Jokaisella on oikeus omaan uskoonsa ...

Mainitusta syystä, karsastan hieman joidenkin Esikoiset ry:n jäsenten kiinnittymistä voimakkaasti raattamalaiseen perinteeseen. Lestadiuksesta toki puhutaan, mutta oikeasti lestadiolaisuutena tunnettu liike on hyin paljon katekeetta Johan Raattamaan luomus.
Mennen polven lesatadiolaisia arvostelematta, mutta lestadiuksen saarnoja vuosikymmeniä kuunnelleena ja itsekin lukeneena tiedän ettei hän itseään Kristukseksi koskaan kaupannut, eikä nimeään kenekään pelastukseksi helvetistä. Jeesus nimeen Lestadius julisti, miksi Lestadius nimeä pitäisi hänen kuolemansa jälkeen näin voimakkaasti korottaa. Jeesus näet riittää meillekin vanhurskaudeksi, kuten Lutherille ja Lestadiuksellekin riitti. Muussa nimessä ei pelastusta ole.

Perinne siis arvossaan esikoisillakin, mutta ei pelastuksen kysymykseen sotkien.

Minä en ole moneen vuoteen kuunnellut esikoislestadiolaisten seuroja, joten en voi ottaa kantaa siihen mitä siellä nykyisin puhutaan . Olen kuulopuheiden varassa ja se ei arvosteluun riitä.
Esikoisten seuroissa käyn mielelläni, koska siellä halutaan pysyä Raamatun opetuksessa. Esimerkiksi viime sunnuntaina, kun lukijana ollut saarnamies pyysi saarnavuorossa olevaa puhumaan, niin hän sanoi, että tule puhumaan Kristuksesta. Hän tuli ja puhui Kristuksesta tavalla, joka joka kosketti ja vahvisti taivaan tien matkalaisia. Olemme kiitollisia siitä, että saarnaajamme pysyvät Sanassa. Ja rukoilemme, että pysyvät vastakin.
Monesti kuitenkin perinteen vaaliminen tulee saarnoissakin esiin. Toisia se häiritsee enemmän kuin toisia ja taas toiset sitä oikein odottavatkin, että perinnettä vaalitaan.
Jokaisella meillä on historiamme ja olemme jossain määrin sen vankejakin. Missään tapauksessa historiaamme emme voi kieltääkään. On eri asia mitä siitä halutaan vaalia.
Tähän asti näyttää siltä, että asiat menevät minun mielestäni oikeassa järjestyksessä: ensin Kristus ja sitten muut asiat.
Rakkaudellinen suhtautuminen siihen, mitä toiset ajattelevat, auttaa meitä yhdessä kulkemaan elämän tietä ja pääsemään viimein perille. Riitely ja toisten panettelu kuluttaa öljyn loppuun nopeasti ja uskon lamppu sammuu - siinä voi käydä todella huonosti.

Aloitus muuten hyvä, mutta sisältää itsessään toisen uskon halventamisen opetukseen verhottuna.

Perinteinen toisen syntien osoittaminen. Minä itse haluan teitä opettaa, mutta nostan täten itseni teidän yläpuolelle. Apostolitkin varoittavat valheopettajista. Jos me siis varoitamme esikoiset ryn petoksesta se ei ole siis vastoin raamattua. Mutta meille ei ole oikeutta alkaa arvostelemaan yksittäistä ihmistä eikä häneltä riistämään hänen henkilökohtaista uskoa ja uskonkokemuksia.

Esikoiset ry vetää kristityt oikeuteen kirkkolain mukaan, papeille he eivät heidän rikkomuksistaan puhu. Saarnaajathan tässä suurimpia syntisiä ovat esikoisten mielestä. Niin kamala on viha kristittyjä kohtaan.

Esikoiset saavat haukkua kristittyjen uskoa, mutta kristityt eivät saa esikoisten. Tämähän on sitä rakkautta jonka vihollinen antaa.

Esikoisten mielestä heillä on oikea kristus usko, mutta esikoislestadiolaisten he eivöt ann uskoa kristuksen sovitustyöhön, vaan heidän uskonsa on esikoisten mielestä aina väärää. Kristittyjen tavat ovat lainalla olemista, mutta heidän tavat ei. Ota tästä sotkusta nyt sitten selvää.

Kristityt eivät muka anna heidän olla uskovien joukossa, mutta he itse estivät esim. Virossa esikoislestadiolaisten lähetystyön.

Perkele on kavala ja vaarallinen. Ja se antaa tarkat silmät seuraamaan kristittyjen vikoja. Jopa kavaltamaan kristittyjä.

Jos oltaisiin vaikonajoissa niin esikoiset varmaan pelastaisivat nahkansa ilmiantamalla kristittyjä.

9 kertaa hoetaan kristity*** !

eikö sitä enää vaikeammin osaa kirjoittaa, puhukaa joskus edes USKOVISTA jos tiedätte mitä sellainen sana tarkoittaa !

KAIKKI ovat suomessa olevinaan kristittyjä jotka on vesikäsitelty lutterin tapaan !

sopii kysyä kuka ne kaikki kymmene viinalitraa juo joka vuosi päätä kohti, häh !!

Haluan kertoa tässä omasta kokemuksestani esikoislestaadiolaisten seuroissa.
Olen sieltä perheeni kanssa lähtenyt vihoissamme silloin kun hajaannus tuli. Viime viikonloppuna menimme Lahteen isoihin seuroihin. Kuulimme siellä ihanat ja rakkaudelliset puheet alusta loppuun asti! Ja voi sitä iloa ja rakkautta mitä saimme myös seurakuntalaisten taholta kokea.
Saimme palata Isän kotiin takaisin!

Minulla on nyt sellainen olo että haluan mennä takaisin kotiin ja rukoilen Jumalalta siihen voimaa.’omin voimin en sinne pääse. Haluan antaa itseni Jumalan käsiin. Rukoilkaa puolestani. Jeesus on kuollut puolestani sen uskon, mutta haluan myös saada avata sydäntäni ja paljastaa kuinka paljon vihollinen on kohdallani saanut pahaa aikaan.

Kannattaa katsella tätä äänitettä, siinä on raitis toiminta ja Jumala ltoimii todellisesti. https://www.youtube.com/watch?v=Sfj2PzMaNyM

Olen iloinen sen perheen puolesta joka löysi takaisin kotiinsa. Emmekö kaikki halua löytää kotimme, jos emme ole sitä vielä löytäneet?
Emme kuitenkaan voi ajatella, että meillä kaikilla olisi juuri sama koti. Jokaisella perheellä on omansa - on suuria perheitä ja vähän pienempiä. Jeesuskin sanoi, että " Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Sanoisinko minä muuten teille, että menen valmistamaan teille asuinsijaa?"

Onko niin, että moittimalla toisen kotia, niin omamme tulee paremmaksi? Tai, että minulla on ainoa oikea koti, kaikki muut kodit ovat vääriä koteja!

Eikö se ole Jumalan lapselle iloinen asia, että "lintunen löytää majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani." Ja jatkaa: "Onnellisia ovat ne, jotka asuvat sinun huoneessasi! He kiittävät sinua alati." Onko niin, että he jotka eivät ollenkaan kiitä, vaan vain moittivat eivät asukaan Herran huoneessa?

No mutta onhan se noloa jos aikuiset seurustelee mielikuvitusystävän kanssa. Ryhmäpaine antaa vielä tukea eli pitää ihmisen kuplassa.
Jumalattoman hyvää loppuelämää kaikille riippuvuudesta irtipäässeille. Loppujenkin sopii yrittää.

Kristinusko perustuu täpähtuneisiin tosiasioihin.

Ei luulisi kenenkään noin tietämätön olevan Suomessa.

Nimimerkille toivottomuuddsta toivoon.

Hengellinen kotimme esikoislestadiolaisuus tuhottiin ruotsalaisen hurrin johdolla. Ja nyt valehdellen syytetään heitä jotka eivät ole syyllisiä liikkeen hajaannukseen.

Siitähän tässä on kysymys. Ei kenenkään hengellisen kodin moittimisesta.

En ole koskaan kuullut yhdenkään uskovana itseään pitävän sanovan että muut uskot ovat yhtä hyviä ja oikeita kuin omakin.
Kaikki sanovat että oma usko on oikea usko.
Se on muitten uskon halveksuntaa ja itsensä nostamista muitten yläpuolelle.

Hengellinen kotimme, esikoislestadiolaisuus tuhottiin, mutta ei kaikkien osalta. Sinun ja minun osalta tuhottiin kyllä, mutta moni jäi sinne ja uskovat edelleen.
Minä olen tällä hetkellä tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että saan kuulla Jumalan Sanaa Esikoisten seuroissa.
Toivon, että aidan toisella puolella koetaan samaa. Heidän uskonsa ei ole minulta millään tavalla pois enkä ole haluamassa ottaa sitä heiltäkään pois. Jumala tuomitsee.

ToivottomuudestaToivoon on fiksu keskustelija. Säilyttäjät jotka ovat suurelta osin liikkeen sisälle syntyneitä, jäivät 1800 luvun perinnettä säilyttämään. Tämä on fakta.
Kirjoitukset kuitenkin todistavat esikoislestadiolaisuuden nykyisen johdon poikkeavan aiemmista käytänteistä hyvin selkeästi.

Yksi tällainen hanke on vapaakirkko. Kuitenkin ilman kirkkoa, jossa on tehtävien hoitamiseen on koulutettu, oordinoitu, papin valan tehnyt papisto hoitamassa virkatehtävät. Kristinuskoa hyvin heiokosti tuntevat lapsesta perinteeseen kasvatetut maallikot toimittavat kaikki tehtävät. Kirkkoa ei ole kuitenkaan perustettu eikä maallisen lain mukaisesti rekisteröity kirkoksi.

Keikutaan separatisteina kirkossa, kunnes evankelisluterilainen vanhempi polvi on poissa. Sitten väki on siviilirekisterissä kirjoilla. Eikä liikkeen kastamat ja konfirmoivat kuulu enään mihinkään kirkkoon, henkilörekisteröityinä.

Hassuakin hassumpi tilanne siis. Opillinen puoli on hyvin etäällä kristinuskosta, jo perusta, "liike ennen kaikkea muuta", on harhaoppia. On vain museoitu ja muokattu pietistinen herrnhutilaisuus.

- Väärä opetus kristillisestä Kasteesta.
- Väärä opetus HPE:ta
- Persoonallisuuksien sakramantit käytössä.
- Koko maailman syntien sovitus kielletään.
- Kristus- uskoon perustuva vanhurskaus JOKAISELLE evankeliumin uskoneelle kielletään, lisäämällä vanhurskauttamiseen ehto esikoislestadiolaiseen liikkeeseen kuulumisesta.

Liikkeessä on valtava määrä muitakin ihmisoppeja, joilla evankeliumi Kristuksesta on saastutettu. Ihmiset jotka kokevat tällaisen suljetun tilan turvallisena, eivät ymmärrä Jeesuksen lähetyskäskyä, mennä kaikkeen maailmaan ja viedä evankeliumia kaikille luoduille, aina maailman loppuun saakka.

Itse sain uskon lahjan yli 50v sitten. 'Ulkopuolisena' hengelliseksi kodiksi sain esikoislestadiolaisuuden. Se on mielestäni ollut suuri Jumalan lahja - vaikka kehitys veikin siitä liikkeestä pois.
Nämä asiat ovat niin subjektiivisia, etten pysty varmuudella sanomaan kumpi oli isompi syy; minun muuttuminen vai esikoislestadiolaisuuden muuttuminen? Tietenkin molemmat ovat muuttuneet, koska elämme, ja elämä ei voi pysyä paikallaan. On liikuttava ja on muututtava. Jumalan Sana ainoastaan ei muutu. Se onneksi pysyy ikuisesti samana, Pelastavana Sanana.
Minäkin pelkään, että liikkeenä esikoislestadiolaisuus on suurten ja vaikeiden haasteiden edessä, mutta rukoilen, että Jumala varjelee siellä pienen ihmisen turvallisesti taivaan kotiin - Kristuksen tähden.
Eihän meillä kenelläkään, uskomme ja elämme missä joukossa tahansa, ole muuta turvaa kuin Jeesus Kristus.

Ei ole muuta turvaa. Esikoislestadiolaisuus lähti kehittymään evankeelisempaan suuntaan, lähetystyön avauduttua Venäjälle. Puhujista jotkut alkoivat opiskella teologiaa ja toimivat Venäjän puolella myöhemmin Inkerin ev.lut. kirkon pappeinakin. Merkittävin johtaja tässä oli rakastettu opettajamme Eero Halme, jonka opetukset menivät suoraan minunkin sydämeeni. Hän sanoi mm. näin "Jättäkää nyt Jumalallekin jotakin." Kehitys lähti avoimempaan suuntaan ja lähetystyökin vilkastui. Jellivaarassa oli jo johtoi vaihtunut, mutta heidän tulonsa Suomeen tuhotöitään tekemään, estettiin 7 vuoden ajan. Tämän jälkeen maamme lakihenkiset lapinpalvoja saarnaajat aloittivat puhtaaseen Kristuksen evankeliumiin suunnatun tuhotynsä Suomen esikoislestadiolaisuuden sisällä. Henkilötkin ovat pääosin tiedossa, nimiä mainitsematta tällä kertaa.


Nämä lakihenkiset kutsuivat "lähetyksen" Jellivaarasta 7 vuoden tauon jälkeen, vuonnas 1996. Heti alkoi valtava panetus ja valehteluryöppy Eero Halmetta ja muutamia muita evankeelisia julistajia vastaan siis puhtaan evankeliumin julistajaa vastaan. Jellivaarasta johdettu panrus ja valehtelutyö alkoi jakaa liikettä kahtia.
Viivytystaistelu Kristuksen evankeliumin ja vapaan uskomisen puolesta kesti 20 vuotta.

Viimeisenä konstina liikkeen jakamiseksi tuli tämä pienen provokatiivisen puhujaryhmän seurakunnan selän takana ajama sakramanttiseparatismi.

Kuka hyvänsä ja mistä hyvänsä tullutkin, joka jotakin muuta tietä taivaaseen tarjoaa, kun YKSIN uskoa Kristukseen, hän on valehtelija.

Ihan totta, Hänhän on tarjonnut tulevaisuuden ja toivon.