.

Ei siinä menetä mitään, jos edes muutaman kuukauden itse käyttäytyy paremmin kuin ennen ja puhuu sille toiselle kuin rakkaalle ihmiselle.

Eihän lapsillekaan äyskitä ja tiuskita aamusta iltaan ja illasta aamuun ja kai niitä kersoja nyt halataankin ja pussataan välillä ja sanotaan niille että oot kiva ja tärkee ihminen.
Mikä siinä on, että sille puolisolle ei voisi samoja sanoja sanoa?
Tajuun kyllä jos on pettämistä, valehteluu sun muuta taustalla, mutta jos ei oo, niin mikä estää yrittämästä oman käytöksen muutosta ja edes muutaman kuukauden nätimpää jaksoa, ja asiallista olemista silleen kunnolla ja ihmismäisesti puolison kaa ennen sen lopullisen eropäätöksen tekemistä.

En tiedä vastasitko mulle, mutta itellä ainakin ärsyyntymiskynnys on aika korkea, vaikka jonkun verran temperamenttinen olenkin. Ulospäin tilanne näyttää vittumaidelta varmaan siinä vaiheessa kun kaikkea hyvää ja kivan kauttakin on kokeiltu. Mä ite oon todennut muutamille tuttavillenikin, että jossain vaiheessa kynnys voi muuttua sellaiseksi ihmisellä, että toinen vaan ärsyttää ihan älyttömästi vaikkei tekis tai sanois mitään.

Minusta tuo ei ole niinkään katumista vaan selvää haikailua menneeseen. Mietitään entisen liiton parasta tilaa, halutaan se takaisin. Ei ajatella sitä mitä liitto lopulta oli, miksi halusi erota.

Tuossa edellä kirjoitettiin "Kun parisuhteessa ei ole tunnetason yhteyttä, sitä on mahdoton korjata. "

Vaikea kuvitella, että ihminen, jolla on tunnetason yhteys puolisoon ajattelee " kun ei meillä ole enää mitään muuta yhteistä kuin lapset ja asunto, haluan jotain muutakin. " Ne joilla on aito tunneyhteys joskus ollut tietävät, ettei tunnetta voi tilata kuin kaupan hyllyltä "minulle yksi parisuhde kiinteällä tunneyhteydellä, kiitos".

Kukaan ei ole katunut eroaan lähipiirissäni tavallaan... Aika monta paria ovat kuitenkin palanneet yhteen eron jälkeen. Jotta voivat taas erota... Ennätys taitaa olla seitsemän kertaa 10 vuodessa. Heillä on kaksi lastakin.

Ihmiset eroaa yleensä siinä vaiheessa kun lapset ovat teinejä tai aikuisempia, koska yksinkertaisesti vanhemmat eivät enää ole niin kiinni lapsissaan ja jos liitto on ollut pitkään huono niin ei siihen varmaan enää roikkumaan halua jäädä. Teinit ovat tietysti myös haasteellisia, mutta itseäni huvitti, kun eräs totesi, että ei hankalien teinien vuoksi kannata erota ne luo aina kiilaa vanhempien väliin. Niin lyö, mutta jos pitkin lasten lapsuusajan toinen on pitänyt niitä aina vaan hankalana niin silloin ei enää puhuta pelkistä hankalista teineistä.
Sanonnan mukaan aika kuultaa muistot, siitä on varmaan kyse näissä haikailijoissa. Moni muistaa vaan ne suhteen hyvät hetket myöhemmin ja haikailee niitä ja unohtaa sen pahan, myös aivojen suojamekamismia. Se on roki valitettavaa, että itekin oon nähnyt kuinka hukassa keski-iässä eronneet ovat. Osasta tulee täysiä tassukoita uusissa parisuhteissaan ja osa ei osaa sitoutua lainkaan, monet pitää heitä vielä säälittävinä, epäonnistuneina luusereina ja munan tai pillun perässä juoksijoina eli paljon on niitäkin, jotka ei eroa vaikka olis hyväksi vaan elää elämänsä kuuliaisesti huonossa suhteessa.

Olen osittain samaa mieltä. Toinen tai molemmat osapuolet negatiivistuu (osin kyse myös elämänasenteesta), latistuu täysin ja syyttelee ympäristöä, olosuhteita ym, mutta toisaalta ei ole itse ottamassa asiasta yhtn vastuuta. On muuten ihan sama, vaikka toinen tekis silloin vaikka mitä. Sanonta onnellisuuus on aina myös omissa käsissä pitää myös paikkansa. Paikkansa pitää myös se, että ympärillä olevat ihmiiset vaikuttaa myös onnellisuuteen tai onnettomuuteen. Täytyy myös huomioida ihmisten erilaisuus. Herkkä ihminen imee helpommin ympäristön tunnetiloja. Joo, herkkyydestäkin voi oppia pois, mutta ei täysin ja miksi pitäisikään.

Kiitos kirjoituksestasi arki_realisti. Siitä huolimatta, etten löytänyt itseäni ja exää siitä ollenkaan. Ei kerrassaan mikään täsmännyt meidän eroomme. Ero oli kuitenkin vallan mainio ja toivottu päätös, muiden paitsi exän kohdalla. Se oli helpotuksen huokaisu, turva, rauha. Ei tarvinnut olla varuillaan kokoajan, ja miettiä miten sanat asettelee.

montaonmonessa kirjoitti:

Olen osittain samaa mieltä. Toinen tai molemmat osapuolet negatiivistuu (osin kyse myös elämänasenteesta), latistuu täysin ja syyttelee ympäristöä, olosuhteita ym, mutta toisaalta ei ole itse ottamassa asiasta yhtn vastuuta. On muuten ihan sama, vaikka toinen tekis silloin vaikka mitä. Sanonta onnellisuuus on aina myös omissa käsissä pitää myös paikkansa. Paikkansa pitää myös se, että ympärillä olevat ihmiiset vaikuttaa myös onnellisuuteen tai onnettomuuteen. Täytyy myös huomioida ihmisten erilaisuus. Herkkä ihminen imee helpommin ympäristön tunnetiloja. Joo, herkkyydestäkin voi oppia pois, mutta ei täysin ja miksi pitäisikään.

Lue lisää

Herkkyydestä ei todellakaan pidä yrittää hankkiutua eroon. Se on lahja. Ellei kumppani sitä kunnioita, niin se liitto siitä. Vähintä mitä liitolta voi odottaa toisen hyväksyminen omana persoonana, johon kuuluu olennaisesti herkkyys.

Ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat erityisen paljon onnellisuuteen ja onnettomuuteen.

On totta tuo, että toisen voi viedä vahvasti mukanaan alas. Mua on joskus hieman huvittanut ihmisten yksisilmäisyys eroa pidetään huonona, mutta pettämistäkin huonona. Jotkut yrittää sinnitellä liitoissaan on monenmoisia vaikeuksia, luonnevikoja tms. Olosuhteet voi olla tosissaan hankalia, ite nähnyt omaishoitajia ym. Jotenkin näillekin ihmisille soisi sen rakkauden ja läheisyyden, mitä kautta sitten onkin.

huoh3 kirjoitti:

Herkkyydestä ei todellakaan pidä yrittää hankkiutua eroon. Se on lahja. Ellei kumppani sitä kunnioita, niin se liitto siitä. Vähintä mitä liitolta voi odottaa toisen hyväksyminen omana persoonana, johon kuuluu olennaisesti herkkyys.

Ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat erityisen paljon onnellisuuteen ja onnettomuuteen.

Lue lisää

Herkkyydestä ei todellakaan pidä yrittää hankkiutua eroon. JOS HERKKYYS ESTÄÄ KOMMUNIKAATION ON SIITÄ HYVÄ PÄÄSTÄ EROON Se on lahja. TÄMÄ ON KIINNI TÄYSIN MITÄ TARKOITAT HERKYYDELLÄ Ellei kumppani sitä kunnioita, niin se liitto siitä. HYVÄKSYTKÖ SINÄ KUMPPANIN KAIKKI OMINAISUUDET Vähintä mitä liitolta voi odottaa toisen hyväksyminen omana persoonana, johon kuuluu olennaisesti herkkyys. JOS TÄMÄ EI ESTÄ KOMMUNIKAATIOTA, TAI JOUSTAVUUTTA ASIA ON NOIN

Ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat erityisen paljon onnellisuuteen ja onnettomuuteen.
KYLLÄ SINUN OMA KÄYTTÄYTYMINEN VAIKUTTAA KAIKISTA ENITEN ONNELLISUUTEEN

Selvästi y15 et ymmärrä herkkyydestä ja herkistä ihmisistä mitään. Ensinnäkin herkkä ihminen on tietynlainen ilmapuntari, häneen vaikuttaa ympärillä oleva ilmapiiri. Itse olen herkkä ja voin sanoa, että jos ympäristö missä olen, on kovin riitaisa, torainen tai negatiivinen niin siinä tulee paha olla. Kuten itse sanoin ihminen voi oppia selviytymään tuollaisessa ympäristössä, mutta ei kai kukaan vapaa-aikaansa halua sellaisessa viettää? Lisäksi minusta minkään paikan ei pitäisi kenellekäön olla sellainen, että kunhan karskeimmat ihmiset selviää. Minusta erityiskohtelua ei ole ystävällinen ja kannustava käytös, toki kaikilla riitoja tulee, mutta kyllä positiivista tulisi olla reippaasti yli puolet ajasta.

montaonmonessa kirjoitti:

Selvästi y15 et ymmärrä herkkyydestä ja herkistä ihmisistä mitään. Ensinnäkin herkkä ihminen on tietynlainen ilmapuntari, häneen vaikuttaa ympärillä oleva ilmapiiri. Itse olen herkkä ja voin sanoa, että jos ympäristö missä olen, on kovin riitaisa, torainen tai negatiivinen niin siinä tulee paha olla. Kuten itse sanoin ihminen voi oppia selviytymään tuollaisessa ympäristössä, mutta ei kai kukaan vapaa-aikaansa halua sellaisessa viettää? Lisäksi minusta minkään paikan ei pitäisi kenellekäön olla sellainen, että kunhan karskeimmat ihmiset selviää. Minusta erityiskohtelua ei ole ystävällinen ja kannustava käytös, toki kaikilla riitoja tulee, mutta kyllä positiivista tulisi olla reippaasti yli puolet ajasta.

Lue lisää

Selvästi y15 et ymmärrä herkkyydestä ja herkistä ihmisistä mitään. TIEDÄN ERITTÄIN HYVIN ON KOKEMUSTA PITKÄLTÄ AJALTA Ensinnäkin herkkä ihminen on tietynlainen ilmapuntari, häneen vaikuttaa ympärillä oleva ilmapiiri. ONKO SE HYVÄ OMINAISUUS Itse olen herkkä ja voin sanoa, että jos ympäristö missä olen, on kovin riitaisa, torainen tai negatiivinen niin siinä tulee paha olla. NO EIHÄN TUO HYVÄOMINAISUUS OLE, KOSKA MUUT VAIKUTTAVAT SINUN MIELIALAAN NOIN VOIMAKKAASTI Kuten itse sanoin ihminen voi oppia selviytymään tuollaisessa ympäristössä, mutta ei kai kukaan vapaa-aikaansa halua sellaisessa viettää? ERITYIS HERKÄN TULISI OLLA ERITYISEN HERKKÄ MYÖS SIINÄ ETTEI TULE VÄÄRINYMMÄRRYKSIÄ, KOSKA NÄINHÄN SIINÄ KÄY HELPOSTI Lisäksi minusta minkään paikan ei pitäisi kenellekäön olla sellainen, että kunhan karskeimmat ihmiset selviää. ON VAIKEA TULLA TOIMEEN MUIDEN KANSSA JOS MUUT VAIKUTTAVAT SINUN TOIMINTAAN NOIN VOIMAKAASTI. Minusta erityiskohtelua ei ole ystävällinen ja kannustava käytös, toki kaikilla riitoja tulee, mutta kyllä positiivista tulisi olla reippaasti yli puolet ajasta. EN OLISI YHDESSÄKÄÄN TYÖSSÄNI PÄRJÄNNYT SINUN AJATUSMALLILLA, MINUN ON OLLUT PAKKO TULLA TOIMEEN KAIKENLAISTEN IHMISTEN KANSSA.

Niin, y15 tahallaan taas trollina väänsit tekstini omanlaiseksesi. Työpaikka ja koti on eri paikkoja! Kuten jo sanoin niin tottakai työssä täytyy yrittää tulla toimeen kaikkein mulkumpienkin ihmisten kanssa, mutta ei kai kukaan ehdoin tahdoin kotielämää sellaista halua. Eikä herkkyyttä kannata näyttäkään kuin harvoille ja valituille. Mitä ite puhuin niin työpaikoissakin on eroja ja yksi mikä tekee naisista myös monesti parempia on heidän kehittynyt kykynsä ymmärtää erilaisia ihmisiä. Mutta kun puhutaan hyvistä työpaikoista niin siellä on yleensä työilmapiiri, samoin voitaisiin puhua hyvästä tai huonosta ilmapiiristä kotona. Ei meistä kovinkaan moni oo mitäään yksinäisiä saarekkeita erämaassa vaan kyllä se yhteisö ja sen ilmapiiri vaikuttaa ihmisiin. Vai onko sinulla y15 hauskaa ja tunnelmallista vaikkapa hautajaisissa ja häissä puolestaan itket surusta ja ahdistuksesta (ei nyt huomioida erikoistapausta, epänormaalia tapausta, jossa naimisiin jonkun muun kanssa menee elämäsi rakkaus, vaan keskitytään nimeämääsi juurisyyhyn). Että silleen.

montaonmonessa kirjoitti:

Niin, y15 tahallaan taas trollina väänsit tekstini omanlaiseksesi. Työpaikka ja koti on eri paikkoja! Kuten jo sanoin niin tottakai työssä täytyy yrittää tulla toimeen kaikkein mulkumpienkin ihmisten kanssa, mutta ei kai kukaan ehdoin tahdoin kotielämää sellaista halua. Eikä herkkyyttä kannata näyttäkään kuin harvoille ja valituille. Mitä ite puhuin niin työpaikoissakin on eroja ja yksi mikä tekee naisista myös monesti parempia on heidän kehittynyt kykynsä ymmärtää erilaisia ihmisiä. Mutta kun puhutaan hyvistä työpaikoista niin siellä on yleensä työilmapiiri, samoin voitaisiin puhua hyvästä tai huonosta ilmapiiristä kotona. Ei meistä kovinkaan moni oo mitäään yksinäisiä saarekkeita erämaassa vaan kyllä se yhteisö ja sen ilmapiiri vaikuttaa ihmisiin. Vai onko sinulla y15 hauskaa ja tunnelmallista vaikkapa hautajaisissa ja häissä puolestaan itket surusta ja ahdistuksesta (ei nyt huomioida erikoistapausta, epänormaalia tapausta, jossa naimisiin jonkun muun kanssa menee elämäsi rakkaus, vaan keskitytään nimeämääsi juurisyyhyn). Että silleen.

Lue lisää

Niin, y15 tahallaan taas trollina väänsit tekstini omanlaiseksesi. MIETI NIIN YMMÄRRÄT Työpaikka ja koti on eri paikkoja! Kuten jo sanoin niin tottakai työssä täytyy yrittää tulla toimeen kaikkein mulkumpienkin ihmisten kanssa, mutta ei kai kukaan ehdoin tahdoin kotielämää sellaista halua. KUVITTELETKO ETTÄ SINUN EI ASIALLE TARVITSE TEHDÄ MITÄÄN Eikä herkkyyttä kannata näyttäkään kuin harvoille ja valituille. SEKOITAT HERKKYYS KÄSITTEEN Mitä ite puhuin niin työpaikoissakin on eroja ja yksi mikä tekee naisista myös monesti parempia on heidän kehittynyt kykynsä ymmärtää erilaisia ihmisiä. RIITAISIMMAT TYÖYHTEISÖT OVAT NE MISSÄ ON PELKÄSTÄÄN NAISIA Mutta kun puhutaan hyvistä työpaikoista niin siellä on yleensä työilmapiiri, samoin voitaisiin puhua hyvästä tai huonosta ilmapiiristä kotona.SINULTA PUUTTUUN ELÄMÄN KOKEMUSTA Ei meistä kovinkaan moni oo mitäään yksinäisiä saarekkeita erämaassa vaan kyllä se yhteisö ja sen ilmapiiri vaikuttaa ihmisiin. PITÄÄKÖ TUOSTA ERIKSEEN MAINITA Vai onko sinulla y15 hauskaa ja tunnelmallista vaikkapa hautajaisissa ja häissä puolestaan itket surusta ja ahdistuksesta (ei nyt huomioida erikoistapausta, epänormaalia tapausta, jossa naimisiin jonkun muun kanssa menee elämäsi rakkaus, vaan keskitytään nimeämääsi juurisyyhyn). Että silleen. ELÄ HIUKAN PITEMPÄÄN JA KERÄÄ KOKEMUKSIA

No niin!
Itselläni on ystävä, joka avioitui ja sai lapsen periaatteella "18-vuoden liitto", sitten eroamme. Pari tosiaan erosi tuolloin. Mutta treffaili paljon. Nyt he ovat jälleen kimpassa, eivät kuitenkaan naimisissa. Joskus näinkin.

Ero on aina paras ratkaisu, ERO ON HARVOIN PARAS RATKAISI, MUTTA HUONOISTA RATKAISUISTA SE PARAS. jos siltä tuntuu ja toisen seura ahdistaa ja harmittaa, riitelyttää KYSE ON NORMAALISTA TILANTEESTA, KUN PARISUHDE ARKIPÄIVÄISTYY, JOKAINE KOKEE SAMAN JA SE ON TÄYSIN NORMAALI TILANNE PARISUHTEESSA. Ei ole kiva mennä kotiin, kun puoliso on siellä. KYSYMYS ON MELKO USEIN MYÖS OMISTA ONGELMISTA, EI PELKÄSTÄÄN PUOLISON ONGELMISTA Kaikki ystävät ja tuttavat ovat parempaa seuraa kuin puoliso. TÄMÄ KERTOO PALJON KIRJOITTAJAN OMASTA ASENTEESTA PARISUHTEESSA, KUN MENET AVIOLIITTOON JA HANKIT LAPSIA, TEET SELKEÄN VALINNAN MITENKÄ HALUAT ELÄÄ. KAVERIT JA YSTÄVÄT OVAT TÄRKEITÄ, MUTTA PERHE ON YKKÖNEN.


Ota harppaus ajatuksissa taaksepäin ja mieti missä vaiheessa riitanne alkoivat?
HARVOIN LÖYTYY SELKEÄ HETKI MISTÄ RIIDAT ALKAVAT, KYSYMYS ON YLEENSÄ SIITÄ ETTEI AVOINTA KOMMUNIKOINTIA OLE, SYYSTÄ TAI TOISESTA.
Sitten mietit aikaa ilman riitoja, milloin se oli?
KYLLÄ JOKAINEN VARMASTI YMMÄRTÄÄ ALKUVAIHEEN HUUMAN, JOLLOIN KUMPAINENKAAN EI OTA NOKKIINSA MISTÄÄN, ASIAT ¨YMMÄRRETÄÄN¨ JA HYVÄKSYTÄÄN. EIKAI KUKAAN OIKEASTI KUVITTELE ETTÄ OIKEA ELÄMÄ ON PELKKÄÄ ALKUHUUMAA, TÄMÄ MUISTUTTAA ENEMMÄN PRINSESSÄ AJATUSMALLIA.
Milloin teillä oli viimeksi mukavaa yhdessä, molemmilla?
MUKAVUUS ON KIINNI AINA MOLEMMISTTA, ON VÄÄRIN VERRATA ALKUHUUMAA TAI YSTÄVIEN KANSSA VIETETTYÄ HAUSKAA PARISUHTEEN HAUSKUUTEEN. JOS TÄTÄ EI YMMÄRRÄ ON UNOHTUNUT OMA ARVOVALINTA KUN AVIOITUI JA HANKKI LAPSIA.
Itse kuulin aikoinaan sellaista, että kun ilo on kadonnut, suhde on kuollut.
TÄMÄ ON ITSEKKÄÄN IHMISEN AJATUS, PARISUHTEESSA TULEE ERILAISIA VAIHEITA, ON TURHA KUVITELLA ETTÄ OLISI JATKUVAA HUUMAA, JOS NÄIN AJATTELEE ASIASTA EI OLE KYENNYT YMMÄRTÄMÄÄN TÄYSIN OMAA RATKAISUA AVIOITUA.
Pitää mielestäni tismalleen paikkansa. ??

Vaikka olisi riitoja mutta niihin löytyisi sopu, MOLEMPIEN ON JOUSTETTAVA JA KYETTÄVÄ KOMMUNIKOIMAAN, JOS JÄLKIKÄTEEN SYYLLISTÄT PUOLISOA OLET ITSE PUOLISOISTA KETÄ EI KYENNYT SOPUUN. olisi huumoria yms. niin suhde ei kärsi ja kuole. YMMÄRTÄISIT JOS KYKENISIT YMMÄRTÄMÄÄN OMAN OSUUTESI ASIOIDEN KULUSSA.

Mikäli taas ei ole muuta kuin riitoja eikä koskaan iloa, niin se kertoo karumpaa tarinaa.
PARISUHTEESSA TULISI OLLA KAKSI TASA-ARVOISTA IHMISTÄ, JOTKA KYKENEVÄT HUOLEHTIMAAN MYÖS OMASTA HYVINVOINNISTAAN. NÄI ASIOITA EI JÄÄ HAMPAANKOLOON EIKÄ KÄRPÄSESTÄ TULE HÄRKÄSTÄ.

Joku sano, että on yhdessä vain lasten takii.
Mun vanhemmat ovat syntyneet 1950-luvulla. Minä synnyin 1970-luvun lopulla vahinkolapsena. Olivat seurustelleet hyvin vähän aikaa, olishan ne saaneet abortin, mutta kun kumpikaan ei sitä halunnu, päättivät että oon tervetullut ja muuttivat yhteen.
Mun vanhemmat erosivat sovussa reilu vuosi mun syntymän jälkeen, totesivat ettei sitä oikeeta rakkautta heidän välille tuu, ne halusi itselleen enemmän. Siitä huolimatta elin lapsuuteni hyvässä hoidossa, koti oli mutsin luona, faija asui parin kilsan päässä ja siellä olin myös joka viikko ilman aikarajoja ihan pienestä pitäen, faija haki ja toi. Kun olin isompi kuljin itsenäisesti kotien väliä oman mieleni mukaan. Mulla oli ja on maailman parhaat vanhemmat, mummot, vaarit, ukit, sedät, tädit, enot, serkut, oli turvallinen ja normaali lapsuus.

Päiväkotiin menin vuoden ikäsenä. Siellä oli monenlaisista perheistä kavereita, kouluun mennessä samaan kaveriporukkaan tuli myös pakolainen ja yks muualta maailmasta tullut. Ei meitä kukaan erotellu vanhempien statuksen mukaan. Ekalle luokalle siirryttiin isona könttänä koko kaveripiiri. Koulun jälkeen mentiin kodeista toiseen, tehtiin voikkarii ja syötiin sillon kun oli nälkä. Jokaisen vanhemmat täytti jääkaappii niin että sieltä löytyi koko porukalle jotain suuhunlaitettavaa, ja jos ei jonkun kotona ollut, siirryttiin seuraavan jääkaapille. Vanhemmat vaan totes että jaaha taas on heinäsirkkaparvi käyny ja kävi kaupassa. Viikonloput juostiin pitkin metsii, tehtiin majoja ja pikkukolttosii, fillaroitiin ympäri tienoita ja oltiin kavereita niin hyvässä ku pahassakin. Teini-ikä meni samoissa angsteissa ja nää tarha/kouluaikana alkaneet kaveruussuhteet on jatkuneet aikuisiälläkin. Ei meillä ollu minkäänlaista luokkajakoo eikä sosiaalista painetta tullu mistään päin että ton kanssa sä et voi olla.
Oman kokemuksen vuoks tuntuu oudolta, jos joku on pelkästään lasten takii huonossa parisuhteessa.

Mun vanhemmat ja sukulaiset on aina osanneet näyttää rakkauttaan mua kohtaan ja ne on mun hyvinvoinnin lisäks osanneet huolehtii myös siitä, että niillä itsellään on hyvä olla omassa kodissa ja elämässä.

Niiden esimerkin avulla mäkin voin katsoo mun vaimoo suoraan silmiin ja sanoo sille että mä rakastan sua ja tiedän että se on totta.

y15 kirjoitti:

Ero on aina paras ratkaisu, ERO ON HARVOIN PARAS RATKAISI, MUTTA HUONOISTA RATKAISUISTA SE PARAS. jos siltä tuntuu ja toisen seura ahdistaa ja harmittaa, riitelyttää KYSE ON NORMAALISTA TILANTEESTA, KUN PARISUHDE ARKIPÄIVÄISTYY, JOKAINE KOKEE SAMAN JA SE ON TÄYSIN NORMAALI TILANNE PARISUHTEESSA. Ei ole kiva mennä kotiin, kun puoliso on siellä. KYSYMYS ON MELKO USEIN MYÖS OMISTA ONGELMISTA, EI PELKÄSTÄÄN PUOLISON ONGELMISTA Kaikki ystävät ja tuttavat ovat parempaa seuraa kuin puoliso. TÄMÄ KERTOO PALJON KIRJOITTAJAN OMASTA ASENTEESTA PARISUHTEESSA, KUN MENET AVIOLIITTOON JA HANKIT LAPSIA, TEET SELKEÄN VALINNAN MITENKÄ HALUAT ELÄÄ. KAVERIT JA YSTÄVÄT OVAT TÄRKEITÄ, MUTTA PERHE ON YKKÖNEN.


Ota harppaus ajatuksissa taaksepäin ja mieti missä vaiheessa riitanne alkoivat?
HARVOIN LÖYTYY SELKEÄ HETKI MISTÄ RIIDAT ALKAVAT, KYSYMYS ON YLEENSÄ SIITÄ ETTEI AVOINTA KOMMUNIKOINTIA OLE, SYYSTÄ TAI TOISESTA.
Sitten mietit aikaa ilman riitoja, milloin se oli?
KYLLÄ JOKAINEN VARMASTI YMMÄRTÄÄ ALKUVAIHEEN HUUMAN, JOLLOIN KUMPAINENKAAN EI OTA NOKKIINSA MISTÄÄN, ASIAT ¨YMMÄRRETÄÄN¨ JA HYVÄKSYTÄÄN. EIKAI KUKAAN OIKEASTI KUVITTELE ETTÄ OIKEA ELÄMÄ ON PELKKÄÄ ALKUHUUMAA, TÄMÄ MUISTUTTAA ENEMMÄN PRINSESSÄ AJATUSMALLIA.
Milloin teillä oli viimeksi mukavaa yhdessä, molemmilla?
MUKAVUUS ON KIINNI AINA MOLEMMISTTA, ON VÄÄRIN VERRATA ALKUHUUMAA TAI YSTÄVIEN KANSSA VIETETTYÄ HAUSKAA PARISUHTEEN HAUSKUUTEEN. JOS TÄTÄ EI YMMÄRRÄ ON UNOHTUNUT OMA ARVOVALINTA KUN AVIOITUI JA HANKKI LAPSIA.
Itse kuulin aikoinaan sellaista, että kun ilo on kadonnut, suhde on kuollut.
TÄMÄ ON ITSEKKÄÄN IHMISEN AJATUS, PARISUHTEESSA TULEE ERILAISIA VAIHEITA, ON TURHA KUVITELLA ETTÄ OLISI JATKUVAA HUUMAA, JOS NÄIN AJATTELEE ASIASTA EI OLE KYENNYT YMMÄRTÄMÄÄN TÄYSIN OMAA RATKAISUA AVIOITUA.
Pitää mielestäni tismalleen paikkansa. ??

Vaikka olisi riitoja mutta niihin löytyisi sopu, MOLEMPIEN ON JOUSTETTAVA JA KYETTÄVÄ KOMMUNIKOIMAAN, JOS JÄLKIKÄTEEN SYYLLISTÄT PUOLISOA OLET ITSE PUOLISOISTA KETÄ EI KYENNYT SOPUUN. olisi huumoria yms. niin suhde ei kärsi ja kuole. YMMÄRTÄISIT JOS KYKENISIT YMMÄRTÄMÄÄN OMAN OSUUTESI ASIOIDEN KULUSSA.

Mikäli taas ei ole muuta kuin riitoja eikä koskaan iloa, niin se kertoo karumpaa tarinaa.
PARISUHTEESSA TULISI OLLA KAKSI TASA-ARVOISTA IHMISTÄ, JOTKA KYKENEVÄT HUOLEHTIMAAN MYÖS OMASTA HYVINVOINNISTAAN. NÄI ASIOITA EI JÄÄ HAMPAANKOLOON EIKÄ KÄRPÄSESTÄ TULE HÄRKÄSTÄ.

Lue lisää

, Aina puhutaan riitaisista avioliitoista, me exän kanssa ei koskaan riidelty, ja molemmat oltiin tai ollaan edelleen rauhallisia ihmisiä, liittomme exän mukaan kaatui siihen että oli niin tylsää aina samanlaista siihen minäkin kyllästyin ja Exä sanoikin kun ei edes riidelty, hän kaipasi vähän draamaa elämään, no tulihan sitä sitte ,kun erottiin niin saatiin tappelu aikaiseksi maallisesta mammonasta, ositus oli riitainen, ainoa lapsemme oli sillon jo aikuinen ja molemmat tultiin ja tullaan hänen kanssa hyvin juttuun.

y15 kirjoitti:

Ero on aina paras ratkaisu, ERO ON HARVOIN PARAS RATKAISI, MUTTA HUONOISTA RATKAISUISTA SE PARAS. jos siltä tuntuu ja toisen seura ahdistaa ja harmittaa, riitelyttää KYSE ON NORMAALISTA TILANTEESTA, KUN PARISUHDE ARKIPÄIVÄISTYY, JOKAINE KOKEE SAMAN JA SE ON TÄYSIN NORMAALI TILANNE PARISUHTEESSA. Ei ole kiva mennä kotiin, kun puoliso on siellä. KYSYMYS ON MELKO USEIN MYÖS OMISTA ONGELMISTA, EI PELKÄSTÄÄN PUOLISON ONGELMISTA Kaikki ystävät ja tuttavat ovat parempaa seuraa kuin puoliso. TÄMÄ KERTOO PALJON KIRJOITTAJAN OMASTA ASENTEESTA PARISUHTEESSA, KUN MENET AVIOLIITTOON JA HANKIT LAPSIA, TEET SELKEÄN VALINNAN MITENKÄ HALUAT ELÄÄ. KAVERIT JA YSTÄVÄT OVAT TÄRKEITÄ, MUTTA PERHE ON YKKÖNEN.


Ota harppaus ajatuksissa taaksepäin ja mieti missä vaiheessa riitanne alkoivat?
HARVOIN LÖYTYY SELKEÄ HETKI MISTÄ RIIDAT ALKAVAT, KYSYMYS ON YLEENSÄ SIITÄ ETTEI AVOINTA KOMMUNIKOINTIA OLE, SYYSTÄ TAI TOISESTA.
Sitten mietit aikaa ilman riitoja, milloin se oli?
KYLLÄ JOKAINEN VARMASTI YMMÄRTÄÄ ALKUVAIHEEN HUUMAN, JOLLOIN KUMPAINENKAAN EI OTA NOKKIINSA MISTÄÄN, ASIAT ¨YMMÄRRETÄÄN¨ JA HYVÄKSYTÄÄN. EIKAI KUKAAN OIKEASTI KUVITTELE ETTÄ OIKEA ELÄMÄ ON PELKKÄÄ ALKUHUUMAA, TÄMÄ MUISTUTTAA ENEMMÄN PRINSESSÄ AJATUSMALLIA.
Milloin teillä oli viimeksi mukavaa yhdessä, molemmilla?
MUKAVUUS ON KIINNI AINA MOLEMMISTTA, ON VÄÄRIN VERRATA ALKUHUUMAA TAI YSTÄVIEN KANSSA VIETETTYÄ HAUSKAA PARISUHTEEN HAUSKUUTEEN. JOS TÄTÄ EI YMMÄRRÄ ON UNOHTUNUT OMA ARVOVALINTA KUN AVIOITUI JA HANKKI LAPSIA.
Itse kuulin aikoinaan sellaista, että kun ilo on kadonnut, suhde on kuollut.
TÄMÄ ON ITSEKKÄÄN IHMISEN AJATUS, PARISUHTEESSA TULEE ERILAISIA VAIHEITA, ON TURHA KUVITELLA ETTÄ OLISI JATKUVAA HUUMAA, JOS NÄIN AJATTELEE ASIASTA EI OLE KYENNYT YMMÄRTÄMÄÄN TÄYSIN OMAA RATKAISUA AVIOITUA.
Pitää mielestäni tismalleen paikkansa. ??

Vaikka olisi riitoja mutta niihin löytyisi sopu, MOLEMPIEN ON JOUSTETTAVA JA KYETTÄVÄ KOMMUNIKOIMAAN, JOS JÄLKIKÄTEEN SYYLLISTÄT PUOLISOA OLET ITSE PUOLISOISTA KETÄ EI KYENNYT SOPUUN. olisi huumoria yms. niin suhde ei kärsi ja kuole. YMMÄRTÄISIT JOS KYKENISIT YMMÄRTÄMÄÄN OMAN OSUUTESI ASIOIDEN KULUSSA.

Mikäli taas ei ole muuta kuin riitoja eikä koskaan iloa, niin se kertoo karumpaa tarinaa.
PARISUHTEESSA TULISI OLLA KAKSI TASA-ARVOISTA IHMISTÄ, JOTKA KYKENEVÄT HUOLEHTIMAAN MYÖS OMASTA HYVINVOINNISTAAN. NÄI ASIOITA EI JÄÄ HAMPAANKOLOON EIKÄ KÄRPÄSESTÄ TULE HÄRKÄSTÄ.

Lue lisää

Ero on usein todella hyvä, paras ja ihanin ratkaisu. Jokainen tekee oman päätöksensä, jota toisten on kunnioitettava. Sinunkin. Eikä aukoa päätäsi rumasti, vieläpä isolla fontilla.

Sinun kannattaisi olla hiljaa eli kirjoittamatta mitään, koska et osaa sanoa sanottavaasi asiallisesti. Et osaa olla haukkumatta toisia mm. itsekkääksi, hyökäten heidän persoonaa vastaan. Sinä et tiedä kuinka joustavia muut ovat, millä perusteilla he ovat päätyneet eroonsa, eikä se kuulu sinulle pätkääkään. On lapsellista ja älytöntä jankuttaa toisarvoisista asioista ja ajatella, että täällä ihmiset eroavat sen vuoksi ettei "ole alkuhuumaa". Sinä et myöskään tiedä mitä muiden mielestä heidän liitoissaan pitää olla. Ja ellei ole, niin mitä he sitten tekevät. Yritä nyt hyvänen aika kerrankin ymmärtää, että muut ihmiset eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ei riidanhaastajia, huutajia, syyttäjiä. On vastenmielistä lukea tekstejäsi. Hyppään ne yli tästä lähin.

nameP kirjoitti:

Ero on usein todella hyvä, paras ja ihanin ratkaisu. Jokainen tekee oman päätöksensä, jota toisten on kunnioitettava. Sinunkin. Eikä aukoa päätäsi rumasti, vieläpä isolla fontilla.

Sinun kannattaisi olla hiljaa eli kirjoittamatta mitään, koska et osaa sanoa sanottavaasi asiallisesti. Et osaa olla haukkumatta toisia mm. itsekkääksi, hyökäten heidän persoonaa vastaan. Sinä et tiedä kuinka joustavia muut ovat, millä perusteilla he ovat päätyneet eroonsa, eikä se kuulu sinulle pätkääkään. On lapsellista ja älytöntä jankuttaa toisarvoisista asioista ja ajatella, että täällä ihmiset eroavat sen vuoksi ettei "ole alkuhuumaa". Sinä et myöskään tiedä mitä muiden mielestä heidän liitoissaan pitää olla. Ja ellei ole, niin mitä he sitten tekevät. Yritä nyt hyvänen aika kerrankin ymmärtää, että muut ihmiset eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ei riidanhaastajia, huutajia, syyttäjiä. On vastenmielistä lukea tekstejäsi. Hyppään ne yli tästä lähin.

Lue lisää

Ero on usein todella hyvä, paras ja ihanin ratkaisu. ONKO KUKAAN KIISTÄNYT TÄTÄ Jokainen tekee oman päätöksensä, KYLLÄ jota toisten on kunnioitettava. JOS EI OLE LAPSIA, VOI TEHDÄ MITÄ HALUAA Sinunkin. Eikä aukoa päätäsi rumasti,EN AUO PÄÄTÄNI KIRJOITAN TOTUUKSIA MITÄ ET KESTÄ vieläpä isolla fontilla.MIETIT KAIKKEA EPÄOLENNAISTA, ETKÄ YMMÄRRÄ VIESTIN SANOMAA

Sinun kannattaisi olla hiljaa eli kirjoittamatta mitään, koska et osaa sanoa sanottavaasi asiallisesti. ON HULLUA MYÖTÄILLÄ EPÄASIALLISIA KOMMENTTEJA Et osaa olla haukkumatta toisia mm. itsekkääksi,JOS KYSEESSÄ ON ITSEKÄS KOMMENTTI, ON TURHA MYÖTÄILLÄ hyökäten heidän persoonaa vastaan. EN TOSIAANKAAN PERSOONAA VASTAAN, VAAN SANOMAA VASTAAN Sinä et tiedä kuinka joustavia muut ovat, millä perusteilla he ovat päätyneet eroonsa, SEN TIEDÄN MITÄ MUUTKIN, SIIS MITÄ KIRJOITUKSISSA OIKEASTI SANOTAAN eikä se kuulu sinulle pätkääkään.OLEMME EDELLEEN KESKUSTELU PALSTALLA On lapsellista ja älytöntä jankuttaa toisarvoisista asioista ja ajatella, että täällä ihmiset eroavat sen vuoksi ettei "ole alkuhuumaa" PERUTE LE KANTASI. Sinä et myöskään tiedä mitä muiden mielestä heidän liitoissaan pitää olla.KERRO NIIN TIETÄVÄT Ja ellei ole, niin mitä he sitten tekevät. EDELLEEN JOKAINEN KIRJOITTAA VAPAAEHTOISESTI KESKUSTELUPALSTALLA Yritä nyt hyvänen aika kerrankin ymmärtää, että muut ihmiset eivät ole samanlaisia kuin sinä. USKON ETTEI VALEHTELU EIKÄ ITSENSÄ PETTÄMINEN ON KENENKÄÄN MIELEEN Ei riidanhaastajia, huutajia, syyttäjiä. TÄMÄ ON SINUN OMAA ERITYISHERKYYTTÄ On vastenmielistä lukea tekstejäsi. MIKSI LUET Hyppään ne yli tästä lähin. OLET USEIN JO LUVANNUT

Ja sitten vakio sekoilu perään

No, niin olipa hieno ja kannustava kirjoitus n49. Näitä lisää. Tiedättekö mikä ihmisten eroja ihan paskoistakin suhteista jarruttaa eniten: no se on pelko. Pelko ettei selviä. Ei pärjää taloudellisesti, ei jaksa, on lopun ikäö yksin jne. Tiedätkö monet ihmiset tiedostaa nämä asiat sangen hyvin, jopa niin hyvin ettei usjalla erota!!! Meillä pariterapiassa, jossa yhtenä vaihtoehtona on myös ero niin luotiin uskoa, että eron jälkeenkin selviää. Mitä tulee kumppaneiden vertailuun entisiin. Itellä on ollut aiemminkin muutama suhde, yksi pidempi ja en ole ikinä verrannut uutta kumppania vanhaan, minkä ihmeen takia joku tekee niin??? Vanha on ollutta ja mennyttä ja joku syy on ollut siihen ettei homma oo toiminut. Miksi ihmeessä ihmisiä muutenkaan pitää verrata joihinkin toisiin? En tiedä, kun mulla on tuttavia ihan yksinhuoltajia ja nykyisimmin uusperheellisiä ja ovat löytäneet ihan hyvän kumppanin ja heillä menee ihan hyvin, toki varsinkin miehet on sanoneet, että nykyään tekee melko kuuliaisesti naisen halujen mukaan. Mutta en sitten tiedä mistä planeetalta ovat kumppaninsa hakeneet. Ite oon kyllä varustautunut oleen yksin lopun elämää, joka tietty harmittaa, mutta mulla on näissä asioissa niin paska tuuri, itsetunto heikompi, en jaksa mitään pelailujuttuja, aivan liikaa saan muutenkin korostaa pystyvyyttäni ja pärjäämistäni etten jaksaisi. Mulla onneen olis mahdollisuus oikeestaan vaan niin, että jättäisin kaiken menneen taakse. Mutta se tarkottais lapsia, ystäviä ym.

Lapset kärsivät aina, jos kärsittävää on; vanhempien riidoista ja sotkuista liiton aikana ja mahdollisesti vielä pitkään eron jälkeen. Riippuu täysin vanhemmista.

montaonmonessa kirjoitti:

No, niin olipa hieno ja kannustava kirjoitus n49. Näitä lisää. Tiedättekö mikä ihmisten eroja ihan paskoistakin suhteista jarruttaa eniten: no se on pelko. Pelko ettei selviä. Ei pärjää taloudellisesti, ei jaksa, on lopun ikäö yksin jne. Tiedätkö monet ihmiset tiedostaa nämä asiat sangen hyvin, jopa niin hyvin ettei usjalla erota!!! Meillä pariterapiassa, jossa yhtenä vaihtoehtona on myös ero niin luotiin uskoa, että eron jälkeenkin selviää. Mitä tulee kumppaneiden vertailuun entisiin. Itellä on ollut aiemminkin muutama suhde, yksi pidempi ja en ole ikinä verrannut uutta kumppania vanhaan, minkä ihmeen takia joku tekee niin??? Vanha on ollutta ja mennyttä ja joku syy on ollut siihen ettei homma oo toiminut. Miksi ihmeessä ihmisiä muutenkaan pitää verrata joihinkin toisiin? En tiedä, kun mulla on tuttavia ihan yksinhuoltajia ja nykyisimmin uusperheellisiä ja ovat löytäneet ihan hyvän kumppanin ja heillä menee ihan hyvin, toki varsinkin miehet on sanoneet, että nykyään tekee melko kuuliaisesti naisen halujen mukaan. Mutta en sitten tiedä mistä planeetalta ovat kumppaninsa hakeneet. Ite oon kyllä varustautunut oleen yksin lopun elämää, joka tietty harmittaa, mutta mulla on näissä asioissa niin paska tuuri, itsetunto heikompi, en jaksa mitään pelailujuttuja, aivan liikaa saan muutenkin korostaa pystyvyyttäni ja pärjäämistäni etten jaksaisi. Mulla onneen olis mahdollisuus oikeestaan vaan niin, että jättäisin kaiken menneen taakse. Mutta se tarkottais lapsia, ystäviä ym.

Lue lisää

Tuo "ei jaksa" on kaikkein yleisin. Vahingollisiinkin suhteisiin jäädään siksi, kun ei ole jaksamista erota.

Anteeksipyyntöni n49 nimimerkille. Huomasin toisesta ketjusta, että olet tullut yllättäen jätetyksi. Ilmeisimmin olet niitä, jotka tosiaan eivät kokeneet suhteessa mitään huonoa ja olisit halunnut liittoa jatkaa. Silloin voi käydäkin niin, että sen entisen kumppanin näkee aina pelkästään hyvänä. Mua on varotettu, että älä ota leskeä, sillä ne näkee aina entisen kumppanin parhaimpana ja rakkaimpana ja siihen ei kukaan muu pysty yltämään. Samoin jätetyt miehet saattaa olla vastaavasta kärsiviä.

montaonmonessa kirjoitti:

No, niin olipa hieno ja kannustava kirjoitus n49. Näitä lisää. Tiedättekö mikä ihmisten eroja ihan paskoistakin suhteista jarruttaa eniten: no se on pelko. Pelko ettei selviä. Ei pärjää taloudellisesti, ei jaksa, on lopun ikäö yksin jne. Tiedätkö monet ihmiset tiedostaa nämä asiat sangen hyvin, jopa niin hyvin ettei usjalla erota!!! Meillä pariterapiassa, jossa yhtenä vaihtoehtona on myös ero niin luotiin uskoa, että eron jälkeenkin selviää. Mitä tulee kumppaneiden vertailuun entisiin. Itellä on ollut aiemminkin muutama suhde, yksi pidempi ja en ole ikinä verrannut uutta kumppania vanhaan, minkä ihmeen takia joku tekee niin??? Vanha on ollutta ja mennyttä ja joku syy on ollut siihen ettei homma oo toiminut. Miksi ihmeessä ihmisiä muutenkaan pitää verrata joihinkin toisiin? En tiedä, kun mulla on tuttavia ihan yksinhuoltajia ja nykyisimmin uusperheellisiä ja ovat löytäneet ihan hyvän kumppanin ja heillä menee ihan hyvin, toki varsinkin miehet on sanoneet, että nykyään tekee melko kuuliaisesti naisen halujen mukaan. Mutta en sitten tiedä mistä planeetalta ovat kumppaninsa hakeneet. Ite oon kyllä varustautunut oleen yksin lopun elämää, joka tietty harmittaa, mutta mulla on näissä asioissa niin paska tuuri, itsetunto heikompi, en jaksa mitään pelailujuttuja, aivan liikaa saan muutenkin korostaa pystyvyyttäni ja pärjäämistäni etten jaksaisi. Mulla onneen olis mahdollisuus oikeestaan vaan niin, että jättäisin kaiken menneen taakse. Mutta se tarkottais lapsia, ystäviä ym.

Lue lisää

montaonmonessa!

Minä tulin yllättäen jätetyksi pitkästä riidattomasta liitosta. En saanut valmistautua tulevaan yhtään. En osaa sanoin kuvailla sitä ahdistusta koin.

Erotkaa kaikki ... pidetään upeita parinvaihtoleikkejä!!!

Varmasti kaamea tuo ahdistus, tiedän tunteen. Ja voit alkaa heti vähättelemään minua, kun nyt satun olemaan sillä toisella puolella eli ensin eromahdollisuuden esille nostajana. Elikä, kun suhde meni huonosti ja minulla oli paha olla puhuin kumppanille asiasta, häntä asia ei tuntunut pahemmin vaivaavan, mutta itse voin sanoa, että yksi kesä ja oikeastaan melkein vuosi oli yhtä helvettiä, hirveäö ahdistusta, unettomuutta ym.kun asiaa mietin ja yhdessäkin asiaa pohdittiin. Mentiin jonkinajan päästä myös terapiaan, eikä asia pahemmin parantunut, mutta olo ei ollut enää niin ahdistava eikä paha. Eroa tästä en pidä enää niin pahana. Sanonkin, että tänä päivänä erotessa ei tuntuisi niin pahalta kuin tuolloin joitakin vuosia sitten. Se ei silti tarkoita ettenkö olisi kärsinyt, kyllä todella paljon.

fhkcfgh kirjoitti:

Lapset kärsivät aina, jos kärsittävää on; vanhempien riidoista ja sotkuista liiton aikana ja mahdollisesti vielä pitkään eron jälkeen. Riippuu täysin vanhemmista.

Lapset kärsivät aina, LAPSIA EI SAA SEKOITTAA VANHEMPIEN RIITOIHIN, HE KÄRSIVÄT JO LIIKAA KUN SEURAAVAT VANHEMPIEN TÖRTTÖILYÄ jos kärsittävää on KYLLÄ EROT ON VANHEMPIEN ONGELMIA, MIKSI LISÄTÄ LASTEN TUSKAA SEKOITTAMALLA HEITÄ MUKAAN EROON ; vanhempien riidoista ja sotkuista liiton aikana ja mahdollisesti vielä pitkään eron jälkeen. TÄMÄ ON AINA VÄÄRIN LAPSIAKOHTAAN, EIKÄ OLE SALLITTUA Riippuu täysin vanhemmista. SE EI SAISI OLLA KIINNI VANHEMMISTA, KOSKA YKSIKÄÄN LAPSI EI VOI VAIKUTTAA SYNTYMÄÄNSÄ, SEN PÄÄTÖKSEN TEKEE AINA VANHEMMAT.

On eri asia kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroihin tai lapset kärsivät avioeron muutoksista heidän elämässään. On turha sekoittaa näitä keskenään, kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroon se tehdään tietoisesti.

fhkcfgh kirjoitti:

Tuo "ei jaksa" on kaikkein yleisin. Vahingollisiinkin suhteisiin jäädään siksi, kun ei ole jaksamista erota.

ERO ON HARVOIN PARAS RATKAISI, MUTTA HUONOISTA RATKAISUISTA SE PARAS, JOS KYKENEE NÄKEMÄÄN KOKONAISUUDEN.

Todellisuudessa kysymys on epäonnisumisesta, asia olisi hyvä käsitellä että voisi oppia asiasta jotakin.

Hienoa n49 parinvaihtoehdotus vois olla hyvä idea. Aattele 5 vuotta ensin jonkun kanssa ja sitten 5vuotta jonkun kanssa. Toi sopis ehkä paremmin sitten, kun lapset on tehty, semmosille kurppaikäsille naisille ja miehille. Vaihdon myötä seksielämä saa uutta säpinää ja jos vanhemmilla miehillä rupeis oleen ongelmia seksissä niin naisillakin on vielä toivoa paremmasta. Tommosiin talkoisiinhan yhteiskunta vois lähtee apuun. Tasapäistetään suhteet! Kaikille vähän aurinkoisia suhteita, mutta myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kaikkea siltä väliltä ja y15 mukaan onnellinen ihminen on onnellinen kaikissa noissa suhteissa, sillä ihmisen onnellisuus on itsestä riippuva!

montaonmonessa kirjoitti:

Hienoa n49 parinvaihtoehdotus vois olla hyvä idea. Aattele 5 vuotta ensin jonkun kanssa ja sitten 5vuotta jonkun kanssa. Toi sopis ehkä paremmin sitten, kun lapset on tehty, semmosille kurppaikäsille naisille ja miehille. Vaihdon myötä seksielämä saa uutta säpinää ja jos vanhemmilla miehillä rupeis oleen ongelmia seksissä niin naisillakin on vielä toivoa paremmasta. Tommosiin talkoisiinhan yhteiskunta vois lähtee apuun. Tasapäistetään suhteet! Kaikille vähän aurinkoisia suhteita, mutta myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kaikkea siltä väliltä ja y15 mukaan onnellinen ihminen on onnellinen kaikissa noissa suhteissa, sillä ihmisen onnellisuus on itsestä riippuva!

Lue lisää

Kaikille vähän aurinkoisia suhteita, mutta myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kaikkea siltä väliltä ja y15 mukaan onnellinen ihminen on onnellinen kaikissa noissa suhteissa, sillä ihmisen onnellisuus on itsestä riippuva!
JÄLLEEN PYRIT VÄÄRISTELEMÄÄN ASIOITA, KUN ET MUUHUN KYKENE.

Kyllä sinunkin elämä helpottuisi jos ymmärtäisit mistä ihmisen onnessa on kysymys.

y15 kirjoitti:

Kaikille vähän aurinkoisia suhteita, mutta myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kaikkea siltä väliltä ja y15 mukaan onnellinen ihminen on onnellinen kaikissa noissa suhteissa, sillä ihmisen onnellisuus on itsestä riippuva!
JÄLLEEN PYRIT VÄÄRISTELEMÄÄN ASIOITA, KUN ET MUUHUN KYKENE.

Kyllä sinunkin elämä helpottuisi jos ymmärtäisit mistä ihmisen onnessa on kysymys.

Lue lisää

Et sinäkään ketään ymmärrä.

y15 kirjoitti:

Lapset kärsivät aina, LAPSIA EI SAA SEKOITTAA VANHEMPIEN RIITOIHIN, HE KÄRSIVÄT JO LIIKAA KUN SEURAAVAT VANHEMPIEN TÖRTTÖILYÄ jos kärsittävää on KYLLÄ EROT ON VANHEMPIEN ONGELMIA, MIKSI LISÄTÄ LASTEN TUSKAA SEKOITTAMALLA HEITÄ MUKAAN EROON ; vanhempien riidoista ja sotkuista liiton aikana ja mahdollisesti vielä pitkään eron jälkeen. TÄMÄ ON AINA VÄÄRIN LAPSIAKOHTAAN, EIKÄ OLE SALLITTUA Riippuu täysin vanhemmista. SE EI SAISI OLLA KIINNI VANHEMMISTA, KOSKA YKSIKÄÄN LAPSI EI VOI VAIKUTTAA SYNTYMÄÄNSÄ, SEN PÄÄTÖKSEN TEKEE AINA VANHEMMAT.

On eri asia kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroihin tai lapset kärsivät avioeron muutoksista heidän elämässään. On turha sekoittaa näitä keskenään, kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroon se tehdään tietoisesti.

Lue lisää

Pakostihan ne lapset sekoittuu eroihin, asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.
Säännöt voi olla erilaiset isällä tai äidillä, on siinä jo lapsella purtavaa....

y15 kirjoitti:

Lapset kärsivät aina, LAPSIA EI SAA SEKOITTAA VANHEMPIEN RIITOIHIN, HE KÄRSIVÄT JO LIIKAA KUN SEURAAVAT VANHEMPIEN TÖRTTÖILYÄ jos kärsittävää on KYLLÄ EROT ON VANHEMPIEN ONGELMIA, MIKSI LISÄTÄ LASTEN TUSKAA SEKOITTAMALLA HEITÄ MUKAAN EROON ; vanhempien riidoista ja sotkuista liiton aikana ja mahdollisesti vielä pitkään eron jälkeen. TÄMÄ ON AINA VÄÄRIN LAPSIAKOHTAAN, EIKÄ OLE SALLITTUA Riippuu täysin vanhemmista. SE EI SAISI OLLA KIINNI VANHEMMISTA, KOSKA YKSIKÄÄN LAPSI EI VOI VAIKUTTAA SYNTYMÄÄNSÄ, SEN PÄÄTÖKSEN TEKEE AINA VANHEMMAT.

On eri asia kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroihin tai lapset kärsivät avioeron muutoksista heidän elämässään. On turha sekoittaa näitä keskenään, kun lapset sekoitetaan mukaan avioeroon se tehdään tietoisesti.

Lue lisää

Kerro mihin ne lapset sitte laitetaan

montaonmonessa kirjoitti:

No, niin olipa hieno ja kannustava kirjoitus n49. Näitä lisää. Tiedättekö mikä ihmisten eroja ihan paskoistakin suhteista jarruttaa eniten: no se on pelko. Pelko ettei selviä. Ei pärjää taloudellisesti, ei jaksa, on lopun ikäö yksin jne. Tiedätkö monet ihmiset tiedostaa nämä asiat sangen hyvin, jopa niin hyvin ettei usjalla erota!!! Meillä pariterapiassa, jossa yhtenä vaihtoehtona on myös ero niin luotiin uskoa, että eron jälkeenkin selviää. Mitä tulee kumppaneiden vertailuun entisiin. Itellä on ollut aiemminkin muutama suhde, yksi pidempi ja en ole ikinä verrannut uutta kumppania vanhaan, minkä ihmeen takia joku tekee niin??? Vanha on ollutta ja mennyttä ja joku syy on ollut siihen ettei homma oo toiminut. Miksi ihmeessä ihmisiä muutenkaan pitää verrata joihinkin toisiin? En tiedä, kun mulla on tuttavia ihan yksinhuoltajia ja nykyisimmin uusperheellisiä ja ovat löytäneet ihan hyvän kumppanin ja heillä menee ihan hyvin, toki varsinkin miehet on sanoneet, että nykyään tekee melko kuuliaisesti naisen halujen mukaan. Mutta en sitten tiedä mistä planeetalta ovat kumppaninsa hakeneet. Ite oon kyllä varustautunut oleen yksin lopun elämää, joka tietty harmittaa, mutta mulla on näissä asioissa niin paska tuuri, itsetunto heikompi, en jaksa mitään pelailujuttuja, aivan liikaa saan muutenkin korostaa pystyvyyttäni ja pärjäämistäni etten jaksaisi. Mulla onneen olis mahdollisuus oikeestaan vaan niin, että jättäisin kaiken menneen taakse. Mutta se tarkottais lapsia, ystäviä ym.

Lue lisää

Totta turiset montaonmonessa.

Itselläni ei myöskään ole tapana vertailla ihmisiä (kehittymätön negatiivinen tapa, joka ei tee hyvää kenellekään eikä yhdellekään suhteelle). Jokainen ihminen on paras itsensä, kaikenlainen vertailu on turhaa, ellei jopa älytöntä, kaiken lisäksi tunteetonta. Siitä on empatia kaukana.

Kaikkimuuttuuu kirjoitti:

Pakostihan ne lapset sekoittuu eroihin, asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.
Säännöt voi olla erilaiset isällä tai äidillä, on siinä jo lapsella purtavaa....

Lue lisää

Kylläpä tosiaan. Lapset sekoittuvat eroihin väkisin, vieläpä ennen eroa. Ehkä jo ennen vanhempia he huomaavat, että nyt ei ole vanhempien asiat hyvin. Harvassa on ne lapset, jotka eivät ole kärsineet vanhempien suhteesta liiton aikana. Lapsilla on silmät ja korvat päässä, lapsen tarkka mieli - ja ennen kaikkea monilla mielettömän hyvät "tuntosarvet". He kyllä tietävät, että jotain on meneillään vanhempien välillä. Samoin sen, että vanhemmat tekevät kaikkensa salaakseen lapsilta asioita. Jos he kysyvät asiaa vanhemmilta, kysymys sivuutetaan tai sanotaan suoraan "ei kuulu sinulle". Silloin lapsi miettii entistä enemmän.

Jos hyvä tsägä käy, niin eron jälkeen rauhoittuu, mikäli on vain yksi muutto/ei muuttoa, ei tarvitse vaihdella asumusta isän luota äidin luokse ja toisinpäin, koulu ei vaihdu jne.

Vaikka monet pitävät eron jälkeen ihanteena (nykyisin) 50/50 asumista, se on silti usein parempi vaihtoehto vanhemmille kuin lapsille. Niin, ja jos realistisia ollaan, niin usein vanhemmille parempi vaihtoehto on ainoa vaihtoehto. Mikäli molemmilla on haastava työ, joka vaatii pitkiä päiviä ja matkustelua. Tämä on nykyaikana varsin yleistä. Vielä vähän isän osuudesta. Kaikista tuntemistani 50/50 lasten isät "hankkivat" naisystävän, joka hoitaa isän lapset isäviikkoina. Naisella voi olla myös omia lapsia hoidettavana, joten 50/50 isävuorolla lapset voivat viettää ilman isää koko viikon uudessa suurperheessä. Tällainen onnistuu harvoin, mikäli isällä ei ole tarpeeksi rahaa. Pari naisystävää jäi, kun miehen lapset täyttivät 18v - tai lähestyivät sitä. Tähän lapset sanoivat "voi ei, miksi vasta nyt?" Lasten monen vuoden kärsimys valui hukkaan. Kukaan ei nimittäin ollut tyytyväinen isäviikkoon. Mutta minkäs teet jos äiti on väitellyt tohtoriksi tms

Lasten hyvinvointi ja elämä on juuri niin hyvä kuin hänen vanhemmillaan on tarjota resursseja. Eli voimavaroja, terveyttä, mielenrauhaa, ymmärrystä, rakkautta (vähintään lapsia kohtaan), tietysti jonkun verran rahaa ym.

50/50 suhde eli yhteishuoltajuus on ihan hyvä systeemi monille isommille lapsille ja erityisesti älykkäät vanhemmat eli esim.ne tohtorit pystyy yleensä älynsä avullakin siitä selviytymään. Lisäksi koulutus ei todellakaan kuvaa sitä kuinka paljon äiti tai isä käyttää aikaansa lapsiin! Minulla on melko kouluttamattomiakin tuttavia, joista osa naispuoleisista on aika sumeilematta hyödyntänyt omia vanhempiaan hoitoapuna. Älä viitsi tehdä hyvän vanhemmuuden mittaria koulutus tai työelämän perusteella. Tästäkin voidaan tehdö vastakkainasettelu uraäiti vs.kotiäiti ja itse arvostan kotiäitejä, mutta jos toinen lähtee arvostelemaan.niin sanonpa, että on niissä kotiäideissäkin täysin tärähtäneitä, joidenka oikeesti pitäis olla jossain mualla kuin kotona lapsia hoitamassa.

Minun teini-ikäiset tyttäreni 14 ja 16v eivät suostuneet enää ollenkaan menemään isälle viikonlopuiksi, koska isän nainen oli ilkeä ja kiukkuinen siitä että hän joutui tyttöjä vahtimaan, isä oli töissä ja kävi vaan nukkumassa kotona.
Tytöt olivat aika vilkkaita ja sanoivat suoraan päin naamaa isän naiselle mitä he ajattelevat , usein siitä syntyi riitaa.
Tytöt kävivät isää katsomassa sitte viikolla , kun sen nainen oli iltavuorossa.
Naisella oli pieniä lapsia ja vuorotyö mutta viikonloput vapaat.

No, käytännössä itekään en halunnut erota, kun lapset oli pienempiä, pelkonakin oli jos olis lapsista joutunut oleen ite erossa, sillä tuolloin lapset menee kyllä yhteishuoltajuuteen ellei isä oo tyyliin rikollinen. Isät käyttää tätä nykyään hyödyksikin.

www.w kirjoitti:

Kylläpä tosiaan. Lapset sekoittuvat eroihin väkisin, vieläpä ennen eroa. Ehkä jo ennen vanhempia he huomaavat, että nyt ei ole vanhempien asiat hyvin. Harvassa on ne lapset, jotka eivät ole kärsineet vanhempien suhteesta liiton aikana. Lapsilla on silmät ja korvat päässä, lapsen tarkka mieli - ja ennen kaikkea monilla mielettömän hyvät "tuntosarvet". He kyllä tietävät, että jotain on meneillään vanhempien välillä. Samoin sen, että vanhemmat tekevät kaikkensa salaakseen lapsilta asioita. Jos he kysyvät asiaa vanhemmilta, kysymys sivuutetaan tai sanotaan suoraan "ei kuulu sinulle". Silloin lapsi miettii entistä enemmän.

Jos hyvä tsägä käy, niin eron jälkeen rauhoittuu, mikäli on vain yksi muutto/ei muuttoa, ei tarvitse vaihdella asumusta isän luota äidin luokse ja toisinpäin, koulu ei vaihdu jne.

Vaikka monet pitävät eron jälkeen ihanteena (nykyisin) 50/50 asumista, se on silti usein parempi vaihtoehto vanhemmille kuin lapsille. Niin, ja jos realistisia ollaan, niin usein vanhemmille parempi vaihtoehto on ainoa vaihtoehto. Mikäli molemmilla on haastava työ, joka vaatii pitkiä päiviä ja matkustelua. Tämä on nykyaikana varsin yleistä. Vielä vähän isän osuudesta. Kaikista tuntemistani 50/50 lasten isät "hankkivat" naisystävän, joka hoitaa isän lapset isäviikkoina. Naisella voi olla myös omia lapsia hoidettavana, joten 50/50 isävuorolla lapset voivat viettää ilman isää koko viikon uudessa suurperheessä. Tällainen onnistuu harvoin, mikäli isällä ei ole tarpeeksi rahaa. Pari naisystävää jäi, kun miehen lapset täyttivät 18v - tai lähestyivät sitä. Tähän lapset sanoivat "voi ei, miksi vasta nyt?" Lasten monen vuoden kärsimys valui hukkaan. Kukaan ei nimittäin ollut tyytyväinen isäviikkoon. Mutta minkäs teet jos äiti on väitellyt tohtoriksi tms

Lasten hyvinvointi ja elämä on juuri niin hyvä kuin hänen vanhemmillaan on tarjota resursseja. Eli voimavaroja, terveyttä, mielenrauhaa, ymmärrystä, rakkautta (vähintään lapsia kohtaan), tietysti jonkun verran rahaa ym.

Lue lisää

Omat erotessa teini-ikäiset lapseni eivät suostuneet menemään isälleen edes viikonloppuisin, vaikkei hänellä naista ollutkaan. Paljon muita ymmärrettäviä syitä. Kun olin liiton aikana poissa kotoa, lapset menivät ystävilleen (sovittiin ystävien vanhempien kanssa). Isänsä kanssa eivät halunneet olla.

Ystäväni teinillä alkoivat ongelmat, kun isänsä perheeseen syntyi lapsia. Niitä todella syntyi. Isänsä ei ollut koskaan kotona. Stressantunut äitipuoli oli lopulta puolihullu ja raivosi milloin mistäkin. Tuli pitkä väli viikonlopuissa, ettei teini mennyt isälleen.

Muutama tapaus, että teinit menivät jokatoinen vkl isälleen. Ei näkynyt isää ollenkaan. Kun tuli läträämistä nuorilla alkon kanssa, heidät komennettiin äidilleen isä viikonloppuina.

Tommosia ne luuseriaviomiehet on. Niiden ei pitäis enää koskaan eronjäkjeen mennä naimisiin uudestasn. Eronneiden naisten pitäiskin yrittää löytää uudet kumppanit varatuista, niistä joiden liitto on huonolla tolalla.

Kaikkimuuttuuu kirjoitti:

Pakostihan ne lapset sekoittuu eroihin, asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.
Säännöt voi olla erilaiset isällä tai äidillä, on siinä jo lapsella purtavaa....

Lue lisää

Minä kirjoitan siitä ettei lapsia sekoittaa vanhempien riitaiseen eroon mukaan, esim.. lapselle haukutaan puolisoa, kuten täälä tehdään jatkuvasti, jopa koetaan se oikeudeksi, ero ei ole lasten vika, lapsilla on isä ja äiti, oli vanhemmat miten riitaisia tahansa.

On vanhempien velvollisuus sopia lasten asioista siten etteivät he kärsi kohtuuttomasti erossa.

Näitä sinun tarkoittamia: asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.

NÄMÄ OVAT TÄYSIN ERIASIOITA KUN LASTEN SEKOITTAMINEN RIITAISIIN EROIHIN MUKAAN (SYYLLISTÄMÄLLÄ, HAUKKUMALLA JNE.. LASTEN ISÄÄ TAI ÄITIÄ, ON VAIKEAA YMMÄRTÄÄ ETTÄ TÄMÄN HYVÄKSYMINEN ON NÄIN VAIKEAA)

Pakostihan ne lapset sekoittuu eroihin, asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.
Säännöt voi olla erilaiset isällä tai äidillä, on siinä jo lapsella purtavaa....

www.w kirjoitti:

Kylläpä tosiaan. Lapset sekoittuvat eroihin väkisin, vieläpä ennen eroa. Ehkä jo ennen vanhempia he huomaavat, että nyt ei ole vanhempien asiat hyvin. Harvassa on ne lapset, jotka eivät ole kärsineet vanhempien suhteesta liiton aikana. Lapsilla on silmät ja korvat päässä, lapsen tarkka mieli - ja ennen kaikkea monilla mielettömän hyvät "tuntosarvet". He kyllä tietävät, että jotain on meneillään vanhempien välillä. Samoin sen, että vanhemmat tekevät kaikkensa salaakseen lapsilta asioita. Jos he kysyvät asiaa vanhemmilta, kysymys sivuutetaan tai sanotaan suoraan "ei kuulu sinulle". Silloin lapsi miettii entistä enemmän.

Jos hyvä tsägä käy, niin eron jälkeen rauhoittuu, mikäli on vain yksi muutto/ei muuttoa, ei tarvitse vaihdella asumusta isän luota äidin luokse ja toisinpäin, koulu ei vaihdu jne.

Vaikka monet pitävät eron jälkeen ihanteena (nykyisin) 50/50 asumista, se on silti usein parempi vaihtoehto vanhemmille kuin lapsille. Niin, ja jos realistisia ollaan, niin usein vanhemmille parempi vaihtoehto on ainoa vaihtoehto. Mikäli molemmilla on haastava työ, joka vaatii pitkiä päiviä ja matkustelua. Tämä on nykyaikana varsin yleistä. Vielä vähän isän osuudesta. Kaikista tuntemistani 50/50 lasten isät "hankkivat" naisystävän, joka hoitaa isän lapset isäviikkoina. Naisella voi olla myös omia lapsia hoidettavana, joten 50/50 isävuorolla lapset voivat viettää ilman isää koko viikon uudessa suurperheessä. Tällainen onnistuu harvoin, mikäli isällä ei ole tarpeeksi rahaa. Pari naisystävää jäi, kun miehen lapset täyttivät 18v - tai lähestyivät sitä. Tähän lapset sanoivat "voi ei, miksi vasta nyt?" Lasten monen vuoden kärsimys valui hukkaan. Kukaan ei nimittäin ollut tyytyväinen isäviikkoon. Mutta minkäs teet jos äiti on väitellyt tohtoriksi tms

Lasten hyvinvointi ja elämä on juuri niin hyvä kuin hänen vanhemmillaan on tarjota resursseja. Eli voimavaroja, terveyttä, mielenrauhaa, ymmärrystä, rakkautta (vähintään lapsia kohtaan), tietysti jonkun verran rahaa ym.

Lue lisää

Miten voi olla noin vaikea hyväksyä sitä ettei lapsia saa sekoittaa vanhempien riitaisiin eroihin.

LASPSELLE EI SAA HAUKKUA PUOLISOA, LAPSIA EI SAA MANIPULOIDA PUOLELLEEN, ON KUNNIOITETTAVA LASTEN OIKEUS KUMPAANKIN VANHEMPAAN.

Miten voi olla noin yksinkertaisia ja itsekkäitä ettei ymmärretä lasten oikeuksia, mietitään pelkästään omaa etua. Onko kysymys tosiaankin aivojen rakenteesta, tätä en haluais uskoa.

Lasten olosuhteet muuttuvat olennaisesti ja sen vuoksi vanhempien on kyettävä sopimaan lasten asioista sovussa.

Sijoitukseenko kirjoitti:

Kerro mihin ne lapset sitte laitetaan

Hyvä kysymys!

Y15 toistaa samoja mantroja "ei pitäisi" "on kyettävä" jne. Ei ressukka ymmärrä, että elämä on jokaisella suurelta osin myös sitä mitä ei omasta mielestä pitäisi tai haluaisi kyetä, mutta ei kykene, tai puoliso ei kykene tai hänen ei pitäisi jotain, mutta toisin käy. Elämä on juuri sitä mitä se on. Kaikki ei mene miten pitäisi. Fakta on vain se miten kullakin yksittäisellä ihmisellä ja parilla perheellä menee. Sitä taas ei voi tietää täällä miten kaikilla menee, mitä heidän mielestään pitäisi, missä kohdassa heillä on ristiriitaa, mihin he kykenevät. Ongelmaa ei voi korjata ilman että tietää mikä ongelma ja tilanne on. Elämässä on myös kokojoukko ongelmia, joita ei voi selvittää, ei korjata. Niiden kanssa vain pitää elää.

Lasten oikeus molempaan vanhempaan ei ole pennin arvoinen, jos toinen vanhempi ei kunnioita lastaan (vaikka niin... tietysti pitäisi). Eniten lapsi kärsii vanhempien, erityisesti äidin (äidin kiintymyssuhde vauvaan > lapseen, kyky vastata lapsen tarpeista. Monella isällä ei tällaista ole), kärsimyksistä, kuten vanhempien välisistä vaikeista ristiriidoista, tai vanhemman "henkilökohtaisista" asioista kuten sairauksista (myös mielen), riippuvuuksista, työttömyydestä, isoista veloista, toimeentulovaikeuksista jne. Puolison haukkuminen suoraan lapselle ja manipulointi yms. on epänormaalia ja epätervettä. Silti tilanteesta riippuen lapsi voi ymmärtää sen. Lapsi ymmärtää usein tilanteen mitä ei pitäisi, mutta silti tapahtuu.

Mä oon kyllä pikkasen samaa mieltä y15 kanssa siitä, että lapsia ei saisi sekoittaa eroihin ja tämä mahdollisuuksien mukaan. Kummankin vanhemman tulee pyrkiä siihen, että toista ei lapselle arvostella. Se on tosi vaikeaa kyllä, mutta siihen tulee pyrkiä. Itekin lapselle, kun hän oli kovin pettynyt toiseen niin yritin puolystella toista vanhempss ja voin sanoa että oikeesti ärsytti ihan perkeleesti.

yyaa kirjoitti:

Hyvä kysymys!

Y15 toistaa samoja mantroja "ei pitäisi" "on kyettävä" jne. Ei ressukka ymmärrä, että elämä on jokaisella suurelta osin myös sitä mitä ei omasta mielestä pitäisi tai haluaisi kyetä, mutta ei kykene, tai puoliso ei kykene tai hänen ei pitäisi jotain, mutta toisin käy. Elämä on juuri sitä mitä se on. Kaikki ei mene miten pitäisi. Fakta on vain se miten kullakin yksittäisellä ihmisellä ja parilla perheellä menee. Sitä taas ei voi tietää täällä miten kaikilla menee, mitä heidän mielestään pitäisi, missä kohdassa heillä on ristiriitaa, mihin he kykenevät. Ongelmaa ei voi korjata ilman että tietää mikä ongelma ja tilanne on. Elämässä on myös kokojoukko ongelmia, joita ei voi selvittää, ei korjata. Niiden kanssa vain pitää elää.

Lasten oikeus molempaan vanhempaan ei ole pennin arvoinen, jos toinen vanhempi ei kunnioita lastaan (vaikka niin... tietysti pitäisi). Eniten lapsi kärsii vanhempien, erityisesti äidin (äidin kiintymyssuhde vauvaan > lapseen, kyky vastata lapsen tarpeista. Monella isällä ei tällaista ole), kärsimyksistä, kuten vanhempien välisistä vaikeista ristiriidoista, tai vanhemman "henkilökohtaisista" asioista kuten sairauksista (myös mielen), riippuvuuksista, työttömyydestä, isoista veloista, toimeentulovaikeuksista jne. Puolison haukkuminen suoraan lapselle ja manipulointi yms. on epänormaalia ja epätervettä. Silti tilanteesta riippuen lapsi voi ymmärtää sen. Lapsi ymmärtää usein tilanteen mitä ei pitäisi, mutta silti tapahtuu.

Lue lisää

Y15 toistaa samoja mantroja "ei pitäisi" "on kyettävä" jne. Ei ressukka ymmärrä, että elämä on jokaisella suurelta osin myös sitä mitä ei omasta mielestä pitäisi tai haluaisi kyetä, mutta ei kykene, tai puoliso ei kykene tai hänen ei pitäisi jotain, mutta toisin käy. ON HAETTAVA APUA JOS TILANNE EN KERROTUN KALTAINEN, LAPSET OVAT SYYTTÖMIÄ TILANTEESEEN

Elämä on juuri sitä mitä se on. Kaikki ei mene miten pitäisi. MUTTA JOKAISEN ON OTETTAVA VASTUU OMISTA VALINNOISTAAN, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ Fakta on vain se miten kullakin yksittäisellä ihmisellä ja parilla perheellä menee. Sitä taas ei voi tietää täällä miten kaikilla menee, mitä heidän mielestään pitäisi, missä kohdassa heillä on ristiriitaa, mihin he kykenevät. JOS ON HAKKINUT LAPSIA ON VASTUUSSA HEIDÄN HYVINVOINNISTA, SE ON FAKTAA, Ongelmaa ei voi korjata ilman että tietää mikä ongelma ja tilanne on. SILLOIN VANHEMMAN ON HAKEUDUTTAVA ASIANTUNTIAN PAKEILLE Elämässä on myös kokojoukko ongelmia KAIKILLA ON ONGELMIA JA HAASTEITA, MUTTA EI TÄMÄN PITÄISI LASTEN ONGELMA OLLA joita ei voi selvittää, ei korjata. JOS VANHEMMALLA ON VAKAVIA ONGELMIA ITSENSÄ KANSSA, MIKSI LAPSIEN TULISI KÄRSIÄ TÄSTÄ Niiden kanssa vain pitää elää

Lasten oikeus molempaan vanhempaan ei ole pennin arvoinen, jos toinen vanhempi ei kunnioita lastaan (vaikka niin... tietysti pitäisi). KENEN MIELESTÄ EI KUNNIOITA LASTA Eniten lapsi kärsii vanhempien, erityisesti äidin (äidin kiintymyssuhde vauvaan > lapseen, kyky vastata lapsen tarpeista. Monella isällä ei tällaista ole) JÄLLEEN PUHUT TÄYSIN ERIKOISESTA TILANTEESTA JOKA ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN ONGELMA, LAPSELLA ON OIKEUS MOLEMPIIN VANHEMPIIN, SE EI OLE SINUN HENKILÖKOHTAISESTA MIELIPITEESTÄ KIINNI kärsimyksistä, kuten vanhempien välisistä vaikeista ristiriidoista, tai vanhemman "henkilökohtaisista" asioista kuten sairauksista (myös mielen), riippuvuuksista, työttömyydestä, isoista veloista, toimeentulovaikeuksista jne. JOS TARKOITAT TÄYSIN POIKEUKSELLISTA TILANNETTA JOSSA PUOLISO ON MIELISAIRAS, NARKOMAANI, ALKOHOLISTI, RIKOLLINEN, ON TÄYSIN SELVÄÄ ETTÄ LAPSIA ON SUOJATTAVA, SAIRAALTA PUOLISOLTA, NÄMÄ ASIAT KUULUVAT AINA VIRANOMAISILLE/ASIANTUNTIOILLE. Puolison haukkuminen suoraan lapselle ja manipulointi yms. on epänormaalia ja epätervettä. JUURI TÄSTÄ OLEN KIRJOITTANUT, MUTTA SEKOITAT ASIAN AINA KOSKEMAAN MITÄ KULLOINKIN Silti tilanteesta riippuen lapsi voi ymmärtää sen. TÄMÄN VUOKSI LAPSIA EI SAA SEKOITTAA MUKAAN Lapsi ymmärtää usein tilanteen mitä ei pitäisi, ON TÄYSIN KIINNI LAPSEN IÄSTÄ MITÄ YMMÄRTÄÄ mutta silti tapahtuu. EI SAA TAPAHTUA

Jälleen pitkä sekava kirjoitus jossa pyritään siirtämään vastuuta muille, totuus on että vanhemmat tai vanhempi on vastuussa lapsistasan. Tätä tosiasiaa on mahdoton muuttaa!!

y15 kirjoitti:

Minä kirjoitan siitä ettei lapsia sekoittaa vanhempien riitaiseen eroon mukaan, esim.. lapselle haukutaan puolisoa, kuten täälä tehdään jatkuvasti, jopa koetaan se oikeudeksi, ero ei ole lasten vika, lapsilla on isä ja äiti, oli vanhemmat miten riitaisia tahansa.

On vanhempien velvollisuus sopia lasten asioista siten etteivät he kärsi kohtuuttomasti erossa.

Näitä sinun tarkoittamia: asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.

NÄMÄ OVAT TÄYSIN ERIASIOITA KUN LASTEN SEKOITTAMINEN RIITAISIIN EROIHIN MUKAAN (SYYLLISTÄMÄLLÄ, HAUKKUMALLA JNE.. LASTEN ISÄÄ TAI ÄITIÄ, ON VAIKEAA YMMÄRTÄÄ ETTÄ TÄMÄN HYVÄKSYMINEN ON NÄIN VAIKEAA)

Pakostihan ne lapset sekoittuu eroihin, asunto muuttuu, osoite muuttuu, koulu voi muuttua, päiväkoti muuttuu, sitte vuoroasumine, tai jokatoinen vl toisella vanhemmalla, sitte pitää opella ne uudet äiti ja isäpuolet.
Säännöt voi olla erilaiset isällä tai äidillä, on siinä jo lapsella purtavaa....

Lue lisää

Ei täällä kukaan ole niin sanonut, että ovat lapsille haukkuneet exää, täällähän voi haukkua exää mielin määrin, kun Exä ei sitä tiedä , eikä myöskään lapset, se on reaalimaailmassa ihan eri , kun näillä paskapalstoilla, missä voi päästää höyryä milloin mistäkin, kun on mielensä pahoittanut.
Todista missä viestissä joku on sanonut haukkumaansa niiden isää tai äitiä lapsilleen.

y15 kirjoitti:

Miten voi olla noin vaikea hyväksyä sitä ettei lapsia saa sekoittaa vanhempien riitaisiin eroihin.

LASPSELLE EI SAA HAUKKUA PUOLISOA, LAPSIA EI SAA MANIPULOIDA PUOLELLEEN, ON KUNNIOITETTAVA LASTEN OIKEUS KUMPAANKIN VANHEMPAAN.

Miten voi olla noin yksinkertaisia ja itsekkäitä ettei ymmärretä lasten oikeuksia, mietitään pelkästään omaa etua. Onko kysymys tosiaankin aivojen rakenteesta, tätä en haluais uskoa.

Lasten olosuhteet muuttuvat olennaisesti ja sen vuoksi vanhempien on kyettävä sopimaan lasten asioista sovussa.

Lue lisää

Ei,kukaan nyt sitä hyväksy, mutta sinä tulkitset kaikki jutut omalla tavallasi, vaikka tääl haukutaan, niin ei se merkitse et koton lapsille haukutaan.
Ota se caps lockki pois päältä, se on siinä vasemmalla näppiksessäsi, jos läppäriltä kirjoottelet.

y15 kirjoitti:

Y15 toistaa samoja mantroja "ei pitäisi" "on kyettävä" jne. Ei ressukka ymmärrä, että elämä on jokaisella suurelta osin myös sitä mitä ei omasta mielestä pitäisi tai haluaisi kyetä, mutta ei kykene, tai puoliso ei kykene tai hänen ei pitäisi jotain, mutta toisin käy. ON HAETTAVA APUA JOS TILANNE EN KERROTUN KALTAINEN, LAPSET OVAT SYYTTÖMIÄ TILANTEESEEN

Elämä on juuri sitä mitä se on. Kaikki ei mene miten pitäisi. MUTTA JOKAISEN ON OTETTAVA VASTUU OMISTA VALINNOISTAAN, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ Fakta on vain se miten kullakin yksittäisellä ihmisellä ja parilla perheellä menee. Sitä taas ei voi tietää täällä miten kaikilla menee, mitä heidän mielestään pitäisi, missä kohdassa heillä on ristiriitaa, mihin he kykenevät. JOS ON HAKKINUT LAPSIA ON VASTUUSSA HEIDÄN HYVINVOINNISTA, SE ON FAKTAA, Ongelmaa ei voi korjata ilman että tietää mikä ongelma ja tilanne on. SILLOIN VANHEMMAN ON HAKEUDUTTAVA ASIANTUNTIAN PAKEILLE Elämässä on myös kokojoukko ongelmia KAIKILLA ON ONGELMIA JA HAASTEITA, MUTTA EI TÄMÄN PITÄISI LASTEN ONGELMA OLLA joita ei voi selvittää, ei korjata. JOS VANHEMMALLA ON VAKAVIA ONGELMIA ITSENSÄ KANSSA, MIKSI LAPSIEN TULISI KÄRSIÄ TÄSTÄ Niiden kanssa vain pitää elää

Lasten oikeus molempaan vanhempaan ei ole pennin arvoinen, jos toinen vanhempi ei kunnioita lastaan (vaikka niin... tietysti pitäisi). KENEN MIELESTÄ EI KUNNIOITA LASTA Eniten lapsi kärsii vanhempien, erityisesti äidin (äidin kiintymyssuhde vauvaan > lapseen, kyky vastata lapsen tarpeista. Monella isällä ei tällaista ole) JÄLLEEN PUHUT TÄYSIN ERIKOISESTA TILANTEESTA JOKA ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN ONGELMA, LAPSELLA ON OIKEUS MOLEMPIIN VANHEMPIIN, SE EI OLE SINUN HENKILÖKOHTAISESTA MIELIPITEESTÄ KIINNI kärsimyksistä, kuten vanhempien välisistä vaikeista ristiriidoista, tai vanhemman "henkilökohtaisista" asioista kuten sairauksista (myös mielen), riippuvuuksista, työttömyydestä, isoista veloista, toimeentulovaikeuksista jne. JOS TARKOITAT TÄYSIN POIKEUKSELLISTA TILANNETTA JOSSA PUOLISO ON MIELISAIRAS, NARKOMAANI, ALKOHOLISTI, RIKOLLINEN, ON TÄYSIN SELVÄÄ ETTÄ LAPSIA ON SUOJATTAVA, SAIRAALTA PUOLISOLTA, NÄMÄ ASIAT KUULUVAT AINA VIRANOMAISILLE/ASIANTUNTIOILLE. Puolison haukkuminen suoraan lapselle ja manipulointi yms. on epänormaalia ja epätervettä. JUURI TÄSTÄ OLEN KIRJOITTANUT, MUTTA SEKOITAT ASIAN AINA KOSKEMAAN MITÄ KULLOINKIN Silti tilanteesta riippuen lapsi voi ymmärtää sen. TÄMÄN VUOKSI LAPSIA EI SAA SEKOITTAA MUKAAN Lapsi ymmärtää usein tilanteen mitä ei pitäisi, ON TÄYSIN KIINNI LAPSEN IÄSTÄ MITÄ YMMÄRTÄÄ mutta silti tapahtuu. EI SAA TAPAHTUA

Jälleen pitkä sekava kirjoitus jossa pyritään siirtämään vastuuta muille, totuus on että vanhemmat tai vanhempi on vastuussa lapsistasan. Tätä tosiasiaa on mahdoton muuttaa!!

Lue lisää

Laput pois silmiltä y15. Ymmärrä että eritasoinen "poikkeuksellinen" tilanne perheessä on hyvin usein (riippuvuus, muu mielenterveys, eri vaikeudet...). Se on aina, jos asiat ovat sekaisin, vanhempien välit ovat kovin tai vähän risaiset. Useiden ongelmien kanssa on opittava elämään, tämä on moneen kertaan todettu myös asiantuntijoiden taholta. Täällä muut näkevät asian, sinä et. Vanhemmatkaan eivät ole esineitä. Kärsimys kuuluu elämään, siltä ei voi lapsia suojella. Jokaisella lapsella on pienestä pitäen omat kärsimyksensä, ja lapsi selviää niistä. Turha syyttää vanhempia kaikesta.

PS. Esimerkki Jussi Halla-aho. Hänellä on ollut vaikea lapsuus päihdeperheessä. Kuten kymmenillätuhansilla muilla.

y15 kirjoitti:

Y15 toistaa samoja mantroja "ei pitäisi" "on kyettävä" jne. Ei ressukka ymmärrä, että elämä on jokaisella suurelta osin myös sitä mitä ei omasta mielestä pitäisi tai haluaisi kyetä, mutta ei kykene, tai puoliso ei kykene tai hänen ei pitäisi jotain, mutta toisin käy. ON HAETTAVA APUA JOS TILANNE EN KERROTUN KALTAINEN, LAPSET OVAT SYYTTÖMIÄ TILANTEESEEN

Elämä on juuri sitä mitä se on. Kaikki ei mene miten pitäisi. MUTTA JOKAISEN ON OTETTAVA VASTUU OMISTA VALINNOISTAAN, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ Fakta on vain se miten kullakin yksittäisellä ihmisellä ja parilla perheellä menee. Sitä taas ei voi tietää täällä miten kaikilla menee, mitä heidän mielestään pitäisi, missä kohdassa heillä on ristiriitaa, mihin he kykenevät. JOS ON HAKKINUT LAPSIA ON VASTUUSSA HEIDÄN HYVINVOINNISTA, SE ON FAKTAA, Ongelmaa ei voi korjata ilman että tietää mikä ongelma ja tilanne on. SILLOIN VANHEMMAN ON HAKEUDUTTAVA ASIANTUNTIAN PAKEILLE Elämässä on myös kokojoukko ongelmia KAIKILLA ON ONGELMIA JA HAASTEITA, MUTTA EI TÄMÄN PITÄISI LASTEN ONGELMA OLLA joita ei voi selvittää, ei korjata. JOS VANHEMMALLA ON VAKAVIA ONGELMIA ITSENSÄ KANSSA, MIKSI LAPSIEN TULISI KÄRSIÄ TÄSTÄ Niiden kanssa vain pitää elää

Lasten oikeus molempaan vanhempaan ei ole pennin arvoinen, jos toinen vanhempi ei kunnioita lastaan (vaikka niin... tietysti pitäisi). KENEN MIELESTÄ EI KUNNIOITA LASTA Eniten lapsi kärsii vanhempien, erityisesti äidin (äidin kiintymyssuhde vauvaan > lapseen, kyky vastata lapsen tarpeista. Monella isällä ei tällaista ole) JÄLLEEN PUHUT TÄYSIN ERIKOISESTA TILANTEESTA JOKA ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN ONGELMA, LAPSELLA ON OIKEUS MOLEMPIIN VANHEMPIIN, SE EI OLE SINUN HENKILÖKOHTAISESTA MIELIPITEESTÄ KIINNI kärsimyksistä, kuten vanhempien välisistä vaikeista ristiriidoista, tai vanhemman "henkilökohtaisista" asioista kuten sairauksista (myös mielen), riippuvuuksista, työttömyydestä, isoista veloista, toimeentulovaikeuksista jne. JOS TARKOITAT TÄYSIN POIKEUKSELLISTA TILANNETTA JOSSA PUOLISO ON MIELISAIRAS, NARKOMAANI, ALKOHOLISTI, RIKOLLINEN, ON TÄYSIN SELVÄÄ ETTÄ LAPSIA ON SUOJATTAVA, SAIRAALTA PUOLISOLTA, NÄMÄ ASIAT KUULUVAT AINA VIRANOMAISILLE/ASIANTUNTIOILLE. Puolison haukkuminen suoraan lapselle ja manipulointi yms. on epänormaalia ja epätervettä. JUURI TÄSTÄ OLEN KIRJOITTANUT, MUTTA SEKOITAT ASIAN AINA KOSKEMAAN MITÄ KULLOINKIN Silti tilanteesta riippuen lapsi voi ymmärtää sen. TÄMÄN VUOKSI LAPSIA EI SAA SEKOITTAA MUKAAN Lapsi ymmärtää usein tilanteen mitä ei pitäisi, ON TÄYSIN KIINNI LAPSEN IÄSTÄ MITÄ YMMÄRTÄÄ mutta silti tapahtuu. EI SAA TAPAHTUA

Jälleen pitkä sekava kirjoitus jossa pyritään siirtämään vastuuta muille, totuus on että vanhemmat tai vanhempi on vastuussa lapsistasan. Tätä tosiasiaa on mahdoton muuttaa!!

Lue lisää

Ei ole sinun henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni yhtään mikään muiden ihmisten parisuhteissa ja eroissa. Parisuhteissa ei ylipäänsä ole kyse mielipiteestä, vaan suhteesta, tunteesta, henk.koht. kokemuksesta, vuorovaikutuksesta jne.... Jokaisella erilainen siis.

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi. Toisaalta "väärinkäsitys" on välttämätöntä koska muuten et voi huutaa. Sitä rakastat, vihanlietsomista.

Oli juttua edellä vanhempien voimavaroista. Todella usein vanhemmat itsekin tunnistavat ne, myös niiden puutteen. Tämän vuoksi monet lapset eivät esim. näe isäänsä kuin pari kertaa vuodessa, tai ei silloinkaan. Näin on sovittu. Kaikissa vanhemman tilanteissa ja ongelmissa vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen tarpeista, koska ei osaa tai jaksa huolehtia edes itsestään. On todella paljon, kun kyseinen vanhempi myöntää tämän. Kaikki eivät myönnä. Kieltäminen ja torjunta ovat yleisempiä puolustusmekanismeja, minän suojautumiskeinoja. Kyse ei tässäkään ole mielipiteestä, vaan havainnoista, tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Kuten esimerkiksi:

ihmisen sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
mielekkyyden kokemus
realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen

Aina kun ihminen on tekemisissä lasten kanssa, erityisesti kyky rakastaa ja tehdä työtä, oppia on tärkeää. Samoin järkevät ja joustavat psyykkisen itsesäätelyn keinot. Sinun ainainen jankuttaminen samoista asioista samoilla lauseilla ei ole järin joustavaa, vielä vähemmän järkevää. Et osaa yhtään arvioida vastaanottajia, ja muokata sanomaasi yhtään älylliseen ja rakentavaan muotoon. Sen kun vain riehut ja huudat kaikille. Ei muuten ole tervettä. Kirjoituksiasi ei voi ottaa tosissaan. Rouheat harrikkamiehetkin nauravat niille.

rysk kirjoitti:

Laput pois silmiltä y15. Ymmärrä että eritasoinen "poikkeuksellinen" tilanne perheessä on hyvin usein (riippuvuus, muu mielenterveys, eri vaikeudet...). Se on aina, jos asiat ovat sekaisin, vanhempien välit ovat kovin tai vähän risaiset. Useiden ongelmien kanssa on opittava elämään, tämä on moneen kertaan todettu myös asiantuntijoiden taholta. Täällä muut näkevät asian, sinä et. Vanhemmatkaan eivät ole esineitä. Kärsimys kuuluu elämään, siltä ei voi lapsia suojella. Jokaisella lapsella on pienestä pitäen omat kärsimyksensä, ja lapsi selviää niistä. Turha syyttää vanhempia kaikesta.

PS. Esimerkki Jussi Halla-aho. Hänellä on ollut vaikea lapsuus päihdeperheessä. Kuten kymmenillätuhansilla muilla.

Lue lisää

Laput pois silmiltä y15. Ymmärrä että eritasoinen "poikkeuksellinen" tilanne perheessä on hyvin usein HYVIN USEIN (riippuvuus, muu mielenterveys, eri vaikeudet...). Se on aina AINA, jos asiat ovat sekaisin, vanhempien välit ovat kovin KOVIN tai vähän VÄHÄN risaiset. Useiden ongelmien kanssa on opittava elämään, VANHEMMAT OPPIVAT ELÄMÄÄN, MUTTA LASTEN EI PIDÄ KÄRSIÄ, JOS VANHEMPIEN ONGELMAT ESTÄVÄT LAPSEN TERVEEN KEHITYKSEN, TULEE VIRANOMAISTEN PUUTTUA ASIAAN. tämä on moneen kertaan todettu myös asiantuntijoiden taholta. TODELLISET ASIANTUNTIAT EIVÄT HYVÄKSY, VAIKKA KUINKA YRITÄT SAADA VAHVISTUSTA OMILLE TOIMILLESI. Täällä muut näkevät asian, sinä et. OLET ENNUSTAJA Vanhemmatkaan eivät ole esineitä. KYLLÄ JOKAISEN AIKUISEN TULEE ITSE KYETÄ HOITAMAAN OMA HYVINVOINTI Kärsimys kuuluu elämään, ON ENSIN TIEDETTÄVÄ MITÄ TARKOITAT KÄRSIMYKSILLÄ, JOS KIRJOITUSTASI TULKITSEE SEN KALTAISTA KÄRSIMYSTÄ EI YHDELLÄKÄÄN LAPSELLA SAISI OLLA siltä ei voi lapsia suojella KYLLÄ VOI JA PITÄÄ SUOJELLA, SE ON VANHEMPIEN TEHTÄVÄ. Jokaisella lapsella on pienestä pitäen omat kärsimyksensä, ja lapsi selviää niistä. Turha syyttää vanhempia kaikesta. PUHUT TÄYSIN SEKAVASTI, (riippuvuus, muu mielenterveys, eri vaikeudet..) JA SITTEN PUHUT Jokaisella lapsella on pienestä pitäen omat kärsimyksensä, ja lapsi selviää niistä. KOITA NYT LOPETTAA TÄMÄ EPÄSELVÄ SEKOILU, MÄÄRITTELE MITÄ ASIOILLA TARKOITAT.

blaahh kirjoitti:

Ei ole sinun henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni yhtään mikään muiden ihmisten parisuhteissa ja eroissa. Parisuhteissa ei ylipäänsä ole kyse mielipiteestä, vaan suhteesta, tunteesta, henk.koht. kokemuksesta, vuorovaikutuksesta jne.... Jokaisella erilainen siis.

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi. Toisaalta "väärinkäsitys" on välttämätöntä koska muuten et voi huutaa. Sitä rakastat, vihanlietsomista.

Oli juttua edellä vanhempien voimavaroista. Todella usein vanhemmat itsekin tunnistavat ne, myös niiden puutteen. Tämän vuoksi monet lapset eivät esim. näe isäänsä kuin pari kertaa vuodessa, tai ei silloinkaan. Näin on sovittu. Kaikissa vanhemman tilanteissa ja ongelmissa vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen tarpeista, koska ei osaa tai jaksa huolehtia edes itsestään. On todella paljon, kun kyseinen vanhempi myöntää tämän. Kaikki eivät myönnä. Kieltäminen ja torjunta ovat yleisempiä puolustusmekanismeja, minän suojautumiskeinoja. Kyse ei tässäkään ole mielipiteestä, vaan havainnoista, tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Kuten esimerkiksi:

ihmisen sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
mielekkyyden kokemus
realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen

Aina kun ihminen on tekemisissä lasten kanssa, erityisesti kyky rakastaa ja tehdä työtä, oppia on tärkeää. Samoin järkevät ja joustavat psyykkisen itsesäätelyn keinot. Sinun ainainen jankuttaminen samoista asioista samoilla lauseilla ei ole järin joustavaa, vielä vähemmän järkevää. Et osaa yhtään arvioida vastaanottajia, ja muokata sanomaasi yhtään älylliseen ja rakentavaan muotoon. Sen kun vain riehut ja huudat kaikille. Ei muuten ole tervettä. Kirjoituksiasi ei voi ottaa tosissaan. Rouheat harrikkamiehetkin nauravat niille.

Lue lisää

Ei ole sinun henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni yhtään mikään muiden ihmisten parisuhteissa ja eroissa. OLETKO TAAS UNOHTANUT ETTÄ KIRJOITAMME ANONYYMISTI KESKUSTELUPALSTALLA Parisuhteissa ei ylipäänsä ole kyse mielipiteestä, HU HUN KYLLÄ KYSYMYS ON NIMENOMAAN MIELIPITEISTA, NYT OLET SEONNUT LOPULLISESTI vaan suhteesta, tunteesta, henk.koht. kokemuksesta, vuorovaikutuksesta jne.... Jokaisella erilainen siis. ET KYKENE EDELLEENKÄÄN LOOGISEEN AJATTELUUN

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, EN HUUDA, MUTTA SINÄ ERITYISHERKKÄNÄ IHMISENÄ ET PÄÄSE TUOSTAKAAN YLI MITENKÄÄN vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi. TURHA SELITELLÄ JOS ET KYKENE OSOITTAMAAN MISSÄ JA MITENKÄ Toisaalta "väärinkäsitys" on välttämätöntä koska muuten et voi huutaa. APUA ON SAATAVILLA ERITYISHERKKYYTEEN Sitä rakastat, vihanlietsomista. KOITA YMMÄRTÄÄ ETTÄ SINULLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ASIOIHIN JOS KYKENET KOMMUNIKOIMAAN JA KERTOMAAN MIKÄ MIELTÄ PAINAA

Oli juttua edellä vanhempien voimavaroista. NIIN SINUN JUTTUSI Todella usein vanhemmat itsekin tunnistavat ne, myös niiden puutteen. TERVEEN VANHEMMAN TULISI TOIMIA EI SELITELLÄ KUTEN SINÄ, TUO EI AUTA LAPSIA MITENKÄÄN Tämän vuoksi monet lapset eivät esim. näe isäänsä kuin pari kertaa vuodessa, tai ei silloinkaan. MITÄ TÄLLÄ ON TUON VANHEMPIEN VOIMAVAROJEN KANSSA TEKEMISTÄ. Näin on sovittu. Kaikissa vanhemman tilanteissa ja ongelmissa vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen tarpeista, koska ei osaa tai jaksa huolehtia edes itsestään. KYSYMYS ON TILANTEESTA JOSSA ON HAETTAVA APUA ASIANTUNTOILTA, TILANTEESSA HANHEMMAT OVAT KYKENEMÄTTÖMIÄ HUOLEHTIMAAN LAPSISTA On todella paljon, MITÄ ON PALJON kun kyseinen vanhempi myöntää tämän. Kaikki eivät myönnä. Kieltäminen ja torjunta ovat yleisempiä puolustusmekanismeja, minän suojautumiskeinoja. Kyse ei tässäkään ole mielipiteestä, vaan havainnoista, tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Kuten esimerkiksi:

ihmisen sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
mielekkyyden kokemus
realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen

HAE APUA ITSELLE, ÄLÄKÄ SEKOILE TÄÄLÄ .

Aina kun ihminen on tekemisissä lasten kanssa, erityisesti kyky rakastaa ja tehdä työtä, oppia on tärkeää. Samoin järkevät ja joustavat psyykkisen itsesäätelyn keinot. Sinun ainainen jankuttaminen samoista asioista samoilla lauseilla ei ole järin joustavaa, vielä vähemmän järkevää. HAE APUA, KYSYMYS EI OLE MINUSTA VAAN SINUN OMASTA ONGELMASTA, JOTA PYRIT EPÄTOIVOISESTI SIIRTÄÄ MUILLE Et osaa yhtään arvioida vastaanottajia, ja muokata sanomaasi yhtään älylliseen ja rakentavaan muotoon. HAE APUA Sen kun vain riehut ja huudat kaikille.ERITYIS HERKKYYS ON ONGELMA Ei muuten ole tervettä. Kirjoituksiasi ei voi ottaa tosissaan. Rouheat harrikkamiehetkin nauravat niille. MINULLA ON MUUTEN HD

EI, kun sulla on ADHD ja ASBERGER.

y15 kirjoitti:

Ei ole sinun henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni yhtään mikään muiden ihmisten parisuhteissa ja eroissa. OLETKO TAAS UNOHTANUT ETTÄ KIRJOITAMME ANONYYMISTI KESKUSTELUPALSTALLA Parisuhteissa ei ylipäänsä ole kyse mielipiteestä, HU HUN KYLLÄ KYSYMYS ON NIMENOMAAN MIELIPITEISTA, NYT OLET SEONNUT LOPULLISESTI vaan suhteesta, tunteesta, henk.koht. kokemuksesta, vuorovaikutuksesta jne.... Jokaisella erilainen siis. ET KYKENE EDELLEENKÄÄN LOOGISEEN AJATTELUUN

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, EN HUUDA, MUTTA SINÄ ERITYISHERKKÄNÄ IHMISENÄ ET PÄÄSE TUOSTAKAAN YLI MITENKÄÄN vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi. TURHA SELITELLÄ JOS ET KYKENE OSOITTAMAAN MISSÄ JA MITENKÄ Toisaalta "väärinkäsitys" on välttämätöntä koska muuten et voi huutaa. APUA ON SAATAVILLA ERITYISHERKKYYTEEN Sitä rakastat, vihanlietsomista. KOITA YMMÄRTÄÄ ETTÄ SINULLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ASIOIHIN JOS KYKENET KOMMUNIKOIMAAN JA KERTOMAAN MIKÄ MIELTÄ PAINAA

Oli juttua edellä vanhempien voimavaroista. NIIN SINUN JUTTUSI Todella usein vanhemmat itsekin tunnistavat ne, myös niiden puutteen. TERVEEN VANHEMMAN TULISI TOIMIA EI SELITELLÄ KUTEN SINÄ, TUO EI AUTA LAPSIA MITENKÄÄN Tämän vuoksi monet lapset eivät esim. näe isäänsä kuin pari kertaa vuodessa, tai ei silloinkaan. MITÄ TÄLLÄ ON TUON VANHEMPIEN VOIMAVAROJEN KANSSA TEKEMISTÄ. Näin on sovittu. Kaikissa vanhemman tilanteissa ja ongelmissa vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen tarpeista, koska ei osaa tai jaksa huolehtia edes itsestään. KYSYMYS ON TILANTEESTA JOSSA ON HAETTAVA APUA ASIANTUNTOILTA, TILANTEESSA HANHEMMAT OVAT KYKENEMÄTTÖMIÄ HUOLEHTIMAAN LAPSISTA On todella paljon, MITÄ ON PALJON kun kyseinen vanhempi myöntää tämän. Kaikki eivät myönnä. Kieltäminen ja torjunta ovat yleisempiä puolustusmekanismeja, minän suojautumiskeinoja. Kyse ei tässäkään ole mielipiteestä, vaan havainnoista, tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Kuten esimerkiksi:

ihmisen sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
mielekkyyden kokemus
realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen

HAE APUA ITSELLE, ÄLÄKÄ SEKOILE TÄÄLÄ .

Aina kun ihminen on tekemisissä lasten kanssa, erityisesti kyky rakastaa ja tehdä työtä, oppia on tärkeää. Samoin järkevät ja joustavat psyykkisen itsesäätelyn keinot. Sinun ainainen jankuttaminen samoista asioista samoilla lauseilla ei ole järin joustavaa, vielä vähemmän järkevää. HAE APUA, KYSYMYS EI OLE MINUSTA VAAN SINUN OMASTA ONGELMASTA, JOTA PYRIT EPÄTOIVOISESTI SIIRTÄÄ MUILLE Et osaa yhtään arvioida vastaanottajia, ja muokata sanomaasi yhtään älylliseen ja rakentavaan muotoon. HAE APUA Sen kun vain riehut ja huudat kaikille.ERITYIS HERKKYYS ON ONGELMA Ei muuten ole tervettä. Kirjoituksiasi ei voi ottaa tosissaan. Rouheat harrikkamiehetkin nauravat niille. MINULLA ON MUUTEN HD

Lue lisää

Bandioksen viestiin lisäys: PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ ( jo mainitut ADHD ja ASBERGER).

Nasay kirjoitti:

Bandioksen viestiin lisäys: PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ ( jo mainitut ADHD ja ASBERGER).

Sama lasellinen räksytys jatkuu, ei edelleenkään mitään itse aiheeseen

Mikä on aihe tällä kertaa?

y15 kirjoitti:

Ei ole sinun henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni yhtään mikään muiden ihmisten parisuhteissa ja eroissa. OLETKO TAAS UNOHTANUT ETTÄ KIRJOITAMME ANONYYMISTI KESKUSTELUPALSTALLA Parisuhteissa ei ylipäänsä ole kyse mielipiteestä, HU HUN KYLLÄ KYSYMYS ON NIMENOMAAN MIELIPITEISTA, NYT OLET SEONNUT LOPULLISESTI vaan suhteesta, tunteesta, henk.koht. kokemuksesta, vuorovaikutuksesta jne.... Jokaisella erilainen siis. ET KYKENE EDELLEENKÄÄN LOOGISEEN AJATTELUUN

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, EN HUUDA, MUTTA SINÄ ERITYISHERKKÄNÄ IHMISENÄ ET PÄÄSE TUOSTAKAAN YLI MITENKÄÄN vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi. TURHA SELITELLÄ JOS ET KYKENE OSOITTAMAAN MISSÄ JA MITENKÄ Toisaalta "väärinkäsitys" on välttämätöntä koska muuten et voi huutaa. APUA ON SAATAVILLA ERITYISHERKKYYTEEN Sitä rakastat, vihanlietsomista. KOITA YMMÄRTÄÄ ETTÄ SINULLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ASIOIHIN JOS KYKENET KOMMUNIKOIMAAN JA KERTOMAAN MIKÄ MIELTÄ PAINAA

Oli juttua edellä vanhempien voimavaroista. NIIN SINUN JUTTUSI Todella usein vanhemmat itsekin tunnistavat ne, myös niiden puutteen. TERVEEN VANHEMMAN TULISI TOIMIA EI SELITELLÄ KUTEN SINÄ, TUO EI AUTA LAPSIA MITENKÄÄN Tämän vuoksi monet lapset eivät esim. näe isäänsä kuin pari kertaa vuodessa, tai ei silloinkaan. MITÄ TÄLLÄ ON TUON VANHEMPIEN VOIMAVAROJEN KANSSA TEKEMISTÄ. Näin on sovittu. Kaikissa vanhemman tilanteissa ja ongelmissa vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen tarpeista, koska ei osaa tai jaksa huolehtia edes itsestään. KYSYMYS ON TILANTEESTA JOSSA ON HAETTAVA APUA ASIANTUNTOILTA, TILANTEESSA HANHEMMAT OVAT KYKENEMÄTTÖMIÄ HUOLEHTIMAAN LAPSISTA On todella paljon, MITÄ ON PALJON kun kyseinen vanhempi myöntää tämän. Kaikki eivät myönnä. Kieltäminen ja torjunta ovat yleisempiä puolustusmekanismeja, minän suojautumiskeinoja. Kyse ei tässäkään ole mielipiteestä, vaan havainnoista, tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Kuten esimerkiksi:

ihmisen sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
mielekkyyden kokemus
realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen

HAE APUA ITSELLE, ÄLÄKÄ SEKOILE TÄÄLÄ .

Aina kun ihminen on tekemisissä lasten kanssa, erityisesti kyky rakastaa ja tehdä työtä, oppia on tärkeää. Samoin järkevät ja joustavat psyykkisen itsesäätelyn keinot. Sinun ainainen jankuttaminen samoista asioista samoilla lauseilla ei ole järin joustavaa, vielä vähemmän järkevää. HAE APUA, KYSYMYS EI OLE MINUSTA VAAN SINUN OMASTA ONGELMASTA, JOTA PYRIT EPÄTOIVOISESTI SIIRTÄÄ MUILLE Et osaa yhtään arvioida vastaanottajia, ja muokata sanomaasi yhtään älylliseen ja rakentavaan muotoon. HAE APUA Sen kun vain riehut ja huudat kaikille.ERITYIS HERKKYYS ON ONGELMA Ei muuten ole tervettä. Kirjoituksiasi ei voi ottaa tosissaan. Rouheat harrikkamiehetkin nauravat niille. MINULLA ON MUUTEN HD

Lue lisää

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, EN HUUDA, MUTTA SINÄ ERITYISHERKKÄNÄ IHMISENÄ ET PÄÄSE TUOSTAKAAN YLI MITENKÄÄN vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi.

Sinä tosiaan huudat. Jokainen ihminen täällä sen huomaa. Käännät normaalien ihmisten normaalit jutut kieroiksi ja se on kierouden huippu. Myös narsismiksi kutsutaan.

5646 kirjoitti:

Huudat ja vaahtoat toisten asioista, EN HUUDA, MUTTA SINÄ ERITYISHERKKÄNÄ IHMISENÄ ET PÄÄSE TUOSTAKAAN YLI MITENKÄÄN vieläpä käsität ne jatkuvasti väärin omalla kierolla tavallasi.

Sinä tosiaan huudat. Jokainen ihminen täällä sen huomaa. Käännät normaalien ihmisten normaalit jutut kieroiksi ja se on kierouden huippu. Myös narsismiksi kutsutaan.

Lue lisää

Perustele älä selittele, sinulla on mahdollisuus kertoa missä ja miten käännän jututtujas. Yksikään ei ole kyennyt todentamaan väitöstään, mutta selittelyyn ja syyttelyyn on useilla lahjoja.

En vain ymmärrä miksi omaa osuutta asioiden kulussa ei ymmärretä tai hyväksytä.

Totta turiset. Uupumus parisuhteeseen vie jaksamisen miinukselle, usein vakavan masennuksen puolelle. Silloin kannattaisi viimeistään erota, mutta monet ei enää jaksa. Eli erota kannattaa kun vielä jaksaa.

Kun suhteessa lähinnä riidellään, vieläpä yksinkertaisista ja vähäpätöisistä asioista (kuten teillä). ON VARMASTI MELKO YLEISTÄ ETTÄ NE PIENET ASIAT NOUSEE PINTAAN ENSIVAIHEESSA

Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. VOITKO KERTOA JOTAKIN KONKREETTISTA, NUO SANAT MERKITSEVÄT JOKAISELLE HIUKAN ERIASIOITA.

Vastaukset, mihin tahansa, jopa uskottomuuteen, alkoholin käyttöön tms. alkavat olla tällaisia: "ei sun kanssa kukaan viitsi olla selvinpäin" "no kun sä olet aina tuommoinen" TÄSSÄ TAPAUKSESSA VARMASTI KOMMUNIKAATIO ON KATKENNUT, MOLEMMAT AJATTELEVAT MITÄ TOINEN AJATTELEE, MUTTA KUMPIKAAN EI SITÄ TIEDÄ OIKEASTI, MITÄ TOINEN AJATTELEE. Halveksunnan ja vetäytymisen vaiheessa toiselle ei viitsi enää vastata mihinkään: JOS VASTAA JOUTUU PERUSTELEMAAN ASIANSA käytännössä ollaan yhdessä, mutta mitään asioita ei enää jaeta. Riitelyn jälkeen seuraa tämä viimeiseksi mainittu; hiljaisuus.

y15 kirjoitti:

Kun suhteessa lähinnä riidellään, vieläpä yksinkertaisista ja vähäpätöisistä asioista (kuten teillä). ON VARMASTI MELKO YLEISTÄ ETTÄ NE PIENET ASIAT NOUSEE PINTAAN ENSIVAIHEESSA

Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. VOITKO KERTOA JOTAKIN KONKREETTISTA, NUO SANAT MERKITSEVÄT JOKAISELLE HIUKAN ERIASIOITA.

Vastaukset, mihin tahansa, jopa uskottomuuteen, alkoholin käyttöön tms. alkavat olla tällaisia: "ei sun kanssa kukaan viitsi olla selvinpäin" "no kun sä olet aina tuommoinen" TÄSSÄ TAPAUKSESSA VARMASTI KOMMUNIKAATIO ON KATKENNUT, MOLEMMAT AJATTELEVAT MITÄ TOINEN AJATTELEE, MUTTA KUMPIKAAN EI SITÄ TIEDÄ OIKEASTI, MITÄ TOINEN AJATTELEE. Halveksunnan ja vetäytymisen vaiheessa toiselle ei viitsi enää vastata mihinkään: JOS VASTAA JOUTUU PERUSTELEMAAN ASIANSA käytännössä ollaan yhdessä, mutta mitään asioita ei enää jaeta. Riitelyn jälkeen seuraa tämä viimeiseksi mainittu; hiljaisuus.

Lue lisää

Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. VOITKO KERTOA JOTAKIN KONKREETTISTA, NUO SANAT MERKITSEVÄT JOKAISELLE HIUKAN ERIASIOITA.

Sivuhuomautus:
Vastuun kieltäminen esimerkiksi sinun tapauksessasi. Monet täällä ovat sanoneet, että isot kirjaimet merkitsevät huutamista. Se on epäkohteliasta, epätoivottavaa, toisten epäkunnioittamista jne. Sinä selität asian jollain. Viimeksi erityisherkkyydellä. Tiedätkö, ettei viestintä ja vuorovaikutus voi tuon pahemmaksi mennä. Ja se on yksin sinun syy. Et ota vastuuta kirjoituksistasi. Syydät kaiken paskasi muiden kirjoittajien niskaan.

kissa1 kirjoitti:

Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. VOITKO KERTOA JOTAKIN KONKREETTISTA, NUO SANAT MERKITSEVÄT JOKAISELLE HIUKAN ERIASIOITA.

Sivuhuomautus:
Vastuun kieltäminen esimerkiksi sinun tapauksessasi. Monet täällä ovat sanoneet, että isot kirjaimet merkitsevät huutamista. Se on epäkohteliasta, epätoivottavaa, toisten epäkunnioittamista jne. Sinä selität asian jollain. Viimeksi erityisherkkyydellä. Tiedätkö, ettei viestintä ja vuorovaikutus voi tuon pahemmaksi mennä. Ja se on yksin sinun syy. Et ota vastuuta kirjoituksistasi. Syydät kaiken paskasi muiden kirjoittajien niskaan.

Lue lisää

Huomaatko sinulta löytyis perustelukykyä mutta kohdistat sen epäolennaiseen asiaan ja unohdat mistä oikeasti kirjoituksessa puhutaan.

Tämä on selkeä esimerkki miksi riitaisia eroja on, et kykene pysymään asiassa. harmi kun et itse kykene ymmärtämään asiaa.

y15 kirjoitti:

Kun suhteessa lähinnä riidellään, vieläpä yksinkertaisista ja vähäpätöisistä asioista (kuten teillä). ON VARMASTI MELKO YLEISTÄ ETTÄ NE PIENET ASIAT NOUSEE PINTAAN ENSIVAIHEESSA

Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. VOITKO KERTOA JOTAKIN KONKREETTISTA, NUO SANAT MERKITSEVÄT JOKAISELLE HIUKAN ERIASIOITA.

Vastaukset, mihin tahansa, jopa uskottomuuteen, alkoholin käyttöön tms. alkavat olla tällaisia: "ei sun kanssa kukaan viitsi olla selvinpäin" "no kun sä olet aina tuommoinen" TÄSSÄ TAPAUKSESSA VARMASTI KOMMUNIKAATIO ON KATKENNUT, MOLEMMAT AJATTELEVAT MITÄ TOINEN AJATTELEE, MUTTA KUMPIKAAN EI SITÄ TIEDÄ OIKEASTI, MITÄ TOINEN AJATTELEE. Halveksunnan ja vetäytymisen vaiheessa toiselle ei viitsi enää vastata mihinkään: JOS VASTAA JOUTUU PERUSTELEMAAN ASIANSA käytännössä ollaan yhdessä, mutta mitään asioita ei enää jaeta. Riitelyn jälkeen seuraa tämä viimeiseksi mainittu; hiljaisuus.

Lue lisää

Vastaukset, mihin tahansa, jopa uskottomuuteen, alkoholin käyttöön tms. alkavat olla tällaisia: "ei sun kanssa kukaan viitsi olla selvinpäin" "no kun sä olet aina tuommoinen" TÄSSÄ TAPAUKSESSA VARMASTI KOMMUNIKAATIO ON KATKENNUT, MOLEMMAT AJATTELEVAT MITÄ TOINEN AJATTELEE, MUTTA KUMPIKAAN EI SITÄ TIEDÄ OIKEASTI, MITÄ TOINEN AJATTELEE.

Kyse ei ole kommunikaatiosta vaan juuri tuosta mitä edellä kirjoitin "Keskeisimmin parisuhteen ajaa tuhoon kriittisyys, vastuun kieltäminen, halveksunta ja vetäytyminen. "

"ei sun kanssa kukaan viitsi olla selvinpäin"
on juuri huonoa kriittisyyttä.

Vastuun kieltämistä esim. uskottomuudesta on "no kun sä olet aina tuommoinen"

Vastuun kieltämistä on sinulla y15 paljon. Annat itsellesi luvan jatkuvasti kritisoida muita kirjoittajia, et kykene pysymään ikinä asiassa, et kuuntelemaan. Suorastaan halveksit monia, suurin piirtein kaikkia, etenkin naisia. Teet itse kaikki ne virheet, jotka johtavat avioliiton tuhoon, riitaisiin avioeroihin.

Olemme kaikki erilaisia ja pelkästään puolisot tietävät yhdessä, mikä heille on paras ratksisu.

y15 kirjoitti:

Olemme kaikki erilaisia ja pelkästään puolisot tietävät yhdessä, mikä heille on paras ratksisu.

Jos puolisot ovat yksimielisiä että ero on paras ratkaisu niin ok. Kun toisesta ero on paras ratkaisu, niin silloinkin ero on paras ratkaisu, vaikka toisesta ei olekaan. Ellei sitten halua yksipuolista kuollutta parisuhdetta, ja sitä että toinen kärsii rinnallasi.

Aikuisten oikeasti ap on jo eronnut. Kuitenkin hän miettii eroa, milloin ero on paras ratkaisu. Ikävää ja kuluttavaa jäädä tuolla tavalla roikkumaan menneeseen.

Jos puolisot tietäisivät yhdessä, että ero on paras ratkaisu, he eivät edes todennäköisesti eroaisi.

kissa1 kirjoitti:

Jos puolisot ovat yksimielisiä että ero on paras ratkaisu niin ok. Kun toisesta ero on paras ratkaisu, niin silloinkin ero on paras ratkaisu, vaikka toisesta ei olekaan. Ellei sitten halua yksipuolista kuollutta parisuhdetta, ja sitä että toinen kärsii rinnallasi.

Aikuisten oikeasti ap on jo eronnut. Kuitenkin hän miettii eroa, milloin ero on paras ratkaisu. Ikävää ja kuluttavaa jäädä tuolla tavalla roikkumaan menneeseen.

Lue lisää

Olette jo eri osoitteissa, mutta erohakemus on vielä lähettämättä. Höh. OLEMME KAIKKI ERILAISIA Omasta mielestäni itsestäänselvää, että erohakemus lähetetään viimeistään sitten kun asutaan erillään = Ero on 100% paras ratkaisu, kun ollaan jo muutettu erilleen. PELKÄSTÄÄN PUOLISOT TIETÄVÄT YHDESSÄ, MIKÄ HEILLE ON PARAS RATKAISU.


Käytän isoja kirjaimia selvyyden vuoksi, muuten asia ymmärretään väärin, kuten tässä.
¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

y15 kirjoitti:

Olette jo eri osoitteissa, mutta erohakemus on vielä lähettämättä. Höh. OLEMME KAIKKI ERILAISIA Omasta mielestäni itsestäänselvää, että erohakemus lähetetään viimeistään sitten kun asutaan erillään = Ero on 100% paras ratkaisu, kun ollaan jo muutettu erilleen. PELKÄSTÄÄN PUOLISOT TIETÄVÄT YHDESSÄ, MIKÄ HEILLE ON PARAS RATKAISU.


Käytän isoja kirjaimia selvyyden vuoksi, muuten asia ymmärretään väärin, kuten tässä.
¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

Lue lisää

Ei nuo isot tikkukirjaimet mitään selvennä vaan ymmärrettävyys ja hyvä artikulointi kirjoituksessa.
Päinvastoin ihmiset inhoo huutamista, jota isot kirjaimet tarkoittaa netissä.
Sinä olet senverran jästi ,ettet aiokaan kirjoittaa niin ,kun kuuluu, koska on kivaa provosoida ja saada kinastelu aikaiseksi näillä paskapalstoilla.

Kinatkaaseonkivaa kirjoitti:

Ei nuo isot tikkukirjaimet mitään selvennä vaan ymmärrettävyys ja hyvä artikulointi kirjoituksessa.
Päinvastoin ihmiset inhoo huutamista, jota isot kirjaimet tarkoittaa netissä.
Sinä olet senverran jästi ,ettet aiokaan kirjoittaa niin ,kun kuuluu, koska on kivaa provosoida ja saada kinastelu aikaiseksi näillä paskapalstoilla.

Lue lisää

Siis et edelleenkään ymmärtänyt mitä tarkoitin kirjoituksella, koska päällimäisenä on sinun ajatuksissa on isot kirjaimet.

Tämä on selkeä esimerkki miksi riitaisia eroja on, et kykene pysymään asiassa. Kirjoittelet täysin epäolennaisista asioista etkä sen vuoksi kykene keskittymään mistä on kysymys.

y15 kirjoitti:

Siis et edelleenkään ymmärtänyt mitä tarkoitin kirjoituksella, koska päällimäisenä on sinun ajatuksissa on isot kirjaimet.

Tämä on selkeä esimerkki miksi riitaisia eroja on, et kykene pysymään asiassa. Kirjoittelet täysin epäolennaisista asioista etkä sen vuoksi kykene keskittymään mistä on kysymys.

Lue lisää

En ,jos nyt sitte selventäisit minulle mitä tarkoitat, mutta please ei tikkukirjaimia.
Sitte ko minä ymmärrän niin ehkä muutama riitaisa ero saadaan pelastettua.
Minä oikeen tarkkaan keskityn sanomaasi.

kissa1 kirjoitti:

Jos puolisot ovat yksimielisiä että ero on paras ratkaisu niin ok. Kun toisesta ero on paras ratkaisu, niin silloinkin ero on paras ratkaisu, vaikka toisesta ei olekaan. Ellei sitten halua yksipuolista kuollutta parisuhdetta, ja sitä että toinen kärsii rinnallasi.

Aikuisten oikeasti ap on jo eronnut. Kuitenkin hän miettii eroa, milloin ero on paras ratkaisu. Ikävää ja kuluttavaa jäädä tuolla tavalla roikkumaan menneeseen.

Lue lisää

"Jos puolisot ovat yksimielisiä että ero on paras ratkaisu niin ok."

Niinpä... jos. Usein erotaan siksi, kun ollaan erimielisiä, erosta ja muustakin. Etenkin kun tunneyhteys on poikki, esim. edellä mainituista asioista "kriittisyys, vastuun kieltäminen...". Se joka on kriittinen, halveksii, kieltää vastuunsa, haluaa jatkaa kinaamista ei halua tietenkään halua erota. Kenen kanssa hän sitten kinaisi? Ketä hän halveksisi? Ketä kritisoisi?

Homma menee niin, että jos molemmat ovat suunnilleen terveitä sielultaan ja mieleltään, niin kun toinen haluaa erota, toinenkin "haluaa" erota, vaikkei se itsestä niin hirveän hyvältä idealta tuntuisikaan. Normaali terve ihminen kun ei jää suhteeseen pidättelemään kumppaniaan liitossa ja vänkäämään, että toisenkin on sitä jatkettava. Terve ihminen osaa luopua, vaikka se tuntuu pahalta. Epäterve ihminen haluaa väen vängällä jatkaa liittoa, vaikka se tuntuu toisesta pahalta.

y15 kirjoitti:

Olette jo eri osoitteissa, mutta erohakemus on vielä lähettämättä. Höh. OLEMME KAIKKI ERILAISIA Omasta mielestäni itsestäänselvää, että erohakemus lähetetään viimeistään sitten kun asutaan erillään = Ero on 100% paras ratkaisu, kun ollaan jo muutettu erilleen. PELKÄSTÄÄN PUOLISOT TIETÄVÄT YHDESSÄ, MIKÄ HEILLE ON PARAS RATKAISU.


Käytän isoja kirjaimia selvyyden vuoksi, muuten asia ymmärretään väärin, kuten tässä.
¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

Lue lisää

¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

Tarkalleen ei tiedä, mutta paljon voi toki päätellä. Myös parisuhteessa olevat ihmiset voivat kertoa suhteen ulkopuolisille, kuten ystävilleen, sukulaisilleen, jopa naapureilleen miten heillä menee, mitä tapahtuu.

Mikäli kukaan ei tiedä mitä jonkun yksittäisessä parisuhteessa tapahtuu, miten menee, heillä ei mitä todennäköisemmin mene hyvin. Näin siksi, että kaikenlaiset yleiset ja monimuotoiset poikkeamat (riippuvuudet, sairaudet jne) voidaan paremmin salata, jos sille linjalle on lähdetty. Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.

riittaJr kirjoitti:

¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

Tarkalleen ei tiedä, mutta paljon voi toki päätellä. Myös parisuhteessa olevat ihmiset voivat kertoa suhteen ulkopuolisille, kuten ystävilleen, sukulaisilleen, jopa naapureilleen miten heillä menee, mitä tapahtuu.

Mikäli kukaan ei tiedä mitä jonkun yksittäisessä parisuhteessa tapahtuu, miten menee, heillä ei mitä todennäköisemmin mene hyvin. Näin siksi, että kaikenlaiset yleiset ja monimuotoiset poikkeamat (riippuvuudet, sairaudet jne) voidaan paremmin salata, jos sille linjalle on lähdetty. Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.

Lue lisää

ja pah!
Ei minun parisuhteessa ole mitään ihmeellistä. Käydään töissä, tehdään ruokaa, siivotaan, katotaan telkkaa, ulkoillaan, seksiä on, pussataan ja halataan, eletään tuikitavallista normiarkea. Ei niin mitään ihmeellistä eikä pienintäkään jutun juurta eikä aihetta kenellekään.

Jos riittaJR tuosta saa revittyä esiin sen, että meillä menee huonosti ja parisuhteemme on epäterveellistä, epäsosiaalista ja vaarallista, niin riitan kannattaa mennä tutkituttamaan päänsä.

riittaJr kirjoitti:

¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

Tarkalleen ei tiedä, mutta paljon voi toki päätellä. Myös parisuhteessa olevat ihmiset voivat kertoa suhteen ulkopuolisille, kuten ystävilleen, sukulaisilleen, jopa naapureilleen miten heillä menee, mitä tapahtuu.

Mikäli kukaan ei tiedä mitä jonkun yksittäisessä parisuhteessa tapahtuu, miten menee, heillä ei mitä todennäköisemmin mene hyvin. Näin siksi, että kaikenlaiset yleiset ja monimuotoiset poikkeamat (riippuvuudet, sairaudet jne) voidaan paremmin salata, jos sille linjalle on lähdetty. Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.

Lue lisää

¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨

¨(Tarkalleen ei tiedä, mutta paljon voi toki päätellä. Myös parisuhteessa olevat ihmiset voivat kertoa suhteen ulkopuolisille, kuten ystävilleen, sukulaisilleen, jopa naapureilleen miten heillä menee, mitä tapahtuu.)

Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen, ainoastaan siinätapauksessa kun eronnet ovat yhdessä asioista päässeet yhteisymmärrykseen, voi sanoa asioita totuudeksi. On harhaista kuvitella ettei omassa käytöksessä/asenteissa/tavoissa ole mitään mikä edesauttoi eron syntymiseen. Jos ihminen ei hyväksy tai ymmärrä omaa osuuttaaan tilanteessa, on halpamaista syytellä puolisoa ulkopuolisille. Parisuhteissa on todella paljon asioita jotka ovat luottamuksellisia, muuten parisuhdetta ei koskaan ole ollutkaan, vaan pelkästään kaveruutta.


(Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.)
Puolisoilla on oltava luottamus toiseen, muuten homma ei toimi

MINÄ EN KIRJOITUKSISSANI TARKOITA SAIRAISTA, RIKOLLISISTA, ALKOHOLISTISISTA PERHEISTÄ, KOSKA NÄMÄ OVAT TILANTEISSA JOSSA ON OTETTAVA MUKAAN ASIANTUNTIOITA/VIRANOMAISIA, NÄITÄ EI SAISI SEKOITTA NORMI EROIHIN.

"(Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.)
Puolisoilla on oltava luottamus toiseen, muuten homma ei toimi"

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan, ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. Tämä on fakta. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. Se on ajattelematonta ja väärin. Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa.

"Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen"

Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. Hyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana.

yyt kirjoitti:

"(Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.)
Puolisoilla on oltava luottamus toiseen, muuten homma ei toimi"

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan, ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. Tämä on fakta. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. Se on ajattelematonta ja väärin. Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa.

"Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen"

Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. Hyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana.

Lue lisää

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan,NYT ESKOILET ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. TÄYSIN ULÖKONA Tämä on fakta MIKÄ ON FAKTAA. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. SINÄ HALUAT SEKOITTAA ALKOHOLISMIN, MIELISAIRAUDEN JA RIKOLLISUUDEN, SITEN ETTÄ NÄMÄ OLISIVAT NORMAALEJA ASIOITA, OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Se on ajattelematonta ja väärin. KYLLÄ SINUN KIRJOITUKSET OVAT JUURI NOITA Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. OLETKO EROMIELTÄ, OTA KANTAA/VASTUU ÄLÄKÄ RÄKSYTÄ Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään JOKAINEN NORMI IHMINEN TIETÄÄ KUN KIRJOITETAAN ALKOHOLISMISTA, MIELISAIRAUDESTA TAI RIKOLLISUUDESTA, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. KERRO MITÄ TARKOITAT KUN KIRJOITAT, VAI HALUATKO HUVIKSESI KIUSATA JA SEKOITTAA ASIOITA Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa. EN TOSIAANKAAN VOI TIETÄÄ MIKÄ ON JUURI NINUN TILANNE MISSÄ ELÄT.

¨Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen, ainoastaan siinätapauksessa kun eronnet ovat yhdessä asioista päässeet yhteisymmärrykseen, voi sanoa asioita totuudeksi. On harhaista kuvitella ettei omassa käytöksessä/asenteissa/tavoissa ole mitään mikä edesauttoi eron syntymiseen. Jos ihminen ei hyväksy tai ymmärrä omaa osuuttaaan tilanteessa, on halpamaista syytellä puolisoa ulkopuolisille. Parisuhteissa on todella paljon asioita jotka ovat luottamuksellisia, muuten parisuhdetta ei koskaan ole ollutkaan, vaan pelkästään kaveruutta.¨


Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. ASIAT MIETITÄÄN JÄRJELLÄ JA PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN TUNTEELLA SIIS MIKÄ ON MIELESTÄÄN PARAS RATKSISU, SIIS MIELIPIDE Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. NYTKÖ SEN VASTA YMMÄRSIT Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. HIENÖAA KUN AJATTELET Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. OLET TÄYSIN LAPSEN ASTEELLA ETKÄ YMMÄRRÄ ELÄMÄSTÄ YHTIKÄS MITÄÄNHyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. KUTEN SINÄ Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus VÄÄRIN SE ON SINUN OMAA ITSEKKYYTTÄ, OLET SEKOITTANUT SANOJEN MERKITYKSEN TÄYSIN, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. TOTTAKAI SE TUNTUU PAHALTA KUN KUN SINUN AJATUSTASTI KYSEENALAISTAAN, MUTTA TÄYSIN SYYSTÄ Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana. LOPETA ASIOIDEN SAKOTTAMINEN, KYLLÄ RIKOLLISILLA, ALKOHOLISTEILLA JA MIELISAIRAILLA ON TÄYSIN ERILLAINEN TUKIVERKOSTO JOTA ON KÄYTETTÄVÄ, SEKÄ TÄTÄ VOIDA YLEISTÄÄ NORMI EROIHIN.

Koita ymmärtää että elät täysin poikkeuksellisessä olosuhteissa jos kuvittelet mainitsemasi tilanteet normaaleiksi, NORMAALI ELÄMÄÄN EI KUULU RIKOLLISIIS, MIELISAIRAUS TAI ALKOHOLISMI.

y15 kirjoitti:

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan,NYT ESKOILET ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. TÄYSIN ULÖKONA Tämä on fakta MIKÄ ON FAKTAA. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. SINÄ HALUAT SEKOITTAA ALKOHOLISMIN, MIELISAIRAUDEN JA RIKOLLISUUDEN, SITEN ETTÄ NÄMÄ OLISIVAT NORMAALEJA ASIOITA, OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Se on ajattelematonta ja väärin. KYLLÄ SINUN KIRJOITUKSET OVAT JUURI NOITA Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. OLETKO EROMIELTÄ, OTA KANTAA/VASTUU ÄLÄKÄ RÄKSYTÄ Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään JOKAINEN NORMI IHMINEN TIETÄÄ KUN KIRJOITETAAN ALKOHOLISMISTA, MIELISAIRAUDESTA TAI RIKOLLISUUDESTA, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. KERRO MITÄ TARKOITAT KUN KIRJOITAT, VAI HALUATKO HUVIKSESI KIUSATA JA SEKOITTAA ASIOITA Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa. EN TOSIAANKAAN VOI TIETÄÄ MIKÄ ON JUURI NINUN TILANNE MISSÄ ELÄT.

¨Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen, ainoastaan siinätapauksessa kun eronnet ovat yhdessä asioista päässeet yhteisymmärrykseen, voi sanoa asioita totuudeksi. On harhaista kuvitella ettei omassa käytöksessä/asenteissa/tavoissa ole mitään mikä edesauttoi eron syntymiseen. Jos ihminen ei hyväksy tai ymmärrä omaa osuuttaaan tilanteessa, on halpamaista syytellä puolisoa ulkopuolisille. Parisuhteissa on todella paljon asioita jotka ovat luottamuksellisia, muuten parisuhdetta ei koskaan ole ollutkaan, vaan pelkästään kaveruutta.¨


Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. ASIAT MIETITÄÄN JÄRJELLÄ JA PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN TUNTEELLA SIIS MIKÄ ON MIELESTÄÄN PARAS RATKSISU, SIIS MIELIPIDE Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. NYTKÖ SEN VASTA YMMÄRSIT Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. HIENÖAA KUN AJATTELET Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. OLET TÄYSIN LAPSEN ASTEELLA ETKÄ YMMÄRRÄ ELÄMÄSTÄ YHTIKÄS MITÄÄNHyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. KUTEN SINÄ Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus VÄÄRIN SE ON SINUN OMAA ITSEKKYYTTÄ, OLET SEKOITTANUT SANOJEN MERKITYKSEN TÄYSIN, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. TOTTAKAI SE TUNTUU PAHALTA KUN KUN SINUN AJATUSTASTI KYSEENALAISTAAN, MUTTA TÄYSIN SYYSTÄ Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana. LOPETA ASIOIDEN SAKOTTAMINEN, KYLLÄ RIKOLLISILLA, ALKOHOLISTEILLA JA MIELISAIRAILLA ON TÄYSIN ERILLAINEN TUKIVERKOSTO JOTA ON KÄYTETTÄVÄ, SEKÄ TÄTÄ VOIDA YLEISTÄÄ NORMI EROIHIN.

Koita ymmärtää että elät täysin poikkeuksellisessä olosuhteissa jos kuvittelet mainitsemasi tilanteet normaaleiksi, NORMAALI ELÄMÄÄN EI KUULU RIKOLLISIIS, MIELISAIRAUS TAI ALKOHOLISMI.

Lue lisää

Vain sinä et ole normaali. Hakeudu hoitoon. Normaali ihminen ei kyseenalaista toisen ihmisen tunteita ja arvoja. Koska et näytä ymmärtävän tuota kusipäistä toimintaasi, se estää sinulta kaikenlaisen normaalin kanssakäymisen normaalien, terveiden ihmisten kanssa.

yyt kirjoitti:

"(Salaaminen on puolestaan epäterveellistä, epäsosiaalista, vaarallistakin.)
Puolisoilla on oltava luottamus toiseen, muuten homma ei toimi"

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan, ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. Tämä on fakta. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. Se on ajattelematonta ja väärin. Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa.

"Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen"

Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. Hyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana.

Lue lisää

'Hyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena.'

Juurikin näin. Tervejärkiset ihmiset tietävät varsin hyvin, että on olemassa monenlaisia mielipiteitä. He tietävät myös, että toisten ihmisten lokerointi oman pään mukaisiin laatikoihin on pohjimmiltaan epätervettä. Lokerointi palvelee enemmän lokeroijaa kuin lokeroinnin kohdetta.

Se mitä kukin tuntee, ajattelee ja kokee ei ole väärin. Terve ihminen ymmärtää tämänkin. Kommunikointi on taitolaji, joka lähtee omien ja muiden tunteiden tiedostamisesta. On todella idioottimaista sekä loukkavaakin mitätöidä, kieltää tai vähätellä toisen keskustelijan tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ei ole koskaan väärin tuntea erilaisia tunteita.

qwerttty kirjoitti:

Vain sinä et ole normaali. Hakeudu hoitoon. Normaali ihminen ei kyseenalaista toisen ihmisen tunteita ja arvoja. Koska et näytä ymmärtävän tuota kusipäistä toimintaasi, se estää sinulta kaikenlaisen normaalin kanssakäymisen normaalien, terveiden ihmisten kanssa.

Lue lisää

Vain sinä et ole normaali. Hakeudu hoitoon. Normaali ihminen ei kyseenalaista toisen ihmisen tunteita ja arvoja. JOS OLET TÄTÄ MIELTÄ OSOITA SE MISSÄ LAUSEESSA NÄIN SANON, SAATTAAHAN OLLA ETTÄ TULKITSET VÄÄRIN MITÄ TARKOITAN TAI MINÄ KIRJOITAN VÄÄRIN. Koska et näytä ymmärtävän tuota kusipäistä toimintaasi, se estää sinulta kaikenlaisen normaalin kanssakäymisen normaalien, terveiden ihmisten kanssa. MITÄ AUTTAA SE ETTÄ KERROT ETTÄ JOKU TEKEE VÄÄRIN, AINUT KEINO KORJATA ASIAA OLISI KOMMUMIKAATIO, NYT SINULLA OLISI MAHDOLLISUUS TEHDÄ TÄMÄ.

'Hyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena.'

Juurikin näin. Tervejärkiset ihmiset tietävät varsin hyvin, että on olemassa monenlaisia mielipiteitä. He tietävät myös, että toisten ihmisten lokerointi oman pään mukaisiin laatikoihin on pohjimmiltaan epätervettä. Lokerointi palvelee enemmän lokeroijaa kuin lokeroinnin kohdetta.KOITA YMMÄRTÄÄ ETTÄ RIKOLLISIIDELLE, MIELISAIRAUKSILLE JA ALKO/HUUME RIIPPUVAISILLE, LÖYTYY TÄYSIN OMA HOITOJÄRJESTELMÄ. TÄMÄ EI OLE LOKEROIMISTA VAAN TOTTA, JOS SEKOITAT TÄMÄN NORMI EROKSI ANNAT TÄYSIN VÄÄRÄN KUVAN LUKIJOILLE JA NÄIN JÄRJESTELMÄ EI VOI AUTTAA OIKEASTI SAIRAITA.

Se mitä kukin tuntee, ajattelee ja kokee ei ole väärin. SIIS JÄRJELLÄ MIETITÄÄN JA TUNTEELLA PÄÄTETÄÄN, PARAS VAIHTOEHTO Terve ihminen ymmärtää tämänkin. TERVE IHMINEN YMMÄRTÄÄ TÄMÄN Kommunikointi on taitolaji, joka lähtee omien ja muiden tunteiden tiedostamisesta. PYRIRIT EPÄTOIVOISESTI OSOITTAMAAN ETTÄ TUNTEET OLISIVAT AINUT IHMISEN TYÖKALU HOITAA ASIOITAAN. On todella idioottimaista sekä loukkavaakin mitätöidä, kieltää tai vähätellä toisen keskustelijan tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ei ole koskaan väärin tuntea erilaisia tunteita. EN OLE TUNTEITA VÄHÄTELLYT SE ON SINUN VÄÄRÄ TULKINTA MINUN KIRJOITUKSISTA. TUNNETTA JA JÄRKEÄ TARVITAAN.

On raukkamaista vääristellä kirjoituksia ja epäoikeudenmukaista toimia hädässäolevia vastaan.
Ainoastaa todistaakseen muille että OMAT TEOT OLISIVAT OLLEET OIKEITA eroissa ei ole voittajia, pelkästään häviäjiä.

y15 kirjoitti:

Erossa homma ei toimi, siksi erotaan,NYT ESKOILET ja luottamusta ei ole tai sitä on vain vähän. TÄYSIN ULÖKONA Tämä on fakta MIKÄ ON FAKTAA. Jaat mielelläsi erot normaaleihin ja epänormaaleihin. SINÄ HALUAT SEKOITTAA ALKOHOLISMIN, MIELISAIRAUDEN JA RIKOLLISUUDEN, SITEN ETTÄ NÄMÄ OLISIVAT NORMAALEJA ASIOITA, OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Se on ajattelematonta ja väärin. KYLLÄ SINUN KIRJOITUKSET OVAT JUURI NOITA Sotii myös hienosti omia kirjoituksiasi vastaan. Juuri kirjoittelit ettei toisten parisuhteista voi tietää ¨Kukaan ulkopuolinen ei tiedä miten naapurissa eletään, ainoastaan puolisot yhdessä tietävät asian¨. OLETKO EROMIELTÄ, OTA KANTAA/VASTUU ÄLÄKÄ RÄKSYTÄ Haluat silti ehdottomasti määritellä toisten ihmisten parisuhteet ja erot normaaliksi tai epänormaaliksi, vaikket sinäkään tiedä niistä mitään JOKAINEN NORMI IHMINEN TIETÄÄ KUN KIRJOITETAAN ALKOHOLISMISTA, MIELISAIRAUDESTA TAI RIKOLLISUUDESTA, "miten naapurissa eletään". Jokaisella on oikeus määritellä oma parisuhteensa itse. KERRO MITÄ TARKOITAT KUN KIRJOITAT, VAI HALUATKO HUVIKSESI KIUSATA JA SEKOITTAA ASIOITA Sinä et voi sitä tehdä. Jos nyt määrittelylle kokee tarvetta. Lopulta lokerointi pahentaa tilannetta oli se millainen tahansa. EN TOSIAANKAAN VOI TIETÄÄ MIKÄ ON JUURI NINUN TILANNE MISSÄ ELÄT.

¨Totuus on aina seuraava: mielipide on aina toisen osapuolen mielestä totuus, mutta toisen mielestä asia voi olla päinvastainen, ainoastaan siinätapauksessa kun eronnet ovat yhdessä asioista päässeet yhteisymmärrykseen, voi sanoa asioita totuudeksi. On harhaista kuvitella ettei omassa käytöksessä/asenteissa/tavoissa ole mitään mikä edesauttoi eron syntymiseen. Jos ihminen ei hyväksy tai ymmärrä omaa osuuttaaan tilanteessa, on halpamaista syytellä puolisoa ulkopuolisille. Parisuhteissa on todella paljon asioita jotka ovat luottamuksellisia, muuten parisuhdetta ei koskaan ole ollutkaan, vaan pelkästään kaveruutta.¨


Mistä ihmeestä näin yksinkertaisesti päättelet? Mielipide on hyvä erottaa tunteesta. ASIAT MIETITÄÄN JÄRJELLÄ JA PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN TUNTEELLA SIIS MIKÄ ON MIELESTÄÄN PARAS RATKSISU, SIIS MIELIPIDE Jokaisella on omat ajatuksensa, mielipiteensä, kaikki käyttäytyvät ja suhtautuvat kumppaniinsa omalla tavallaan. NYTKÖ SEN VASTA YMMÄRSIT Tällä on puolestaan suuri merkitys vuorovaikutukseen. HIENÖAA KUN AJATTELET Kaikki mitä toinen tekee ja sanoo (ja myös miten tekee ja sanoo) vaikuttaa kumppaniin, parisuhteeseen. OLET TÄYSIN LAPSEN ASTEELLA ETKÄ YMMÄRRÄ ELÄMÄSTÄ YHTIKÄS MITÄÄNHyvin harva ihminen on niin ääliö, että pitää omaa mielipidettään ainoana totuutena. KUTEN SINÄ Sen sijaan oma tunne on jokaisen henkilökohtainen totuus VÄÄRIN SE ON SINUN OMAA ITSEKKYYTTÄ, OLET SEKOITTANUT SANOJEN MERKITYKSEN TÄYSIN, muissakin kuin parisuhteissa. Jos sanon, että kirjoituksesi ja käytöksesi muita kirjoittajia kohtaan tuntuu pahalta, se on pahaa. TOTTAKAI SE TUNTUU PAHALTA KUN KUN SINUN AJATUSTASTI KYSEENALAISTAAN, MUTTA TÄYSIN SYYSTÄ Et voi saada sitä mitenkään muuksi muutettua. Ellet sitten ala jostain kumman syystä käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan korrektisti ja arvostavasti, lopeta lokerointia ja yleistyksiä. Ihmiset ovat persoonia, heillä on omanlaatuinen elämänsä elettävänään, omat kärsimyksensä ja ilonsa koettavana. LOPETA ASIOIDEN SAKOTTAMINEN, KYLLÄ RIKOLLISILLA, ALKOHOLISTEILLA JA MIELISAIRAILLA ON TÄYSIN ERILLAINEN TUKIVERKOSTO JOTA ON KÄYTETTÄVÄ, SEKÄ TÄTÄ VOIDA YLEISTÄÄ NORMI EROIHIN.

Koita ymmärtää että elät täysin poikkeuksellisessä olosuhteissa jos kuvittelet mainitsemasi tilanteet normaaleiksi, NORMAALI ELÄMÄÄN EI KUULU RIKOLLISIIS, MIELISAIRAUS TAI ALKOHOLISMI.

Lue lisää

Taidat olla kännissä, kun " ESKOILET" tekstisi on täynnä kirjoitusvirheitä.

Äläotaenempää kirjoitti:

Taidat olla kännissä, kun " ESKOILET" tekstisi on täynnä kirjoitusvirheitä.

Mitään sanottavaa sinulla ei ollut itse asiaan

y15 kirjoitti:

Mitään sanottavaa sinulla ei ollut itse asiaan

Sinulla ei ole koskaan mitään asiallista sanottavaa mihinkään. Kirjoituksesi ovat saastetta.

"Samalla tehtiin paperit siitä, että kumpikin vastaa omista veloistaan ja varoistaan eikä kummallakaan ole oikeutta toisen omaisuuteen ja lähin omainen on lapset."

Tuo on tärkeintä, vaikkei virallisesti erota.

Jos tai kun on huolissaan jaksamisestaan, kannattaa toimia! Usein ihmiset ajattelevat eroa suurena pelottavana mörkönä, ja erottuaan eivät ymmärrä miksi jahkailivat uupumukseensa asti. Sitten vain toteavat sen olleen pelkoa.

Ihmistä ohjaa hyvin usein joko rakkaus tai pelko. Kumpi tunne sinua ohjaa?

Hhmm, oletko itse noudattanut neuvoasi?
Jos erosi on vielä jaksamisesta kiinni, hae apua. Mitä pidempään jää huonoon jopa haitalliseen suhteeseen, sitä vähemmän jaksaa.

Kyllä ero joskus helpottaa.Ainaskin mulle kävi niin. Loppu ainainen nalkutus ja eppäily vieraista naisista yms. Nyt saa tehdä niinkuin itse haluaa. Vaikka ottaa nokoset päivällä ilman kenenkään siihen puuttumati. Nyt elämä hymyilee.