Aattele nyt itekin, kyllä minä tänne kehtaan purkaa, mutta sulle en enää vaan voi.
Siis et halua sitä etkä tätä.
No törmäillään. Siihen asti näkemiin.
Siis et halua sitä etkä tätä.
No törmäillään. Siihen asti näkemiin.
Rakkauteni
Haaveilijalta
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aateltu tässä on vaikka mitä. Ei enempiä merkkejä. Anteeksi.
En ole aloittaja, mutta silti: En ole vihainen, ei tarvitse pyytää anteeksi. Mieti, vieläkin ajattelen. Uskomaton tunne.
Sinä aloittaja itse. Yritätkö luoda isoa latausta palstalle anonyymisti epävärmalla alustalla. Yritätkö vain heittä valtavan taakan toisen niskaan että siinä on. Ei kannata luoda syyllisyyttä toiselle ja käyttäytyä raskaasti. Kukaan ei tahdo täältä raskasta oloa.
Ootko joskus sanonut suoraan?
Mitä? Oon paljonkin sanonut suoraan..
Hyvä, sitten ei ole ainakaan siitä kiinni.
Ei siitäkään.
Hän vois ottaa yhteyttä, muttei ota.
Tietty saisin varmaan sydärin, jos niin kävis.
Juoksisit pakoon tai olisit sanomatta mitään.
Höpöhöpö.
Hän keksisi jotain loukkaavaa sanottavaa tms takaisin vaikka toinen vain viattomasti ottaisi yhteyttä.
ja yhteyttä ottaisi kaveri kaveri ja odottaisi, että siitä hihkutaan riemusta sille jollekin ihan toiselle.
Vastaan omasta tilanteestani käsin -kyllä menisin jotensakin "sekaisin", kaikki tunteet pintaan nousisi. Mutta. Se (yhteydenotto häneltä) ois niin epätodellinen juttu. Uskon välillä vahvasti, että hän on hylännyt minut sydämessään ja sydämeltään, miksi hän ottaisi yhteyttä. Enää.
Rakastan häntä, joskus hänkin välitti paljon. Yritin selvittää, hän ei halunnut.
Ne ovat jo menneitä, vanhoja asioita, mitä niitä enää vatvomaan.
On ollut hirveä ikävä, miksi sen kauniin, mikä sydämessäni on, kääntäisin häntä ja itseäni vastaan hyökkäämällä, syyttämällä.
Niin epäkypsä en haluaisi olla. Enkä olekaan. Mutta tunteellinen olen. Voisin itkeä ihmetyksestä.
Mielessäni kysyisin, miksi vasta nyt, mikset silloin, kun sitä eniten tarvitsin.
Onneksi se hullu tunne on tasoittunut.
Se on helppo tänne suoltaa tuollaista höttöä anonyyminä... mutta sitten kun tulee itse tilanne niin kaikki menee toisin. Siinä vain kirjottelet höpöjuttujasi... totuus on kuitenkin se että reaktiosi tulisi olemaan sellainen mistä itsekkin yllättyisit ja sitä kautta vain pahentaisit tilannetta vaikka tosiaan niin ei ole tarkoitus.
No pidä sinä mielipiteesi. Minua et tunne.
Hän ei halua sitä ja tätä..? Oletko mitenkään tiedustellut asiaa?
Aivan turhan päiväisiä höpöhöpö aloituksia tämmöiset. Ei mitään, pienintäkään vihjettä kuka, minne, missä... Ei mitään vihjettä. Ihan oman päänsä vuodatuksia ajankulukseen.
Hän otti minusta kerran kuvan, ja nimitti minua haaveilijaksi.
Riittikö?
No ei riittänyt. Monikin on ottanut kuvan ja sanonut kuvattavaa haaveilijaksi. Esim. Minä.